Mitään? Haluaisin lähettää vittumaisen tilityskirjeen eräälle ihmiselle, missä kertoisin suoraan, miten paha ja ilkeä sekä itsekäs hän oli minua kohtaan. Haluaisin, että hän itkisi kirjettä lukiessaan ja haluaisin, että hänen kova kuorensa murtuisi sitä lukiessa. Haluaisin, että hän saisi kokea sen pahan moninkertaisesti, mitä hän minulle aiheutti. Tuo ihminen ansaitsisi sen. Omasta mielestään hän on tietysti oikea enkeli, vaikka tekopyhempää ja itsekkäämpää sekä ilkeämpää ihmistä saa hakea.
Hyödyttäisikö vittumaisen tilityskirjeen
Lähettäminen_
14211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kerro toki lisää
Mikä nettipaskasittiäis kriminaali se täällä valittaa, kai sää ymmärrät että toisten ihmisten tietoteknisten laitteiden kaappaaminen ja sitäkautta heidän elämäänsä tunkeutuminen tekee susta rikollisen ? Mitkään selitykset ei siinä asiassa auta, olet paskakriminaali mikä paskakriminaali.
TÄHH?? Toisten ihmisten tietoteknisten laitteiden kaappaaminen ja sitäkautta heidän elämäänsä tunkeutuminen tekee susta rikollisen ? Mitä??
Yritä ymmärtää, näillä sivuilla käy todella paljon mielenterveysongelmaisia.
Jos katsot kellonaikaa, jolloin hän on viestin lähettänyt, niin huomaat että kyse ei ole tasapainoisesta ihmisestä vaan sairaasta, jonka mielikuvituselämä pyörii netin keskustelupalstojen ympärillä.
Tuskin hyödyttäisi. Paska ihminen vain nauraisi ja olisi tyytyväinen. Vahvasti luulen niin.
Täytyy sanoa, että hiukan huolestuin kuin luin viestisi.
Kyse on ilmeisesti läheisestä ihmissuhteesta, joka päättyi ikävästi.
Teillä molemmilla on luultavasti defenssit päällä ja toisen vuodatus varmaan laitettaisiin vain mappi ööhön. Toki kirje voi saada toisen suuttumaan tuollaisessa tilanteessa, mutta tuskin katumaan mitään.
Hän on varmaan demonisoinut sinut ihan samalla tavalla kuin sinä hänet.
Toista ihmistä ei voi muuttaa tai laittaa häntä näkemään itsensä. Halu parantua, käsitellä omat tekonsa pitää lähteä aina henkilöstä itsestään.
Sinä voit puhua murhaajalle vuoden hänen tekemästään rikoksesta, mutta ei hän kadu oikeasti muuta kuin kiinnijäämistä. Se on täysin turhaa ja hedelmätöntä, sillä hänen defenssinsä estävät käsittelemästä tekoa ja hänen syyllisyyttään. Jos taas murhaaja tulee Uskoon vankilassa, niin hänen on pakko kohdata itsensä, tekonsa ja oma syyllisyytensä ja silloin tapahtuu muutos.
Sinun täytyy hyväksyä se, että et pysty vaikuttamaan toiseen ihmiseen. Ainoa mihin voit vaikuttaa on oma itsesi ja oma osuutesi tapahtumissa.
Niin kauan kun kannat vihaa ja haluat kostaa, niin olet edelleen hänen vankinsa ja hän edelleen pyörittää sinua sinun itsesi kautta.
Suosittelisin sinulle matkaa omaan itseesi, omiin puutteisiisi, virheisiisi ja käyttäytymiseesi.
Silloin kun lopulta olet valmis päästämään hänestä irti, niin silloin vasta pääset vapaaksi.
Voimia sinulle!
Voin vain toivoa, että elämä on koulinut tuota ihmistä niin paljon, että hän voisi ymmärtää, miten ilkeä ja itsekäs hän on toista (minua) kohtaan ollut.
En pidä itseäni täydellisenä, mutta olen pyytänyt tekoni anteeksi. Minä olin se, jota hän käytti hyväkseen, vaikka oli itse rahallisesti varakkaampi, kuin minä.
Sitä voi olla nyt vaikea uskoa, mutta kun aikaa menee muutama vuosi eteenpäin, niin tulet ajattelemaan asioista eri tavalla.
Itse aikanaan retkahdin ihmiseen, joka osasi muuttaa puheillaan mustankin valkoiseksi. Sitä on vaikea edes selittää, mutta kun hän löysi paremman höynäytettävän, niin hän vei käytännössä tuhkatkin pesästä. Hän sai ketkuiluillaan vietyä minun ennakkoperintönikin, puhumattakaan muusta ja minä jäin maksamaan velkoja... Hänen elämäänsä hallitsi viha, kateus ja ylimielisyys... ja se kohdistui kaikkia kohtaan. Hän varasti jopa muilta sukulaisiltani, omilta sukulaisiltaan, työnantajaltaan... ja se hänen omahyväinen ilmeensä kun joku oli joutunut pulaan hänen valehtelujensa tähden ...hän ihan oikeasti sai siitä kiksejä.
Ajan kanssa ja Uskoon tulon myötä lopulta ymmärsin, että minä olin meistä kahdesta se onnekkaampi. Vaikka minä olen nykyään käytännössä köyhä, niin olen silti onnellinen ja minua ympäröi ihmiset, joiden kanssa minun on hyvä olla.
Hän taas on vankina oman päänsä sisällä kaikkien juoniensa, kateutensa, vihansa kanssa, se on jotain niin mustaa, synkeätä... Se on paljon pahempi vankila kuin mitä maalliset vankilat ikinä voisi olla ja hän tuskin koskaan tulee vapautumaan sieltä.
Ymmärrän vasta nyt, että sen pään sisällä oleminen on kuolemantuomiotakin pahempi rangaistus.
Itsellä on jo ikää jonkun verran ja en ole vielä tavannut hyväksikäyttäjää, joka ei olisi saanut rangaistusta jo tämän maailman puolella (muutakin kuin sen mielen vankilan)
Vaikka se ei nyt siltä tunnukaan, niin kyllä teistä molemmat tulee pitkällä juoksulla saamaan ansioittensa mukaan.
Tsemppiä uuteen aamuun !
Hoh, hoijaa, et tiedä yhtään, mistä puhut: "Sitä voi olla nyt vaikea uskoa, mutta kun aikaa menee muutama vuosi eteenpäin, niin tulet ajattelemaan asioista eri tavalla."
Kuvittelen sinun olevan noin 50-vuotias nainen, jaat neuvoja, ikäänkuin tietäisit, mistä on kyse.
Aikaa tuosta ihmis-suhteestani on jo 21 vuotta, joten ei pitänyt paikkaansa tuo sinun neuvosi.
Tämä on vähän sama, kun höpöttäisi ihmiselle, joka ei kuuntele, luulee kyllä tietävänsä kaiken ja vastaa tietävästi, vaikka ei edes kuunnellut, eikä ymmärtänyt, mitä sanoin.
No ei kyllä sinullakaan osunut oikeaan. Ikä meni yli kymmenellä vuodella pieleen ja sukupuolikin oli väärä...
Jos kahdenkymmenenkolmen vuoden jälkeen vielä olet kiinni hänessä noin voimakkaasti, niin hän todennäköisesti teki aikanaan oikean valinnan.
Kuulostaa pelottavalta, että joku noin pitkän ajan jälkeen on niin kiinni menneessä, että kirjoittaa tuollaisen viestin. En tiedä onko sinulle joskus määrätty lähestymiskielto, mutta viestisi perusteella se saattaisi olla tarpeellinen.
Onhan sinun pakko itsekin ymmärtää, että psyykkisesti terve ihminen ei jää kiinni menneeseen kahdeksi vuosikymmeneksi.
Kiitos ajatuksistasi. Myönnän, että vääriin meni arviointi sinusta :(
En usko, että omalla kohdallani kyse on mielenterveyden ongelmasta vaan moraalista. Kyse on siitä, toimiko joku ihminen oikein vaiko ei? Siitä tässä on kyse.
Hyvää kesää kaikille :)
Kukaan ihminen, jolla on mielenterveysongelma/persoonallisuushäiriö ei usko, että hänellä on mielenterveytensä kanssa mitään ongelmaa!
Miten sinä voit näkemättä minua ja tuntematta minua sanoa minusta yhtään mitään?
Senkun laitat menemään, jos tämä henkilö on vaivannut sinua pidempään. Turha pitää paineita sisälläsi.