Tämä on artikkelisarja joka pyrkii tekemään tunnetuksi
sitä kehitystä, jota Suomalainen yhteiskunta työvoimapolitiikkan osalta tarvitsee lääkkeeksi parantuakseen.
"Uusi työvoimapolitiikka" on lyhykäisyydessään näkökulma, joka antaa päättäjälle paremman mahdollisuuden suunnitella kannattavaa yhteiskuntapolitiikkaa.
Uusi työvoimapolitiikka toteutuu kun
a) työvoimatoimistossa käynti muuttuu vapaaehtoiseksi
b) työvoimapalveluille on luonnollista kysyntää
c) asiasta todisteeksi työvoimatoimistoihin syntyy jonoja
d) työtön voi siirtyä joustavasti ja yksinkertaisesti työttömyydestä, kuntoutukseen ja ammatinharjoittajuuteen ilman että sentilläkään toimeentulo muuttuu
e) paperibyrokratia rationalisoidaan TYÖMARKKINATUEN suuruinen perustuki vahvistetaan PERUSTOIMEENTULOTUEN PÄÄOSAKSI
ja se on jokaisessa tilanteessa sama
f) passiiviset työttömät jäävät historiaan ja on syntymässä aktiivisten kansalaisten
ryhmä jotka vastaavat itsenäisesti omasta elämästään ja haluavat menestyä mahdollisuuksiensa ja ahkeruutensa mukaan
g) kansalaisten itsetunto kohenee
h) luottamus valtiovaltaan lisääntyy
i) yhteistyö ja yhteisymmärrys valtiovallan ja työnhakijoiden välillä vahvistuu
kahden itsenäisen toimijan arvostaessa toisiaan
j) suomeen syntyy “amerikkalainen” yrittäjyyskulttuuri, joka luo ja murtaa historiallista germaanista
keskusvallan holhous ja määräilyperinnettä ja antaa mahdollisuuden ihmisille luotaa omaan elämäänsä.
Avoimempi, vastuullisempi ja menestyvämpi yksilö ja yhteiskunta.
---------------------
*yksityiskohtana “Uuteen työvoimapolitiikkaan” sopii esim. pitkäaikainen kuntoutusmuoto. Tällainen Suomesta puuttuu vaikka sille olisi tarve niille jotka pyrkivät nousemaan pitkäaikaistyöttömyydestä omille jaloille.
On pitkäveteistä ja itsestäänselvää käsitellä holhouskulttuurin ja pitkäaikaistyöttömyyden välisiä yhteyksiä, sen sijaan holhouskulttuurin mukaan kuntoutuspäivät on laskettava tismalleen koulutuspäivien mukaan. Samasta syystä ei soveltuvaa kuntoutusperiodia ole edes tällä hetkellä olemassa.
Termillä kuntoutus käsitän tapahtumaa joka kestää pitkäaikaistyöttömän kohdalla esim.
180 päivää ja sisältää työnhakijan omasta aloitteesta ja omilla ehdoilla itse käsin kirjoitetun tai suullisesti ilmaistun suunnitelman toimenpiteistä, joita pyrkii elämässään kehittämään poistaen esteitä oman menestymisensä tieltä. Tämän suunnitelman hyväksyy työvoimatoimisto tai mieluiten KELA , joka ottaa muutenkin työvoimatoimistolta hoitoonsa kaikki tehtävät (työvoimakoulutus mukaan lukien)
jotka eivät ole eivätkö voi olla työvoimatoimiston perusosaamista joka tulee ja voi olla vain työnvälityksessä.
180 päivän kuntoutuspakettia tarvitsee juuri pitkäaikaistyötön , sillä hän on yhteiskunnassamme jäsen joka kaipaa oman vastuun ja harkinnan lisäystä, mikä ei IKINÄ onnistu jos kursseja pinotaan ja tarjotaan ihmiselle ulkoapäin, JONKUN MUUN TAHDONILMAISUSTA.
Pitkäaikaistyöttömän tulee päinvastoin saada itse niin paljon vastuuta ja harkintavaltaa omassa tilanteessaan, että voidaan reaalisesti odottaa että kasvusta kehittyisi itsenäisen elämän ja työntekijän tai ammatinharjoittajan identiteetti, joka vaatii pärjääjän ominaisuuksia.
Ideana on se että kun asiat ovat itse suunniteltuja ja tie on raivattu ja vihreät todella palavat on silloin menestys työnhakijan kädessä eikä syntipukeille ole sijaa. Kun valtio hoitaa osuutensa korrektista ja hienosti voimme odottaa tuloksia, samaan tapan kuin armeijassakin. Vain sillä erolla että jokaisen pitkäaikaistyöttömän ratkaisu ja sota on tämän oma ja sen voi ratkaista vain kussakin erillisessä tilanteessa kunkin päävastuullinen itse yhteiskunnan huolehtiessa perusturvasta ja terveydenhuollosta.
Holhouskultista itsenäisyyden aikaan kiitos ja käytännön töihin heti huomenna,
sitä kehitystä, jota Suomalainen yhteiskunta työvoimapolitiikkan osalta tarvitsee lääkkeeksi parantuakseen.
"Uusi työvoimapolitiikka" on lyhykäisyydessään näkökulma, joka antaa päättäjälle paremman mahdollisuuden suunnitella kannattavaa yhteiskuntapolitiikkaa.
Uusi työvoimapolitiikka toteutuu kun
a) työvoimatoimistossa käynti muuttuu vapaaehtoiseksi
b) työvoimapalveluille on luonnollista kysyntää
c) asiasta todisteeksi työvoimatoimistoihin syntyy jonoja
d) työtön voi siirtyä joustavasti ja yksinkertaisesti työttömyydestä, kuntoutukseen ja ammatinharjoittajuuteen ilman että sentilläkään toimeentulo muuttuu
e) paperibyrokratia rationalisoidaan TYÖMARKKINATUEN suuruinen perustuki vahvistetaan PERUSTOIMEENTULOTUEN PÄÄOSAKSI
ja se on jokaisessa tilanteessa sama
f) passiiviset työttömät jäävät historiaan ja on syntymässä aktiivisten kansalaisten
ryhmä jotka vastaavat itsenäisesti omasta elämästään ja haluavat menestyä mahdollisuuksiensa ja ahkeruutensa mukaan
g) kansalaisten itsetunto kohenee
h) luottamus valtiovaltaan lisääntyy
i) yhteistyö ja yhteisymmärrys valtiovallan ja työnhakijoiden välillä vahvistuu
kahden itsenäisen toimijan arvostaessa toisiaan
j) suomeen syntyy “amerikkalainen” yrittäjyyskulttuuri, joka luo ja murtaa historiallista germaanista
keskusvallan holhous ja määräilyperinnettä ja antaa mahdollisuuden ihmisille luotaa omaan elämäänsä.
Avoimempi, vastuullisempi ja menestyvämpi yksilö ja yhteiskunta.
---------------------
*yksityiskohtana “Uuteen työvoimapolitiikkaan” sopii esim. pitkäaikainen kuntoutusmuoto. Tällainen Suomesta puuttuu vaikka sille olisi tarve niille jotka pyrkivät nousemaan pitkäaikaistyöttömyydestä omille jaloille.
On pitkäveteistä ja itsestäänselvää käsitellä holhouskulttuurin ja pitkäaikaistyöttömyyden välisiä yhteyksiä, sen sijaan holhouskulttuurin mukaan kuntoutuspäivät on laskettava tismalleen koulutuspäivien mukaan. Samasta syystä ei soveltuvaa kuntoutusperiodia ole edes tällä hetkellä olemassa.
Termillä kuntoutus käsitän tapahtumaa joka kestää pitkäaikaistyöttömän kohdalla esim.
180 päivää ja sisältää työnhakijan omasta aloitteesta ja omilla ehdoilla itse käsin kirjoitetun tai suullisesti ilmaistun suunnitelman toimenpiteistä, joita pyrkii elämässään kehittämään poistaen esteitä oman menestymisensä tieltä. Tämän suunnitelman hyväksyy työvoimatoimisto tai mieluiten KELA , joka ottaa muutenkin työvoimatoimistolta hoitoonsa kaikki tehtävät (työvoimakoulutus mukaan lukien)
jotka eivät ole eivätkö voi olla työvoimatoimiston perusosaamista joka tulee ja voi olla vain työnvälityksessä.
180 päivän kuntoutuspakettia tarvitsee juuri pitkäaikaistyötön , sillä hän on yhteiskunnassamme jäsen joka kaipaa oman vastuun ja harkinnan lisäystä, mikä ei IKINÄ onnistu jos kursseja pinotaan ja tarjotaan ihmiselle ulkoapäin, JONKUN MUUN TAHDONILMAISUSTA.
Pitkäaikaistyöttömän tulee päinvastoin saada itse niin paljon vastuuta ja harkintavaltaa omassa tilanteessaan, että voidaan reaalisesti odottaa että kasvusta kehittyisi itsenäisen elämän ja työntekijän tai ammatinharjoittajan identiteetti, joka vaatii pärjääjän ominaisuuksia.
Ideana on se että kun asiat ovat itse suunniteltuja ja tie on raivattu ja vihreät todella palavat on silloin menestys työnhakijan kädessä eikä syntipukeille ole sijaa. Kun valtio hoitaa osuutensa korrektista ja hienosti voimme odottaa tuloksia, samaan tapan kuin armeijassakin. Vain sillä erolla että jokaisen pitkäaikaistyöttömän ratkaisu ja sota on tämän oma ja sen voi ratkaista vain kussakin erillisessä tilanteessa kunkin päävastuullinen itse yhteiskunnan huolehtiessa perusturvasta ja terveydenhuollosta.
Holhouskultista itsenäisyyden aikaan kiitos ja käytännön töihin heti huomenna,
Vastaukset 1
Vanhimmat
Entä jos työttömissä on useita sellaisia, jotka laskevat yksi ynnä yksi - ja havaitsevat kannattavimmaksi systeemiksi elää työttömyysturvalla. Onhan tulot alle työtulojen, mutta ei ole sitä rääkkiä pienellä palkalla ja tulonhankkimisesta tulevia oheiskuluja. Matkakulut, paremmat vaatteet töihin ja kiire, niin ettei ehdi hyödyntää tarjouksia. Työttömänä saa myös asumistukea. Eli rahallinen voitto moisestä rääkistä on turhan olematon.
Reilusti vain loisena.