Miten ateismi palkitsee?

Ateismi ei ole uskomus. Ateismi on vapautta uskonnollisista uskomuksista ja se on jo itsessään varsin palkitsevaa.

Miksi ihmiset ylipäätään uskovat ateismiin?
Kyse ei käsittääkseni uskomisesta, vaan jumaluskon vähyydestä

Syitä lie monia, jokaisella on omat syynsä, ateismi poikkeaa uskontokunnista ja lahkoista: Siinä on paljon vähemmän mitään tiettyyn kaavaan pakottamista.

Itselläni syy on se jumaluskon vähyys.
Se johtuu uskontojen dogmien mielettömyydestä, niiden tulkintojen suuresta määrästä, uskontojen muutoksesta ajassa ja uskontojen historiasta.
Ovi on kuitenkin lukitsematta, mutta nykynäkymien käsitykseni mukaan todennäköisyys henkiolentoihin ja jumalien olemassa oloon on häviävän pieni.

Mitä nyt itselleen rehellisyydestä saa ja miten se palkitaan?

Ateismia ei harjoiteta tai ylläpidetä kuten jotain uskontoa. Joten sinällään se ei anna mitään taikka palkitse. Sen sijaan elämä itsessään on hyvin palkitsevaa ja antaa paljon kokemuksia, eli ei kuitenkaan ole mitään tyhjyyden tunnetta ateismin vuoksi.

Normaali terve järki on erittäin hyödyllistä monissa eri asioissa päivittäin. Sokea luuleminen pronssikautisten paimentolaisten houreisiin kansansatuihin taas ei hyödytä yhtään mitään millään tavalla, mutta aiheuttaa kaikkea sellaista mitä Ranskassa juuri nähtiin.

Ateismi on erittävin vapauttavaa ja palkitsevaa monin eri tavoin. Minun ei koko ajan tarvitse miettiä onko jokin taiteen muoto, musiikin laji, tanssiminen tai elokuvien katseleminen jotain kuviteltua syntiä.

Voin rauhassa katsoa telkusta luontodokumenttia, eikä tarvitse - kuten uskovat sukulaiseni tekevät - raivota pää punaisena dokumentin juontajalle, kun tämä puhuu miljoonista vuosista ja evoluutiosta, eikä 6000 vuodesta eikä luomisesta. Eikä minun tarvitse lähettää juontajalle tulikivenkatkuista vihapostia, kuten uskovat tekevät.

http://www.telegraph.co.uk/culture/tvandradio/4345830/Sir-David-Attenborough-I-get-hate-mail-telling-me-to-burn-in-hell-for-not-crediting-God.html

Voin myös rauhassa pitää homoja itseni kanssa kaikessa tasavertaisina ja arvokkaina ihmisinä, enkä iljettävinä moraalittomina rikollisina hedonistisina saastoina, kuten uskovat tekevät.

Eikä minun tarvitse lukea jostain homeisesta vuohipaimenten satukirjasta, mitä mieltä minä saan olla mistäkin asiasta, vaan toisin kuin uskovat saan ajatella ihan itse ja päättää ihan itse omilla aivoillani.

Usko on kaikin puolin niin rumaa, vastenmielistä, ikävää ja tyhmää, että siitä erossa pysyminen on parhaimpia ja viisaimpia ratkaisuja mitä voi elämässään tehdä.

Miski ateistit eivät halua palkkaa kaikesta, kuten me uskovaiset haluamme? Ranskassakin joku sai 1000 bonaria Taivaspankkiin, kun teki sen .

Mikä tarve on johonkin palkitsemiseen, koirat ne tekee temppuja makupalojen toivossa.

"Mitä ateistit saavat omasta uskomuksestaan?"

Realistisen lähtökohdan.

"Miksi ihmiset ylipäätään uskovat ateismiin?"

Ateismiin ei uskota. Jumalista vaan ei ole mitään järkeviä todisteita. Et sinäkään uskoisi kristinuskon jumalaan jos ei sitä olisi väkivalloin tänne tuotu ja pitkällisen pakkokäännytyksen ja paikallisten perinteiden hävittämisen tuloksena juurrutettu.

"Miten ateismi palkitsee siihen uskovat?"

Ei mitenkään ja se jo on enemmän kuin mitä teismistä saa. Eikö olekin mielenkiintoista?