Siskoa auttamassa

jatkoa

Seuraavana päivänä Kristiina kertoi, että vittu vaikuttaa kyllä hyvältä. Ei ollut tullut tulehtumia. Varmaan etukäteinen sauna ja vitun oljyäminen olivat olleet hyödyllisiä.

Sanoi, että mitäs sitä nyt peittelemään, oli ollut pakko runkata. Miehen seisovan kalun näkeminen ja varsinkin, kun mies oli seivannut vittua ja hieronut siihen öljyä, olivat kyllä sellaisia asioita, joita ei voi sivuuttaa. Hän näytti myös suloista vittuansa. Seivaus oli onnistunut, ja vittu oli käsittämättömän kaunis. Sanoin, että niin oli minunkin ollut pakko runkata, mutta siihen oli pakottanut myös Kristiinan kaunis naisellisuus, luonnollisuus ja herttainen luonne.

Tulimme siihen tulokseen, että viikossa kasvaa jo sellainen sänki, että voi kokeilla Veetiä.

Lämmitimme taas saunan ja kävimme suihkussa. Kristiinan vittu oli edelleen kaunis sänkisenäkin. Mainitsin siitä sille, ja se oli tietysti otettu. Sanoin, että jos sänki ei haittaa, ei sitä normaalisti tarvitse ajaa kuin kymmenen päivän välein. Nyt kuitenkin teimme koetta. Levitin pesun jälkeen Kristiinan vitulle Veetiä, samoin myös peräaukon ympäristöön. Ohjeessa luki, että sillä voiteella odotellaan 6 minuuttia. Oli kaupassa kyllä nopeampaakin, mutta aloitetaan nyt tällä, sillä 3-minuuttinen saattaa olla liian vahvaa.

Otimme löylyt. Kun aika oli, poistin puolitylsällä veitsellä voiteen ja sängen sen mukana. Pakkauksessa oli kyllä kaapimalastakin, mutta se vaikutti jotenkin kömpelöltä. Teroitin siis tylsää ruokaveistä hiukan ja kaavin sillä. Neuvoin Kristiinaa, että loput piti heti poistaa runsaalla vedellä. Kristiina teki sen itse, jotta sai tunnustella, miltä vittu tuntuu voiteen jäljiltä. Sanoi, että wauw, niin silkkinen se ei ollut ollut kuin lapsena.

Kun olimme pyyhkeilleet, levitin taas Kristiinan vitulle parafiiniöljyä. Vaikka se tuntuikin jo tottuneemmalta, kyrpäni seisoi suorastaan pakahtumistilassa. Myös Kristiinan sukupuolielimet olivat aivan kosteat kiihotuksesta. Tuli kuin yhdestä suusta, että eiköhän runkata ja nautita. Ja niin teimme. Kristiina avasi vittunsa aivan auki minulle katsottavaksi, sormetti välillä klitoristaan ja katsoi kiinteästi, kun runkkasin kyrpääni. Olipa ihanaa, suorastaan taivaallista. Miten minulla voikaan olla niin suloinen sisko?

Kului pari päivää. Kristiina näytti vittuansa, kaunis, kaunis. Sanoi että oli seivaaminenkin onnistunut, mutta tuntuu, kuin Veet olisi vieläkin onnistuneempi. Kysyi minulta, haluaisinko olla niin ystävällinen, että pitäisin jatkossakin huolen hänen vitustaan. Kiitin kohteliaisuudesta. Tietysti halusin. Sain myös sanotuksi, että vittukarvojen poistoa tarvitsee harvemmin kuin runkkausta, joten jos hänelle suinkin käy, voitaisiin runkata toistemme nähden muulloinkin. Kristiina sanoi, että kiinni veti. Ensimmäisen kerran runkattiin siinä paikassa. Vaatteet pois ja rennosti nauttimaan. Oli kuin olisi saanut taivaasta lahjan.

Kävimme sitten Kristiinan kanssa saunassa ja suihkussa yhdessä, vaikka ei silloin ollut seivausvuorokaan. Melkein aina runkkasin ja Kristiina sormetti. No, senhän arvaa. Ei siinä ollut enää kynnystä, kun Kristiina runkkasi kyrpääni ja minä sormetin Kristiinan vittua. Näin teimme usein myös sängyllä maaten. Ihan väreet käyvät selässä, kun sitä ajatteleekin.

Kyllä äiti arvasi, miksi viihdyimme niin hyvin yhdessä, mutta kyllä hän myös tiesi, että tulee aika, jolloin kummallakin on oma seurustelukumppaninsa.

Ei kulunut enää kauan, vain vuosi, kun ensimmäisen kerran työnsin kyrpäni Kristiinan vittuun. Se tuntui jo enemmän kuin luonnolliselta. Olimme valmistautuneet siihen jo etukäteen, niin että Kristiina oli hankkinut pillerit. Nautimme herttailusta usein ja todella paljon ja nautimme vieläkin vaikka molemmilla on jo oma perhe. Kun tapaamme, olemme ilman muuta yhdynnässä. Joskus otamme viikon vapaata työstä ja perheestä. Silloin yhteinen viikko on melkein pelkkää yhdyntää ja herttailua. Kristiina on ihana sisko! :)

Just mitä diipa daapaa. Tarinasta olisi voinut saada paljon paremmankin. Enemmä seksuaalisuutta, eikä lopussa hätäilyä. Se viimeinen kappale, on kirjoitettu hutiloiden, ja se asiaan omistava polte, on hävinny. Juttu on kirjoitettu kuin hosuen. Sellainen antautuminen ja heittäytyminen, seikkailu ja jännitys puuttuu. Eikä koko jutussa ole oikein päätä ei häntää.

Siskon vitun sheivaus... No fantasiansa kullakin. Tosin en itse olisi sortunut kirjoittamaan juttua, viimeisteltyäni sitä kunnolla.

Älä hosu liikaa kun kirjoitat, keksi seuraavaan novelliin enemmän arvoituksellisuutta ja vähän jännitystäkin niin kyllä sinusta vielä joskus kirjailija tulee. ps. pillu myy paremmin kuin vittu.

Plussaa ulkonevista sisemmistä häpyhuulista! Niitä googlaamalla löysin tämän tarinan.
Kristiina on valloittavan suloinen "perhostyttö" :)

Eihän tämä tarinankerronnallisesti mikään kummoinen ollut. Sama kirjoittaja on tyylistään tuttu täällä S24 muillakin palstoilla. Tosiaankin, sinne tylpempään päähän terveisiä- vittu on kirosana.

Dokumentin nainen on Betty Dodson, ja hänellä itsellään onkin hyvin kookkaat sisemmät häpyhuulet. Provokaatio hyväksytty!

Hyvää kesän jatkoa!
Vain kritiikkiä vastaanottamalla voi kehittyä. Lukijoille kai kuitenkin kirjoitat ja kovasti petyit kun kaikkia sanavalintojasi ei kelpuutettu.

Tuttua tekstiä. http://keskustelu.suomi24.fi/t/14134839/18-vuotias-ratsastajatytto-ongelmissa

Samalla kun pyrin edistämään vittu- ja kyrpä sanojen käyttöä, pyrin myös vastustamaan vagina-sanan uusiokäyttöä. Sana on latinaa, ja on merkinnyt "tuppea". Esimerkiksi mies veti "ferrum ex vagina", miekan tupesta. Sana on vakiintunut lääketieteen kautta merkitsemään emätintä, siis naisen kehonsisäista sukupuolielimien tuppimaista osaa.

Naisten käyttämässä sievistelevässä kielessä vagina-sanaa on kuitenkin ruvettu käyttämään merkitsemään ulkoisia sukupuolielimiä, siis vittua. Tapa on hylättävä ja korni. Jos ei kerta kaikkiaan osaa käyttää kaunista sanaa vittu, käyttäköön sitten synonyymiä pillu, vaikkei se olekaan niin kaunis. Vulva olisi myös samaa tarkoittava, mutta se on liian lääketieteellinen.

Joka tapauksessa, vittu on hienostuneen ja elegantin naisen, naisen par excellence, kallein ja kaunein omaisuus, jota ei tarpeettomasti tule peitellä. :)