Keulapotkuri 2

Se ajattelemani kolmitiehana ei taida soveltua kuristamiseen, kolme asentoa ohjattuna vasen, oikea ja molemmat.
Nois vakiotilavuuspumpuissa kai on aina ylipaineventtiili nehän rikkoisivat muuten itsensäkin ja ovat kai jousivoimatoimisia että säätö kai onnistuu.
Veden otto vaatii useamman aukon tai kunnon suodattimet, ongelmahan on sama kaiken veden imemisessä.
Perkinssin momentista en tiedä, pitää katsella, uskoisin että riittää.

Pisti miettimään.
Kitka on kai tässä tapauksessa vain moottorin huoli, vakiotilavuus pumppu siirtää saman verran vettä kitkasta huolimatta ja jos kitka kasvaa niin pumpun paine kasvaa niin että määrä pysyy vakiona.
Kierrosten tuplaus siis lisää työntövoimaa 4-kertaiseksi, pumpun tehon tarve kylläkin nousee suuremmaksi kitkan lisääntymisen vuoksi.
Toinen on tuo ilmaan puhaltaminen.
Ääni on yksi tekijä ja mitään hyötyä siitä ei ole, päin vastoin veden nostaminen pinnan yläpuolelle vaatii oman turhan tehonsa.
No keulapotkurin tehon tarve on sen verran vähäistä että taitaa olla saman tekevää mitä se kuluttaa, kunhan toimii.

Pari-seikkaa kirjoitti:

Pisti miettimään.
Kitka on kai tässä tapauksessa vain moottorin huoli, vakiotilavuus pumppu siirtää saman verran vettä kitkasta huolimatta ja jos kitka kasvaa niin pumpun paine kasvaa niin että määrä pysyy vakiona.
Kierrosten tuplaus siis lisää työntövoimaa 4-kertaiseksi, pumpun tehon tarve kylläkin nousee suuremmaksi kitkan lisääntymisen vuoksi.
Toinen on tuo ilmaan puhaltaminen.
Ääni on yksi tekijä ja mitään hyötyä siitä ei ole, päin vastoin veden nostaminen pinnan yläpuolelle vaatii oman turhan tehonsa.
No keulapotkurin tehon tarve on sen verran vähäistä että taitaa olla saman tekevää mitä se kuluttaa, kunhan toimii.

Lue lisää

Voi tehdä empiirisen kokeen ja sitten miettiä uudestaan noudattaako käytännön fysiikka sinun tahtoasi. Laita suihku kylpyammeeseen veden alle ja vertaa sitä suihkuun veden pinnalla. Eron pitäisi tuntua selvästi, jos ei tunnu, niin mittaa.

Kerro, minkälainen on sinun vakiotilavuuspumppusi, niin lasketaan yhdessä sen tehontarve. Sitten voidaan pohtia onko tehon tarve niin vähäinen, että se on samantekevää. Venehän on vain hieman soutuvenettä isompi :D

Samaa virhettä jaksat vielä toistaa.

Se veden vastus lisää työntövoimaa eli ilmaan ei kannata puhaltaa.

Kouluun-takaisin kirjoitti:

Samaa virhettä jaksat vielä toistaa.

Ei ole mitään virhettä, sä et vaan osaa etkä ymmärrä lukemaasi.

Häh_Mitä kirjoitti:

Se veden vastus lisää työntövoimaa eli ilmaan ei kannata puhaltaa.

Joo, nostamalla painetta rungon ulkopuolella kasvaa työntövoima ehkä 1% samalla kun tehontarve vähintäänkin 10%. Siispä ilmaan nimenomaan kannattaa suihkuttaa.

2plus7 kirjoitti:

Joo, nostamalla painetta rungon ulkopuolella kasvaa työntövoima ehkä 1% samalla kun tehontarve vähintäänkin 10%. Siispä ilmaan nimenomaan kannattaa suihkuttaa.

Miksi tehon tarve nousee enemmän kuin kyöntövoima ?

e.d.k kirjoitti:

Miksi tehon tarve nousee enemmän kuin kyöntövoima ?

Nesteen virtausvastus kasvaa nopeuden neliöön ja työntövoima suhteessa tilavuuteen eli kun työntövoima kaksinkertaistuu, vastus nelinkertaistuu.

On joitakin nesteitä, joissa vastus pieneneen nopeuden kasvaessa (ei loputtomiin), mutta vesi ei ole yksi niistä.

2plus7 kirjoitti:

Joo, nostamalla painetta rungon ulkopuolella kasvaa työntövoima ehkä 1% samalla kun tehontarve vähintäänkin 10%. Siispä ilmaan nimenomaan kannattaa suihkuttaa.

Tuossa on ajatusvirhe, joka on helppo todeta käytännössä suihkun ja kylpyammeen kanssa. Ilmaan suunnattu suihku antaa enemmän työntövoimaa, Jos sitä ei osaa laskea, niin sen voi ainakin todeta empiirisesti.

Joskus kannattaa testata asioita ihan käytännössä. Se auttaa ymmärtämään fysiikkaa enemmän kuin kaavojen tuijottaminen - ainakin näissä klassisen pysiikan peruskoulukaavojen kohdalla.

Häh_Mitä kirjoitti:

Se veden vastus lisää työntövoimaa eli ilmaan ei kannata puhaltaa.

Työntövoima ei perustu lainkaan veden vastukseen, joka vain haittaa työntövoiman muodostusta lisäten häviöitä. Katso kaupallisia ratkaisuja. Vesisuihkut aina ilmaan, toki matalalle, koska myös veden nostaminen ylös vaatii lisää työtä.

Perusfysiikkaa kirjoitti:

Nesteen virtausvastus kasvaa nopeuden neliöön ja työntövoima suhteessa tilavuuteen eli kun työntövoima kaksinkertaistuu, vastus nelinkertaistuu.

On joitakin nesteitä, joissa vastus pieneneen nopeuden kasvaessa (ei loputtomiin), mutta vesi ei ole yksi niistä.

Lue lisää

Jos vastus kasvaa niin vakiotilavuuspumpulla vain paine kasvaa, ei virtausnopeus, eikä virtausvastus.

tinktink kirjoitti:

Jos vastus kasvaa niin vakiotilavuuspumpulla vain paine kasvaa, ei virtausnopeus, eikä virtausvastus.

Niinpä.
Aloittajalla oli tarkoitus pitää pumppu jatkuvasti käynnissä ja venttiilillä ohjata virtauksen määrää. Jos pumppu tekee vakiotilavuutta, niin venttiilillä ei voi ohjata mitään koska oli se kuinka vähän raollaan tahansa, sama tilavuus menee läpi.

Mielenkiintoisin asia on kuitenkin, mitä tapahtuu, kun venttiili on kiinni. Pumppaako ideaalipumppu edelleen vakiotilavuuden ja ideaaliventtiili ei päästä mitään läpi?
Todellisuudessa jokin paikka antaa periksi, mutta tämä keskustelu ei liiku reaalimaailmassa muutenkaan.

Voisi ajatella, että kitkaton neste ilman tilavuutta ikään kuin pumppautuisi toiseen ulottuvuuteen. Koska täällä on todettu, että energian kulutus on pumpun ongelma, ei akkukaan tyhjene tai siitä riittää virtaa ikuisesti.

Kun vielä ottaa huomioon havainnon, että ei ole väliä mistä veden imee, vaan minne sen puhaltaa, niin voidaan rakentaa järjestelmä, jossa imu on samassa kohtaa kuin puhallus.

Tästä on tunnetuin sovellus parooni Munhausenilla, joka nosti itsensä ja hevosensa suosta nostamalla itseään niskasta.

e.d.k kirjoitti:

Miksi tehon tarve nousee enemmän kuin kyöntövoima ?

Tehontarve nousee sen vastapaineen takia, mikä kohdistuu suuttimesta ulos virtaavaan veteen, mutta työntövoima ei siitä vastapaineesta riipu lainkaan, vaan purkausaukon vieressä olevan rungon kylkeen vaikuttavan ja mahdollisesti lähes paikallaan veneen suhteen olevan meri(tai järvi-) veden paineen kasvu lisää työntövoimaa naurettavan vähän suhteessa tehontarpeen lisäykseen.
Työntövoiman kasvu veden alle puhallettaessa vakiovirtaamalla kasvaa siis siksi, että kylkeen kohdistuu enemmän (hydrostaattista) painetta, eikä siksi että suuttimesta tulevan veden työntövoima muuttuisi, sillä sehän ei muutu vakiovirtaamalla lainkaan. Ts vedenpinta purkaus-aukon kohdalla nousee hieman, arviolta 1mm...1cm verran, kun puhalletaan veden alle. Toki 1% lisäys voi olla pahasti yläkanttiin arvioitu, mutta se on joka tapauksessa olennaisesti vähemmän kuin tehon tarpeen kasvu.

tinktink kirjoitti:

Jos vastus kasvaa niin vakiotilavuuspumpulla vain paine kasvaa, ei virtausnopeus, eikä virtausvastus.

Siis väität, että jos vastus kasvaa niin vastus ei kasva. Mitähän ihan oikeasti aioit kirjoittaa tuon päättömän toteamuksen sijasta?

EntäTodellisuudessa kirjoitti:

Tuossa on ajatusvirhe, joka on helppo todeta käytännössä suihkun ja kylpyammeen kanssa. Ilmaan suunnattu suihku antaa enemmän työntövoimaa, Jos sitä ei osaa laskea, niin sen voi ainakin todeta empiirisesti.

Joskus kannattaa testata asioita ihan käytännössä. Se auttaa ymmärtämään fysiikkaa enemmän kuin kaavojen tuijottaminen - ainakin näissä klassisen pysiikan peruskoulukaavojen kohdalla.

Lue lisää

Ilmaan suunnattu käsisuihku antaa enemmän työntövoimaa silloin ja vain silloin, kun virtaama kasvaa. Eli kun et koske vesihanaan siirtäessäsi suihkun ammeeseen.
Vakiotilavuuspumpun käyttö ei kuitenkaan tuota tilannetta vastaa, vaan sitä että siirtäessäsi suihkun ilmasta ammeeseen avaat vain hieman raollaan olleen vesihanan täysin auki, jotta saat virtauksen pysymään samana. Tällöin käsisuihkun työntövoima saadaan pysymään samana silloin, kun virtaamakin pysyy samana, mutta paine-ero syntyy nyt osin vasta suihkun jälkeen, eikä kaikki vesiputkissa ja hanan kuristuksessa kuten ilmaan puhallettaessa. Tän säikeen tapauksessa sitä kuristavaa vesihanaa vain ei ole, vaan vakiotilavuuspumpun tuottama paine-ero muuttuu jos ulostulo siirretään ilmasta veden alle, ja samalla muuttuu pumpun ottama teho samoilla kierroksilla.

Jos puhalluksen vie veden alle, niin pitää varmaankin puhua 6kW moottorista. Mutta kuten mainitsit, jos sähkönsaanti ei ole ongelma, niin homma on melko edullinen toteuttaa. Moni alkaa nikotella kuitenkin 500A virrasta muutaman minuutin ajan.

Mitä etua esim mäntäpumpulla, joka käy jatkuvasti, saavutetaan verrattuna pumppuun, joka käy tarvittaessa?

Jos järjestelmää verrataan vaikka hydraulipumppuun, jota moottori pyörittää, niin sen ainoa etu on pienempi reikä kyljessä. Voisi äkkiseltään ajatella, että vastaava ohjaus hydrauliselle potkurille on halvempi toteuttaa ja tulos on huomattavasti parempi.

Ymmärrän, että kyse ei ole muusta kuin pohdinnasta etkä aio ikinä tuota toteuttaa, mutta kun haaveilee, niin samalla voi haaveilla isosti.

Ajattelepa, jos laitat oikean vesijetin moottorin tuon sähkökoneen paikalle. Silloin liikutaan ihan erilaisissa tehoissa...

PolttomoottoriRulettaa kirjoitti:

Jos puhalluksen vie veden alle, niin pitää varmaankin puhua 6kW moottorista. Mutta kuten mainitsit, jos sähkönsaanti ei ole ongelma, niin homma on melko edullinen toteuttaa. Moni alkaa nikotella kuitenkin 500A virrasta muutaman minuutin ajan.

Mitä etua esim mäntäpumpulla, joka käy jatkuvasti, saavutetaan verrattuna pumppuun, joka käy tarvittaessa?

Jos järjestelmää verrataan vaikka hydraulipumppuun, jota moottori pyörittää, niin sen ainoa etu on pienempi reikä kyljessä. Voisi äkkiseltään ajatella, että vastaava ohjaus hydrauliselle potkurille on halvempi toteuttaa ja tulos on huomattavasti parempi.

Ymmärrän, että kyse ei ole muusta kuin pohdinnasta etkä aio ikinä tuota toteuttaa, mutta kun haaveilee, niin samalla voi haaveilla isosti.

Ajattelepa, jos laitat oikean vesijetin moottorin tuon sähkökoneen paikalle. Silloin liikutaan ihan erilaisissa tehoissa...

Lue lisää

Sä et sitten osaa näköjään lukea. Mikään osa laitteistossa ei toimi sähköllä, joten sähkövirta on aina tasan nolla.

Jos en osaa lukea, niin taidat olla aika tollo, kun kirjoitat viestisi :D

Siis mekaaninen vesipumppu koneen kylkeen?

Leikitään aiheella. Leikkiveneesi on se 6m pitkä yhden kajuutan vene, johon 30 kg nipin napin riittää, jos keli ei ole paha (itse kirjoitit sen riittävän).
Tarvitset moottorin pyörittämän mekaanisen vesipumpun, jonka teho on 6kW luokkaa moottorin kierroksilla 1000/min.
Helpotetaan asiaa niin, että tehdään leikkiveneestäsi liukuva, jolloin siinä olisi isompi kone kuin uppiksessa. Tehdään siitä vielä dieseli, niin saadaan 1000 rpm kohdalle edes hiukan tehoa. Yanmar 8BY2 on varmaan parasta, mistä pystyt edes unelmoimaan.

Nythän on niin, että moottorin minimikierrokset on juurikin 1000/min. Maksimiteho on 16 kW eli kone saattaa jopa pysyä käynnissä eli teknisesti onnistuu, mutta aika närkillä ollaan.

Pumpuksi sopii hyvin PA30 http://pressurejet.com/pages/554/PASeriesSystemChart.aspx

Koska pumppu antaa vakiotilavuutta melko korkealla paineella, sinun täytyy tietenkin suodattaa merivedestä lika pois, tai tehdä pumppua varten puhdasvesisäiliö. Säiliön koko voisi olla eli 10m3, jotta voisit käyttää vettä muutaman minuutin ajan, kuten oli suunnitelmissa. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa näyttämään hiukan huonolta :D

Mutta kyllä, mekaaninen pumppu on mahdollinen ja sen joku pellepeloton saa varmaankin kytkettyä moottoriin ja moottorin tyhjäkäyntitehon pitäisi juuri ja juuri riittää pumpun ja moottorin pitämiseen käynnissä 35 l/min virtauksen antamiseksi. Puhtaan veden saaminen voi olla ongelmallista, mutta eiköhän siihenkin ratkaisu löydy.

Että siitä vaan. Kerro, kun on valmista.

NumeroidenValossa kirjoitti:

Jos en osaa lukea, niin taidat olla aika tollo, kun kirjoitat viestisi :D

Siis mekaaninen vesipumppu koneen kylkeen?

Leikitään aiheella. Leikkiveneesi on se 6m pitkä yhden kajuutan vene, johon 30 kg nipin napin riittää, jos keli ei ole paha (itse kirjoitit sen riittävän).
Tarvitset moottorin pyörittämän mekaanisen vesipumpun, jonka teho on 6kW luokkaa moottorin kierroksilla 1000/min.
Helpotetaan asiaa niin, että tehdään leikkiveneestäsi liukuva, jolloin siinä olisi isompi kone kuin uppiksessa. Tehdään siitä vielä dieseli, niin saadaan 1000 rpm kohdalle edes hiukan tehoa. Yanmar 8BY2 on varmaan parasta, mistä pystyt edes unelmoimaan.

Nythän on niin, että moottorin minimikierrokset on juurikin 1000/min. Maksimiteho on 16 kW eli kone saattaa jopa pysyä käynnissä eli teknisesti onnistuu, mutta aika närkillä ollaan.

Pumpuksi sopii hyvin PA30 http://pressurejet.com/pages/554/PASeriesSystemChart.aspx

Koska pumppu antaa vakiotilavuutta melko korkealla paineella, sinun täytyy tietenkin suodattaa merivedestä lika pois, tai tehdä pumppua varten puhdasvesisäiliö. Säiliön koko voisi olla eli 10m3, jotta voisit käyttää vettä muutaman minuutin ajan, kuten oli suunnitelmissa. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa näyttämään hiukan huonolta :D

Mutta kyllä, mekaaninen pumppu on mahdollinen ja sen joku pellepeloton saa varmaankin kytkettyä moottoriin ja moottorin tyhjäkäyntitehon pitäisi juuri ja juuri riittää pumpun ja moottorin pitämiseen käynnissä 35 l/min virtauksen antamiseksi. Puhtaan veden saaminen voi olla ongelmallista, mutta eiköhän siihenkin ratkaisu löydy.

Että siitä vaan. Kerro, kun on valmista.

Lue lisää

Mitähän järkeä olisi laittaa magneettiktkimellä ohjausta sähkömoottorin pyörittämään pumppuun?
En myöskään ole nimimerkki Alcion, vaan EiOleSähköä, eli en myöskään ketjunb aloittaja.
Sä et vaan ymmärrä edelleenkään asiasta mitään.

NumeroidenValossa kirjoitti:

Jos en osaa lukea, niin taidat olla aika tollo, kun kirjoitat viestisi :D

Siis mekaaninen vesipumppu koneen kylkeen?

Leikitään aiheella. Leikkiveneesi on se 6m pitkä yhden kajuutan vene, johon 30 kg nipin napin riittää, jos keli ei ole paha (itse kirjoitit sen riittävän).
Tarvitset moottorin pyörittämän mekaanisen vesipumpun, jonka teho on 6kW luokkaa moottorin kierroksilla 1000/min.
Helpotetaan asiaa niin, että tehdään leikkiveneestäsi liukuva, jolloin siinä olisi isompi kone kuin uppiksessa. Tehdään siitä vielä dieseli, niin saadaan 1000 rpm kohdalle edes hiukan tehoa. Yanmar 8BY2 on varmaan parasta, mistä pystyt edes unelmoimaan.

Nythän on niin, että moottorin minimikierrokset on juurikin 1000/min. Maksimiteho on 16 kW eli kone saattaa jopa pysyä käynnissä eli teknisesti onnistuu, mutta aika närkillä ollaan.

Pumpuksi sopii hyvin PA30 http://pressurejet.com/pages/554/PASeriesSystemChart.aspx

Koska pumppu antaa vakiotilavuutta melko korkealla paineella, sinun täytyy tietenkin suodattaa merivedestä lika pois, tai tehdä pumppua varten puhdasvesisäiliö. Säiliön koko voisi olla eli 10m3, jotta voisit käyttää vettä muutaman minuutin ajan, kuten oli suunnitelmissa. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa näyttämään hiukan huonolta :D

Mutta kyllä, mekaaninen pumppu on mahdollinen ja sen joku pellepeloton saa varmaankin kytkettyä moottoriin ja moottorin tyhjäkäyntitehon pitäisi juuri ja juuri riittää pumpun ja moottorin pitämiseen käynnissä 35 l/min virtauksen antamiseksi. Puhtaan veden saaminen voi olla ongelmallista, mutta eiköhän siihenkin ratkaisu löydy.

Että siitä vaan. Kerro, kun on valmista.

Lue lisää

Noi pumput eivät ole alkuunkaan sopivia. Niiden tilavuusvirrat ovat kymmeniä litroja minuutissa, kun pitäisi olla sekunnissa, ja paineet ~100 bar, kun pitäisi olla pari bar.

Joakim1 kirjoitti:

Noi pumput eivät ole alkuunkaan sopivia. Niiden tilavuusvirrat ovat kymmeniä litroja minuutissa, kun pitäisi olla sekunnissa, ja paineet ~100 bar, kun pitäisi olla pari bar.

Lue lisää

Kyllä ne pumput tekevät pienemmälläkin paineella vettä, jos vastapaine ei ole iso. Kierrosnopeuden kasvattaminen voi olla ongelma.
Ziegleriltä löytyy palopumppu, joka antaa 1800 l/min, mutta se ei tietenkään ole vakiotilavuuspumppu. Tehoakin se vaatii vähintään 85hp, joten veneen moottori ei sille riitä tyhjäkäynnillä.

Näyttää siltä edelleen, että yhtälö on hienoisra laskuista huolimatta käytännössä mahdoton toteuttaa.

Nyt onkin aloittajan tilaisuus esittää oma mallinsa ja päästää meidät jännityksestä. Kerro millä palikoilla onnistuu ja millä veneellä ajelet.

AikaPaljastaa kirjoitti:

Kyllä ne pumput tekevät pienemmälläkin paineella vettä, jos vastapaine ei ole iso. Kierrosnopeuden kasvattaminen voi olla ongelma.
Ziegleriltä löytyy palopumppu, joka antaa 1800 l/min, mutta se ei tietenkään ole vakiotilavuuspumppu. Tehoakin se vaatii vähintään 85hp, joten veneen moottori ei sille riitä tyhjäkäynnillä.

Näyttää siltä edelleen, että yhtälö on hienoisra laskuista huolimatta käytännössä mahdoton toteuttaa.

Nyt onkin aloittajan tilaisuus esittää oma mallinsa ja päästää meidät jännityksestä. Kerro millä palikoilla onnistuu ja millä veneellä ajelet.

Lue lisää

TäSe 2" putki oli arvauksena ja näyttää siltä että osoittautuu vähän sopimattomaksi, siinä olisi loppupaine vain 1.5 bar ja veden määrä aika suuri.
Jos putkea pienentäisi suustaan, paine kasvaisi ja virtausmäärä pienenisi niin häviötkin pienenisivät, vai kuinka ?
Pumpun kierrosluku ei tietenkään tarvi olla sama kuin moottorin ja eiköhän 6...7m puoliliukuvassakin moottori ole jo niin suuri että tuskin pumppuun tukehtuu.

Tuohan olisi verraton peli jos vetolaitteena olisi vesisuihku.

vähäviksausta kirjoitti:

TäSe 2" putki oli arvauksena ja näyttää siltä että osoittautuu vähän sopimattomaksi, siinä olisi loppupaine vain 1.5 bar ja veden määrä aika suuri.
Jos putkea pienentäisi suustaan, paine kasvaisi ja virtausmäärä pienenisi niin häviötkin pienenisivät, vai kuinka ?
Pumpun kierrosluku ei tietenkään tarvi olla sama kuin moottorin ja eiköhän 6...7m puoliliukuvassakin moottori ole jo niin suuri että tuskin pumppuun tukehtuu.

Lue lisää

Et tainnut sitten ihan lukea kaikkea?
Moottoriksi tarjosin 180 hp dieseliä ja sehän kyllä riittää pumpulle, kun kierroksia laittaa vaikkapa 2500, mutta aika taiteilu on päästä laituriin niillä potkurin kierroksilla varsinkin, jos paikka on sellainene, että siinä oin hyvä olla keulapotkuri.

Taisit tarkoittaa sitä, että potkurille on alennusvaihde niin, että moottrin pyöriessä 3000 rpm, vauhti on kävelyvauhtia. Mikä se sinun liukuva veneesi olikaan, kun siitä on tullut puoliliukuva ja nyt kaikki viittaa uppikseen.

Onko tämä sisnun veneesi?
http://elyse-simpson.com/wp-content/uploads/2010/07/pink_barbie_dream_boat.jpg

HerrääJo kirjoitti:

Et tainnut sitten ihan lukea kaikkea?
Moottoriksi tarjosin 180 hp dieseliä ja sehän kyllä riittää pumpulle, kun kierroksia laittaa vaikkapa 2500, mutta aika taiteilu on päästä laituriin niillä potkurin kierroksilla varsinkin, jos paikka on sellainene, että siinä oin hyvä olla keulapotkuri.

Taisit tarkoittaa sitä, että potkurille on alennusvaihde niin, että moottrin pyöriessä 3000 rpm, vauhti on kävelyvauhtia. Mikä se sinun liukuva veneesi olikaan, kun siitä on tullut puoliliukuva ja nyt kaikki viittaa uppikseen.

Onko tämä sisnun veneesi?
http://elyse-simpson.com/wp-content/uploads/2010/07/pink_barbie_dream_boat.jpg

Lue lisää

Älä nyt sekoile.
Ei kai potkuria tarvitse käyttää samaan aikaan kuin keulapuhallinta, vai ?

rauhoitu kirjoitti:

Älä nyt sekoile.
Ei kai potkuria tarvitse käyttää samaan aikaan kuin keulapuhallinta, vai ?

Kyllä, keulapotkuria usein käytetään samaan aikaan kuin varsinaistakin. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä.
Haluatko tietää vielä jotain muuta meiltä veneilijöiltä?

OlikoSeSunVene kirjoitti:

Kyllä, keulapotkuria usein käytetään samaan aikaan kuin varsinaistakin. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä.
Haluatko tietää vielä jotain muuta meiltä veneilijöiltä?

Lue lisää

Jos sen vne on niin iso, että siinä on 2...4 pääkonetta. Silloin riittää jos yksi niistä käyttää keulavesisuihkujen pumppua suurilla kierroksilla merivaihde vapaalla ja yksi tai korkeintaan kaksi muuta pääkonetta käyttää tarvittaessa veneen potkureita satamassa eteen- tai taaksepäin ajossa. Silloin ei kulje satamassa liian kovaa, kun niitä koneita voi käyttää pienillä kierroksilla ja kun vain osa potkureista vetää muiden jarruttaessa, ei vauhti kasva liian suureksi.

NäinSenYmmärsin kirjoitti:

Jos sen vne on niin iso, että siinä on 2...4 pääkonetta. Silloin riittää jos yksi niistä käyttää keulavesisuihkujen pumppua suurilla kierroksilla merivaihde vapaalla ja yksi tai korkeintaan kaksi muuta pääkonetta käyttää tarvittaessa veneen potkureita satamassa eteen- tai taaksepäin ajossa. Silloin ei kulje satamassa liian kovaa, kun niitä koneita voi käyttää pienillä kierroksilla ja kun vain osa potkureista vetää muiden jarruttaessa, ei vauhti kasva liian suureksi.

Lue lisää

Ei sillä ole venettä. Jos sillä olisi vene, se olisi keulapotkurin koon mukaan 6m pitkä DC tms. Sellaisessa ei ole kuin perämoottori ja niitäkin yksi kappale. Vanhoissa puuveneissä löytyy myös sisämoottoreita, mutta ei niitäkään mahdu kuin yksi.

Jos kuitenkin leikitään, niin anna esimerkki 4 moottorisesta veneestä, jonka keulapotkuriksi sopii 30 kg ruisku. Tai anna esimerkki ylipäänsä 4-moottorisesta.

Tämän keskustelun viehätys on ollut osittain siinä, mikä olisi nipin napin mahdollista välittämättä mielekkyydestä. Nyt ollaan sillä alueella, että foliota on liikaa pään ympärillä ja mielenkiinto lopuu.

SoonMoro1 kirjoitti:

Ei sillä ole venettä. Jos sillä olisi vene, se olisi keulapotkurin koon mukaan 6m pitkä DC tms. Sellaisessa ei ole kuin perämoottori ja niitäkin yksi kappale. Vanhoissa puuveneissä löytyy myös sisämoottoreita, mutta ei niitäkään mahdu kuin yksi.

Jos kuitenkin leikitään, niin anna esimerkki 4 moottorisesta veneestä, jonka keulapotkuriksi sopii 30 kg ruisku. Tai anna esimerkki ylipäänsä 4-moottorisesta.

Tämän keskustelun viehätys on ollut osittain siinä, mikä olisi nipin napin mahdollista välittämättä mielekkyydestä. Nyt ollaan sillä alueella, että foliota on liikaa pään ympärillä ja mielenkiinto lopuu.

Lue lisää

"Tai anna esimerkki ylipäänsä 4-moottorisesta."
Uusin kultaranta, tasavallan presidentin vene siis.
Sen keulapotkureista en tiedä. Mikäli sellainen on, niin luultavatsi max työntövoimaltaan olennaisesti suurempi, mutta ei välttämättä aina toimi täydellä reholla, jolloin joskus voi olla käytössä 30 kgf:n verran.

Toki noita nelimoottorisia on monia muitakin, mutten tiedä onko suomessa. Lähinnä nopeissa isommissa ns sikariveneissä tai perämoottoreiden tapauksessa isommissa nopeissa sportfish veneissä. Siis USA:ssa. Youtubesta löytyy jopa yli 2000 hv kokonaisteholla 4:llä Seven Marine perämoottorilla.

Esimerkkejä kirjoitti:

"Tai anna esimerkki ylipäänsä 4-moottorisesta."
Uusin kultaranta, tasavallan presidentin vene siis.
Sen keulapotkureista en tiedä. Mikäli sellainen on, niin luultavatsi max työntövoimaltaan olennaisesti suurempi, mutta ei välttämättä aina toimi täydellä reholla, jolloin joskus voi olla käytössä 30 kgf:n verran.

Toki noita nelimoottorisia on monia muitakin, mutten tiedä onko suomessa. Lähinnä nopeissa isommissa ns sikariveneissä tai perämoottoreiden tapauksessa isommissa nopeissa sportfish veneissä. Siis USA:ssa. Youtubesta löytyy jopa yli 2000 hv kokonaisteholla 4:llä Seven Marine perämoottorilla.

Lue lisää

Keulapotkuri joko toimii tai ei toimi. Siinä ei ole tehosäätöä.
Kultaranta on nelimoottorinen, sekö on sinun veneesi?
Perämoottoreita ei oikein voi ottaa lukuun koska niihin on vaikea kiinnittää sitä mekaanista mäntäpumppua, joka oli keskeinen osa rakennelmaa.

Mutta joo, eiköhän tämä ole tässä.

EiViitsiEnää kirjoitti:

Keulapotkuri joko toimii tai ei toimi. Siinä ei ole tehosäätöä.
Kultaranta on nelimoottorinen, sekö on sinun veneesi?
Perämoottoreita ei oikein voi ottaa lukuun koska niihin on vaikea kiinnittää sitä mekaanista mäntäpumppua, joka oli keskeinen osa rakennelmaa.

Mutta joo, eiköhän tämä ole tässä.

Lue lisää

Jos ei tunne muuta kuin esitteiden sähköiset
" halpikset " niin luulee että kaikki toimii joko / tai.
Hydraulinen keulapotkurikin voi toimia eri tehoilla joko pumpun volyymia tai kierroslukua säätämällä.

Ota_selvää kirjoitti:

Jos ei tunne muuta kuin esitteiden sähköiset
" halpikset " niin luulee että kaikki toimii joko / tai.
Hydraulinen keulapotkurikin voi toimia eri tehoilla joko pumpun volyymia tai kierroslukua säätämällä.

Lue lisää

Niin, siinä 6 metrin daycruiserissa, johon keulapotkuria suunnitellaan, ei todellakaan voi käyttää "halpista".
Hydraulinen voi toimia tehonsäädöllä ja niin voi toimia sähköinenkin. Mutta kun ei toimi huviveneissä.
Miten sun Kultarantaveneessä?

EiViitsiEnää kirjoitti:

Keulapotkuri joko toimii tai ei toimi. Siinä ei ole tehosäätöä.
Kultaranta on nelimoottorinen, sekö on sinun veneesi?
Perämoottoreita ei oikein voi ottaa lukuun koska niihin on vaikea kiinnittää sitä mekaanista mäntäpumppua, joka oli keskeinen osa rakennelmaa.

Mutta joo, eiköhän tämä ole tässä.

Lue lisää

Aloittajan ideassa on kaksikin tehonsäätöä:
1) vakiotilavuuspumpun teho riippuu sen koneen kierrosluvusta, johon se on kytketty.
2) Aloittajan ideassa veden virtaama ohjataan kumpaankin suuttimeen kolmitiehanalla, jolla on muitakin asentoja kuin: kaikki vasemmalle, kaikki oikealle tai saman verran oikealle ja vasemmalle. Se on siis portaattomasti säädettävä.
.
Edellisten lisäksi on vielä se magneettikytkin on/off säätönä.
Voi vain todeta että sinä et ymmärrä vieläkään, mitä aloittaja postauksissaan on esittänyt ja miksi.

NäinSenYmmärsin kirjoitti:

Aloittajan ideassa on kaksikin tehonsäätöä:
1) vakiotilavuuspumpun teho riippuu sen koneen kierrosluvusta, johon se on kytketty.
2) Aloittajan ideassa veden virtaama ohjataan kumpaankin suuttimeen kolmitiehanalla, jolla on muitakin asentoja kuin: kaikki vasemmalle, kaikki oikealle tai saman verran oikealle ja vasemmalle. Se on siis portaattomasti säädettävä.
.
Edellisten lisäksi on vielä se magneettikytkin on/off säätönä.
Voi vain todeta että sinä et ymmärrä vieläkään, mitä aloittaja postauksissaan on esittänyt ja miksi.

Lue lisää

Aloittajan idea oli äärettömän yksinkertainen ymmärtää. Se oli myös järjetön toteuttaa. 30 kg työntövoima ei tarvitse säätöä eikä veneeseen, johon riittää 30kg riitä kantamaa tarvittavia moottoreita.

Keskustelun ongelma on skitsifreeninen näkemys siitä, että idea korvaa toteutuksen. Kun moottorin teho ei riitä tyhjäkäynnillä, niin laitetaan niitä neljä.

Jotta voidaan palataa maanpinnalle, niin kerro mikä vene on kyseessä. Me tiedämme, että sille riittää 30kg keulapotkuri, joten pituus on 6m eikä siinä ole paljoa tuulipintaa. Vene oli alussa liukuva.

Ei ole vaikea laskea minkä kokoisella höyrykoneella matkustajakoneen saa ilmaan, mutta esitä laskelmat, joilla se onnistuu käytännössä 😂

Mikämikävene kirjoitti:

Aloittajan idea oli äärettömän yksinkertainen ymmärtää. Se oli myös järjetön toteuttaa. 30 kg työntövoima ei tarvitse säätöä eikä veneeseen, johon riittää 30kg riitä kantamaa tarvittavia moottoreita.

Keskustelun ongelma on skitsifreeninen näkemys siitä, että idea korvaa toteutuksen. Kun moottorin teho ei riitä tyhjäkäynnillä, niin laitetaan niitä neljä.

Jotta voidaan palataa maanpinnalle, niin kerro mikä vene on kyseessä. Me tiedämme, että sille riittää 30kg keulapotkuri, joten pituus on 6m eikä siinä ole paljoa tuulipintaa. Vene oli alussa liukuva.

Ei ole vaikea laskea minkä kokoisella höyrykoneella matkustajakoneen saa ilmaan, mutta esitä laskelmat, joilla se onnistuu käytännössä 😂

Lue lisää

Turha purkaa kiukkuaan muille jos asian ymmärtäminen tuottaa noin suuria vaikeuksia.
Kiusallistahan se varmaan on, mutta siihen on tyydyttävä mitä on annettu.

Rauhoitu kirjoitti:

Turha purkaa kiukkuaan muille jos asian ymmärtäminen tuottaa noin suuria vaikeuksia.
Kiusallistahan se varmaan on, mutta siihen on tyydyttävä mitä on annettu.

En ihan saanut selvää minkä kokoiseen veneeseen järjestelmä oli tarkoitettu :D

Mikämikävene kirjoitti:

Aloittajan idea oli äärettömän yksinkertainen ymmärtää. Se oli myös järjetön toteuttaa. 30 kg työntövoima ei tarvitse säätöä eikä veneeseen, johon riittää 30kg riitä kantamaa tarvittavia moottoreita.

Keskustelun ongelma on skitsifreeninen näkemys siitä, että idea korvaa toteutuksen. Kun moottorin teho ei riitä tyhjäkäynnillä, niin laitetaan niitä neljä.

Jotta voidaan palataa maanpinnalle, niin kerro mikä vene on kyseessä. Me tiedämme, että sille riittää 30kg keulapotkuri, joten pituus on 6m eikä siinä ole paljoa tuulipintaa. Vene oli alussa liukuva.

Ei ole vaikea laskea minkä kokoisella höyrykoneella matkustajakoneen saa ilmaan, mutta esitä laskelmat, joilla se onnistuu käytännössä 😂

Lue lisää

Taas väärin.
Aloittajan tapauksessa oli kyse 50 mm putkesta, josta virtaa vettä 1000 kierroksella vakiotilavuuspumpulla 35 l/s eli vauhdilla 17,825 m/s. Jos veden tiheys on 1009,8 kg/m^3 (itämeren pääaltaan murtovesi), saadaan massavirraksi 35,344 kg/s.
Silloin työntövoimaa tulee F=m' *V = 630 N, eikä 30 kgf kuten esität.
Jos kierrokset tuplataan saadaan työntövoimaa nelinkertainen määrä, eli 2520 N.
Jos kierrokset nostetaan 3000 rpm, saadaan työntövoimaa jo 5670 N.
Ei tuollaisia työntövoimia käytetä 6 metrin veneen keulapotkureissa, joten selvästikin on kyse isommasta veneestä. Onhan tuollaisen järjestelmän tehon tarvekin aikamoinen surkeasta hyötysuhteesta johtuen. Polttoaineen kulutuksen kannaltahan tällä ei ole juurikaan merkitystä, koska käyttöaika on yhteensä niin mitätön, mutta tehoa koneessa täytyy riittää reilusti.
Koska veneen pituusliikettäkin pitäisi voida hallita, on oletettavaa että pääkoneita on useampi, joten se pääkonen jolla pumppua käytetään ei ole käytettävissä potkurin pyörittämiseen vaan sen merivaihde on silloin vapaalla.

Tuollainen järjestelmä olisi aika kätevä isoon palokunnan sammutusveneeseen, pitää vain laittaa yksi vesisuihkun päähaara kannelta suunnattavaksi, ja siten että ne molemmat keulan suuttimet saa sitä käytettäessä tukittua.

NäinSenYmmärsin kirjoitti:

Taas väärin.
Aloittajan tapauksessa oli kyse 50 mm putkesta, josta virtaa vettä 1000 kierroksella vakiotilavuuspumpulla 35 l/s eli vauhdilla 17,825 m/s. Jos veden tiheys on 1009,8 kg/m^3 (itämeren pääaltaan murtovesi), saadaan massavirraksi 35,344 kg/s.
Silloin työntövoimaa tulee F=m' *V = 630 N, eikä 30 kgf kuten esität.
Jos kierrokset tuplataan saadaan työntövoimaa nelinkertainen määrä, eli 2520 N.
Jos kierrokset nostetaan 3000 rpm, saadaan työntövoimaa jo 5670 N.
Ei tuollaisia työntövoimia käytetä 6 metrin veneen keulapotkureissa, joten selvästikin on kyse isommasta veneestä. Onhan tuollaisen järjestelmän tehon tarvekin aikamoinen surkeasta hyötysuhteesta johtuen. Polttoaineen kulutuksen kannaltahan tällä ei ole juurikaan merkitystä, koska käyttöaika on yhteensä niin mitätön, mutta tehoa koneessa täytyy riittää reilusti.
Koska veneen pituusliikettäkin pitäisi voida hallita, on oletettavaa että pääkoneita on useampi, joten se pääkonen jolla pumppua käytetään ei ole käytettävissä potkurin pyörittämiseen vaan sen merivaihde on silloin vapaalla.

Tuollainen järjestelmä olisi aika kätevä isoon palokunnan sammutusveneeseen, pitää vain laittaa yksi vesisuihkun päähaara kannelta suunnattavaksi, ja siten että ne molemmat keulan suuttimet saa sitä käytettäessä tukittua.

Lue lisää

Tuossa alkuperäisessä keulapotkuri-ketjussa aloittaja kyseli nimenomaan 30 kgf työntövoimaan vaadittavaa systeemiä. Ilmeisesti sitten uskoi joitain siellä olleita "tietäjiä", kun speksasi tuon 35 l/s, jolla työntövoima on jo tuplat. Vaikea tässä on tietää millä koneella hän on ajatellut pumppua pyörittää. Vaaditut konetehot ovat kuitenkin jo huomattavia tuohon melko pieneen työntövoimaan. Tuo 630 N vaatinee jo vähintään 10 kW pumpun akseliin, 2520 N saattaa mennä jo 100 kW yli ja 5670 N varmasti yli 300 kW. Täysin järjetön systeemi tuo olisi noille suuremmille voimille varsinkin. 2500 N työntövoiman saa helposti 15 kW keulapotkurilla. Miksi käyttää 100 kW samaan?

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa alkuperäisessä keulapotkuri-ketjussa aloittaja kyseli nimenomaan 30 kgf työntövoimaan vaadittavaa systeemiä. Ilmeisesti sitten uskoi joitain siellä olleita "tietäjiä", kun speksasi tuon 35 l/s, jolla työntövoima on jo tuplat. Vaikea tässä on tietää millä koneella hän on ajatellut pumppua pyörittää. Vaaditut konetehot ovat kuitenkin jo huomattavia tuohon melko pieneen työntövoimaan. Tuo 630 N vaatinee jo vähintään 10 kW pumpun akseliin, 2520 N saattaa mennä jo 100 kW yli ja 5670 N varmasti yli 300 kW. Täysin järjetön systeemi tuo olisi noille suuremmille voimille varsinkin. 2500 N työntövoiman saa helposti 15 kW keulapotkurilla. Miksi käyttää 100 kW samaan?

Lue lisää

Sillä 100 kW: "keulapotkurilla" saa palavan veneen sammutettua vaikka 20 metrin pääsät, vaarantamatta omaa sammutus venettään. 15 kW keulapotkuri ei kyllä samaan pysty. Jos veneen sähköjä ei ole ennestään mitoitettu 15 kW:n keulapotkurille, tulee sellaisen asentamisesta 12V jännitteellä melkoinen homma, ja on aika helppo töpeksiä siten että oma vene palaa jännitehäviöiden synnyttämästä häviötehosta syttyvän tulipalon seurauksena. Vesisuihku suoraan pääkoneen käyttämällä pumpulla sopii amatöörinkin asennettavaksi, kunhan mitoituksen on tehnyt joku osaavampi.

NäinSenYmmärsin kirjoitti:

Sillä 100 kW: "keulapotkurilla" saa palavan veneen sammutettua vaikka 20 metrin pääsät, vaarantamatta omaa sammutus venettään. 15 kW keulapotkuri ei kyllä samaan pysty. Jos veneen sähköjä ei ole ennestään mitoitettu 15 kW:n keulapotkurille, tulee sellaisen asentamisesta 12V jännitteellä melkoinen homma, ja on aika helppo töpeksiä siten että oma vene palaa jännitehäviöiden synnyttämästä häviötehosta syttyvän tulipalon seurauksena. Vesisuihku suoraan pääkoneen käyttämällä pumpulla sopii amatöörinkin asennettavaksi, kunhan mitoituksen on tehnyt joku osaavampi.

Lue lisää

Jos tässä nyt ollaankin palovenettä suunnittelemassa, on varmaan tarpeen olla hyvin tehokas pumppu. Mahtaako niissäkään sitten olla 100 kW pumppua?

Tuollainen ~2500 N keulapotkuri on sopiva n. 25 m veneelle, vaikkapa Vetuksen mukaan. Siinä lienee suurempi jännite kuin 12 V ja tuo Vetuksen malli on 48 V.

Tuollaisen työntövoiman (siis se 2500 N) itseväkerretyllä vesisuihkuhärvelillä saa kyllä amatööri helposti veneen upotettua ja ulkopuolisia vahingoitettua.

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa alkuperäisessä keulapotkuri-ketjussa aloittaja kyseli nimenomaan 30 kgf työntövoimaan vaadittavaa systeemiä. Ilmeisesti sitten uskoi joitain siellä olleita "tietäjiä", kun speksasi tuon 35 l/s, jolla työntövoima on jo tuplat. Vaikea tässä on tietää millä koneella hän on ajatellut pumppua pyörittää. Vaaditut konetehot ovat kuitenkin jo huomattavia tuohon melko pieneen työntövoimaan. Tuo 630 N vaatinee jo vähintään 10 kW pumpun akseliin, 2520 N saattaa mennä jo 100 kW yli ja 5670 N varmasti yli 300 kW. Täysin järjetön systeemi tuo olisi noille suuremmille voimille varsinkin. 2500 N työntövoiman saa helposti 15 kW keulapotkurilla. Miksi käyttää 100 kW samaan?

Lue lisää

Jatkat edelleen väärään tiedon levittämistä, sinänsä se on sama mitä itse kuvittelet, mutta joku voi uskoa ja erehtyä.
Et usko Bernoullin kaavaan , Nasan tai Wärtsilän linkkeihin, ohitat huomioimatta Wärtsilän esitteestä kaavan Vjet = (Vin Vout)/2, ja käytät impulssin yhtälössä väärää m'- arvoa, ja sitten yrität uskotella että tunnelissa kiihdytetty massa vaatii kaksinkertaisen voiman samaan nopeuteen kiihdytettäessä kuin potkurilla ja kun Bernoullin kaavaa on vaikea ohittaa olet keksinyt itsellesi sopivan väitteen että F onkin 2*P*A ! ! , luulisi sinun näkevän jo kaavastasi että väite on vedelle mahdoton.
Tiedän reaktiosi tähän kirjoitukseen " olen oikeassa, sinä et ymmärrä" , ja tätä rataa, josta ei näytä tulevan mitään loppua, niinpä ehdotan vielä yhtä käyttämätöntä vaihtoehtoa, lasketaan putken, jonka päässä on supistus, läpi virtaavan veden tarvitsema työntövoima energiaperiaatteella, kaava alusta johtaen, siinä ei tarvitse tietää paineita, massavirran laskutapaa tai muutakaan kiistan alla olleita suureita tuloksena on voima nopeuksien funktiona.
Kaava on sangen yksinkertainen johdettava ja
olet antanut ymmärtää että hallitset asian , joten oletan että jos et sitä esitä, myönnät olevasi väärässä, jos taas päädyt esittämääsi tulokseen pyydän nöyrästi anteeksi tyhmyyttäni ja häpeän.

E.d.K

Vaiva on vähäinen ja toivottavasti tulos puhaltaa pelin lopullisesti poikki.

Kuules_Joakim1 kirjoitti:

Jatkat edelleen väärään tiedon levittämistä, sinänsä se on sama mitä itse kuvittelet, mutta joku voi uskoa ja erehtyä.
Et usko Bernoullin kaavaan , Nasan tai Wärtsilän linkkeihin, ohitat huomioimatta Wärtsilän esitteestä kaavan Vjet = (Vin Vout)/2, ja käytät impulssin yhtälössä väärää m'- arvoa, ja sitten yrität uskotella että tunnelissa kiihdytetty massa vaatii kaksinkertaisen voiman samaan nopeuteen kiihdytettäessä kuin potkurilla ja kun Bernoullin kaavaa on vaikea ohittaa olet keksinyt itsellesi sopivan väitteen että F onkin 2*P*A ! ! , luulisi sinun näkevän jo kaavastasi että väite on vedelle mahdoton.
Tiedän reaktiosi tähän kirjoitukseen " olen oikeassa, sinä et ymmärrä" , ja tätä rataa, josta ei näytä tulevan mitään loppua, niinpä ehdotan vielä yhtä käyttämätöntä vaihtoehtoa, lasketaan putken, jonka päässä on supistus, läpi virtaavan veden tarvitsema työntövoima energiaperiaatteella, kaava alusta johtaen, siinä ei tarvitse tietää paineita, massavirran laskutapaa tai muutakaan kiistan alla olleita suureita tuloksena on voima nopeuksien funktiona.
Kaava on sangen yksinkertainen johdettava ja
olet antanut ymmärtää että hallitset asian , joten oletan että jos et sitä esitä, myönnät olevasi väärässä, jos taas päädyt esittämääsi tulokseen pyydän nöyrästi anteeksi tyhmyyttäni ja häpeän.

E.d.K

Vaiva on vähäinen ja toivottavasti tulos puhaltaa pelin lopullisesti poikki.

Lue lisää

Sinähän (kuka lienetkään, tuskin e.d.k, jolla on rekisteröity nimimerkki) täällä et usko joihinkin peruskaavoihin, kun saat vääriä tuloksia. Missä Wärtsilän tai Nasa linkissä väitetään jotain tuollaista VESISUIHKULLE (tai muulle suihkumoottorille, ei vapaassa tilassa toimivalle potkurille)?

En ymmärrä miten tuo keksimäsi uusi "tehtävä" liittyy vesisuihkun työntövoimaan. Vettä työntävän voiman suuruus riippuu tietysti siitä missä se vaikuttaa eli mikä on veden nopeus ko. alueella. Työntövoima taas on toinen juttu, koska siihen tulee mukaan myös putkeen ja sen päitä ympäröivään runkoon vaikuttavat voimat, jotka eivät ole nollia.

Joakim1 kirjoitti:

Sinähän (kuka lienetkään, tuskin e.d.k, jolla on rekisteröity nimimerkki) täällä et usko joihinkin peruskaavoihin, kun saat vääriä tuloksia. Missä Wärtsilän tai Nasa linkissä väitetään jotain tuollaista VESISUIHKULLE (tai muulle suihkumoottorille, ei vapaassa tilassa toimivalle potkurille)?

En ymmärrä miten tuo keksimäsi uusi "tehtävä" liittyy vesisuihkun työntövoimaan. Vettä työntävän voiman suuruus riippuu tietysti siitä missä se vaikuttaa eli mikä on veden nopeus ko. alueella. Työntövoima taas on toinen juttu, koska siihen tulee mukaan myös putkeen ja sen päitä ympäröivään runkoon vaikuttavat voimat, jotka eivät ole nollia.

Lue lisää

No lasketaan nyt kuitenkin kaksi tapausta, jotka hyvin havainnollistavat sitä, että virtaukselle tehty työ ja siihen liittyvä voima ei ole sama kuin työntövoima vesisuihkulaitteella.

Otetaan ensin pelkkä tavallinen keulapotkuri 150 mm putki ja keskellä potkuri. Käytetään massavirtana tuota 35 kg/s. Nopeus putkessa siis 1,98 m/s ja virtauksen liike-energian ja massavirran avulla laskettu teho 68,6 W. Virtaukselle tehty työ taas F*V eli potkurin pitää työntää 34,7 N. Veneeseen kohdistuva työntövoima kuitenkin Thrust=m' * V eli 69,3 N. Mistä se toinen 34,7 N tulee jää kotitehtäväksi.

Sitten laitetaan putken ulostulopäähän 50 mm suutin, mutta pidetään massavirta samana. Nyt nopeus on 17,8 m/s suuttimessa ja edelleen 1,98 m/s potkurin kohdalla. Liike-energiasta laskettu teho 5560 W, jolloin potkurilta vaaditaan työntövoimaksi 2810 N. Veneeseen kohdistuva työntövoima kuitenkin vain Thrust = m' *V = 624 N. Mihin hävisi lähes 2200 N työntövoimasta jätetään kotitehtäväksi.

Voihan noista paineetkin laskea, kun ajattelee potkurin levymäisenä painehyppäyksenä. Potkurin virtaukseen aiheuttama voima F=dP *A. Paine-ero potkurin yli ilman suutinta 1 960 Pa ja suuttimella 159 000 Pa. Ko. paine-erot vastaavat myös Bernoullin lausetta eli dP = 0,5 *rho *V_suutin^2.

Bernoullin lauseella voi myös laskea putkessa vaikuttavan paineen. Molemmissa tapauksissa paine potkurin imupuolella on -1 960 Pa, koska potkuri ei vielä ole aiheuttanut painehyppäystä, mutta virtaus on jo kiihtynyt nopeuteen 1,98 m/s. Ilman suutinta potkurin painepuolella paine on -1 960 Pa 1 960 Pa = 0 Pa eli sama kuin ulkoinen paine. Suuttimen kanssa taas -1 960 Pa 159 000 Pa = 157 000 Pa ja sitten suuttimessa 0 Pa.

Joakim1 kirjoitti:

No lasketaan nyt kuitenkin kaksi tapausta, jotka hyvin havainnollistavat sitä, että virtaukselle tehty työ ja siihen liittyvä voima ei ole sama kuin työntövoima vesisuihkulaitteella.

Otetaan ensin pelkkä tavallinen keulapotkuri 150 mm putki ja keskellä potkuri. Käytetään massavirtana tuota 35 kg/s. Nopeus putkessa siis 1,98 m/s ja virtauksen liike-energian ja massavirran avulla laskettu teho 68,6 W. Virtaukselle tehty työ taas F*V eli potkurin pitää työntää 34,7 N. Veneeseen kohdistuva työntövoima kuitenkin Thrust=m' * V eli 69,3 N. Mistä se toinen 34,7 N tulee jää kotitehtäväksi.

Sitten laitetaan putken ulostulopäähän 50 mm suutin, mutta pidetään massavirta samana. Nyt nopeus on 17,8 m/s suuttimessa ja edelleen 1,98 m/s potkurin kohdalla. Liike-energiasta laskettu teho 5560 W, jolloin potkurilta vaaditaan työntövoimaksi 2810 N. Veneeseen kohdistuva työntövoima kuitenkin vain Thrust = m' *V = 624 N. Mihin hävisi lähes 2200 N työntövoimasta jätetään kotitehtäväksi.

Voihan noista paineetkin laskea, kun ajattelee potkurin levymäisenä painehyppäyksenä. Potkurin virtaukseen aiheuttama voima F=dP *A. Paine-ero potkurin yli ilman suutinta 1 960 Pa ja suuttimella 159 000 Pa. Ko. paine-erot vastaavat myös Bernoullin lausetta eli dP = 0,5 *rho *V_suutin^2.

Bernoullin lauseella voi myös laskea putkessa vaikuttavan paineen. Molemmissa tapauksissa paine potkurin imupuolella on -1 960 Pa, koska potkuri ei vielä ole aiheuttanut painehyppäystä, mutta virtaus on jo kiihtynyt nopeuteen 1,98 m/s. Ilman suutinta potkurin painepuolella paine on -1 960 Pa 1 960 Pa = 0 Pa eli sama kuin ulkoinen paine. Suuttimen kanssa taas -1 960 Pa 159 000 Pa = 157 000 Pa ja sitten suuttimessa 0 Pa.

Lue lisää

Mikään ei näytä horjuttavan uskoasi , Bernoulli, liikeyhtälö, energiaperiaate ja impulssi-yhtälö keskinopeuden mukaisesti päätyvät tulokseen että kaavaan kuuluu kerroin ½.
Sinä käytät virheellistä m' arvoa ja lähdet kaikissa laskuissasi oletuksesta että se on oikea ja muissa on virhe, joka sitten johtaa mitä kummallisimpiin selityksiin.
Myönnät itsekin että avopotkurille tuo kerroin kuuluu ja m' on laskettava keskinopeuden mukaan, mutta tunnelipotkurille enää ei ?
Tunnelissa olevan potkurin työntövoima ei ole virtauksen paine*A potkurille aiheutuva vastavoima, vaan vain jompi kumpi. Vakiotilavuuksisessa putkessahan ei nopeus kiihdy, virtaus kiihtyy ennen putkeen tulemistaan, kuten avopotkurillakin ja laskemasi paine , 1960 Pa vastaa työntövoiman 34.7 N joka on juuri sama kuin sait energiastakin.
Kuristetussa putkessa vetoat potkurin työntövoiman ja puhalluksen työnnön eroon, se on luonnollisesti suhteessa pinta-alojen käänteisarvoon mutta suljetussa propulsiossa sisäiset voimat eivät vaikuta työntövoimaan.
Bernoullin kaavaakin olet käsitellyt sangen omaperäisesti, miinus merkki kaavassa ei tarkoita negatiivista painetta vaan että paine-eron suunta on vastakkainen virtaukselle, eikä paine-ero tarkoita potkurin eri puolilla olevaa painetta vaan potkurille virtaavaa ulkopuolisen liikkeen aiheuttamaa / lopullisen potkurivirran aiheuttamaa.

Ongelmasi ydin on siinä että et voi edes kuvitella tulkintasi olevan väärä vaikka kaikki muut seikat osoittavat juuri sitä ja silti kieltäydyt edes analysoimasta, miksi tulokset eivät täsmää.

E.d.K

Kuules_Joakim1 kirjoitti:

Mikään ei näytä horjuttavan uskoasi , Bernoulli, liikeyhtälö, energiaperiaate ja impulssi-yhtälö keskinopeuden mukaisesti päätyvät tulokseen että kaavaan kuuluu kerroin ½.
Sinä käytät virheellistä m' arvoa ja lähdet kaikissa laskuissasi oletuksesta että se on oikea ja muissa on virhe, joka sitten johtaa mitä kummallisimpiin selityksiin.
Myönnät itsekin että avopotkurille tuo kerroin kuuluu ja m' on laskettava keskinopeuden mukaan, mutta tunnelipotkurille enää ei ?
Tunnelissa olevan potkurin työntövoima ei ole virtauksen paine*A potkurille aiheutuva vastavoima, vaan vain jompi kumpi. Vakiotilavuuksisessa putkessahan ei nopeus kiihdy, virtaus kiihtyy ennen putkeen tulemistaan, kuten avopotkurillakin ja laskemasi paine , 1960 Pa vastaa työntövoiman 34.7 N joka on juuri sama kuin sait energiastakin.
Kuristetussa putkessa vetoat potkurin työntövoiman ja puhalluksen työnnön eroon, se on luonnollisesti suhteessa pinta-alojen käänteisarvoon mutta suljetussa propulsiossa sisäiset voimat eivät vaikuta työntövoimaan.
Bernoullin kaavaakin olet käsitellyt sangen omaperäisesti, miinus merkki kaavassa ei tarkoita negatiivista painetta vaan että paine-eron suunta on vastakkainen virtaukselle, eikä paine-ero tarkoita potkurin eri puolilla olevaa painetta vaan potkurille virtaavaa ulkopuolisen liikkeen aiheuttamaa / lopullisen potkurivirran aiheuttamaa.

Ongelmasi ydin on siinä että et voi edes kuvitella tulkintasi olevan väärä vaikka kaikki muut seikat osoittavat juuri sitä ja silti kieltäydyt edes analysoimasta, miksi tulokset eivät täsmää.

E.d.K

Lue lisää

Kyllä me kaikki jo tiedetään ettet osaa etkä ymmärrä asiasta yhtään mitään.
Ei sun tartte sitä jatkuvasti todistaa.

SivustaSeuraajana kirjoitti:

Kyllä me kaikki jo tiedetään ettet osaa etkä ymmärrä asiasta yhtään mitään.
Ei sun tartte sitä jatkuvasti todistaa.

Miten se nyt sitten on ?
Kaikilla muilla menetelmillä laskettaessa 2" putkesta tulevan 35 L/s virtauksen työntövoina on 300 N, Joakimin käyttämän liikemäärän tulkinnan mukaan 2 kertainen !
Koettakaa nyt viimein selvittää muillekin, kumpi on oikeassa, kaksi erilaista oikeaa ei voi olla olemassa.

Toinen_seuraaja kirjoitti:

Miten se nyt sitten on ?
Kaikilla muilla menetelmillä laskettaessa 2" putkesta tulevan 35 L/s virtauksen työntövoina on 300 N, Joakimin käyttämän liikemäärän tulkinnan mukaan 2 kertainen !
Koettakaa nyt viimein selvittää muillekin, kumpi on oikeassa, kaksi erilaista oikeaa ei voi olla olemassa.

Lue lisää

En ole perillä fysiikasta mutta löysin linkin, jossa on optimoitu 300 hp vwsijetti venenopeudelle 20 kn.
300 hp on oletettu jetin teho, moottoriteho kai hieman suurempi, no tuloksena on suihkun työntövoima 9500 N 20 kn nopeudella max teholla, suuttimen pinta-ala 177 cm ^2.
Arvot täsmää aika hyvin yli 34 m/s suihkun nopeudelle, kun käytetään kaavaa F = ½ pA(V^2-v^2), Joakimin esittämällä kaavalla ei oikein mikään täsmää.
Huomioitavaa on vielä että hyötysuhteen kaavoissa käytetään yhtälöä pAvs^2 , joka on tietenkin noin koska nopeus on venenopeus eikä kiihtyvä nopeus ja tehokin on silloin F*nopeus.

Tuon perusteella näyttäisi että vesisuihkunkin työntö lasketaan samoin kuin avopotkurinkin, eli kaavalla F = ½ pA (Vout^2 - Vin^2 )

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&ved=0ahUKEwifhKLz8PXNAhVLVSwKHQ3xDFs4ChAWCCEwAQ&url=http://www.ds-t.com/press_conferences-cd/articles/universal_waterjet.pdf&usg=AFQjCNHbxP_JH2eThGOs3cqYk1lS0f_8Lw&bvm=bv.127178174,d.bGg

Kuules_Joakim1 kirjoitti:

Mikään ei näytä horjuttavan uskoasi , Bernoulli, liikeyhtälö, energiaperiaate ja impulssi-yhtälö keskinopeuden mukaisesti päätyvät tulokseen että kaavaan kuuluu kerroin ½.
Sinä käytät virheellistä m' arvoa ja lähdet kaikissa laskuissasi oletuksesta että se on oikea ja muissa on virhe, joka sitten johtaa mitä kummallisimpiin selityksiin.
Myönnät itsekin että avopotkurille tuo kerroin kuuluu ja m' on laskettava keskinopeuden mukaan, mutta tunnelipotkurille enää ei ?
Tunnelissa olevan potkurin työntövoima ei ole virtauksen paine*A potkurille aiheutuva vastavoima, vaan vain jompi kumpi. Vakiotilavuuksisessa putkessahan ei nopeus kiihdy, virtaus kiihtyy ennen putkeen tulemistaan, kuten avopotkurillakin ja laskemasi paine , 1960 Pa vastaa työntövoiman 34.7 N joka on juuri sama kuin sait energiastakin.
Kuristetussa putkessa vetoat potkurin työntövoiman ja puhalluksen työnnön eroon, se on luonnollisesti suhteessa pinta-alojen käänteisarvoon mutta suljetussa propulsiossa sisäiset voimat eivät vaikuta työntövoimaan.
Bernoullin kaavaakin olet käsitellyt sangen omaperäisesti, miinus merkki kaavassa ei tarkoita negatiivista painetta vaan että paine-eron suunta on vastakkainen virtaukselle, eikä paine-ero tarkoita potkurin eri puolilla olevaa painetta vaan potkurille virtaavaa ulkopuolisen liikkeen aiheuttamaa / lopullisen potkurivirran aiheuttamaa.

Ongelmasi ydin on siinä että et voi edes kuvitella tulkintasi olevan väärä vaikka kaikki muut seikat osoittavat juuri sitä ja silti kieltäydyt edes analysoimasta, miksi tulokset eivät täsmää.

E.d.K

Lue lisää

Miksi ihmeessä massavirta pitäisi laskea keskinopeuden mukaan tunnellissa olevalle potkurille???? Tietysti se lasketaan siinä tunnelissa olevan nopeuden mukaan, aivan kuten avopotkurille se lasketaan potkurin kohdalla olevan nopeuden mukaan käyttäen potkurin halkaisijaan perustuvaa pinta-alaa.

Eikö nyt ole aivan yläastetason fysiikkaa, että tilavuusvirta putkessa lasketaan poikkipinta-ala * nopeus putkessa ja kertomalla se tiheydellä saadaan massavirta? Miksi ihmeessä siinä käytettäisiin jotain keskiarvoa veneen nopeudesta ja suuttimen ulostulonopeudesta?

883plus775 kirjoitti:

En ole perillä fysiikasta mutta löysin linkin, jossa on optimoitu 300 hp vwsijetti venenopeudelle 20 kn.
300 hp on oletettu jetin teho, moottoriteho kai hieman suurempi, no tuloksena on suihkun työntövoima 9500 N 20 kn nopeudella max teholla, suuttimen pinta-ala 177 cm ^2.
Arvot täsmää aika hyvin yli 34 m/s suihkun nopeudelle, kun käytetään kaavaa F = ½ pA(V^2-v^2), Joakimin esittämällä kaavalla ei oikein mikään täsmää.
Huomioitavaa on vielä että hyötysuhteen kaavoissa käytetään yhtälöä pAvs^2 , joka on tietenkin noin koska nopeus on venenopeus eikä kiihtyvä nopeus ja tehokin on silloin F*nopeus.

Tuon perusteella näyttäisi että vesisuihkunkin työntö lasketaan samoin kuin avopotkurinkin, eli kaavalla F = ½ pA (Vout^2 - Vin^2 )

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&ved=0ahUKEwifhKLz8PXNAhVLVSwKHQ3xDFs4ChAWCCEwAQ&url=http://www.ds-t.com/press_conferences-cd/articles/universal_waterjet.pdf&usg=AFQjCNHbxP_JH2eThGOs3cqYk1lS0f_8Lw&bvm=bv.127178174,d.bGg

Lue lisää

Ilmeisesti tarkoitat tätä ja keksit itse tuon 34 m/s nopeuden, jolla sait väärät kaavasi jotenkin mukamas sopimaan? http://www.ds-t.com/press_conferences-cd/articles/universal_waterjet.pdf

Tuossa on siis mainittuna 300 hp, 177 cm2, 9500 N ja 20 solmua, mutta ei mitää suihkun nopeudesta tai massavirrasta.

Noista "minun" kaavoilla taaksepäin laskien nopeus suuttimessa pitää olla n. 29 m/s, jolloin massavirraksi tulee 510 kg/s. Vastaavasti veden liike-energiamuutokseen vaadittu teho 187 kW eli 255 hv, mikä tarkoittaa n. 85% hyötysuhdetta pumpulle. Propulsiohyötysuhde on kuitenkin vain 44% eli varsin surkea potkuriin verrattuna.

Tässä linkissä on yksin läpi laskettu esimerkki sivulta 286 alkaen: https://www.docenti.unina.it/downloadPub.do?tipoFile=md&id=513736
Nopeus 35 solmua (18 m/s) ja vaadittu työntövoima 10 000 lbf ( 44 500 N). Mitoituksen tuloksena on saatu 1,0 ft2 (0,0929 m2) suuttimen (ja suihkun) pinta-ala ja suihkun nopeudeksi 106 ft/s (32,3 m/s). Tiheydeksi oletetaan 2 slug/ft3 (1031 kg/m3).

"Minun" kaavoilla laskien massavirta 3094kg/s ja työntövoimaksi 44 200 N ko. arvoilla eli sama pyöristykset huomioiden. "Minun" kaavoilla tehoa vaaditaan virtaukseen 1512 hv ja annetulla 0,9 pumppaushyötysuhteella 1680 hv. Ko. kirjassa on huomioitu myös häviöitä sisäänvirtauksessa (inlet recovery), jolloin tehoksi on saatu 1794 hv. Tuo "inlet recovery" näyttää tarkoittavan sisääntulevan virtauksen kineettisen energian talteensaamista eli siitä saadaan talteen 83%, jolla laskien "minun" kaavoilla saadaan 1808 hv eli taas pyörystystä vaille sama tulos.

Joakim1 kirjoitti:

Miksi ihmeessä massavirta pitäisi laskea keskinopeuden mukaan tunnellissa olevalle potkurille???? Tietysti se lasketaan siinä tunnelissa olevan nopeuden mukaan, aivan kuten avopotkurille se lasketaan potkurin kohdalla olevan nopeuden mukaan käyttäen potkurin halkaisijaan perustuvaa pinta-alaa.

Eikö nyt ole aivan yläastetason fysiikkaa, että tilavuusvirta putkessa lasketaan poikkipinta-ala * nopeus putkessa ja kertomalla se tiheydellä saadaan massavirta? Miksi ihmeessä siinä käytettäisiin jotain keskiarvoa veneen nopeudesta ja suuttimen ulostulonopeudesta?

Lue lisää

Useaan otteeseen yritetty selittää impulssin / liikemäärän kaavan sovellusta, siinä m/t ei tarkoita massavirtaa siinä merkityksessä kuin massavirralla yleensä tarkoitetaan.
Kaavan johto lähtee Newtonin kaavasta F = ma, kun molemmat puolet kerrotaan ajalla päädytään F*t = m*v, tämä edellyttää vakiokiihtyvyyttä, vakiovoimaa ja vakiomassaa, muussa tapauksessa kaavan olisi oltava Fdt =(ma)dt.
Kiihdyttävä voima on siis F = mv / t, sitä voidaan käyttää muodossa m/t *v tai m*dv/dt/t joka on liikkeessä olevan massan kiihdyttäminen eli F = m*(V-v)/t !
Nopeudet kuvaavat vain nopeuksia ennen laitteelle tuloa ja sen jälkeen, mitään merkitystä ei ole suoritetaanko kiihdytys putkessa tai ei, massavitojen liikemäärä on ainoa voimaan vaikuttava.
Tähän asti kai on selvää, mutta massan, joka on oletuksen mukaan vakio, määrittäminen ei käy olettamalla sen olevan massavirta, vaan se olisi määriteltävä hetkelliseksi vakioksi eli m= pAs jossa matka s olisi (V v)/2 ja kaava saisi muodon F = ½ pA (V^2-v^2), joka on identtinen millä tahansa muulla menetelmällä lasketun kanssa, kuten kuuluukin, esimerkiksi liike-energioiden ero on ½mV^2 -½ mv^2 jonka on oltava F*s ja kun s = m/pA niin se on juuri sama.
m' liikemäärän yhtälössä ei siis tarkoita massavirtaa joka tulee torvesta, vaan kuvaa tiettyä kiihdytettyä vakiomassaa, jonka suuruus on se pAs.(s=pituus kiihdytyksen aikana ajassa t )

Jos käytät virheellisesti m' .n arvona massavirtaa loppunopeuden mukaan, voiman kaava olisi muotoa F =pA (V^2 -Vv), joka ei taida kovinkaan usein olla esillä.

Yleisimmin esitetty kaava F = m' (V-v) on täysin oikein, kun m' määritetään kuten se kuuluu.

Selitys voi vaikuttaa sekavalta, mutta toivottavasti auttaa edes hieman.

Toinen_seuraaja kirjoitti:

Miten se nyt sitten on ?
Kaikilla muilla menetelmillä laskettaessa 2" putkesta tulevan 35 L/s virtauksen työntövoina on 300 N, Joakimin käyttämän liikemäärän tulkinnan mukaan 2 kertainen !
Koettakaa nyt viimein selvittää muillekin, kumpi on oikeassa, kaksi erilaista oikeaa ei voi olla olemassa.

Lue lisää

Virtauksen työntövoima ?!?
Virtaus työntää sitä mihin se osuu, eikä virtaus suuttimesta ulos tullessaan todellakaan siihen veneeseen osu, jonka työntövoimasta tässä ollaan kiinnostuneita.
Selvitä nyt edes aluksi itsellesi mitä käsitteillä tarkoitetaan, ja jätä ne kaavat sitä ennen rauhaan.
Kaikki linkit joita täällä on esitetty päätyvät täsmälleen samaan tulokseen kuin mitä Joakim1 on esittänytkin, riippumatta siitä kenen esittämiä linkkejä ne ovat. Asia ei liene sattumaa.
Ps, veneen työntövoma ei riipu mitenkään siitä voimasta, jolla vesi on kiihdytetty, jotta se tietyllä nopeudella suuttimesta purkautuu. Tämähän on ilmiselvää kun tarkastelee pakilla kääntymässä olevaa vesisuihkuvetoista venettä. Kaikki eivät valitettavasti edes näin alkeellisen yksinkertaista asiaa käsitä, vaan jatkavat sekoiluaan.

Ei_aivan_niin kirjoitti:

Useaan otteeseen yritetty selittää impulssin / liikemäärän kaavan sovellusta, siinä m/t ei tarkoita massavirtaa siinä merkityksessä kuin massavirralla yleensä tarkoitetaan.
Kaavan johto lähtee Newtonin kaavasta F = ma, kun molemmat puolet kerrotaan ajalla päädytään F*t = m*v, tämä edellyttää vakiokiihtyvyyttä, vakiovoimaa ja vakiomassaa, muussa tapauksessa kaavan olisi oltava Fdt =(ma)dt.
Kiihdyttävä voima on siis F = mv / t, sitä voidaan käyttää muodossa m/t *v tai m*dv/dt/t joka on liikkeessä olevan massan kiihdyttäminen eli F = m*(V-v)/t !
Nopeudet kuvaavat vain nopeuksia ennen laitteelle tuloa ja sen jälkeen, mitään merkitystä ei ole suoritetaanko kiihdytys putkessa tai ei, massavitojen liikemäärä on ainoa voimaan vaikuttava.
Tähän asti kai on selvää, mutta massan, joka on oletuksen mukaan vakio, määrittäminen ei käy olettamalla sen olevan massavirta, vaan se olisi määriteltävä hetkelliseksi vakioksi eli m= pAs jossa matka s olisi (V v)/2 ja kaava saisi muodon F = ½ pA (V^2-v^2), joka on identtinen millä tahansa muulla menetelmällä lasketun kanssa, kuten kuuluukin, esimerkiksi liike-energioiden ero on ½mV^2 -½ mv^2 jonka on oltava F*s ja kun s = m/pA niin se on juuri sama.
m' liikemäärän yhtälössä ei siis tarkoita massavirtaa joka tulee torvesta, vaan kuvaa tiettyä kiihdytettyä vakiomassaa, jonka suuruus on se pAs.(s=pituus kiihdytyksen aikana ajassa t )

Jos käytät virheellisesti m' .n arvona massavirtaa loppunopeuden mukaan, voiman kaava olisi muotoa F =pA (V^2 -Vv), joka ei taida kovinkaan usein olla esillä.

Yleisimmin esitetty kaava F = m' (V-v) on täysin oikein, kun m' määritetään kuten se kuuluu.

Selitys voi vaikuttaa sekavalta, mutta toivottavasti auttaa edes hieman.

Lue lisää

Ja sekoilusi sen kun jatkuu.
Et siis edes ymmärrä mitä massavirralla tarkoitetaan.

Ei_aivan_niin kirjoitti:

Useaan otteeseen yritetty selittää impulssin / liikemäärän kaavan sovellusta, siinä m/t ei tarkoita massavirtaa siinä merkityksessä kuin massavirralla yleensä tarkoitetaan.
Kaavan johto lähtee Newtonin kaavasta F = ma, kun molemmat puolet kerrotaan ajalla päädytään F*t = m*v, tämä edellyttää vakiokiihtyvyyttä, vakiovoimaa ja vakiomassaa, muussa tapauksessa kaavan olisi oltava Fdt =(ma)dt.
Kiihdyttävä voima on siis F = mv / t, sitä voidaan käyttää muodossa m/t *v tai m*dv/dt/t joka on liikkeessä olevan massan kiihdyttäminen eli F = m*(V-v)/t !
Nopeudet kuvaavat vain nopeuksia ennen laitteelle tuloa ja sen jälkeen, mitään merkitystä ei ole suoritetaanko kiihdytys putkessa tai ei, massavitojen liikemäärä on ainoa voimaan vaikuttava.
Tähän asti kai on selvää, mutta massan, joka on oletuksen mukaan vakio, määrittäminen ei käy olettamalla sen olevan massavirta, vaan se olisi määriteltävä hetkelliseksi vakioksi eli m= pAs jossa matka s olisi (V v)/2 ja kaava saisi muodon F = ½ pA (V^2-v^2), joka on identtinen millä tahansa muulla menetelmällä lasketun kanssa, kuten kuuluukin, esimerkiksi liike-energioiden ero on ½mV^2 -½ mv^2 jonka on oltava F*s ja kun s = m/pA niin se on juuri sama.
m' liikemäärän yhtälössä ei siis tarkoita massavirtaa joka tulee torvesta, vaan kuvaa tiettyä kiihdytettyä vakiomassaa, jonka suuruus on se pAs.(s=pituus kiihdytyksen aikana ajassa t )

Jos käytät virheellisesti m' .n arvona massavirtaa loppunopeuden mukaan, voiman kaava olisi muotoa F =pA (V^2 -Vv), joka ei taida kovinkaan usein olla esillä.

Yleisimmin esitetty kaava F = m' (V-v) on täysin oikein, kun m' määritetään kuten se kuuluu.

Selitys voi vaikuttaa sekavalta, mutta toivottavasti auttaa edes hieman.

Lue lisää

Ja ymmärrän että Joakim ei ole tyhmä, jokaiselle meistä syntyy joskus mielikuvia jotka eivät välttämättä ole kurantteja ja uskoisin Joakiminkin oppivan erehdyksistään , mikäli nyt tyyppiä tunnen.
Oman virheen myöntäminen on viisautta, ei mitään periksi antoa periaatteista, vain reaalista viisautta.

Joakim1 kirjoitti:

Ilmeisesti tarkoitat tätä ja keksit itse tuon 34 m/s nopeuden, jolla sait väärät kaavasi jotenkin mukamas sopimaan? http://www.ds-t.com/press_conferences-cd/articles/universal_waterjet.pdf

Tuossa on siis mainittuna 300 hp, 177 cm2, 9500 N ja 20 solmua, mutta ei mitää suihkun nopeudesta tai massavirrasta.

Noista "minun" kaavoilla taaksepäin laskien nopeus suuttimessa pitää olla n. 29 m/s, jolloin massavirraksi tulee 510 kg/s. Vastaavasti veden liike-energiamuutokseen vaadittu teho 187 kW eli 255 hv, mikä tarkoittaa n. 85% hyötysuhdetta pumpulle. Propulsiohyötysuhde on kuitenkin vain 44% eli varsin surkea potkuriin verrattuna.

Tässä linkissä on yksin läpi laskettu esimerkki sivulta 286 alkaen: https://www.docenti.unina.it/downloadPub.do?tipoFile=md&id=513736
Nopeus 35 solmua (18 m/s) ja vaadittu työntövoima 10 000 lbf ( 44 500 N). Mitoituksen tuloksena on saatu 1,0 ft2 (0,0929 m2) suuttimen (ja suihkun) pinta-ala ja suihkun nopeudeksi 106 ft/s (32,3 m/s). Tiheydeksi oletetaan 2 slug/ft3 (1031 kg/m3).

"Minun" kaavoilla laskien massavirta 3094kg/s ja työntövoimaksi 44 200 N ko. arvoilla eli sama pyöristykset huomioiden. "Minun" kaavoilla tehoa vaaditaan virtaukseen 1512 hv ja annetulla 0,9 pumppaushyötysuhteella 1680 hv. Ko. kirjassa on huomioitu myös häviöitä sisäänvirtauksessa (inlet recovery), jolloin tehoksi on saatu 1794 hv. Tuo "inlet recovery" näyttää tarkoittavan sisääntulevan virtauksen kineettisen energian talteensaamista eli siitä saadaan talteen 83%, jolla laskien "minun" kaavoilla saadaan 1808 hv eli taas pyörystystä vaille sama tulos.

Lue lisää

Sinun lasketa kaavallasi virtausnopeus on n. 2^1/3 ja sopivasti epätarkkuuksia ja häviöitä arvioimalla päästään kyllä numeerisesti jopa lähelle toisiaan.
Tosiasia kuitenkin on , arvioitpa häviöitä miten tahansa , menetelmäsi johtaa aina kauemmaksi , joten järki käteen virhearvioinneissakin.

Eipä vaadi kummoistakaan kokemusta ymmärtää että olet väärässä.
Ei kukaan kuvittele voivansa laittaa vakiotilavuuspumppua magneetti kytkimellä perämoottoriin.
30 kgf 1000 kierroksella viittaa myös vähintään 10 metrin veneeseen, sitä pienemmät eivät normaaleina kevyttuulisina lomapäivinä noin paljoa työntövoimaa tarvitse, ja isompiin se riittää hyvin, kun kovempiin keleihin voi lisätä kierroksia.
Ainoa mistä ei voi olla varma, on sisä tai -perä koneiden määristä.
On toki mahdollista ettei aloittaja aluksi tajunnut että tuollaisessa käytössä niitä tarvittaisiin vähintään kaksi, jotta pitkittäistäkin liikettä voi hallita vesisuihkuilla ohjattaessa. Toki jos niitä on vain yksi voi samalla pumpulla hoitaa sekä ohjauksen että liikkeen, kunhan suuttimia on sitä varten useampia ja niiden venttiilit helposti hallittavissa. Sellaisesta aloittaja ei kuitenkaan ole vihjannut mitään.
.
20 litraa sekunnissa 1000 kierroksella olisi aloittajan vaatimuksiin jo ihan riittävä, jos sitä käytetään ainoastaan ohjailuun.
Ps, 6-7m vene pienellä tuulipinnalla ei tarvitse ohjailupotkuria lainkaan, se on hallittavissa muutenkin.

JoillainOnJahteja kirjoitti:

Eipä vaadi kummoistakaan kokemusta ymmärtää että olet väärässä.
Ei kukaan kuvittele voivansa laittaa vakiotilavuuspumppua magneetti kytkimellä perämoottoriin.
30 kgf 1000 kierroksella viittaa myös vähintään 10 metrin veneeseen, sitä pienemmät eivät normaaleina kevyttuulisina lomapäivinä noin paljoa työntövoimaa tarvitse, ja isompiin se riittää hyvin, kun kovempiin keleihin voi lisätä kierroksia.
Ainoa mistä ei voi olla varma, on sisä tai -perä koneiden määristä.
On toki mahdollista ettei aloittaja aluksi tajunnut että tuollaisessa käytössä niitä tarvittaisiin vähintään kaksi, jotta pitkittäistäkin liikettä voi hallita vesisuihkuilla ohjattaessa. Toki jos niitä on vain yksi voi samalla pumpulla hoitaa sekä ohjauksen että liikkeen, kunhan suuttimia on sitä varten useampia ja niiden venttiilit helposti hallittavissa. Sellaisesta aloittaja ei kuitenkaan ole vihjannut mitään.
.
20 litraa sekunnissa 1000 kierroksella olisi aloittajan vaatimuksiin jo ihan riittävä, jos sitä käytetään ainoastaan ohjailuun.
Ps, 6-7m vene pienellä tuulipinnalla ei tarvitse ohjailupotkuria lainkaan, se on hallittavissa muutenkin.

Lue lisää

Kannattaa tarkistaa tuo keulapotkurijuttu vaikka valmistajien sivuilta. Tulet yllättymään. Kierrokset syntyivät vasta paljon myöhemmin.
Mitä, jos aloittaja itse vastaisi?