KAHVIPIRTTI 19 / 2016

Onnea Kahvipirttiin nro 19/2016. Tuo järjestysnumero on ihan paikkaansa puolustava, meinasit jo sen lopettaa mutta kuuntelit toivomuksemme, kiitti Skillan.
Kun käyn lukemassa päivän tervehdyksesi palstalaisille/pirttiläisille, niin todetuksi on tullut tuo vanhan ajan emäntien henki joka sinussa elää ja puuhissasi sitä toteutat.
Nauti siitä, mutta älä yltä voimiasi. Toisaalta antaa sekin hyvän mielen, jos sen tekee. Puhun kokemuksesta, voihan sitten taas levätä.
Välillä ajattelen, että miten ihmeessä joskus sain niin paljon aikaan kaikkea mitä olosuhteet vaativat. Paljosta olen luopunut. Soitin äsken mattopesulaan ja pojat hakevat isot mattoni illansuussa, helppoa kun saa puhtaat matot kotiin tuotuina. Tyttärele soitin, sanoin että menkäämme matonpesun sijaan Kasvitieteelliseen puutarhaan ihailemaan kukkia ja kahvittelemaan. Otan rollaattorin tai kävelysauvat "föliin"(suomeksi mukaan), siellä näet iso kaunis ulkoaluekin puroineen, patsaineen ja huvimajoineen.
Katselin monen vuoden jälkeen valokuviani, albuumeja näet on n. 3 hyllymetriä, niin voin vaan todeta että arvokkaita ovat nuo valokuviin tallennetut hetket elämän varrelta.
Asiasta toiseen.
Nyt oli etsittävä Värikasviosta Ketohanhikki. Nuo maata pitkin kasvava keltakukkainen kasvi, jota tuolla kävelyreittien varrella kukkii ja nimi oli päässyt unohtumaan. Muuten ollaan jo niin pitkällä että pietaryrtitkin kukkivat. Skillan toi uuteen pirttiin koiranputkikimpun, meilläpäin ovat jo jokin aika sitten kukintansa lopettaneet. Niitten paikalla kukkii nyt lilanväriset pallotakiaiset, nättejä nekin.
Ei ole enää intoa palstalle kirjoittaa kuin ani harvoin ja ilokseni olen huomannut ettei kontolleni enää kukaan ole noita ilkimysviestejäkään laittanut. Joku on jo unohtanut "ne kaksi".
Ihmeen pitkän jutun nyt sainkin aikaan. Yleensä illalla käyn katsomassa mitä ynnämuu on Kahvipirttiin kirjoittanut :))), Latekin enää harvakseen kirjoittelee. Muorille terkut, hän aina nuo huumorpitoiset viestit lähettelee. Väki harvenee, mutta se on luonnon laki. Tämä oli nyt elonmerkki Katleijalta, joka ei enää ihan teräkunnossa ole, mutta optimistisella mielellä tässä edetään kohti seuraavaa täyskymmentä.

Eipä tosiaan Kat.leijakaan ole viimeaikoina usein kirjoitellut. Olen kyllä huomannut muutamia "ulos tuloja" koska luenhan noin suunnilleen myös 70 kirjoittelun tuotokset. Olen sentään huomattavasti nopeampi lukemaan kuin kirjoittamaan. Hyvä Kat.leija kun "ilmoittauduit" Pirttiinkin ja olet sentään muutoin seuraillut. Monta kertaa tulee mieleen sekin, että onkohan entiselle ahkeralle osallistujalle tullut suuriakin esteitä.

Kyllä tämä minunkin osallistumien on typistynyt tässä matkan varrella. Eipä se taida edes sujuakaan edes entiseen malliin vaikka yrittäisinkin. Aika paljon katselen uutisia ja asioita netin kautta ja lehtien lukuunkin hupenee muutama tunti päivässä. Siinä kun käyn marketissa, rupattelen pappojen kanssa päivän tapahtumista, ja vielä illasta löntystelen iltavirkistyksen päivänokosten jälkeen, alkaa päivän mitta olla täysi. Jotain pitää vielä "töllöstäkin" katsella. Kahvipirttiin olen viestin melkein joka päivä kyhännyt - se on "ilmoittautuminen."

SkillaN vastasi jollekin leikillisesti, että eihän Pirtissä enää satuja kerrota, me olemme jo enemmän viisastuneita.))) (en viitsi hakea kopiota) Siitäpä sainkin aiheen ajatella: sehän onkin minun kohdallani totta! Tuntuu todella turhalta turhanpäiväisiä kinata ja kiistellä, turhaa vatvoa pilkun tarkasti toisten mielipiteitä vaikka olisikin erimieltä, jos niillä ole kummoistakaan merkitystä. Kyllähän minäkin muutamia vuosia sitten lähdin melko hanakasti "soitellen sotaan", mutta nyt on aikani muuttunut. Sitä en osaa sanoa kumpaa se on: onko dementiasta johtuvaa välivaiheen tylsistymistä ja olisiko se viisastumista? Itseasiassa: välipä hällä!

Tänään kävin aamusta metsässä. Hiljalleen löntystellen 2,5 t hupeni. Marjasaaliini ei ollut hurja, mutta tuli kuitenkin ja oikein hyviä marjoja. Ja se tärkein aimo annos "hyötyliikuntaa" tälle päivälle. Oli metsässä muitakin, kymmenkunta tapasin, eläkeläisiltä näyttivät. Muutamien kanssa juttuakin väännettiin. Samantapaiset tuntui olevan retken vaikuttimet, metsässä liikkuminen ja jos jotain tarttuu kotiin vietäväksi niin hyvä on.

Jukup´laut! Täähän ryöstäytyi pitkäksi. Hyvää jatkoa teille, kesä on!

Minulla tuli tämän päivän työt tehdyksi, kun kävin katsastuttamassa autoni.

Ehtoota.

Minä olen nyt joko puhki tai ainakin poikki;)

Vein tai saatoin erään ystäväni hammasteknikolle.Hänen siellä ollessa minä paseerasin
torilla jätskillä,oikein naatiskelin,se oli kesän toinen jätski.
Hyvvee olj ruoja,nammmm.

Kotiin tultua keitin muutaman potun ja kylmäsavulohen kanssa söin.
Ol sekkii hyvvee.

Nyt pittää männä hautomaan tuota täyttä mahhoo;))

näkyillään...

Tuuli kävi tänään pohjoisen suunnasta. Laiskanoloisesti poutapilvet taivaalla seilasivat jonnee eteläiseen suuntaan.
Se jokapäiväinen pilvien suunnan tarkkailu luonnistuu hyvin wcn kapeasta ikkunasta aina kun siihen tilaan tulee asiaa.

Puhuin kaupassa pitkään minua 8 vuotta vanhemman, hyväkuntoiselta vaikuttavan miehen kanssa.
Sanoi että keliakia vei hänen voimansa jo keski-ikäisenä. Jotkut viljatuotteet sitä kuulemma aiheuttavat, etenkin ruis ja vehnä.

Jostain, kait makusyistä valitsen aina kauraleipää valmiiksi siivutettuna.
Setäni oli aikansa mies. Sanoi että mustilla kelpaa hyvin vaikka rastas-tai varislinnuille, ei niinkään ihmisille.
Eipä tiennyt iso ja roteva mies että mustikasta saa mm. tärkeää seleeniä ja muitakin hivenaineita.

No niin no. Myyntitoriautoista niitä mekin vanhat ja liikuntarajoitteset tietenkin saamme.

Huomenet edelleen kauniiseen ilmaan, nyt jo toinen päivä alkamassa ilman sateen merkkejä.
Tästä ikkunasta katselen ja ihastelen tuon taivaan sineä, en pilven hattaraakaan silmiini saa, kyllä sitten iltapäivällä niitäkin liikkuu.
Eilen en muistanut mainita kalalla käyntiä, ei ollut kala oikein syönnillään, mutta kyllä yksi ruoka saatiin paistetuista ahvenista ja kissa sai perkuujätteistä masun täyteen.
Selkä siellä kököttäissä kipeni, mutta niinpä teki eilenkin, kun levinneen halkopinon uudelleen pinosin.
Omatekemiäni pinoja nuo entisetkin, kaiketi vähän huono oli työni jälki, kun nyt uusiksi piti tehdä.
Eipähän työt lopu ja voimistelusta sekin kävi.
Mäkärät rokottivat, en edes huomannut innostukseltani ennen iltaa, lyhyt hihaisella puserolla olin, omaa tyhmyyttä sekin.
Noinhan se menee tämä palsta kirjoittelukin, en liioin kirjoita muihin ketjuihin, tämä pirtti vie ihan tarpeeksi aikaa ja ei pahemmin halujakaan ole tuonne muualle kirjoitella.
Melkein ketju kun ketju riidaksi muuttuu, miksi niihin osaa ottaisi.
Katleija mukava että silloin tällöin pirttiin kurkkaat, kiva on kuulla kuulumisia sieltä toist puolen jokkee.
Kyllähän näillä nuorilla on koneen tiedot ja taidot hallinnassa, mitäs me vanhat, eihän meidän ole tarviskaan osata kaikkea, eihän meillä ole ollut tämmöisiä laitoksia aiemmin, nuoret oppivat jo joka päiväisen käytön ansiosta, heille se on luonnollista.
Monta kirjoittajaa on kadonnut, mutta pirtin uskolliset kuitenkin vielä jaksavat, meri-kukka kuitenkin on nyt täysin pirtin unohtanut.
Kaikki loppuu aikanaan, mutta siihen on sopeuduttava, toivoisi vaan, että silloin tällöin kaikki entiset tässä elämässä olevat viestin laittaisi.
Kyllä mustikka on hyvä kuulema esimerkikksi silmille, joten siitä vaan mustikkamaidon kimppuun, jos marjoja on saannissa.
Kyllähän pakastettu hieman makua muutta, mutta oiva apu ruuan säilymiseksi se on.
Johan siinä saavutusta on, jos luvan auton kunnosta on saanut ja voi vapaasti liikkua, vuosikos se on se taas uudelleen tehtävän väli?
Tein toivomuksen, jos viikate saisi teroituksen alkaisin heinä hommat, on tuolla sellaisia kohteita mihin koneella ei mielellään mennä, niitä innostaisi niittää.
Sekään taito ei ole minulla hallussa, mutta yrittämisen halua vaan enemmän.
Nämä maalla tehtävät hommelit ei ole ollut minun heiniäni, joten kaikkeen innostun.
Yhden kukkapenkinkin aion purkaa, reunakivet muualle kärrään,minun aikaan saannoksia sekin penkki on, mutta nyt hoito ei oikein tehoa, kukat eivät kuki joutaa pois, pääse koneella paremmin ajamaan.
Muistan mökilläni aina kun ruohon leikkuu alkoi, mieheni tuskaili noita joka paikan "nyssäköitä" mitä sinne oli laitettu, no hankaloittihan se nurmen leikkuuta, kun niitä piti kierrellä.
Jäätelökään ei enää niin usein maistu, kuin ennen, hyvää se on, mutta mielihalua ei usein tule, se vanhuus kai siihenkin syynä, Katleijan mukaan olemme viisastuneet, kai siihen kuuluu myös makujen unohtelu, herkkua ei kaipaa.
Olen ennen ollut suklaan suurkuluttaja, nyt en muista koska levyn olisin ostanut.
Aamu kohta päiväksi vaihtuu, kiirehdittävä on tuonne ulkohommiin, ennen ruokailua on jotakin aikaan saatava.
Oikein ihanaa, rattoisaa päivää teille kaikille.

Hyvää Iltapäivää!

Ihanan lämmin päivä ulkona on meneillään, just tulin sisälle, kun poika on tulossa kiinnittämään rullaverhon olohuoneen ikkunaan, siihen ja parvekkeelle kun paistaa tuo aurinkoarmas niin suoraan että vaaleassa huoneessa ihan häikäistyy!
Nyt kun alemmaksi tuo aurinkokaari jo yltää niin kohtisuoraan se alkaa paistaa sisään. Sitten onkin elokuussa taas kuutamoloistetta tiedossa:D

Käväisin kupposella samalla kun ostoksilla, niin eikös siellä 6 vuotias ollut aloittanut Pokemonin juuri tänään kertoi äitinsä. Huolestuneen näköinen oli, kun poika Ei paljon päätä nostanut :D))), mutta sitten kuunt<eli kun kerroin omista lastenlapsista ja tuli kysymään pöytäni viereen, onko älypuhElinta ja mikä merkki, ym ym siinä testeiltiin. Tyytyväinen näkyi olevan puhelinmalliini, dama kuin Ramoonalla, ja poika huuteli että MOiKKA :D)))

On se rullaverho tarpeellinen suodattamaan liikapaahdettakin, jos viikonlopuksi vielä lämpenee. Muutenkin on kiva nähdä isoakin poikaansa poraamassa, lomalle kun ovat lähdössä. Pitäneekin tyhjentää ikkunalauta valmiiksi ja laittaa sitten kahvit tulemaan :D heippa taas!

Mukava päivä ulkona kävellä, auringossa lämpöä liikaa mutta kun tuuli puhalteli, se sopivasti viilensi. Enpä tätäkään herkkua monta tuntia viitsinyt käyttää. Pari tunnin pätkää, siinä se ulkoilmasta nauttimiseni.

Aikanaan on kuusivuotias älykännykän käyttäjäksi ryhtynyt s-s , näin s-s kertoi. Kyllähän tuo kännykkäuutuus on kovasti levinnyt. Alkaa ikään kuin maine mennä, ellei sitä omista. En ole hankkinut tätä älyvehjettä ja tuskin tulen hankkimaan. Tietysti tulen patataantumukselliseksi, kun en ymmärrä kehitellä ajatusta, että tämä ä- känny aivan välttämätön, jos meinaa vähääkään sivistyksen mukana elää. Minkäs voin, en tunne, en tiedä mihin sitä vehjettä tarvitsisin. En ainakaan pelailuun. Muutoinkaan en kanna kännykkää mukana, ellei ole tiedossa yhteydenotto. (esim. terveyskeskuksesta). En koe olevani niin tärkeä henkilö, että täytyy olla aina tavattavissa.

Liiketoimintaahan tämä sivustojen ylläpitäminen on, kuten kat.leija mainitsi. Talkoissahan tässä ollaan, että on näyttöjä mainostilan myyjille. Tietysti me osallistujat saamme sen ilon, että voimme väsätä juttuja palstalle.

Kuljin torin kautta ja vilkaisin marjakauppiaan hintoja. Mustikan hinta oli halvin minkä tänä kesänä olen nähnyt 25e/5kg laatikko. En ostanut, teen vielä yhden marjareissun metsään. Ei kyse ollut rahasta, vaan minä-ite meiningistä.

Juuri uutisista tulee uutisia Turkista. Hurjalta meininki tuntuu. No tästä huolimatta - hyviä jatkoja teille ja meille!

Myöhästyin kun sain 10 litraa mustikoita pakkaseen. Lusikoin ne jemmaamiini maitotölkkeihin. Iloisesti. Palaillaan.

Huomenta, nyt taas hieman pilvisempään päivään, mutta ei huolta, ohi varmaan pilvet lipuvat, tuuli ne pois ajaa.
Niinhän ne tuli tehtyä eiliseksi suunnitellut hommat paitsi niitto jäi, kun ei terä ollutkaan sellainen, että olisi kestänyt hiomista, koneella onnistui polku kalan siivous paikalle.
Se oli se tärkein niiton kohde, kun en tykkää pitkässä heinässä kulkea.
Kaksi kottikärillistä kärräsin kiviä toiseen kohteeseen, tänään teen yhdelle toimivalle penkille reunat niistä.
Pientä kohennusta aina löytyy, jos ei iltapäivällä sada, yritän saada kaverin metsään, yksin en tohdi mennä, eksyn tai karhu syö;)
Mustikkamaito marjat olisi kerättävä ja muutama rasia säilöönkin.
Maitotölkit ovat oivia säilöjä pakkaseen laittoon, samoin rasvarasiat, saa pieniä kerta annoksia sopimaan, minulla on vuosia sitten ostetut muovirasiat, aina vaan siisteinä ja ehjinä pysyneet.
Varmaan vähän parempi laatuisia ja kalliimpia, mutta ovat vuosien myötä hintansa hankkineet, muutama Tuperwara purkkikin ja nehän kestävät.
Tuo älypuhelin se ilmestyi minulle myös ja sen kanssa on jatkuvaa sotkemista, tytär sen minulle antoi, kun tuli pankkitunnusten muuttumisesta kännykkään puhe.
No kyllä tunnukset osaan ja soittaakin, mutta on paljon sellaista mitä sitten "mokailen"
valokuviakin osaan ottaa, mutta mitäs niilläkään tekee, entisistäkin tunkua.
Kaksi kameraakin kuvauksia varten, mutta hyllyssä vaan ovat, en tunne enää tarvetta kuvia ottaa.
Poikani kaiketi piti tarpeellisena minulle nekin hommata, kai luuli, että samat halut minulla kuin heilläkin noihin uusiin tekniikan ihmeisiin.
Valtavan paljon on asioita on, joita en osaa tällä koneellakaan ja en varmaan jaksa opetellakkaan, tai paremmin sisäistää kaikkea.
Onhan se rahan menoa sekin, jos kaikki marjat torilta ostaa, mutta ei kaikki jaksa metsästäkään niitä hakea, hyvä että on tarjolla kaikkea.
Ei minustakaan metsään lähtijäksi oikein kunnolla ole, sellaisen helpon kohteen olen katsellut ja vattupuskat alkaa melkein talon nurkalta.
Katsotaan miten nyt käy, tuleeko lähdettyä, taitaa tuo ilma sateiseksi muuttua, mutta aamua vasta eletään, katsellaan sään ja halun vaihteluja;)
Kirsikka pensas on tyhjennetty, nyt sitten seurailen mustaviinimarjan pensaiden kohtaloa, alkavat kypsyä hyvää vauhtia, jos lämmintä pitää pian ovat kypsiä, jos mitään kerättäväksi jää.
Sade se siitä nyt tuli, ehkä ei pitkäaikainen, mutta ei nyt ulos heti ainakaan haluta.
Vietetää sisä päivä, jos ei muuta voi tehdä, hauskaa päivää kuitenin missä tahansa, moikka!

Aamupäivää!..
tai puolenpäivän aikahan näkyy jo olevan:D Tilliliha tuoksuu niin hyvälle, kumma kun monet inhoaa sitä koulukeitosten jälkeen? Meillä äiti teki todella hyvää ja minusta ihan kaunista tillilihaa vaaaleassa tillikastikkeessa. Kaikki lapseni toki pitävät.

Asiasta toiseen, kun ikävöin jo nyt Lauri Karhuvaaraa! Olen aina pitänyt hänen innokkaasta ja rehellisestä tyylistään eniten studio 55 ohjelmassakin. En sitä jatkuvasti katsonut, mutta niin ystävällinen tuikkivine silmineen, ja selkeäsanainen mies, minun makuuni ihan ihmisenä🌹
Eihän ikä 58 vielä ole paljoakaan, joten toivon niin ettemme katsojat ihan menetä näkö ja kuuloyhteyttä kokonaan!
Rullaverho täällä on nätisti paikallaan, otettiin verhot alas kokonaan, (viikata pitääkin ne kaappiin) selkeän tuntuinen maiseman kehystäjä saa olla pelkistetty nyt.. Talven tuiskuihin saatan kaivata tekstiilien väriä, sen näen sitten joskus. 🌿

Kehoitus, kirjoita, no minä aloitan, ihmetellyt uuden pirtin olemassaoloa, minusta vanhempi pirtti oli No 118,etsin 119, mutta ei löytynyt. Tänään huomasin uuden pirtin, jonka numero oli 19. Minä jo luulin kun kirjoitin viimeksi että siinä oli jotain mikä ei kaikkia mielyttänyt. ajattelin josko olisin poissa vähän pidempään. No ainakin tämä on ilmoitus olemassaolostani, Terveisiä vain kat-leijalle, ja muillekkin tutuille.

Niinhän tuo Pirtin N:o on 19 , eihän tuosta puutu kuin ykkönen alusta. Niin vähän ajattelin, että nyt vasta huomasin.

Latelle, hain Pirtin 118 ja kertasin viestisi. Näinhän se on mennyt ja menee kuten viestissäsi kerroit. Kyllä ne tappamiset ja sodat usein liittyvät uskontoon. Kuinka suuri paino ja viha on sitten uskonnossa itsessään, vai käyttääkö nämä julmurit vain uskontoa hyväkseen. Maallinen valta uskonnon hallitsemana on usein raaka ja vaarallinen yhdistelmä. Se on lukuisissa sodissa ja terrori-iskuissa todettu. Ei kai, Late, kukaan nihkaantunut kirjoituksestasi, vaikka uskonto nyt onkin herkkä aihe. Monelta varmaan jäi lukemattakin, kun se oli ketjun viimeisiä viestejä.

Näin näyttää olevan Turkissakin, presidentti Erdogan johtaa islamistisen AK- puolueensa kanssa valtiota. Olkoon, että tunarit yrittivät sotilasvallankumousta. Vai yrittivätkö? Eikä sotilasvaltakaan ole kansanvaltaa. Aivan varteenotettavia mielipiteitäkin on, että se oli järjestetty näytös, jonka jälkeen voitiin ryhtyä suorittamaan "täydellinen puhdistus". Johan pres. Erdogan piti tilannetta"jumalan lahjana." Nyt sitten on jo toistasataatuhatta ihmistä puhdistuksen kohteena ja se jatkuu. Listojenkin epäillään olleen jo valmiina jonka mukaan ripeästi toimitaan . Tilanne ja syyt ovat epäselviä ja voivat sellaisina pysyäkin. Se on varmaa, että Turkki ajautuu sellaisen vallan alle, jossa ei voi olla erimieltä ilman seurauksia. Sekin tulee mieleeni, että saataisiko jatkossa Erdoganin valta ja ISIS yhdistyä? Ovathan molemmat täysin islamistien hallinnassa. Ehkä ei, vaan tiedä häntä mitä vallanhaku lopullista voittonhakua kohti teettää.
Tänäänkin oli kelpo kesäinen päivä ja taitaa jatkuakin. Niitäpä vietetäänkin"

Hyvää iltaa pirttiläiset ja tietenkin Pirtin emäntä, Skillan, joka jaksaa monenlaista hommailla!
Minulla on heinäkuu ollut aika kiireinen, monenlaisten töiden tähden, etten ole ehtinyt edes täällä pistäytyä, myös kin matkoilla olimme mieheni kanssa. Oli mukava ajella kaunista Suomen maata ja nauttia hyvästä
säästä ja maisemista, sekä tietenkin tavata rakkaita läheisiä.

Tänään on ollut oikein helteistä , oli mahtava kävellä nurmikolla paljain jaloin!
Ruoho aivan hyväili jalkapohjia.
Tuli mieleen lapsuuden leikit, silloin oli aina lämmin ja paljain varpain juostiin jokirantaan uimaan, monta kertaa päivässä.

Silloin jokin piikki oli kait pistänyt kantapäähäni ja se kipeytyi oikein pahaksi.
En antanut sitä kenenkään katsoakaan, silloin äiti ja isoveljeni, joka oli opiskellut terveydenhoitoa ja oli lääkintäupseeri, keksivät, että kun nukahdan illalla, silloin se hoidetaan.
Kun heräsin yöllä, sanoin äidille, että nyt se ei ole enää yhtään kipeä.
Äiti sanoi, että veljesi sen desinfioi, ja puhkaisi sen rakkulan, jonne oli kehittynyt märkää, sen tikun piston myötä.
Hän oli sen puhdistanut ja sitonut valkoisella sideharsolla sen hienosti.
Kaikki meni hyvin ja pian taas juostiin pitkin kesäisiä peltoja!

Tässä oli yksi kaunis muisto kaukaa vuosien takaa, silloin kaikki oli ihanaa,
johtuiko siitä, kun oli lapsi, pienikin asia oli silloin oikein ihme!

Huomenta edelleen harmaaseen aamuun, mutta ei kuitenkaan sateeseen.
Oikein hyvä ilma tehdä ulkotöitä, eilinen ohjelma olikin puun kaatoa ja pihan raivausta, aukeni kummasti maisema.
Rankkaa hommaa puunkaatajalle, kuin myös oksien raivaajalle, kyllä sauna teki poikaa sen jälkeen.
Tehtyä tuli ja tänään sitten jotakin muuta.
Näytti se minustakin oudolta, kun pirtin otsikon olin laittanut, vaikka tarkistin ei silmä sitä puuttuva numeroa hoksannut, tähän sitä on tultu.
Yritetään nyt sitten vaan ymmärtää, että se numero tarkoittaa 119 :sta.
En minäkään mitään erikoista huomannut Laten kirjoituksessa, joten eikun lisää vaan kehiin, totuuksista ja mielipiteistään saa kirjoittaa.
Tuo Turkin tilanne enteilee myös lisää harmia, kukahan tuonne enää matkaakaan tekee, ei liioin mihinkään noihin häiriö maihin.
Eipä sitä voi tänä päivänä missään varmuutta turvallisuudesta antaa, niin on maailma hulluksi mennyt.
Tuhoaako ihmiset itse nämä elämisen mahdollisuudet, niin luonnon kuin eläjienkin osalta?
Mukavia muistoja sieltä lapsuudesta muistuu, vaikka tuo olikin harmillinen Neeassa kohdallasi, onneksi ei verenmyrkytys tullut.
Kai sitä tuli jonkun verran paljain jaloinkin juostua, vaikka muistissa ei ole, niitä kaupungin katuja ei oikein kiva avojaloin ollut kulkea.
Täälläkin tottumus vie etsimään jotain jalkapohjan alle, vaikka nurmikkoa on kyllä.
Verho asioita olen minäkin seuraavan vaihdon aikoihin miettinyt, tekisi mieli laittaa jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, ihan oma ehtoista, ei mitään tavanomaista, saapa nähdä keksinkö jotakin.
Varmaan huomasit virheen otsikossa Katleija, sinä olet niin tarkka ja osaava muutenkin näiden kirjoitusten ja koneen taitojen kanssa.
Nyt katsastamaan niitä päivän puuhia, mitä tekisi, sen illalla sitten näkee, tuliko mitään aikaan saannoksia.
Voi sentään loppukuu lähestyy, illat jo melko kolakoiksi käy, tämä kosteus sitä vielä lisää, mutta kesää kuitenkin vielä elämme reilun kuukauden, nautitaan.

Etelärannikon taivas on harmaa, mutta lämpöä on jo parikymmentä astetta, viikonlopuksi ja koko ensi viikoksi jopa hellelukemia povaillaan. Vedet jäähtyivät pohjoistuulilla monta astetta, ja yleensäkin elokuulla vasta kunnolla merivesi on uimakelpoista. Pakastin on hyvää vauhtia täyttymässä mustikoista ja puutarhavadelmista, hyvä sato molemmista. Omenanraakileita pitää harventaa, ei näytä olevan matoisiakaan. Puut on leikattu niin mataliksi, että ylettyy ilman tikkaita, kova työhän siinä on pitää ne sateenvarjonmuotoisina ja matalina. Etikkasäilöntää en ole harrastanut, ei ole kellariakaan. Kesäkurpitsoita laitan kasvuaikaan jos jollakin lailla, koetan aika pieninä ne käyttää.

Katleijalle erikoistervehdys, kyllä Sinua palstalla kaivataan. Minäkin nautin Ynnämuun viestien lukemisesta, hän saa tavallisen metsäkävelynkin kuulostamaan elämysretkeltä ilmaisun ilmeikkyydellä. Koetetaan hänestäkin kiinni pitää, kuten teistä muistakin...joskus vaan tekee mieli jokin nikki erityisesti mainita ;).

Kesäelämyksiin kuuluu ruoho paljaan jalan alla, nyt aamuisin jo kasteinen. Muutaman kerran valkoapilassa on ampiainen päässyt pistämään jalkapohjaan, jätetään aina muutama kukkiva lämpäre nurmikon leikkuussa. Punkkeja vastaan meillä on rokote, tarpeen kun saaristossa paljon liikutaan. Ratamon lehdellä ennen naarmuja hoidettiin, lasten jalathan saattoivat olla ihan variksensaappailla. Mekin ryvettiin järvessä kaiken aikaa, uikkari ei välillä päällä ehtinyt kuivua. Rantakoivussa oli köysi, siitä hypittiin veteen ja tukkilautasta karanneista tukista tehtiin lauttoja ja seilailtiin niillä, tasapainoteltiinkin kuin tukkilaiset ikään. Kumma kun ei evät kasvaneet.

Hyvää naistenviikonloppua, Esteri on koko viikon malttanutkin poissa pysyä.

Hyvvee päevee.

Koneeni oli vuosihuollossa.
Sain sen tänää kotiin.

Nyt lukemista riittää;)

Eilinen meni peukaloita pyöritellessä;)

Lämmintä näkyy meilläkin riittävän.

Pyyhin hikeä otsaltani ja hoen ei oo kuuma ,ei oo kuuma.

Vaan ei näytä itsensä sukkerointi oikein auttavan.

pärjäilkää.
näkyillään...

Laitoin pientä käsipyykkiä ulos narulle kuivumaan. Ilma on kuitenkin niin kosteata että ne hädin tuskin vaan valuivat, eivät yhtään kuivuneet.
Niin vähäistä määrää t-paitoja, lyhvii housui ja sukkia en koneeseenkaan sitten laittanut.
Ilmalämpöpumpun tuuletuksella pyykin kuivauskin onnistuu, ettei kosteus jää sisälle.
Laiskanpulskea jallii-touhuksi päivä meni. Enpä tuosta murhetta kanna. Kun. Niinhän on allakassa määrätty että huomenna päivä on uusi.

Sen olen huomannut että jostakin puuhasta arvelen selviäväni tunnissa parissa. Nyt saattaa mennä tuplaten aikaa.
Pysyiskin ne kosteankuumat, kuin tropiikin yöt tuolla kaukana etelän suunnassa. Ei huoli silmäkuopat hikeä täynnä heräillä.

Ei tänään pyykinpesua, se oli paripäivää sitten, tänään osallistuin siivoukseen, huomenna pirttihirmu täyttää pyeritä kymmeniä, ei meille taida montaa vierasta eikä tuttuakaan tulla. Onhan se mukavaa vaikka vain kahdestaan juodaan kakkukahvia. Ehkä kuohuviinikin on paikallaan. Etukäteen muutama käynyt, kukkia ja korteja tullut runsaasti.
Nyt me voimmekin molemmat liittyä 80 sarjaan.
Ajoissa päätettiin ettei isoja synttäreitä vietetä.
Täysin pilvinen päivä ollut torilla kävin, mutta liian myöhään, sieltä kaikki kojut hävinneet, jäätelökauppias ainoa myyjä.
Mitenkähän sitä pärjätään kun ensiviikolla hellettä ja yölläkin yli 20 astetta. No lupaavathan myös ukkosta, ehkä sadettakin, se ainakin vähän viilentää.
Joku kertoi miten lapsena kuljettiin paljain jaloin, niin minäkin ja moni muu kävi keväisin ja aika myöhään syksylläkin koulua ilman kenkiä. Parinkilometrim matka, mutta jos oikaisi kinttupolkua myöten matka lyheni puoli kilometriä.
Nyt se ilta jo ehtii tulla, pitää ne iltapilleritkin ottaa, joten ehkä kuitenkin taas jokupäivä jotakin.

Lauantaiaamua, harmaa on taivas, mutta lämmintä riittää.
Kosteus on aika lailla suuri, kun tuntuu oma nahkakin aina hikiseltä, vaikka vain pienenkin työn tekee.
No nyt rupeaa tälle käynti kerralle hommat tehdyiksi, siis suunnitellut, hyvä niin yllätys vieraita tänään tulee.
Siivoamaan se sitten pakotti, no olisin toki lähtiessä muutenkin siivonnut, huomenissa taas kotiin.
Mustikassa käytiin eilen ja niin vähäisiksi marjat katsottiin siinä paikassa, että pariin litraan jäi saalis, kuulema riittää.
Itse en tarvitse, kun innokas ystävätärkin halusi marjat minulle kerätä, aika hieno juttu onkin, alkaa tuo selkä olla kypsä jo huili taukoon.
Aion kyllä vattuja yrittää tänään, kaloja siivotessa näin pensaista kurkkivan punaisia, kypsiä marjoja.
Ai niin, ongella käytiin ja 45 ahventa saatiin, minä jopa 200g painavan, se oli niitä suurimpia mitä olen ongella saanutkaan.
Yllätyin, kun puulaatikkoa tyhjensin, pohjalla valtavasti mustia kusiaisia, puiden mukana tulleet ja kun usein tulee vaan päälle uusia puita laitettua, ehtivät pesän rakentaa, niitä kiusalaisia löytyy joka paikasta, porkkana penkistäkin.
Pyykin pesu odottaa, kun kotiin pääsen ja kauan ulkona kuivaminen vie, ellei tuule, on ilma niin kosteaa.
Noita laiskoja päiviä on tiedossa taas seuraavalla viikolla, alussa ainakin, Äänekoskelle teatteriin matkataan, muuta ei suunnitelmissa.
Tuota se oli mitä Ramoona kerroit, meillä pieni matka rantaan, se että kotiin ehdittiin, uimapuku narulle, kun taas lähdettiin rantaan.
Miten ne vanhemmat uskalsivatkin antaa niin vapaasti siellä rannalla oleskella, uimataitoisia kyllä kaikki oltiin ja kai vanhemmilla oli muutakin tekemistä, kuin aina perässä olla.
Nyt rupean minäkin hikeä iholle keräämään, pesuvesi jo lämminnyt, lattian pesuun mars.
Oikein rattoisaa päivää kaikille ja syntymäpäivä sankarittarelle lämpimät onnittelut, reilu vuosi ja tavoitan, jos et ehdi karkuun Venlastiina.

Tavallista huomenta!

Harmaata on, mutta lämpöä 20c. Aivan hyvä keli minulle kun silmäni ovat valonarat. Täytyyhän hyväpuolikin huomioida.

Onnittelut pirttih....ei, ei vaan Laten pirttitähdelle! On siinä kuohuva juoma paikallaan!

Minun oli tarkoitus eilenkin ilmoittautua, mutta sitten sotkeuduin jalkoihini, tai oikeammin yllättäviin tapahtumiin. Niiden kanssa nuhjasin ja aikakin ikäänkuin karkasi käsistäni. Sattuuhan sitä, ja jonkun verran myös tottuukin. En viitsi tarkemmin selostella, koska näillä ei ole yleisempää merkitystä.

Aika hyvä kalajärvi onkin ollut Skillanin käytössä. Ja jopa isoja vonkaleitakin on noussut ylös. Kyllä 200gr ahvena ohkivapaa kovasti tutisuttaa. Ehkä jonkun sellaisen olen saanut ongittua, vaikka ei ole tuullut puntariin ripustettua. Harvoin syrjäisistä pienistä sisämaanvesistä isoja ahvenia tulee. Pieniä kyllä voi olla runsaasti ja ruokapulahan kalakannan pienikoisena pitääkin.

Taas on uutisissa kerrottu, että ainakin yksi terroristi on ollut surmatöissä. Nyt tapahtui Saksassa, Münchenissä. Alkaa tulemaan nämä uutiset jokapäiväisiksi. Jotain tarttis tehdä, en tietenkään tiedä mitä, niin sekavaa on maailman meno.

Eiköhän "ilmoittautuminen" tule tälläkin kuntoon. Aikomukseni on kyllä kirjoitteluani jatkaa "supistetussa" muodossa ja myös lueskella viestejäkin muualtakin kuin Kahvipirtissä. Aina kyllä on muistettava sana "toistaiseksi." Niin se on näillä kymmenillä. Eikun tätäkin päivää kuluttamaan pois! Heippa!

IHMETTELEN
tätä menoanne kun aloititte silloisessa 45 sivustolla ELLIN POKSISSA,
johon minuakin houkuteltiin. Enpä koskaan kirjautunut vaikka toista vuopsikymmentä oon kiusankappaleeksenne nimetty - ARKKIVIHOLLINEN.
YRITIN NYT SELAILLA TÄMÄN ...1 6 :N pirttisen -
Laatua arvostan myös PAULIG-konsernissa.

Täällä todettiin, että hiki tulee pintaan vaikka vain pienenkin työn tekee.
Minulla sen sijaan tulee jo hiki siitä, kun ajattelenkin työntekoa.

Ei ainakaan liian kuuma ole täällä Espoossa ollut, joskaan ei täksi päiväksi tarvinnut mitenkään ahertaa. Ruoka nyt valmistui uunissa eilen jo, ja siivouksetkin oli alta pois :D Ulkotyöt onkin taakse jäänyttä elämää, parvekeistutuksetkin jäi suunitelmiin vain.
Multasäkkejä kun katselin keväällä kaupassa, tajusin kylvöksen turhuuden muutaman perunan takia:D Mullat kun olis perunapusseineen mennen tullen kuljetettava parvekkeelle, joten jätin "viljelykset" mielihyvin.
Kukkaset kaunistaa toki näkymääni, pelargoniat viihtyy hyvin aurinkoisella partsilla. Mutta itse en paljoakaan istuskele siellä, harvoin edes kahvittelen, kun tuolla on kiva Ciao kahvila vieressä! Viihdyn siellä joskus ihmisiä nähdäkseni:)

Paljon onnea Laten Vaan'in pirtinsulostuttajalle🌿🌹 kannattaa saavutetulle iälle jo helmeilevä malja nostaakin🍸 Onnellisia yhdessäolon hetkiä teille!

Trooppinen kosteus täällä etelärannikolla, lämpötila parinkympin hujakoilla, harmaata kuin sumupilvessä. Luin vähän tarkemmin pirtin päiväkirjaa menneiltä päiviltä ja huomaan, että helteistä muualla Suomessa kärsitty. Muorin itsesuggerointi saattaa tiukan paikan tulle auttaakin. Itse olen hokenut joskus ennen esiintymistä : en jännitä, oon rento, rento ,rennostivaan. Voi ruoja, on se jäätelö hyvää kun yksin syö, sellainen laulukin on. Ruoja on niitä sanojani , joille hämäläissyntyinen mieheni nauraa.

Synttärisankarittarelle lämmin onnentoivotus, vai pitäiskö toivottaa helteellä raikasta onnentuulahdusta. Nyt vasta tajusin, kuka Late Vaan´in Pirttisuloisuus on. Onnea Onnea jatkossakin ja tässä Sinisirkun kanssa nostan Teille maljan .

Korkeapaine jatkuu ei tuulia noin 30 Koti siili on saanut lapset 6 kpl yritän pitää kissat pois. Suuret kukat ovat avautuneet 20cm.

Onnea kaikille.

Paaljoon onneeeeaaa-
Sinne Late vaan paremmalle puoliskolle.

kyllä nyt lämmin hellii,kävin äsken pihalla,mittarissa 21,5c.
eikä tuulen häivääkään.

no onneksi lämmin ei luita riko;)

Meillä on tarkoitus pitää huomenna pini musiikki hetki kerhohuoneella.

Saimme nimittäin viime vuonna muusikon tähän taloomme.

näkyillään...

Onko nämä latevaan ja kuka se toinen osapuoli onkaa, ei ole selvinnyt, onko he näitä 70 palstalla tavanneita, kuten jjoutava ja susmorsian ???
onneks olkoon joka tapauksessa !!

Sunnuntaiaamua ja kotiin lähdön hetki jälleen, johan täällä yhtöjaksoisesti toista viikkoa.
Selkä ja polvet niin kamalan kipeät, että Burana piti nielasta, että kärsii junaan mennä.
Puolitoista litraa siivottuja vattuja mukaan lähtee, ne on niitä ensimäisiä, isoja puhtaita.
En paljon aio haaliakkaan, kun entisiä on paljon, ehkä seuraavalla kerralla oku litra, jos pensaassa pysyvät.
Pensaassa pysymistä toivon myös mustaherukalta,, jospa ei mustarastaat nyt huomioisi.
Saman pelastus tehtävän minäkin tein hurskainen, kun kimalainen vesi pönttöön meni, siellä se uida räpisteli, kun pois nostin.
Mukava seurata talitintin aherrusta toisen poikueen kanssa, jo sieltä pesäaukosta päät vilahtelee, kohta niilläkin lentoharjoitukset alkaa ja itsenäinen elämä.
Siilejä ei täällä ole näkynyt, ihania piikkipensaita ovat, ei kai niillä pienillä vielä piikkejä olekkaan, joten helppoja saaliita saalistajille.
Monia vaaroja niilläkin.
Noita mukavia ja toisille outoja sanoja löytyy murteista, minunkin mieheni kysyi mitä tarkoittaa"lustuilleen"minä ihmettelin, että etkö nyt tuota tiedä.
Varmaan Ramoona tämänkin tietää, ruoja on minulle tuttu.
Eihän niistä parveke istutuksista kovin paljon iloa ja hyötyä ole, mutta kun on sellainen, että mieli mullan kanssa vehdata on tiukasti juurtunut, aina se keväällä iskee.
Äläpäs ynnämuu tuollaisia uhkailuja ilmaan heittele, että vähennät pirtin kirjoitusten pituuksia, ei sovi sellainen.
Konjakki_, näin olen kuullut sanottavan, että hiki tulee työtä ajatellessa, kyllä se tottakin on, jos työn laatu ponnistelua vaatii ja helle on päällä, panee tuskaisena sitä työtä ajattelemaan.
Iso ahven jo paistettu ja syöty, kyllä se maistuikin, oliko oma arvonsa maistuvuuteen vielä sekin, kun itse sen oli onkinut;)
Taitaa olla jo nuoruudesta asti tämä juhlinut paria yhtä pitää, näin olen ymmärtänyt.
Nyt on laitettava piste tälle viestille, ja lähdettävä kohti Jyväskylää.
Lämmintä ja leppoisaa päivää.

Sydämelliset kiitokset Teille kaikille, jotka lohdutitte minua syntymäpäivänäni. Muutenkin juhlat olivat melkoiset, vaikka tarkoitus oli viettää pyöreälle vuosikymmenelle siirtyminen ihan hissun kissun.
En muista, että minut olisi koskaan kukistettu niin valtavasti kuin nyt.
Onneksi tapanani oli tuoda matkamuistoina erilaisia maljakoita, joten vaaseja piisasi.

Kiitokset myös niistä monista muunnoksista, jotka olitte runoilleet pirttiHIRMUN tilalle.
Olen itsekin eräänlainen runoilija. Helläsydämisenä olen joskus kehunut tekeväni rakkaasta puolisostani SANKARIN, mutta hän heti ensi yrittämällä vastasi ettei se ole mahdollista, koska hänellä ei edes ole tohveleita.
Nyt on, mutta onhan meillä kaulinkin, ja on sille joskus käyttöäkin, vaikka en olekaan innokas leipoja. Toissapäivänä onneksi innostuin leipomaan lentivehnästä, mustikkapiirakkaa ja mansikkakakkua. Eilen oli siis mitä tarjota yllätysvieraille.

Vastapäätä istuu huolestuneen näköinen mies. Kertaalleen hän jo varoitti, että edessä saattaa olla allekirjoituksena Puskasuleima...
Kokeillaan nyt paitsi pirttiläisten kärsivällisyyttä myös sitä, onko jokin salainen olio taas unohtanut, että Venlastiinahan se kirjoittautunut on....

Venlastiinalle Onnea! Sinulta kirjoittaminen sujuu, saa nauraa noille kivoille jutuillesi!

Minä olen saanut nyt jo myös marjoja pakkaseen, ensin edellispäivänä mustikoita, suuria ja komeita noin 6 l, no sitten punaisiaviinimarjoja sangollisen. Miehenikin tuli auttamaan poimimisessa ja jutellessa se ämpärikin täyttyi.

Nopsaan ovat nyt kypsyneet näiden helteiden myötä.
Mustat saa vielä pari kolme päivää odottaa, sitten ovat jo valmiita poimittavaksi.

Itsekin olen aurinkoa saanut, että olen pian kuin nuo mustatviinimarjat saman värinen!

Myöhästyneet Onnentoivotukset Venlastiinalle meiltä molemmilta, Ylikypsältä ja minulta. Nyt vasta kirjoitan, olen ollut muutaman päivän "paitsiossa". Nyt sää kirkastuu, toivottavasti on vielä huomenna selkeä sää, pitäisi pestä pyykkiä. Hyvää alkavaa viikkoa pirttiläisille!!!! paulamaria

Sehän hyvä, että synttärijuhlijalle on tullut yllätysrunsaasti kukitusta ja juhlamieltä. Se nyt on jäänyt harmittavaksi puutteeksi, ettei kumppanin sankariksi julistaminen oikein ottanut onnistuakseen kun ei ollut tohveleita. Jospa sekin pienellä viiveellä vielä onnistuu.

Kävin Kuusijärvessä rypemässä talviturkkini pois. Siihen oli ihan mainio hellelukema ilmakin ja vesi riittävän lämmintä. Lienee ollut yli 20C, en ottanut asiasta selvää kuin näin kuinka kauan pienenet uimarit ryplääntyivät vedessä, ei heillä ollut vilun merkkejäkään. Tottahan silloin minäkin, siinä on kuitenkin vaara että voisi pahasti erehtyäkin. Pienokaiset voivat olla rohkeitakin.

Mäkirinteen vaikeakulkuisessa vatukossakin hissukseen kiipeilin. Astiana oli tarkoituksella vain litran tuoppi. Tämä siksi, etten ala turhan paljon riehumaan marjojen kimpussa. Helpostihan tuoppi täyttyikin - eihän kukaan ollut pilannut pientä vatukkoa tärviölle. Se on sellaisessa jyrkässä louhikkorinteessä, ettei se sovi kiireiselle hötkyilijälle, joka askel on tarkkaan katsottava ja kykynsä punnittava ennen harppausta. Varsinkin näin iäkkäänä.

Skilllan kiinnitti huomioita mainintaani, että " otan osaa kirjoitteluun supistetussa" muodossa. Ehkä sanojeni muotoilu ei ollut hyvä. Sikäli olen jo supistanut kirjoitteluani, että muutamia kirjoittelupaikkojani olen jo jättänyt. Se tuleeko lyhkösiä tai pitkähköjä viestejä, riippuu siitä hetkestä kun viestiä väsää.

Nyt saattaa kesähelteiset päivät jatkua pitkälle. Onhan se mainiota, vaikka helle väliin rasittaisikin. Niillä mennään, mitä tuleman pitää!

Forecan ennuste seutukunnalle kertoo vasta to.28.7 lämpötilan lähtevän hiljalleen laskemaan.
Näillä pohjanperukoilla näille lämpötiloille on kai omat odottajansa. Itselle se 20 olis mieluisampi.
Poimin oikein kuumasa paikassa villi-mustaherukkaa. Kyllä siellä kypsyi jo reilussa parissa tunnissa. Marjat isoja ja kypsiä.

On kyllä kuumajuomana niitä parhaimpia. Jatkan huomenna siellä. Soma vaan tuo kasvupaikka kun toinen puutarhapensaani on vasta kypsymässä.

Huomenta Jaakon päivään, nyt se kivi sitten järviin lentää, tuskin kumminkaan vedet kylmenee, on tuo sää niin lämmintä.
Kosteaa on kovasti, ei pyykit yön aikaan ehdi ulkona kuivaa, kosteus on niin valtavaa.
Kotona kaikki hyvin, pölyä kyllä joka paikka täynnä, mutta eipä ehdi siivoilemaan, kun aina tätä matkan tekoa on suuntaan, jos toiseen, siivoan sitten, kun pysyvämmäksi aikaa kotiin rupean.
Tomaatit kasvavat, saisivat ruveta jo kypsymäänkin, että pääsisi maistelemaan.
Tämä kesä on mielestäni ollut aika outo, ryppäinä on tullut kauniit päivät, sateet, tuulet ja kosteutta on riittänyt liian kanssa.
Ne entisajan kesät olivat pitempi jaksoisina, kaunista enimmäkseen, vai kultaako aika muistot;)
Kristiina23, se lustuilleen on meillä sama kuin viikata, onko sinulla kesä kurpitsaa, minä laitoin nyt tavallisen kurpitsan taimen, kasvaa kovasti, mutta kurpitsan alut pilaantuu.
Toiveeni oli saada iso kurpitsa ja siitä puolukan kanssa tekisin salaattia, ruuan lisäkkeeksi.
Haaveeksi taitaa jäädä, katkaisin jo latvatkin pois, että alkaisi hedelmä kasvaa.
Kyllä pitää hyvät säilö paikat olla, jos meinaa varastoida talvea varten.
Nyt on korkea aika järveen mennä, jos talviturkki on vielä riisumatta.
Niinhän ne vatut aina louhikkoisemman paikan kasvulleen etsivät.
Lemmikkiä en ota minäkään, vaikka aivan hirveästi mieli tekisi, hyvä kun liikkumaan kohta itsekään pääsen ja koiraa ainakin on ulkoilutettava.
Kiva Paulamaria kun pirtin löysit;)
Minulla myös marja pensaat varmaan seuraavana vuorossa siellä maalla, tämä lämmin sää kypsymistä jouduttaa.
Omenia tulee valtavasti, eihän niitä jaksa säilöä, kun entisiäkin on pakkasessa.
Omena lohkoja voisi muutaman rasian laittaa, olisi kätevä piirakkaa tehdä talvella.
Aurinko on purrut minuunkin, aivan kuin Neeassa sinulle, D- vitamiiniä kaiketi se on antanut?
Ei taida kaulin heilua Venlastiinan kädessä, sen paremmin kuin Late tossun alla kulkisi;)
Nyt pitää tämä viikko saada aluilleen täällä livenäkin, en tiedä miten se kuluu, mutta iltaan varmaan pääsen, samaa toivon teille toisillekin, jos jotakin kivaa kerrottavaa ilmenee, varmaan saamme osamme kaikki täällä kirjoittavat;)
Kesä jatkuu, aurinko taitaa tänään harmauden voittaa.

Huomenta.

Kyllä oli kiva musiikillinen päivä eilen.

Lisäksi vielä grillasimme ja kahvittelimme.

Sanon niin kun Loiri aikoinaan "huumorin kukka on kaunein kukka"

Huumoria riittää meidän porukassa.


Ja lämmintä riittää;)
näkyillään...

Aattelin minäkin käydä jättämässä peukalonjälkeni täällä pitkään aikaan. Ohjelmaa on ilmaantunut aivan riittämiin tälle kesäkaudelle. Viimeksi lauantaina olimme emännyyden lähisukulaisten kesätapaamisessa. Mukavaa seurailla nuorempaa väkeä ja niitä kaikkein pienimpiäkin sylivauvasta taaperoihin ja siitä vaiheittain lisää vuosia saaneisiin. Meitä yli 70-v oli paikalla neljä henkeä.

Kotitontilla löytyy aina jotain tekemistä, vaikka emme mitään perfektionisteja olekaan. Tänään täydensimme tienvarren pensasaitaa muutamalla tuijalla, joilla on tarkoitus korvata kuihtumaan ruvenneet kiiltotuhkapensaat.

Nyt viime keväänä saimme ensimmäisen vaiheen perunaa maahan tavallista aikaisemmin toukokuun alkupuolella ja se satsi on täydessä kukassa. Toisen istutuksen teimme kesäkuun puolella. Eipä tuo peruna mikään välttämättömyys olisi itse viljeltynä, mutta mukavaahan on muutama pikku penkin pätkä laittaa kasvamaan, kun meillä molemmilla on nuoruuden maalaistausta.

Täällä pohjoisessa Kymenlaaksossa on ainakin keltavahveroita alkanut puskeutua maasta varsin hyvin ja kantarellikastiketta on saatu ruokapöytään hyväksi täydennykseksi. Nyt säätieteilijät ounastelevat lämpimän poutasään jaksoa ja se saattaa siirtää sienisatoa tuonnemmaksi. Metsämarsseille lähteminen alkaa kuitenkin hidastua, kun kinttujen mokomat eivät meinaa enää olla yhtä vetreässä vireessä kuin aikaisempina parhaina aikoina.

Hellelukemissa on täällä heiluttu. Aamupäivällä markettireissun yhteydessä istahdin pitkäksi hetkeksi puiston penkillä. Aurinko paistoi suoraan julkisivuuni. Se kyllä alkoi tuntua pahalta, ei tuulen henkäyskään apuun tullut. Varmaan siinä oli lämmintä reilusti yli 40 C. Tämä ei ollut valitus, vaan toteamus.

Minulla ei ole omassa taloudessani ollut edes harrasteena viljelyksiä. No mökillä viljelin tusinan verran perunoita, joskus sekin sato jäi nostamatta. Yli 500 km matka suuntaansa rajoitti nuorempanakin touhujani. Kerrostaloasumiseni yhteydessä olisi ollut parvekeviljely ainoa mahdollisuus. Siihen en ole ryhtynyt, eikä Mannereimintien asunnossani ollut parvekettakaan. Eipä viljelysten puuttuminen ole mielenrauhaani vienyt. Olenhan sentään `jokamiehen oikeuksiani`runsaasti käyttänyt ja tutustunut lähiympäristöihin marja- ja sienipaikkoja hakiessani. Nyt täytyy sanoa, että sekin harrastukseni on näköjään hiipumassa pieniin hapuiluihin. Yhä enemmän houkuttelee marjastusretki torille, pitäähän marjoja saada joka päivälle säästelemättä maisteltavaksi.

Maailmalla meno jatkuu entisellään. Saksassa, Baijerin alueella viikon aikana ainakin kolme merkittävää terrori - iskua, tai miksikä halutaan nimittää. Ainakin yhdessä tietojen mukaan on ISIS osallisena. Voihan olla, että nämä iskut ovat tarttuvia kun esimerkkejä ilmaantuu. Minusta on harvinaisen rauhatonta koko maailmalla. Ei nyt kuitenkaan "ennenkuulumatonta". Toivotaan että jonkinlainen tolkku löytyy.

On se lämmintä, täytyy järjestellä varjopuolen tuuletuksia, jotta kesälämpö sisällä pysyy kohtuudessa. Hyvää elämänmenoa teille jatkossakin!

Ylälapissa on jo viileämpää. Sieltä se vähitellen alamäkeen siirtyy eteläänkin.
Iäkkäitä ihmisiä tämä lämpö eniten kokeilee. Olin auringossa liian kauan. Kyllä se puhtia pois vaikka join kuin dromrdaari aamusta asti.

No eipä tietenkään. Näin loppukuussa huuberiin ei ole vara enää ykkösoluttakaan tilkkaa laittaa.
Suomi on vielä viikon lomalla. Hyvät heille että saivat hienoja lomasäitä viettää.
Näin alkoholimyrkytystä potevan lajikaverin. Kapulaksikin tuota nimittävät. Ylihörppäys se vasta syöntä testaa.

Pois se meistä me liki lopunajanvoidellut.

Aurinko vielä kurkkii tuolla olisiko läntisellä taivaalla, lämmintä on ollut, helleraja rikkoutui iltapäivällä. Kun menin nukkumaan aika myöhään, klo 24, 15 niin lämpömittari näytti 20,3 aamulla oli 18,3 nyt 23,1 Iltapäivällä oli 27.
Näinkun on lämmintä, täytyi sortsit kaivaa esiin, olo tuntuu helpommalta.
Mailmalla tosiaan paukkuu ja ihmisiä kuolee, rohkeita on ne "terroristitkin" ampuvat tai räjäyttävät usein itsensä. Moni euroopan maa on jo saanut kokea se terrorismin.
Turkissa on kovat puhdistukset käynnissä suuret määrät pidätetään,tuskin kukaan ulkopuolinen tietää miten paljon. Parasta kun kukaan ei menisi lomailemaan sinne.
Kaunis on laskevan auringon taivaanranta, koitetaan kestää huominen hellepäivä, lupailevat ehkä 30 jopa ylikin.

Huomenta kauniiseen ja lämpimään aamuun, kyllä kelpaa kesäteatterissa istua
Äänekoskelle matka kohta alkaa, onneksi autoissa on hyvät ilmastointi laitteet, ei kuumudesta tarvitse kärsiä.
Jostakin ajasta se kesä kaikki ilmansa näyttää, nyt sitten helteiden vuoro.
Kiva kuulla terveisiä sieltä Leiriniekan maisemista ja kyllähän se omakoti talo tontteineen puuhaa aina teettää.
Oikein kateeksi käy, kuulla noista keltavahveroiden synnystä, minulla ei tietoa mistä niitä löytäisin, se pieni paikkakin on hävinnyt mistä joku kesä sitten niitä noukin.
Eihän perunan viljely juurikaan kannata, mutta on niin mukava käydä pellosta suoraan hakemassa, maku on toinen, kaupasta sitten talven aikana.
Lohdullista kuulla, että toisillakin noita liikkumisen vaivoja ilmenee, minä kohta Buranan nielaisen, että paremmin selviän matkastani.
Onnittelu oman maan kurkun nauttimisesta Kristiina23, eipä taida sitä nautintoa minulle tulla, vaikka pieniä alkuja tuolla purkissa näkyy, eivät jaksa kasvaa, no kokeiltu on.
Eivät taida ihan nuorina innostua nuo lapset kasvattelemaan, vanhemmiten ehkä innostuvat, tyttärenikin kasvihuoneen laittoi kuntoon ja siellä on jotakin kasamassa.(mökillään)
Sanotaan, että kannettu vesi ei kaivossa kestä, näin on tämä viljely hommankin kanssa, kun omaan otsaan tuulee voi innostus syttyä.
Vadelmista oli tänään lehdessä, niitäkin tulee runsaasti, itse poimintaa niilläkin, torilta minä käyn ostamassa vähän puutarhavattuja, vähän myös metsän antia yritän.
Tori on mainio varastojen täydennykseen.
Krapula ei ole mukava olotila, onhan se pitänyt sekin kokea.
Maailman kirjat on sekaisin ja kun media melkein kädestä pitäen neuvoo, siinä sitten kaikenlaiset yrittäjät mukaan menee.
Nyt on ruvettava katselemaan mitä päälleen laittaa, ei ihan shortseja kumminkaan;)
Tässä kotona ollen voi hyvinkin vähillä vaatteilla selvitä, ihmisten ilmoille mennessä on säädyllinen pukeutuminen oltava.
Koettakaa jaksa tämä helle, kyllä sitä viileyttäkin vielä tulee.

Iltaa jälleen. Skillan muistuttaa säädyllsyydestä pukeutumisessa, joskaan en pidä polvenpitusia shortsejani mitenkään säädyttöminä. Paljon näkee täälläpäin vanhojakin asiallisissa shorteissaan. Hellepukimina väljän tunikan kanssa ihan paikallaan. Valkoinen lippis minulla ja aurinkolasit suojaamassa naamaa paahteelta, pidän rennoista asuista liikkuessani.

Tänään pitä hankintareissulla käydä, 2 kengät oli hakusessa, ja hyvät löysinkin, pehmeät ja muotoillut kesä ja syyskävelykengät.

Sitten innostuin viemään vohveliraudan parvekkeelle, sillä kun saa paistettua vaikka jauhelihapihvejä tai pientä suolapalaa. Aurinkovarjon avasin, pujahtaen sen alle suojaan juustovohveleita paistamaan.
Hyviä ihan sellaisenaan, loput säästän kääreeksi kanasalaatti tai sienitäytteen kanssa.
Huomasin meneväni karkuun uutisia, kun soitin vanhimmalle tytölleni ihan vain juttutuokiota varten, samaa mieltä oli, karkuun on hyvä jo mennä!
Sienestänyt oli tyttönikin ja vienyt tuliaisiksi saareen, vielä ehtii moneen sienireissuun tuo pitkäjalkainen menijäni :D

Rentoa iltaa toivotellen, moikka

Tänään kyllä hikoilutti. Lähdin lähimmälle metsäreitille, johon on raivattu kuntoilijoille vauhtirataa. On se parempi taputella puiden varjoissa kuin polkea kuumaa asfalttia. En kuitenkaan pysynyt kuntoradalla vaikka ei siinäkään tunkua ollut.

Onhan mukavampi kävellä hissukseen metsässä, pehmeämpi alusta ja pieni epätasaisuus, kuopat ja mättäät antavat hierontaa nilkkanivelille ja rytmittävät menoa maaston mukaan. Ei ole yhtä tasaisen junnaamista ja saa olla vielä enemmän varjoissa kuin tehdyllä radoilla. Eihän se kunnon marjametsää ollut, mutta oli varoiksi puolen litran tuoppi ja muovikassi jos vaikka sattuisi mukaan otettavaa löytymään. Sainhan mukin täyteen mustikoita. Ei ollenkaan hassummin! Sienistä ei ollut mukaan otettavaa, niin ronklaajaksi olen tullut.
Olihan se parin tunnin retki, lämmin ilma varmaan vaikutti, että ehdin tulla lopen väsyneeksi. Eipä sekään ole pahaksi.

Tulihan metsässä vastaan ja juttusille sellainen ehkä kaksivitonen tyttölapsi. Hän halusi näyttää poimimiaan sieniä, kyseli josko ne olisivat syömäkelpoisia. Ei kuulemma tuntenut kuin herkkutatin ja kantarellit ja niitä ei löytynyt. Aika epäkiitollinen tehtävähän on toisen korista lajitella kerättyjä sieniä. Kehotin hankkimaan vaikka kirjastosta sienioppaan. Olihan hänellä haperoita, niitäkin on kymenkunta eriväristä ja käyvät syötäviksi, mutta on ainakin pari haperoa jotka on paras jättää. Myrkyllinen pulkkosieni saattaa helposti ajautua mukaan toisena sienenä ja valkoinen kärpässienikin voi ahnasta keräilijää harhauttaa.
Näitä tarinoin ja pari sientä kehotin jättämään pois koristaan. Tosiasiahan on, että en ole viimeisen päälle sieniasiantuntija. Poimin vain niitä sieniä, jotka varmasti tunnen. Venäläistä rulettia en pelaa. Tiedän että minulta jää paljon käyttökelpoisia sieniä poimimatta. Silti en ole ollut aktiivi kokeilija, vanhalla valikoimallani pärjään.

Lämpöä on nyt 37 C. Tosin ikkunaani ja mittariin aurinko paistaa täysillä. Heippa vaan!

Koneeni sekaisin, kirjoitin pitkän viestin, ei lähtenyt, toiste lisää.

Skillanillekin joskus käy niinkuin monelle muullekin, jotta ei menekään läpi. No tulihan ainakin nimmari.
Joskus minä laitan ilmoituksen jälkeen "ettet ole kirjautunut", vaikka varmaan olen, sanan umpimähkä ja teen yhteenlaskutoimituksen, silloin se meneekin läpi. Siinä kerkiää vielä kirjoituksen jälkeen laittaa Late Vaan.
Tänään taas helteinen päivä liekö samanlainen kuin eilen, tänään klo 13.00 oli 26 2 nyt 25,2.
En ole mitannut paljonko auringossa, ei oikein pääse mittariin kuin vasta illemmalla.
Kävin minäkin kilometrin päässä yhden kaverin kanssa kahvilla ja samalla istumisella katseltiin vanhaa valokuvaa ja yritin muistella henkilöiden nimiä, hyvin onnistui vaikka kuva oli 70 vuotta vanha. Kuvassa oli TUL; 3 liitojuhlien osallistujia kotikylästäni.
Kaikkiaan kuvassa oli yli 70 ihmistä, joista puolet oli kotikylästäni. Olimme saman seuran jäseniä, mutta eri kylistä. Moni heistä oli siirtynyt jo ajasta ikuisuuteen. Huvittavaa tässä nyt juuri kävi kuten keroin. tuli sellainen tauko välillä.

Meni läpi vaikken yhteenlaskua tehnytkään. Tämä edelleen se alkuperäinen kirjautuminen.

Melkeinpä samanmoinen päivä ja ilma kuten eilen. Kun eilen kiusasin itseäni, tänään sitten otin levon kannalta. En sentään koko päivää sisällä jököttänyt, vaan istuskelin köykäisissä kuteissa pitkiä pätkiä puistossa, jossa puut hieman varjostivat auringon poltetta.

Ainahan noita samantapaisia yllätyksiä tapahtuu, kun nyt Skillanille. Tuttua se on, että pattiin ottaa kun vaivalla äherretty teksti lentää sekunnissa taivaan tuuliin. Joskus sen voi saada peruttua, pitkän kirjoituksen voi kopioida välillä kaiken varalta, mutta harvoin sitä teen tai muistan. Onneksi tekstin karkailut ovat vähentyneet.

Melkoinen yllätys oli jjoutavan viesti tänään. Niin...paras on olla sanaton kun sanat takeltelee.

Eipä tässä muutakaan juttua ole mielessäni. Jatkoa huomista kohti!

Huomenta, en tiedä miten vanha tämä ohjelma on, mutta kun muuta en saa käyttöön, jospa viesti lähtisi.
Skype ei toimi, ei mikään resussien hallinta, joten olen melkoisen ulalla.
Pitää palata asiaan, kun kotiin seuraavan kerran kotiudun.
Nyt maalle ja ehkä siellä oleva kone pelaa, pidetään lämmintä,,,

Hyvää torstaita. Pitää välillä käväistä tässä ja ilmoittautua,että olen hengissä. Eipä tässä elämässä mitään ihmeellistä ole tapahtunut..aika samaa touhua,kuin ennekin.. Jori usein käy luonani,nytkin on . Hänellä on ollut kesäloma päivätoimminnasta,mutta alkaa taas maanantaina,joten tulee säännöllisyyttä elämään.. Olin aikatavalla järkyttynyt Sussin kuolemasta,mutta elämä on tätä,kun ikää tulee.Koskaan ei tiedä milloin on viimeinen tapaaminen.. Toivotan kaikille mukavaa päivän jatkoa ja ILOA! t.Irkku

Päivää! Vielä tänään pärjäsin polvipöksyissä, nyt on jo jonkin aikaa sadellut. Äkkiä se lämpökin siinä laskee, se on hyväkin. Saa sisätilan lämmön justeerata tuuletuksella sopivaksi.

Kun ei ole ihmeellisempää kerrottavaa, tyydyn "tavanomaiseen." Marketissa kävin "pilkillä" reilun kahden kilon jötikkä kasvattilohta tarttui mukaan. Näin kalliin kalan aikaan kohtuhinnalla tarjousten perässä juosten.

Tämä on niitä päiviäni, että ajatus ja innostumiseni ei ole käynnissä ja käytössä. En usko sen olevan masennusta, vaan henkistä laiskuuttani. Eipä ole välitöntä tarvettakaan, menee kuin `losojätkän` päivä konsanaan tyhjänpanttina.

Ihan mukavalta sateinen, viilentynyt ilma tuntuu nokkaani ja kasvoihini. Teille hyvää jatkoa!

Täytyy vain sanoa sellaista elämä on, se aina pysäyttää kun joku tuttava sukulainen tai vaikkapa nettitutukun lähtee viimeiselle reissulle, ajattelee kenenkähän vuoro seuraavaksi tulee. Mukavaa irkku-37 kun poikkesit pirttiin, mehän kyllä tavataan päivittäin siellä Facebookissa.
Sateiseksi meni tämä päivä vaikka oli alkujaan olikin ihan kaunis aurinkoinen. Eihän tuo mitään haittaa kun täällä sisällä istumme.
Tänään vielä vietimme kaverini syntymäpäivän rääppiäisiä, vanhin poika perheineen palaili kesälomareissultaan, niinhän sitten koko suku käynyt ja vähän naapureitakin. Niin me nyt olemme samoilla kymmenillä.
Aika huvittavaa tässä lähiympäristössä tehdään vesi ja viemäriremonttia, nyt kolmas kerta kun ilmoitetaan viikon sisällä, että vettä ei tule hanoistra, varatkaa käyttövettä 9-16 väliseksi ajaksi. Ehkä se jokupäivä on tottakin.Vettä on muutama ämpärillinen jemmassa.

Minä painun 8 saunan lauteille, ulkoa tulin äsken, hyvin on ilma vIilentynyt, vaikka ei ripottele kuin harvakseen. POHJAN KUNTAAN SOITIN anteeksi, siellä käly oli matkalla kauppaan ja kertoi sateista olevan. Ei vaan kuullut autokyydissä, joten jää huomiseen muut kuulumiset. No paljon kun viljelevät vielä, on kait sade vaan hyväksi ettei kastella tarvitse.
Maalaistalon tytär tuo kälyni onkin, lapsensa kuuluu samaan keskusteluryhmään suvun kanssa, jossa muutama kaverikin on mukana meillä. Itse he ei hallitse tietokonemaailmaa, mutta lapset näyttävät kuvia ja terveisiä suvulta.
Minä taas soitan silloin tällöin, ja sieltäkin harvoin, kovin iäkkäitä maalaisihmisiä kun ovat.
Heippa ja nyt saunaan!

Hiljalleen ripottelee vettä taivaalta. Sen näki jo pilvien muodostumisesta läntisellä taivaalla klo 17 tienoilla.
Ojien pohjat olivat kuivuneet. Erääseen tonttimme rajaojaan olin tehnyt kuivana kesänä vedenottopaikan.
Ei se vieläkään ole kokonaan liettynyt kuivaksi. Voisi olla että pihan kaksi sammakkoa olisivat siinä käyneet virkistäytymässä.
Niitä on säilynyt hengissä iso ja pieni. Lämpimästä kesäsateesta ovat varmaan mielissään.

Eilen illalla luin 70 palstalaisen Sus'in poismenosta. Ilta oli sen takia koko illan apea.
Takuuaika meidän itsekunkin kohdalla alkaa olemaan lopuillaan.

Pian iltauutisiakin jo pukkaa. Vaikka aamulla kävin suihkussa niin sen verran pikkupuuhissa pihalla hikosi päivällä ettei iltasuihku olisi liikaa.

Ehtoota.

Nonii nyt sitten on yksiJoukosta sitten pois ;(

Mukaviahan sus kirjoitteli,Rauha Hänelle.

Toisaalta hyvä ettei tiedä sitä lähtö päiväänsä.

Nyt on nukkunut noita muitakin tunnettuja henkilöitä.

Tänään sitten vihdoin SATOI !!!!

Vähän helpottaa.

minulla oli pyykkipäivä.
Siis ei minusta pojat tykkää:))

Onneksi on hyvä kuivaushuone.

suihkuun piti mennä,on se niin rankkaa se pyykin narulle laitto;)))))

näkyillään...

Huomenta jälleen, täällä maalla taas vuorostaan ja lämmintä riittää.
Taivas ei aivan sininen ole, harmaita pilven näköisiä siellä täällä.
Eilen oli helle, mutta yllätyin, kun metsään menin, olikin ihan olotila ja kiva oli vattuja kerätä itseä korkeammasta vatukosta, isoa ja melkosen puhtaita vatut olivatkin.
Marjan kun kerrallaan ottaa, ei se kovin nopeaa touhua ole, mutta kertyi niitä reilut kaksi litraa.
Elämä jatkuu meidän vielä taivaltamme astelevien keskuudessa, yllätyksenä se melko usein se pois meno tulee, suru ja ikävä astuu seuralaiseksi.
Pistäydy useammin irkku sinäkin meitä kuulemassa ja terveiset laittamassa.
Ymmärrän, että paljon aikaa sinulla siellä Fasebookissa menee, ei sitä moneen repeä, minulla jäänyt enemmän lukemisen puolelle siellä olo.
Hurskainen huolissaan sammakoista, eiköhän ne jonkun kostean paikan löydä, menevät maan alle.
Enpä ole sammakoita täällä nähnyt, ai oli yksi pieni tuossa rapun pielessä.
Nyt voisi ajatella, että kurpitsan lehtien alla viihtyisi, on ne niin isoja ja yksi isompi kurpitsakin jo syntynyt.
Alkaa tuo sato kasvinmaallakin valmistua.
Tuo pyykin kuivuminen on ollut hidasta, ilman kosteudesta johtuen, mutta ajan kanssa kuivavat kuitenkin, silitys nihkeitä sopivasti.
Nyt näihin arkisiin juttuihin, kaalilaatikon laitan uuniinja kakun pohjan paistan, vähän juhlimisen aihetta ilmennyt.
Ei minulla, mutta talon väellä.
Iltapäivällä taas vattupuskiin, jos ei ylly satamaan.
Pakko on kerätä, vaikka en tarvitsekaan ja ainahan voi mehuksi höyryttää, mustia odotellessa, vähän ovat ne marjat viimeistä hohtoa vailla.
Pakko on maanantaina nekin mehustaa, kun seuraavaan tuloon tänne viikko vierähtää ja silloin ovat jo liian kypsiä, varisevat.
Pientä touhua on ilmassa ja se pitää mielen ja kielenkin virkeänä, miten teillä toisilla?
Hauskaa päivää kaikille, olkoon miten on, toivoa paremmastakin aina vaan täytyy elämässä olla.

Hyvää perjantai iltaa. Aika menee vauhdilla. Minun piti siivota ja imuri seisoi keskellä lattia ja en olisi millään jaksanut. Tuli hiki jo pelkästä ajattelemisesta.. No,nyt olen valmis ja ajattelin keittää kahvit ja istua parvekkeella nauttimassa illasta.En jaksa mennä mustikkaan,kun tässä lähellä ei ole hyviä paikkoja,pitäisi bussilla ajaa pitemmälle. Tämä Soukka on sellaista kallioista aluetta..Muutenkin,ei oikein selkä kestä liikaa kumartelua..Tyttärellä on mökki Tenholassa ja siellä on kuulema kovasti kanttarelleja.. Toivottavasti kerää niitä minulle vähän. Jorikin tykkää sieniruuista.Tänään yhden tyttäreni kanssa säilöttiin avomaankurkkuja.. Toivottavasti tulee hyviä.. Oli etikkapullon kyljessä hyvä resepti..Minulla on 4 tytärtä,jos en ole sattunut kertomaan..:D eikä yhtään poikaa .mutta nyt kahvin keittoon. Viihtyisää iltaa kaikille ja ILOA! t.Irkku

Ehtoota tuas;)

Katselin tuolta Eestin linkistä noita kalakotkia ovat upeita lintuja.
Ei aukea kaikki linkit.

Tänään olisi pitänyt silitellä pyykkiä,vaan iski lorvikatarri.;)
Jospa huomenna.

Tyhjensimme yhden pois muuttanneen kylmäkellari.
Siellä oli vaikka minkälaista hilloa ja mehua.

Tässä talossa on kumma joku;)
ei riitä että saa viedä roskia vaan sotkee vielä jope minun silmälasitkin;)
saa alvariina niitä putsata.

Lämmintä iltaa kaikille.
näkyillään...

Iltapäivää!

"Pientä touhua on ilmassa ja se pitää mielen ja kielenkin virkeänä, miten teillä toisilla?" kirjoittaa Skillan. Kiitos kysymästä, meneehän tässä...

Illalla katselin paprujani ja sekalaisia muistiinpanojani. Yllättäin huomasin, että olen unohtanut käydä uä-tutkimuksessa. Viimeksi ilmoitettiin että, vuoden kuluttua kontrollikäynti ja aika pitää itse tilata. Löytyihän lappu ja puhelinnumero, mutta hommeli oli jo pari kuukautta myöhässä. Mitäpä siinä itselleen selittelee. Pöteröllä on huono muisti ja mikä lie vaivanikin tilanne, kun sekään ei tarmokkaasti juohattele.

Tänään sitten soitin Peijaksen sairaalaan. Yllätys, yllätys, ei mitään, aika ilmoitettiin 1,5 tunnin päästä. Oikein täytyi kysyä, että tänäänkö? Niin se oli ja kyllähän minulle valmistautumisaika riitti. Näin rivakasti homma hoitui. Mikä parasta, tutkija kertoi että kaikki kunnossa ja hyvää kesän jatkoa! Tällaista pientä touhua, kertomisen arvoista se, että kaikki hoitui nopsaan ja muistimokani sai korjauksen. Opetuksena, täytynee tehdä korjauksia muistivihkoni kanssa koska pääni ei pelaa.

Muut pienet touhuni ovat niitä entisiä. Kävellä lupsuttelu ja yritys seurata aikaansa, uutisten selaamista ja niitähän riittää. Johonkin väliin pientä harrastelua luontaisilla työvälineilläni, käsilläni. Tuloksia ei ole tarkoituskaan mitata rahassa, vaikka onkin sanonta "aika on rahaa." Lienee tarkoitettu ahnaille mammonan kerääjille, joille se on ainoa hyväksyttävä ajankäyttö. Taisi lipsua asiasta, mutta olkoon.

Kummasti pysytteli päivän sateetta, vaikka mustia möykkyjä taivaalla vyöryi lähistöllä. Eikun jatketaan komiata iltapäivää!

Toinen niistä iltalehdistä kirjoitti että ampiaisista on koko maassa pikku riesa. Ne tuppautuvat kaikkialle ruokaa etsiesään.

Menin aukaisemaan ylävintin luukun talon päädyssä. Amppareilla on pesiä siellä häiriöttömässä tilassa. Käsittivät hyökkäykseksi.
Yksi pisti heti käden selkään.
Ei ennen ampparin pistosta johtunut turvotus kestänyt vuorokautta, mut pientähän tuo on.

Eilisiltainen heikko saderintama toi 5mm vettä sv-mittariin. Ei ole kuitenkaan metsäpalovaroitusta meillä päällä.
Toinenkin mustaherukanmarjoista näyttää kypsyneen näillä lämpimillä. Kerään marjat huomenna ellei sada.

No eipä olisi uskonut, että sateeton päivä, yöllä oli satanut ja kyllä ne pilvet täälläkin melkein valmiina olivat, hyvä näin.
Kyllhän sitä pientä puuhastelua aina kotona olisi, mutta monta kertaa ne hommat siirtyy huomiseksi. Tosin jokapäivä on näitä pakollisia keittiöhommia, ei parane jättää väliin, muuton nämä naputukset loppuu.
Tänään oli yksi kokeiluhomma sain parilitraa kirsikoita kälyltäni tässä taannoin niin ajattelin tehdä jotain mehua, mutta siitä tulikin sellaista kiisseliä. keitin ensin kirsikat kivineen survoin ne kypsinä sellaisella muusinujalla keittelin vielä lopuksi, sihtasin kivet ja kuoret. Kisseliähän siitä tuli, kun makeutin keitoksen ja liotin perunajauhoja sekaan. oikein maukasta tuli.
Tuo tekemättömyys joskus pakollista, ei se laiskuutta ole, kyllä minulla ainakin joskus on pakko istua ja ottaa löysin rantein.
Pari kontrollikäyntiä minullakin, mutta aina ilmoittavat koska menen.
Seuraava 23. 8 Hyvinkäälle, tulee kaksi vuotta kun tahdistin viimeksi tarkistettiin. Sitten omalääkärille joskus syksymmällä tarkistetaan muu kunto.
Tähänasti jotenkuten, kun mennään päivä kerrallaan.

Pitkää elämää kaikille.

Minulla on vuokralaiset---Siiliperhe kuusi lasta, hauska seurata heidän elämää.


Liljorna ovat suuria kukat noin 20 cm kasvi 140cm.

Hyvää huomenta! On kaunis aamu ,nyt jo 15. Pian lämpenee.. Varmaan kivaa katsella siiliperhettä.. Täällä näkee myös kaikenlaisia eläimiä,vaikka olemme muka kaupungissa..Kettujakin näkee ja näyttävät hyvinvoivilta,kun on jäniksiäkin paljon..
Ihan kivaa..Kivaa lauantaita kaikille! Parvekkeella oli vähän viileää juoda kahvit,piti hakea villasukat jalkeen.. Nautitaan kesäisestä päivästä.. ILOA ! t.Irkku

Huomenta lauantaiaamuun ja toiseksi viimeisen heinäkuun päivään.
Huomenna tyttäreni täyttää vuosia, niin se ikä karttuu lapsillekin.
Vattuja olen vähin keräillyt ja muuten aika menee ihan näissä arksissa hommeleissa.
Kurpitsa innostui kasvamaan, kohta koko kasvinmaa kurpitsan lehdillä peittyy, on siellä muutamia hyvän kokoisia alkuja, ehkä säilöön sitten aikanaan saan.
Herneenpalotkin paisuvat pikkuhiljaa ja siinä ne öiden pimetessä myös juurekset kasvaa.
Siiliä ei näissä maisemissa ole,niin kivoja kun olisivatkin, itikoita ja mäkäräisiä, paarmoja, niitä on vaikka toisille antaa.
Hirvikärpäsiä ei vielä ole näkynyt, mutta taatusti nekin vielä tulevat.
Lääkäriin meno minullakin alkuviikosta, kokeissa jo kävin, saapa nähdä mikä on tuomio.
Imuroini ei niitä kivampia hommia sitten olekkaan, selkään käy vaikka kuinka pitkällä varrella homman tekisi.
Kyllähän se istuinta takapuolen alle vaan usein kaipaa tämän ikäiset ja mikäs siinä, se on istuttava, kun ei muuta jaksa.
Noita ampiaisia pörrää kyllä runsaasti vattupuskissa, vielä olen pistoilta varjeltunut, ei niitä monta tarvitsekaan, kun harmia riittää.
Mustaherukka pensaisiin aion minäkin viimeistään maanantaina, lämmin kypsyttää nopeasti.
Johonkin tästä on nyt suoriuduttava, en vielä tiedä mikä on homman nimi, mutta takuu varmaa on, että jotain löytyy;)
Voisihan päivän aloittaa vaikka puiden viennillä saunalle, illalla kuitenkin kylpy aikaan saadaan, sitten tuossa kuistilla illasta nautitaan.
Itikka savujen kera se istuminen on suunniteltava, muuten lyhyeksi jää istuminen.
Päivän jatkoja ja kivojen asioiden kanssa touhuilu olkoon teillä kaikkilla mahdollista.

Hauskaa huomenta.

Olen kuuliaisesti nauttinut lääkärin määräämät aamupalat. Eihän se iso homma ole, mutta minun kourillani on niin vaikea kaivella pillereitä pakkauksista, että uskon kohta saavani kouristuskohtauksen.
Tärkein tabletti on erittäin pieni, ja se on vielä puolitettava. Siinä sitä ohjelmaa aluksi onkin: Riko ensin vetelä, sitkeä folio ja varo samalla, ettei sisältö luiskahda lattialle.
Jos tässä onnistut, on edessä mahdottomanpienen tabletin puolitus, siinä on taas puolikkaiten katoamisvaara, ellei jompikumpi niistä ehdi murentua jauhoksi.

Pieneksi on minun maailmani mennyt. Kremppaa siellä, kremppaa täällä, Lenkkeillä pitäisi ja olla muutenkin urheilullinen, mutta minkäs teet, kun ilman rollaattoria tai hätätilassa sauvoja ei liikkuminen onnistu.

Kurjinta on se, että kämppäkaverini joutuu kantamaan kaikesta vastuun, eikä hänkään enää elämänsä parhaassa kunnossa ole. Huolehdi siinä sitten kaiken muun lisäksi eukosta, joka köpöttelee jaloissa kuin jokin vanha noita-akka, vaikka vielä on pari vuosikymmentä sataseen.

Yksin en pysty lähtemään minnekään pitemmällä. On vain pyörittävä lähinurkissa.
Todennäköisesti emme enää matkustele; emme edes Mujejärvelle - Lapin tai ulkomaan matkoista puhumattakaan.
Osasyynä on se, että ajokorttini jäi uusimatta. Omalääkärini on lomalla, ja parin viikon päästä olisi ollut aika sijaiselle. Tiesin kylläkin, että kortin viimeinen voimassaolopäivä oli 23.7. Olen vain niin tylsistynyt, että kaikki jää hoitamatta.

Ennen oli mukava haaveilla ja suunnitella kaikenlaista. Nyt on onneksi yli kuuden vuosikymmenen yhteiset muistot. Niitä kun on kertynyt teini-ikäisestä lähtien.
Onneksi meillä on monta asiaa, jotka yhdistivät ja yhdistävät edelleen...

Anteeksi tämä litania. Luultavasti sama riiviö, joka on nyppinyt valoisammatkin kirjoitukseni, on taas asialla.
Terveiä joka tapauksessa!
Venlastiina

Siinä kun aikailin, niin ja kaupassakin piti käydä kun se ainut hyvä, punainen maito oli loppumassa...niin sade lopetti sen puutarhamarjojen keruun.
Harvinaista kyllä se ukkoskuuro nousi lännen suunnasta.

Muutama pitkänhaikea ilmasalama jytinästä päätellen kulki koillisen suunnasta lounaaseen. Otin stöpselin pois ja mustasin modeemin merkkivalot.
Siitä mitään jatkoa tullut, tuhnuksi jäi pitkäinen tänäpäivänä.

Huomenna otan sadepuvun mukaan kun m-maijaanhan ne kerätyt marjat pitää aika nopsaan saada.
Kun punaherukkapuuhaan ryhdyn, hommaan keittiöpuolelle naishenkilön mehukonetta ja pullotusta hoitamaan.
Maakellarin kylmäkone on sökähtänyt. Just hellekauden aikana kylmäkonehuoltajilla on pitkät jonot.

Kun ilma jäähtyy taas miinuspuolelle kirjoitan joulupukille että tuo nyt hiivatissa uusi kone kun se vanha tukehtuu aina just helteiden tultua.

Elokuun alkuun aikaa enää alle 30 tuntia. Hienoa kesää ollaan saatu viettää näin eläkeläisen näkökulmasta katsoen.

Kunnon ilmat jatkuvat, mikäpä on ollessa. Ilmakin on kai sopivan saastunutta, eipä hyttyset inise, eikä puutiaiset kyttää saaliikseen. Niinpä voi povipöksyissä ja pikkupaidassa ulkona tepastella ja näin ottaa irti kesästä jotakin vähemmilläkin voimilla.

Näin selitän itselleni sitä, että en ole lähdössä maille kuten sanotaan tai paremminkin korpeen. Kyllä varmaan matkan ajosta selviäisin, vaikka se urheilusuoritusta vastaisikin. Miksi lähtisin huomattavasti ankeimpiin olosuhteisiin riutumaan ja kamppailemaan elintilasta miljoonien syöpäläisten kanssa? Se matka ja olohan on suoranaista itsensä kituuttamista, kun sitä ilman sarvia ja hampaita katselee.

Jotakin muistinhäivää on kyllä, että olihan siellä mailla, korvessa ihan kivaakin. Ihan suolla loikkiminenkin... ilmankos urheilijat suojuoksua harjoittelevat ja suopotkupallo saa mittavammat suosiot kuin tekonurmella pelaajat. Ja onkikalatkin maistuivat hyviltä, vaikka sinttejä olisivat olleetkin. Oma hankintatyö antaa lisämakuja. Muistan kyllä, mutta kun mikään ei ole kuin ennen. Siinä arvostuksetkin muuttuvat kokijan kykyjen mukaan. Näitä olen tuumaillut, enten, tenten ...hyppää pois! Kevätkesästähän kävin sen P-K:n reissun. Jäikö se viimeiseksi, sitä en tiedä, mutta tältä suvelta se on jäämässä, jos nyt ei aivan ihmeitä tapahdu.

Eipä muuta kuin jatketaan kukin tavallaan elämänmenoa!

Sunnuntaiaamun rauhaa, sitä täällä on yltäkyllin, ei naapurin ikkuna hetikään näkyvissä.
Pääskysten lentoharjoituksia ja sitä iloa mikä siitä näkyy, olen seuraillut, kohta niillä alkaa kokoontumiset ja lähtö kauas.
Mietin, onko näistä uusista yksikään ensi kesänä tämän talon vintin asukas?
Pienentynyt on määrä sen jälkeen, kun navetta purettiin.
Vatussa könysin eilen ja se ampiainen sitten onnistui tökkäämään käteen ja osaapa olla turvoksissa käsi.
Mehuksi keitin, vaikka komeita olisi ollut sillään pakastaa, mutta en tarvitse enää marjoja.
Metsämarjoista enää puolukka mitä pienen määrän haluan, ovat vielä ihan raakoja, mutta isokokoisia ovat.
Kurpitsat kasvavat ihan silmissä ja taitaa tulla niitäkin yli oman tarpeen, ei paha juttu ollenkaan, voi antaa tarvitseville, kai joku kaupungissa haluaa.
Puolukka-kurpitsa sosetta keitän, se maistuu ruuan lisäkkeenä.
Ynnämuulla miettimisen ja halujen kanssa painiskelua, onhan se totta tuo mitä epäkohtia siellä korvessa on, mutta mieli kuitenkin matkaa tekee.
Onhan se joskus sekin hetki, kun puntarissa on kunto ja sen kestävyys.
Kaikki on taakseen jätettävä, muistoilla vaan mieltä ilahduttaa.
Tuollaista se on Venlastiina, särkytapletti ja yksi muu on minun aamuinen annos, sillä sitä päivä yritetään.
Mukava, että kumppani kuitenkin siinä vierellä kulkee, aina se paremmin onnistuu huonompi kuntoisilta kaksistaan.
En ole vielä rollaattoria ajatellut, keppejäkään en ole hankkinut, olisi kyllä syytä harkita, ainakin nuo kävelysauvat, on se niin kivuliasta ja hidasta tuo liikkuminen.
Metsässä puiden oksissa roikkuen matkaa teen.
Tuollainen taipumus noilla koneilla on, rikki menevät juuri silloin, kun kipeimmin tarvitsisi.
Vai on hurskaisella varastossa tuollainen keittiön yleiskoneiden hoitaja tarvittaissa, sepä onkin hieno homma, miksikäs sitä yksin tuhertaa, jos apua on saatavissa.
Noitia hyvinkin, en muista edes peiliin vilkaista joka päivä, nyt kun hiukset on lyhyet, unohtuu se peiliin katsominenkin, viisi piikkisellä väliin hosasen.
Voisihan siinä vieras taloon tulia ihmetellä moista otusta.
Noita kirjailijan lahoja tuntuu pirttiin kirjoittajilla olla useallakin, takavuosina yhden pirtin kirjoittajan kirjan ostinkin.
Tyttären synttärit tänään, pitääkin muistaa soittaa, lahja on kotona, on välivuosia, ei juhlita sen kummemmin.
Soitti ja lupaili kanttarellejä, kun yli oman tarpeen ovat löytäneet, olisihan se mukava niistä kastike laittaa.
Tänään melkoisen vapaa suunnitelmilta on päivä, illan suussa kerään mustat viinmarjat, huomenna mehustan, olkoot kypsiä tai ei.
Huomenna illan suussa taas kotiin ja niihin puuhin sinne.
Vähän ihan jännittää lääkäriin meno, mitä ne kokeiden tulokset näyttääkään?
Sään puolesta ihana päivä tulossa, ukkonen eilen jyrähti muutaman kerran, ohi meni, tuleeko tänään, sepä sitten nähdään.
Leppoisaa sunnuntai päivää teille ystävät pirtin ympärillä.

Voi helskutti
Olin kirjoittanut hyvän sepustuksen,mutta tämä peijakkaan kone nieli sen;)

Kerron kuiteskin,ostin ison bataatin tuolta kaupasta ja paistan sen foliossa.
on parempaa kuin makkara leivän päällä.Vähän aromisuolaa siihen.

Ukkonen teki minulle temppunsa taas kerran sammuin kun saunalyhty kesken päivän.

Nyt näyttää kirkastuvan.
näkyillään...

Olin eilen lähiperheen puutarhassa ja sisälläkin synttäreillä, ja kun kuohuviinilasi oli kädessä, niin ampiainen istahti sormelleni niin hiljaa, etten edes huomannut. Onneksi vieressäniolija huomasi ja hätisti sen tiehensä ennen kuin se ehti pistää.

Sivupöydällä puutarhassa oli limsa-ansa ampiaisille, mutta siitä huolimatta!
Viinin tuoksu oli kai sitten houkuttelevampaa. Tänä vuonna ampiaisia riittää metsässäkin. Hei taas! Merilii

Tevehdin pitkästä aikaa,on heinäk viimeinen päivä. Kuulumiset ei kehuttavia ,katto tuli lääkkeissä ja sairaala päivistä..Eläke jää muuhun käyttöön,mutta eipä enää haluja matkusteluunkaa,..Onnellisia lähes 80v on Stub isä ja Pirkko--vihille vie karkausvuosi.
Kyllähän nykyään, meitä avoliittolaisia on puolet.Mökillä ei tänäkesänä ole voinut olla, vaivat vaatii kaikki mukavuudet..Vanhuus ei tule yksin,35kg painan olisi kevyt kenkä vaan. Kortisooni pirteyttä antaa,mutta myös kuihtumis muutoksia.Onhan vanhanakin kiva olla,kun ei olisi vaivoja...Kuitenkin kaikki vielä, kotona tehdään on onneksi aloitekyky joka toimii. Skillan on Luonnonlahja kirjoittelemaan, toivon edelleen voimia.......

Eipä heta olekaan viimeaikoina Pirtissä pistäytynyt. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, niinhän sanotaan. Aika kevyeksipä on paino huvennut, ei taida minkään mittaiselle aikuiselle 35 kg normaalipainoksi riittää. Enpä ole niin tarkoin asiaan perehtynyt, onhan jotkut "solakoitakin."

Ukkosmyräköillä ennusteet aamulla säikyttelivät. Kyllähän tummia pilvimöykkyjä vaelteli ja väliin varjosti hämyksi asti. Hyvin vähäiseksi on tähän saakka sateet jääneet. Aamulla ulkoistin hyvän sään aikana itseni, tulihan lenkki tehdyksi. Eikä turhasta sateenpidosta vahinkoa tullut. En olisi muutoinkaan metsään törmäillyt. Sienet olisivat hakusessa, mutta antaa niiden kasvaa. Varsinainen sieniaika on edessäpäin. Tarkoitus on jonkinlaista sienienhakua tehdä. Ehkäpä se vielä luontuu.

Hupaisesti olen päivän tuhlannut. Kirjaa yritin lueskella, onnistui ehkä tunnin, mutta sitten se muuttui unilääkkeeksi. Sitä on vaikea arvioida, kumpi oli hyödyllisempää lukeminen vai nukkuminen.

Täytyypä katsella antaako tv jotakin, vai kokeilenko vielä kirjaa. Myös teille hyviä jatkoja!

Tuosta lukemisesta, olen pitkästä aikaa yrittänyt lueskella, ei siitä oikein mitään tule, muutama sivu niin unihan siinä tulee. Ennen olin ahkera lukija, kävin säännöllisesti kirjastossa, mutta nyt kaivelen omia kirjoja, niitäkin on muutama sata ja loput kellarissa. ei ollut tilaa kaikille tässä asunnossa.
Kirjastokin on nyt satametriä kauempana.
Noista kirjoista, kyllä niitä joskus luettujakin uudelleen voi lukea, tosin joku voi olla lukemattakin.
Satanut täällä jonkinverran, välillä ravakastikkin, ei ihme vaikka vieläkin ripsauttaisikin, tosin aurinko nyt paistaa.
Kävin tuossa aiemmin poikani luona katsomassa Formula-ajoja, kyllä oli tylsää touhua, on hyvä kun en itse ole sellaisesta maksanut lisämaksuja.
Tuota Hetaa minäkin arvelin, liekö sama joka on tuolla facebookissa kaverini.
No vanhoja tuttuja kuitenkin.
Niin se kesä taittuu huomenna elokuu kuutamokin näkyy paremmin jos on näkyäkseen. Mukavaahan se loppukesäkin on, luonto jakaa antimiaan. Meille vanhemmille usei lähin löytöpaikka on tori, ainakin minulle.
Jokaiselle vuodenajalle on odotuksensa, katsotaan mitä se tuo tullessaan.

Huomenta elokuun ensimäiseen, viimeiseen kesäkuuksi nimitettävään, kauniina päivä alkamassa.
Kaste on melkoinen maassa ja muutenkin se syksyinen tuntu ilmassa leijuu.
Keitin minäkin mustat eilen, muutama pullo tuli pakkaseen laitettavaa, niin niitä purkkeja ja pulloja pakkaset täyttyy.
Ahneusko on iskenyt, kun vielä vaan metsään menin ja toista litraa vattuja taas tuli lisää, mutta nyt se homma on ohi tältä erää.
Noista ampiaisista, meillä oli mökillä eläessä kuistin alla pesä, mutta kertaakaan eivät pistäneet, sulassa sovussa elimme.
Huitominen on pahasta, kai minäkin hosasin sitä ampiaista huomaamatta, kun puolustautui ja nyt käden turvotus on ohi, mutta kova kutina jäi.
Kyllä sitä apua tarvitessa mielellään maksaakin, itse en kyllä milloinkaan ole maksua pyytänyt, vähän olen todellista apua antanutkaan.
Luonnolliselta tuntuu tehdä jotakin, jos osaa ja apua toisille on, olen kyllä muutenkin huono maksua ottamaan, hinnoittelen myynnissä olevat käsityömmekin alakanttiin.
Noiden omenoiden kohdalla kyllä joutuu kompostiin viemään, on niitä niin paljon, ei millään kaikkea jaksa/tarvitse säilöä.
Voi Heta, minulla olisi tätä elopainoa sinulle antaa, johan sinut tuuli mukaansa ottaa.
Tasan ei käy onnen lahjat, varmasti lääkkeiden syöminen osa syy pieneen painoosi, ruoka ei maistu, kun paljon lääkkeitä joutuu ottamaan.
Kiva kun jaksat meitäkin pirtissä olioita muistaa, olen Fasebookissa sinua joskus huomioinut.
Itse en siellä jaksa, en ehdi paljonkaan käydä.
Sieniä en metsässä liikkuessa montakaan ole nähnyt, en oikeastaan täällä päin niitä koskaan ole löytänyt, en tietysti osaa oikeisiin paikkoihin mennä.
Noista kirjoista, olen kertonutkin, että joskus siinä uskossa, että niillä arvo säilyisi ostin numeroituja taidekirjoja, nyt sitten niitä ei kukaan enää osta millään hinnalla.
Kalliita olivat, minä pienistä tienesteistä niihin uhrasin pennosia, no onhan sitä tullut näitä hölmöjä kauppoja muutenkin tehtyä, sinisilmäinen olen ollut ja olen edelleen kaiken suhteen.
Mutta mitäpä näistä, elämäähän se vaan on.
Kirjojen lukuun en edelleenkään ole oppinut, uni tulee eka sivun kohdalla, jos pitkällään luen ja muuten ajatus rientää, lukemaani en ehdi ajatella, harmillista se on.
Äänikirjoja kaiketi pitäisi ruveta kuuntelemaan, tarjontaa on kaikkialla, ei ehdi keskittymään.
Tuli muorin ruokailusta mieleen, että vähällä sitä saa makunautinnon, keitetty peruna kylmänä, sillipala päällä, voi miten se maistui, kyllä siinä kallis pihvi jäi häviölle.
Ehkä jos jatkuvasti tällä menuulla eläisi, maistuisi jo muukin ruoka.

Tänään teen kesäkeittoa, penkistä porkkanat ja herneet, perunat myös pellosta, kukkakaali ja keräkaali kaupan hyllyltä, uskotteko että maistuvaa tulee, siinä silli ja kananmuna leivän päälle, eipä muuta tarvitse, jälkkäriksi mustaherukka kiisseli, maistuisiko teille?
Tämäkin ruoka harvoin tehtynä on hyvää, näin se on kaiken ruuan kanssa, vaihtelua ihminen kaipaa ruuankin suhteen;)
Nyt kuitenkin päivän muihin puuhiin, illalla siten kotiin temppuilemaan koneen kanssa, jos ei aamulla viestiä näy, on koneeni tehnyt tenän, mukavaa päivää.

Heta on paljon puhunut täällä suolistosairaudestaan , kaikki ruoka menee läpi ja koko ajan on ripuli. Kertonut juovansa kermaa jotta paino nousisi.

Tänäänkin pysyi satelematta, vaikka tummia pilviä vyöryi lähistölle ja pilviharmaata oli lähes koko päivän. Aamulla tähystelin ikkunasta kulkijoita kuinka he ovat varustautuneet. Kyllä ihmiset aika hyvin viitteita antaa, ainakin sen verran kuin sammakkomiehen sään tutkailijat. Melkein syysasut oli aamulla enimmäkseen käytössä. Niinpä jätin polvipöksyni pois. No, ei olisi tarvinnut jättää, lämpöäkin oli 20C.

Skillan kyseli, että maistuisiko tekeillä oleva kesäkeitto ja tarvikkeitakin oli lueteltu. Mikä ettei, lähes kaikki kotimaiset perinteiset ruokaviritykset ovat kelvanneet. Muistan vanhasta vain piimävellin, jonka makua en ainakaan ihaillut. Jätin syömättä jos se oli mahdollista. Harvoinpa sitä tuputettiin. Tilliliha oli myös aika vastenmielistä. Armeijan ruokavalioon se kuului. En tiedä oliko siinä oma valmistustapansa, myöhemmin olen tillilihan käyttöön vähintäinkin sopeutunut. Yksinkertainen, hyvä ruoka on mielestäni suolalohi, graaviloheksikin mainitaan ja keitetyt perunat, savustettu lohikin on hyvä, jos se ei satu olemaan tiiviissä muovipussissa vettynyt mötkelö. Tietysti lisänä on hyvä olla jotakin rehua, jossa kastikkeena yleensä käytän survottuja puolukoita. Kaalikin menee täydestä ja kelpaa se "kastike" parsalle, tomaatille ja mille tahansa kasvikselle.

Erikoistahan se, että sekaannun selostelemaan ruokia. Onneksi tietoni ja valikoimani ovat niin suppeita, ettei palstatila pahoin kärsi. Näillä köyhillä, mutta hyvillä eväilläni olen kuitenkin näinkin pitkälle pötkinyt. Jatkoja Teille!

Erikoinen vieras tuli tänään seurakseni.

Punaherukkapensaat saivat pitää marjansa rastailta kun ne oli huolellisesti verkoin suojattu. Ensin 90 sm rautaverkkoaita pensaiden ympärille.
Sitten rastasverkon ala-ainat narun pätkillä kiinnitetyt metalliverkon yläosaan.

Aloin poimimisen ennen klo 13. Kun olin poistanut alaverkon, pensan alle pujahti pieni lintunen. Punavarpusen poikanen kuin pieni ihme.
Se tarkkaili poimijaa tämän tästä hyvin läheltä. Istahtipa keräyslaatikon reunallekin. Höpisin sille mielissäni pitkin päivää.

En tiedä onko lähistöllä ollut toinenkin punarinnan onnistunut pesiminen. Poikasen rintamus kun vielä vaaleampi kuin aikuisilla linnuilla.
Tiesin harakan napanneen meidän pihan pöntön monia poikasia silloin kun ne avuttomana odottivat asvaltilla emon ruokkimista.

En enää alkanut keittämään niitä paria maijallista vaan vein marjat viileään huomista mehustamista varten.
Itikat eivät olleet enää niin susiaggessiivisia kuin ennen helleputkea olivat. Monia niistä toimitin eritasoille, jossa imukärsiä ei enää tarvita.

Jalkani saivat tänään kylvyn, kynnet myös leikattiin ja kovettumatkin saivat kyytiä
erinomaisella suihkeella, jonka sain jalkahoitajalta jokin aika sitten.
Sitten se tärkein jalkojen rasvaus, nyt tuntuu kuin uudet kintut olisi!
Minulla ei ole kovettumia ollut, mutta nyt, kun olen nurmikkoa leikannut ja sopimattomat kengät kai yksi syy.
Kaunis päivä on ollut ja se edellyttää, että viinimarjoja saa poimia, myös karviaismarjat ovat jo ihanan tummanpunaisia.

En ole ehtinyt mitään kirjoja lukemaan näin kesänaikana, niin paljon on töitä,
ettei enää jaksa kirjaa käteensä ottaa.
Ennen nuorempana luin kaikki kirjat mitä vai sain, joskus koko yö meni siihen.

Auringon viime rusko näkyy hämärässä taivaanrannalla, nyt nukkumaan!
Kauniita unia!

xx9 tai jotakin sinnepäin (anteeksi, dementiani) kertoi saaneensa siiliperheen.
Onnea!
Meilläkin oli siili, kun asuimme vanhempieni talossa. Lapset nimittivät siilin Vennu Vennuseksi. Kun sitten muutimme omaan kotiin, tuli meille kaikille ikävä Vennu Vennusta. Iloinen oli yllätys, kun eräänä aamuna kuului tuttua ääntä, ja silmät pyöreina tuijotimme terssilla aamupalaa odottavaa piikästä eläintä. Meillä asui taas siili! Nyt ei muuta kuin maitoastia uudelle perheenjäsenelle ja sitten nimeä miettimään.
Täällä kerrostalojen keskellä ei juuri luonnon eläimiä näy, mutta eipä tästä ole juurikaan matkaa sinne entiseen mummolaan, jota vanhempi aikamiespoika vaimoneen hallitsee. Enpä ole tullut kysyneeksi, asustaako Vennu Vennunen tai sen jälkeläiset vielä samassa paikassa...

TGerveisuiä sikilipesueellesi!

Jösses!
Jopa tuli tervehdys edelliseen.
Siispä TERVEISIÄ SIILIPESUEELLESI.

Jokohan on likimain oikein?

Tänään tuli mieleen vanha Kekkosvitsi, Kekkonen ja Karjalainen olivat matkoilla, aamulla hotellissa herätessään, Kekkonen kysyy Karjalaiselta, missä hemmetissä me ollaan. Meneppäs kysymään missä ollaan, miksi minä, sinä olet vain ministeri, minä sentään presidentti. Karjalainen lähtee menee ensin kylpyhuonneeseen, huomaa seinällä lapun jossa lukee Hanoista ei tule vettä, Karjalainen tulee ilmoittamaan Kekkoselle, olemme Vietnamissa kylpyhuonneen seinällä lukee Hanoista ei tule vettä.
Juttu tuli minun mieleen kun tässä lähistöllä kunta teettää vesi ja viemäriremonttia ja ilmoitustaululla illalla luki, varatkaa vettä 2/ 8 ei klo 9-16 välisenä aikana Hanoista ei tule vettä.

Aamupäivällä sensiaan satoi oikein kunnolla, nyt on poutaa ja sensijaan melle tulee nyt vettä hanoista.

Fiksu mies Ahti K. , selviää LateVaan kertomasta vitsistä. Vaatii hyvää hoksnokkaa ja tietoakin, kun noin hyvin pystyy pienestä vinkistä noinkin oudon paikan määrittämään.

Vettä rumsautti täällä oikein kunnolla. Olin kevyissä kuteissa kävelemässä ja näin kyllä että tummia pilviä vyöryy lähes kohti. Niin on tehnyt jo parina päivänä ja ne on olleet pelkkää pelottelua. Ajattelin että sama peli jatkuu, enkä ollut moksiskaan. Äkkiä se alkoi, vettä tuli ryötänään ja jyrinän säestämänä. Niinpä tulin kotiin täysin uitettuna. Ei se mitään, kun häkellyksestä selvisin, niin hauskaahan se olikin. Tulipahan piristys tälle päivälle.

Päivää että pätkähtää ;)

Terveisiä markkinoilta.

Toin ISON Viipurin rinkelin,pistäkää poskeen.

AAmupävä oli oikein hieno.
Sitten puolenpäivän aikaan tuli vettä oikein kuin saavista kaataen.
Nyt paistaa taas aurinko.

Että semmosta meillä,mitäs Teillä ??
näkyillään...

No pätkästään menemään päivää!

Kiitos, muori77, rinkulatarjouksesta. Juur äsköttäin syyvä ahtasin niin täyteen, ähkyyn asti, että ei nyt millään hotsita ruuan murentakaan. Eikä ryyppykään maista, voi olla että terveyskin ronklaa kun hyväkään ei maista. En kolua Pirtin kuuluisassa nurkkakaapissakaan turhan takia. En edes uteliaisuuttani, että onko siellä? Varmaan Late on kaiken keskellä kipaissut ylijäämävarastolla säästöostoksilla.

Sadetta ei ole tullut. Ei vaikka kävin pienissä kuteissa härnäämässä, ei toistunut eilinen uittaminen. Kyllä taivaanrantsusta puski tummia möykkyjä, näytti että mikään ei estä kunnon kuuroa. Niin se vaan kävi, että vierestä pilvilautat uivat ohitse länsipuolitse.

Päivässäni ei ole juuri mitään kertomista, enkä viitsi ryhtyä kehittelemään "omasta päästäni" ihan sisäisesti tolkuttomia tarinoitakaan. Semmosia, joita fiktioksikin sanotaan.

Skillanilla on ilmeisesti ongelmia näiden tekniikan välineiden kanssa, koska ei ole näkynyt. Tai on ottanut vaikka pitemmän matkustusloikan. Aika lailla näyttää hiljentyvän koko 70 palstakin. Lukiessani olen sen huomannut. Onhan
kesäaikaan vilkkailla kaikenlaista menoa ja voi tehdä valintoja. Niinhän pitääkin.

En kehtaa vähän takia Pirtin kahvikonetta käynnistää. Kahvi saattaisi maistaa, niinpä lähden käynnistämään kahvin viimeisen jalostusprosessin täällä paikan päällä. Voikaa niin hyvin kuin voitte!

kertoi 1970-luvulla lukeneensa mainoksen: "Nyt lahja äidille, josta on iloa vielä pitkään!"

Mitä sanotte, - tykkäättekö?

Jouko Turkka vaan delasi nyt sitten, pitkä vakava sairaus eristi hanet omaan yksinäisyyteensä pitkiksi ajoiksi, joten ei ihme että voimat menivät siellä.

Ehtoota!
Onnistuin jo kertaallleen eksymään jonnekin sekalaiseen vanhaan pusikkoon, mutta se tukimies, jonka aikoinaan opetin kirjoittamaan tietokoneella, opasti nyt minua oikealle tielle elikkä pirttipolulle.

Eihän minulla taskaan mitään asiaa ole. kun elämä on ihan hiljaiseloa. Vähän risoo se, että annoin ajokorttini jäädä uusimatta. Nyt olen privaattikuskini armoilla, eikä
hän ole järin innokas kuskaamaan,

Tässä eräänä päivänä pohdiskelin kuolemaa. Varsinaisesti protestoin siitä, ettei etukäteen tiedä milloin kuolee. MIelestäni itse olen juuri sellainen ihminen, josta ei enää ole hyötyä kenellekään, pelkkää riesaa ja vaivaa vain.

Elämäntoveri oli sitä mieltä, että on hyvä, ettei kuolemansa hetkeä tiedä etukäteen.
Kun kysyin, millä perusteella hän kumosi minun mielipiteeni, tuli vastaukseksi, että ihminen voisi pelätä kuolemaa niin paljon, että tekisi itsemurhan!

Hoh, hoh, Haukotuttaa niin, että melkein suu repeää. Hapen puutetta se on, uni ei vielä tule, vaikka ennen vanhaan sanottiin haukottelusta, että sänky lähettää terveisiä.

Minä myös lähetän terveisiä kaiklle Kahvipirtin asiakkaille ja henkilökunnalle, Kaulin ja kissat mukaan luettuina,
.


'

Nimimerkki(?) joku toisaalla kyselee mitä tykätään siitä, että äidistä on pitkälle iloa.
Kun toive ei enää vuosiin voi toteutua, olisi aika mielenkiintoista nähdä edes sen lahjapaketin sisältö.

Kyllähän sitä joskus kuka tahansa erehtyy, mutta se ei tavallista kansalaista maalta merelle vie. Sen sijaan lähes raivostuttaa joidenkin toimittajien osaamattomuus.
Jos eivät ole tohtoreita, maistereita melkein jokainen, ovat he sentään opiskelleet kouluaikana äidinkieltään sen verran, että tuntevat jopa latinan sanan "korrelaatti".

Jos luulette, että olen pilkun viilaaja, olette oikeassa! Yritän viilata mahdollsimman monta pilkkua kirjoituksistani!
Painovirheistäni tulee helposti pianovihreitä, mutta epäilen, että kukaan ei usko vian olevan ikivanhassa tietokoneessani. En usko itsekään.

on (toivon mukaan) iloa vielä pitkään! - Ja toivottavasti hiukan meistä muistakin.

Muorille erityiskiitos pirtissä kävijöiden uskollisesta huoltamisesta, perinteisestä markkinatuliaisesta. Isosta viipurinrinkilästä riittää kastettavaa koko porukalle ja se säilyykin hyvänä monta päivää, mausteiden maku tulee vaan paremmin esille päivien mittaan. Kardemummaa pitää ainakin olla reilusti, muskottikukkaakin. Ristiin menevät ohuet sakarat ovat kuulemma sorkat, luostarista peräisin olevana rukoilevat kädet.

Venlastiinan lohduksi sanon, että silloinhan on tavoite saavutettu, kun tekee itsensä tarpeettomaksi : muu pesue opetettu huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Kyllä kyytejä ja palveluita aina saa , tärkeintä on että pää pelaa auttavasti. Äiti-ihmisten hoivavietti ei vaan koskaan sammu, vaikka ihan ansaittua olisi itse välillä antautua hemmoteltavaksi ja palveltavaksi. Itse tekemisen ja pärjäämisen tahto on syvällä. Palveluita ei tule käytetyksi edes silloin, kun se olisi täysin perusteltua, saati siksi , että muut saavat kerrankin ilon hössöttää minun ympärilläni tai annan töitä nuorille ammattilaisille. Keväällä saivat lapset melkein väkivalloin kiskoa maalisutin kourastani, kun olin nousemassa tikkaille . Perustelin, että eläkeläisellä on aikaa vaikka katkenneita luitaan parannella, toisin kuin nuorilla perheenisillä.

Veljeni kertoi , miten yhdeksänkymppinen pappa polki vimmatusti häntä vastaan lumituiskussa ja sanoi kiireen syyksi, että "poeka on vanhaenkoilla huonona, pittää männä kahtomaa". Samainen teräsvaari kertoi huokaisevansa helpotuksesta vasta sitten, kun kaikki lapset ovat eläkkeellä.

Pilkunviilauksen kanssa pätee sama filosofia kuin särmäisten kivien : molemmat pyöreinä ajan ja vastusten hiomina, oman mielensä mukaan vierivinä ovat parhaimmillaan. Hengähdystaukoja kaivataan, voihan sinne tänne koneella vaikka pilkun painaltaa.

Tänäänpä ei malttanutkaan olla satamatta.

Pilkunviilauksista en osaa mitään asiatietoa kertoa, puhumattakaan huomauttelusta. Sen tiedän, että nuorena osasin sahan viilauksen hyvin. Monelle huononäköiselle kämpillä viulusahanteriä viilaamalla kunnostin. Sain yleensä hyvät arvostelut jopa niin, että sitä iltojen firapelityötä alkoi tulla liikaankin. Enhän ehtinyt aina iltapuhteen korttirinkiinkään.

Pilkkuja heittelen sinne, tänne. Onhan oppinani kansakoulu, johan sillä pitää tavallisessa menossa juttuun tulla. Mihinpä oppi vielä tähän ikään mennessä on kokonaan kadonnut. Kun riihessä lyhteet riusalla taputelttiin, sitten eroteltiin jyvistä vihneet, akanat, roskat, ynnämuu ylimääräinen pois niin, että puhtaat jyvät olivat jäljellä. Siinähän pilkkuja tulikin.

Venlastiinan mietteissä oli kuoleman pohdintaa ja taisipa olla tarpeettomuuden tunnettakin. Onhan näitä aika-ajoittain kirjoituksissa esillä. Vaikka en aihetta karta, enkä pelkää, en kuitenkaan yleensä ota kantaa niihin pohdintoihin. Se on turhaa itsensä rasittamista ja kiusaamista. Aikanaan siihen ratkaisu tulee ominen aikoineen. Hienoa tietysti olisi, jos lähtö tulisi huomaamatta. Ensinhän tässä on kuitenkin elettävä.

asialinjalla.hurskainen kertoi tyypistä, joka sanoi, että "pieni vale se puheen ryhdittää." Onhan se tottakin, mutta kannattaa valita paikka, seura, asia ja tilanne, missä valeella puhetta ryhdittää. Mielestäni lievempiäkin muotoja löytyy. "hetulan heittäminen" naama peruslukemilla on jo ok. Lööperiäkin voi hyvin sopivassa tilanteessa päästellä, muunneltu totuus on jo palturin puhumisen valehtelun välimuotoa. Aika paljon riippuu siitä, kuka puhuu. Jos joku on ennestään tunnettu siitä, että hänen puheistaan ei kannata välittää, niin siinähän hän hauskuuttajana menee. Höh, höpinäksi män!

Pitkä vetinen ilma näyttää olevan seestymässä. Täytyypi hujauttaa roskat niille varattuun paikkaan.(olihan tärkeä ilmoitukseni) Pärjäillään!

Ehtoota tuas.

Hyvä että rinkeli maistuu.

Terveiset Skillanilta.
kone vikahan Hänellä on.

Nyt paistaa aurinko.
Päivällä kun saatoin yhden vieraani junalle,niin väliin tuli vettä kuin saavista kaataen.

Se o ihan periteinen kesäsää meillä;))

Viimevuonnahan kesä tuli vasta elokuussa.

Eipähän olla sentään sokerista,satakoon.

näkyillään...

Päivä on jo pyörähtänyt illan puolelle, eikä tänään ole Pirttiin ollut suurempaa tunkua. Ajattelin kuitenkin nostaa Pirttiä näkösämmälle, ettei sitä autioksi, "kesannolle jätetyksi" luulla. Skillanin tietokoneongelmat nähtävästi jatkuvat.

Jospa väliin tyydyn vähemmälle kirjoittelulle, kohtuus kaikessa. Tämä ilmoittautumisenani kun Pirttiin kierroksellani poikkesin. Katsellaan...

Älähän nyt ynnämuu!
Tilapäistä on hiljaisuus, kesäaika ja menoja immeisillä perjantaipäivänä. Mulla meni päivä siivotessa ja apteekkiasioilla, kun huomenna suunnistan Mäntyharjulle . Aamulla hieman viestittelin palstalle, mutta hyvään maahan se ei langenut. Korville snobille tuli että soi, mutta oli siellä lopulta muutama tajuavakin osallistuja:D Ihan hauskaa, vaan odotan minäkin Skillanin paluuta, harmillisia ja kalliitakin tuppaa olemaan nuo tietokone ongelmat.

Juttelin juuri mieheni pojan kanssa professori kun on, ja oltiin ihan samaa mieltä näistä älypuhelinten tarpeettomasta mutkikkuudesta:D

Saadakseni puheviestin esiin on suoritettava sen seitsemän toimenpidettä, höh. Yrjo on niin vanhan hyvän ajan tervejärkinen mies, isänsä poika ❤️
Huomenna aamulla tulevat hakemaan sukutapaamiseen, ja saan nähdä Jurij Enzonkin taas koko matkan ajan :D Ja kaikki muutkin sitten.

Hyvää viikonloppua, nähdään!

Iltaa vain pirttiin, tänään on mennyt osittain työn merkeissä, kotihommia riittää, pyykkiäkin pesin kun nyt vettäkin tulee hanoista. Sitten kävin lauratarhassa ostin vaneeri levyn sahautin samalla sopivan kokoiseksi, tarkoitus laittaa petauspatjan alle ohut vaneerilevy tuntuu muuten aika pehmeeltä saa nähdä miten tuo selkä nyt reakoi.
Muitakin käyntejä tein, tai yhdessähän me kävimme, kävimme kunnostamassa appivanhempien hautaa ja istutimme vähän lisää kukkasia.
Päivällä oli mukava vieras kun poikani myötäjäispoika soitteli ja kysyi voiko tulla kahville, hän on mukava ja aina tervetullut meille. Monta tuntia siinä kului, hän pääsi keväällä aikuislukiossa ylioppilaaksi ja nyt menee kuun lopulla Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Sinne oli keväällä pääsykokeet hyvin selvisi, sanoi siinä menevän ehkä viisi vuotta ennenkuin maisterinpaperit saa. Lykkyä tykö.
Poutainen päivä ja aika lämminkin, nyt aivan pilvetön taivas.
Kyllä tuo tietokone tulee kalliiksi korjailla jos ei itse osaa, meillä on onnekksi nuorin poika spesialisti niissä hommissa, joten koneemme melko hyvässä kunnossa, joskus itse ne jotenkin sekoavat tai onhan niissä ylläpitäjilläkin katkoksia.
Toivottavasti Skillan saa koneensa kuntoon, joskus voi olla edullisempaa vaihtaa koko kone.

Tumma on yö,,,
Pimeyden yläpuolella loistavat kellertävät valopisteet.
Aika vaikuttava näky.

Hyvää yötä ja kauniita unia kaikille

Huomenet lauantaiaamuun ja aika pitkältä tuntuvan ajan päästä.
Niin vierähti monta päivää ja monta satasta tämän koneen kuntoon saanti, kova levy uusittiin ja sen jälkeen ne lataukset tekivät, mitä minä en hallitse ja euroja paloi.
Uutta konettakin näpelöin, mutta vielä tämän kerran katsoin edullisemmaksi tämä vanha korjata.
Nyt siis olen saapunut pirtin vahvuuksiin ja sotkemaan tätä konetta taas korjaus kuntoon;)
Kivasti olette pirttiä pystyssä pitäneet, mukava oli lueskella tekemisiänne ja elämänne kulkua.
Kovin on harmaa taivas, varmaan sadetta tänään tulee, eilinen oli kaunis päivä, oli mukava asioilla liikkua.
Torilla kävin eka kerran tänä kesänä ja kurkkusalaatin ainekset ostin ja pari kiloa siikli perunaa, pakkaseen laitoin kerta annoksina pusseihin, siitä sitten erikois tilaisuuksissa talven mittaan keitän.
Kukkakaaleja katselin, mutta ei vielä ollut sellaisia liian isoiksi kasvaneita, joita halvalla myyvät, kokemukseni tämän tuotteen pakastamisesta on myös mukavat.
On tuoreen makuinen, ainakin yhtä hyvänä säilyy kuin kaupan tiskin ulkomaiset kaalit.
Tein sellaisen huomion, että ilta hämärtyy jo melko aikaisin ja yöt ovat pimeitä, niin se kesä meiltä karkuun pääsee ja miten nopsaan se onkaan tapahtunut, en koko kesästä ole kerennyt juurikaan nauttimaan.
Ehkä voin syyttää vain itseäni, aina on niin paljon tätä menoa ollut, että kesäkin huomaamatta jäi.
Pitää mainita vielä viimeisen sokkomatkan kohde, se oli Laukaan, Tarvaalan kylän Tupaswilla, paikka jossa Pirunpelto kuvattiin.
Olikin katsomisen arvoinen paikka, talon isäntä esitteli paikan ja siellä söimme lounaan.
Tervanpolton, langan värjäyksen, sotakaluston ja Suomen suurimman savusaunaan tutustuminen oli matkan elämyksiä.
Savusaunaan mahtuu sata viisikymmentä kylpijää ja lampeen pääse jäähdyttelemään.
Perhejuhlien pitopaikkana mainio, häitäkin kahdet pystyy paikalla pitämään.
Siellä on tukkilaiskisat ja perinnepäivät vielä tämän kesän aikana, kohteena ihan nähtävyys.
Olen usein miettinyt, kun sinne maalle on ajeltu, että mikä tämä Tupaswilla onkaan, kun kyltti sen olemassa olosta tien vieressä näkyy, nyt tiedän, pistäytykää jos siellä ajelette.
Sekin selvisi, että tupasvilla on kasvi, mitä huovan valmistuksessa osin käytetään.
Maisemat näyttivät tutuilta, kun muisteli Pirunpellon sarjaa televisiossa, sarjan Asseri Kantonen itse esitteli paikan.
Matkailu avartaa ja ei sitä tiedä miten paljon on annettavaa tässä meidän kotoisessa Suomessakin.
Nyt palaan päivä järjestykseen ja joka aamuinen viestittely jatkuu (toivottavasti).
Ai niin on se lääkärissä käyntikin mainittava, kaikki arvot ok ja nyt sain lähetteen fysikaaliseen hoitoon, opettavat kuntouttamaan niveliä, muuta apua ei niille tarjolla, kuin särkylääkkeet ja liikkuminen, leikkauksen estäminen tarkoituksena.
Näillä keinoin vuosi eteenpäin, lääkkeitä ei tarvittu lisätä.
Oikein mukavaa viikonlopun alkua ystävät.

Huomenta päivää.
Hyvä että emäntämme on saanut koneen kuntoon.

On se kumma kun on tottunut tämän koneen kanssa touhuamaan,sitä on kuin eksyksissä kun se temppuilee;)

Sateiselta näyttää.
Minun pitäisi lähteä patjakauppaan.

Pitää uusia patja sänkyyni.
Jos se auttaisi tuohon selkääni.

Nyt soi oikello.
näkyillään...

Hyvää päivää!

Nythän se on kuin normaalimenoa, Skillanin aamunavaus pitkästä aikaa. Aika paljon se Pirtin elinvoima näyttää tästäkin riippuvan. Tottakai, eihän muuten voi selittää yli kymmenvuotista jatkumoa Pirtin pystyssä pysymisessä, josta vain puolen aikaa olen mukana seurannut. Toivotaan, että perusteellinen koneen huolto pitää koneen kunnossa.

`hurskaine`ja s-s : ehkä tuli väärinkäsitys. Kirjoittaessani ajattelin, että turhaapa kovin pitkää testiä yritän tyhjään Pirttiin kyhätä. Siksi lauseeni:"Jospa väliin tyydyn vähemmälle kirjoittelulle, kohtuus kaikessa." Enhän kaikkina päivinä muutoinkaan viitsi pingotella, jos tuntuu, ettei hotsita, eikä kunnolla ole asiantynkääkään. Ja onhan se eläkeläisen aikakin joskus "kortilla", niin minullakin kuin muillakin.

Taisipa `hurskainen` allekirjoittanutta kehaistakin, kiitos vaan huomiostasi. Olenhan joskus kertonut käsieni taidoista. Näinhän se ihminen on joskus itsehyväinen.)) Muistan kun pomo työmaalla työkohdetta esitti ja sanoi: "Jospa sinä tekisit tämän hankalan työn kun sulla on lehmän hermot." Enpä tiennyt erikoista lehmän hermoista, mutta sen huomasin vastata:" Joo... kyllähän se hoituu, mutta ei pelkällä kehumisella. Täytyy tulla rahallistakin vastiketta." Tulihan sitä. Onhan duunarinkin pitänyt tuntea arvonsa, eikä siinä ole mitään hävettävää.

Niin..vielä, en asu nykyään Hesassa, olen kyllä siellä ollut kymmenkunta vuotta. Nyt on Helsingin reunaankin reilu kilometri. Se mitä muuhun toheltamiseeni tulee, kyllä sitä junttimaisuutta, impivaaralaisuutta on säilynyt, jos niin haluaa sanoa. Tietysti jotakin on yli viidenkymmenen vuoden aikana hioutunut pois, mutta en edes halua luoda kokonaan "nahkaani uudelleen." Muistan kuinka siellä korpikylissä naureskeltiin tytöille ja pojille, jotka olivat muutaman kuukauden olleet Hesassa ja tulivat käymään syntymäkodoissaan. He olivat "äkkisivistyneitä", puhe takkuili yli yrittämisestä ja kaikki entinen oli alkeellista. Semmoista.

Aikani on kortilla, hyvää jatkoa!

Päevee tuas.

Tuli tuossa mieleeni koulukiusaaminen.
Minua tytöt itkettivät ens alkuun.

Minulla kun oli vaaleat kiharat,mutta tummat kulmakarvat,niin sanovat että olen hiilellä värjännyt,menimme opettajan luo ja Hän tutki kulmani ja tuli oikeaan tulokseen,ne oli luonnostaan mustat.
Siihen loppui kiusaaminen.

Kyllä niitä koulumuistoja olisi vaikka romaaniksi asti.
Kun vain joku kirjoittaisi;)

Ihme ja kumma tänään ei ole satanut,yöllä oli kuulema tullut vettä kuin saavista.
näkyillään...

Tuosta koulukisaamisesta en oikeastaan omallakohdallani tiedä, ei tainut olla silloin vielä muodissa. Jälkeen päin koulukisaamiset ovat yleistyneet eikä taida koskaan loppuakkaan. Poikani tytär joutui kohteeksi, onneksi tytön isä pisti opettajan tarttumaan asioihin, kiusaaminen loppui.
Sukutapaamiset ovat usein harvinaisia yleensä hautajaisissa tavataan. Minulla on laaja suku ja pienimuotoisia tapaamisia on ollut eri muodoissa. Kun minä täytin reilut kaksivuotta sitten 80 kutsuin koko lähisukulaisjoukon juhlimaan kaikkiaan meitä oli 50 ihmistä, jokunen ystävä oli mukana.
Noita olympiakisoja ei vielä ole tullut seurattua, luulen niiden jäävänkin aika vähille, ei sitä jaksa katsella ympäri vuorokautta niitä kisoja, ehkä muutama laji kiinnostaa, mutta suoria yöllä tapahtuvia lähetyksiä en usko seuraavani. Tekstiveestä näkee kaikki tulokset. Jälkilähetyksistä loput mitkä kiinnostaa.
Päivä ollut mukava ja sateeton, pyykki kuivasi hyvin parvekkeella.

Sunnuntaiaamua jälleen eletään ja päivää odotellaan, pilviseltä näyttää, mutta jospa jaksaisi olla satamatta, on rippijuhlat tänään.
Kuopioon tyttärentytön pojan rippijuhlat, hyvänen aika miten aika rientää.
Enää kaksi tätä ikäluokkaa on ripille pääsyä odottamassa.
Muistoista olette puhelleet ja koulukiusaamisesta, en oikein muista olisiko varsinaista kiusaamista ollut, mutta vähän jakoa kylläkin, ne paremmin pärjäävät, tai heidän perheensä elintaso se jakoi joukkoa, mutta hyvin pärjättiin omissa porukoissa.
Maheen, uzma, toki muistan sinut minäkin, osanottoni miehesi kuoleman johdosta.
Oletko nyt ihan vakituisesti asumassa siellä USA:ssa?
Nuo sukujen tapaamiset on meidän suvulta aivan jääneet, jos niitä sitten on paljon ollutkaan, kovin pieneksi on sukuni harventunutkin, ei enää serkkujenkaan kanssa mitään yhteyttä.
Harmi sinänsä, olisihan sitä sukupuuta mukava yhdessä laatia ja muistoja herätellä.
Olen monen muunkin kuullut samaa kertoneen, mutta on myös heitä, joilla serkkujen tapaamisia on ja vähän ihan kadehdin, kun kertovat hauskoista tapaamisista.
Tämä maailmanmeno karkottaa sukulaiset, hyvä kun oman jälkikasvun kanssa edes tavataan.
Ynnämuun tapaan minäkin olen sitä mieltä, juurensa on muistettava ja omana itsenään polkunsa kuljettava, se aitous on tavoitteena, en pystyisikään mitään esittämään, puolensakin on pidettävä.
Hyvä että ei ole liikaa tätä "muuttumista muuksi" ole koskaan yrittänyt, voi rehellisin mielin itselle todeta, että tämä olen, muuksi en muuttua voi.
Tuolla erillisessä ketjussa totesin, että tärkeäksi on tullut tämä tietokone, enää ei ilman elämästä tulisi mitään.
Ei moniakaan vuosia sitten ollut tietoakaan tästä ja nyt kaikki elämä melkein rakentuu tietokoneen ympärille.
En nyt tarkoita kirjoittelua vaan kaikkea muuta, asioita mitä hoidetaan tietokoneella, sama se on kännykänkin kanssa, ilman sitä ei voi juurikaan mihinkään lähteä.
Muutama päivä meni korjauksessa ja voi miten monta kertaa olisi juuri nyt ollut asiaa pankkiin, matkalippujen tilaukseen ja niin edelleen.
Kyllä tämä laite on tullut osaksi elämääni.
Miten sitä tulikaan ennen toimeen, tämä kaikki ei ole vain itsestä kiinni, vaan esimerkkinä nuo pankki asiat melkein kaikki siirtyvät tietokoneen puolelle ja radiosta kuuluu kaiken aikaa, katsokaa siitä linkistä asioita tietokoneelta.
Kysyin ystävättäreltä jolla ei tietokonetta ole, miten tulee toimeen, hyvin kuulemma, itsekö tämän riippuvuuden teemme?
No tälläisiä pohtimisia nyt, jätän kuitenkin nämä jutut ja alan valmistautua Kuopion matkaan, kymmeneltä on kirkossa oltava, hyvissä ajoin on lähdettävä, että saa auton jonnekin lähelle kirkkoa.
Vietetään lepopäivä, kuka mitenkin, ehkä metsä vielä kutsuu joitakin, vaikka taitaa jo mustikoiden aika olla ohi, mutta vattuja voi vielä löytää ja sieniä.
Tytär toi kanttarellejä pienen ryppään, saan makustella sen verran, että ei maku unohdu;)
Mukavaa päivää kaikille.

Elokuun trooppisen lämpimät yöt on toistaiseksi jääneet toteutumatta. Kun puolenpäivän jälkeen satoi, laitoin sadeasun päälle.
Ei niitä voinut pitää kun juuri se kostea ja "hikevä" ilmamassa oli päällänsä.

Jo heinäkuuta meni paljon pilalle kun oikosulku ulkorakennuksen sähkölinsassa joutui oikosulkuun. Ammattimiehiä ei ole tilattavissa ilman pitkää odotusaikaa..


Pihakellarin kylmälaitteen sökäktäminen estää sen käytön samasta syystä. Ensiviikolle on luvattu vasta ammattimiehen käyntiä.
Kompressori on ehkä jo kuittinsa kulettanut.

Ensimmäinen pöytäkoneeni oli joku entisen käyttäjän hylky. Korjautin sitä usealla saturaisella.
Emäntä SkillaN sai sentään omansa kuntoon. Viimeisen korjauksen jälkeen oma koneeni meni epäkuntoon jo viikon päästä.
Kai nää on kasattu nykyään niin että se parasta ennen päivä tulee täyteen jo muutamassa vuodessa.

Aika vilskettähän tuossa edellisen viestin kerronnassa oli lastenvahtina olosta. Siinäpä sitä vaihtelua tuleekin.

Katselin vähän olympialaisia, alkueriä ja karsintoja. Ei suomalaisten "suksi luistanut." Tuskinpa kovin tarkkaan kisoja seuraan, niin sekin into sammuu ja outoja lajejakin siellä on kisattavana. Ainakaan öitä en valvo, tuli mitä tahansa. Kyllä klo 23 - 7 on varattuna yksinomaan unihommiini. Täytyyhän joku tärkeysjärjestyskin olla.

Tänään vietin päivän lepopäivän merkeissä. Voihan sen niinkin kuvitella, koska en ole pyhänä tehnyt edes markettireissua. Vanhaan tapaan pärjään riittävän hyvin. Kävelyreissun kuitenkin tein ja olihan torillakin kahvikoju auki ja oli muutamia asiakkaitakin. Enpä viitsinyt joukkoon mennä, koska kahvihammastani ei mitenkään jomottanut.

Iltapäivällä vähän rapsautti vettä, nyt taas aurinko paistelee. Eipä tässä ole suurempia kuulumisia, huomenna taas päästään arjen harmauteen, jos sen tykkää niin sanoa.

Kyllähän noilla sivustoilla sattuu, on ihmisiä jotka haluavat sekoittaa ihan tavallisten kirjoittajien kirjoituksia.
Lastenhoidosta minulla mukavia kokemuksia kun olen omien poikieni lapsista joskus huolehtinut jopa yksinkin, mutta useimmiten lapset tuotiin meille. se oli mukavaa tulimme heidän kanssaan hyvin toimeen. Nyt he ovat aikuisia ja käyvät meillä kylässä ja sekin on mukavaa. No yksi niistä on vielä vasta 15 vuotias, hänkin poikkeaa usein meille. Kaikki sensuhteen kunnossa.
Aamu oli tosi sumuinen aika pitkään, mutta ei täällä satanut ole, nytkin aurinko paistaa ja on ihan mukava ilma, lämmintäkin 20.
Odottelen juuri nuorinta poikaan käymään, lupasi tuoda uuden akun tähän läppäriin. Pari viikkoa kesti tilaus verkkokaupasta, Saksasta tilattu.
Akkuahan tarvii jos on sähkökatkos, tai ottaa mukaan sähköttömään paikkaan, no eihän se akku pitkään kestä ilman sähköä, mutta konehan sitä lataa kun sähköt on päällä.

Merilii oli hienosti op.aikoinaan osannut ottaa leikin ja ilon opetukseen mukaan.
Silloin se oppikin menee huomaamatta perille, eikä ole turhaa pingottamista
koulunkäynti!

Tulin juuri puutarhasta, jossa tuli kaverikseni kimalainen, tuli oikein ämpäriinkin katselemaan, että mitä? Aiotaanko kaikki marjat poimia pois!
Oli kyllä toisiin imeskellyt jo reikiä , tietenkin kukkasista ei enää saa mettä niin hyvn ja mehukkaita on mustatviinimarjat ovatkin.

Olympialaisia katselimme,
toivottavasti suomalaisetkin saavat mitalleja, alku ei näytä lupaavalta, mutta alussahan nämä vasta on.

Kiva, että Skillan sai koneensa kuntoon, päästään taas normaaliin päiväjärjestykseen!
Hyvää viikon alkua!

Hyvää jatkoa vain , ei muuta.

Huomenta kauniiseen aamuun ja uuden viikon alkuun, hyvin on päästy elokuun kuluttamiseen, viikko jo takana;))
Jatkossa onkin luvassa huonompia kelejä, mutta sepä nähdään sitten aikanaan.
Kuopion matka meni hyvin, kaikki kauniisti juhlapaikalla laitettu ja poika sai naimaluvan, toivottavasti ei nyt ihan kohta avioon kuitenkaan riennä, tuskin lienee edes tyttökaveria.
Tuota "pokemonia" hommaa minulle eilen selvittivät, en ole kuullut kuin mainittavan ja eipä tainnut kirkastua vieläkään, no etsivät jotakin ympäri, ämpäri, ei varmaan minun hommaa kuitenkaan;)
Onnekseni (kai) olen noista lasten kaitsemiselta päässyt sitten omien lapsieni lasten jälkeen, enää tätä nuorempaa polvea en ole tarvinnut hoidella.
Koen olevani hyvin itsenäinen (kai myös itsekeskeinen) mummo tätä loppu taivalta suorittamassa, joskus myös yksinäinenkin.
Tieni olen valinnut tämmöiseksi.
Kyllä nuo sähkölaitteiden epäkuntoon menot monen moista harmia aikaan saavat, yksin pakastimien sulaminen voi monen työn hukkaan viedä.
Olemme sähkön armoilla monella tapaa, tuleepa maalla mieleen kaivosta veden saanti yksistään ja se jo melkoinen harmi sekin, onneksi on puuhella, mutta kaivon kantta ei ole mahdollista nostaa, putkesta vesi moottorin avulla nousee, siis jos on sähköä.
Aika harvoin kaupunki oloissa sähköt pois menevätkään, ainakaan en muista tämmöistä tapahtuneen.
Eipä ole tullut katsottua vielä yhtään lähetystä Riiosta, kai sitten sen keihään vuoron tullessa minäkin "töllötän".
Ei jaksa urheilu oikein kiinnostaa, kai sekin yleissivistykseen kuuluisi.
Aika vähän palstan ketjuja seuraan, mutta huomaamatta ei ole jäänyt ne ilkeydet mitä melkein joka ketjuun sotkeutuu.
Saattaa olla, että herkemmiltä vie halut kirjoitella kokonaan.
Minua ampiainen tökkäsi vatussa ollessa, nämä kimalaiset eivät niin herkkiä ole pistämään, en ole allerginen, mutta turposi se käsi ja vähän kolottikin.
Xx9 toivotus ihan paikallaan, mitäs sitä muuta toivoisikaan.
Nyt pitää alkaa kanttarellipiirakan tekoon ja vähän ompeluhommia harrastan tänään, löysin kauniin pellavakassin mallin ja sitä yritän tehdä.
Huomen aamulla taas siirtyminen sinne maalle, pitää katsella josko saisi vielä vattuja puna viinimarjojen kanssa mehuksi laitettavaksi.
Sieniä tekisi mieli, mutta arvaako lähteä metsään talsimaan, varsinkin, kun ei paikkoja tiedossa ole ja se eksymisen vaara on suuri.
Puolukan kypsymistä ja kurpitsan kasvua myös odotellaan nyt sitten seuraavaksi, niistä yhdessä sitten jotakin koetan laittaa.
Kurpitsa pikkelsi hyvää, uskon siihenkin riittävän aineksia.
Päivän jatkoja teille toisillekin, siitä se ilta eteen jostakin aikaa tulee;)

Kerroppa sinisirkku mitä sinä siellä käytyäsi teit, kiinnostaa. Mukava paikka se Emma, kyllä siellä saa ajan kulumaan ja kun nälkä tulee ruokapaikkakin oiva.
http://www.emma.museum/taidekontti/avajaiset

Kun eilen lähetin viestini, vilkaisin vielä mitä tuli kirjoitettua. Siinä huomasin, että `hurskaisen`viesti oli ilmaantunut samalla kellon lyömällä kuin minunkin, 20.17 Ei kai se tähtäämällä onnistuisi, mutta sattumalta kyllä.

Avutonta se läppärin käyttö on, jos ei ole virtalähdettä. Vein mökilleni kerran tämän läpyskän melko uutena. Ehkä se parin tunnin käyttö kävi, kunnes virta oli sökö. Sähköthän on siellä 7 km päässä. Sinne oli vielä melko huonot nettiyhteydetkin. Siihen kokeiluni jäi ja sekin ihan hyvä. Eihän näihin vempeleisiin ole syytäkään juuttua kiinni niin, että jos yhteydet eivät jostain syystä pelaa, se alkaisi tuntua maailmanlopulta.

Kesä alkaa siirtyä syyspuolelle. Toki vielä voi olla ihan mainioita ilmoja, kuten tänäänkin, vain pieni saderyöppy tuli. En ole saanut vielä aikaisiksi lähteä sienireissuun. Eihän se ole vielä vaaraksi mennä myöhäiseksi, mutta kyllä tällä viikolla on tarkoitus käydä ainakin tutkailemassa tilannetta. Mihinkään kovin suurin juoksukierroksiin en kyllä lähde.

Hupiin on minulta muutenkin kesänvietot jääneet. Kesäteatterissakaan en edes ole ehtinyt käydä, vaikka joka vuosihan se rituaali on tullut tehtyä. Vielähän se onnistuu, jos huolen siitä pitää. Useinhan kävin "maakuntamatkoillani" teatterit ja kuvataidenäyttelyt. Nyt näyttää jäävän maakuntamatkatkin. Ikä painaa - niin se on. Kaikkea ei voi väkisin vääntää ja järjetöntä on tiukkaan yrittääkään. Tämä kuulumisista, jatkoja teille!

Huomenta jälleen, pilvinen on taivas voipa vettäkin tänään tulla.
Kaunista ja lämmintä on ollutkin, jopa helteen omaista, mutta yöt alkavat jo kummasti pimetä, tässä kirjottaissakin pitäisi valot olla, vaikka jo aamua eletään.
Niin se vaan syksy saapuu, mutta kaunista ja lämmintä on joskus ollut syksylläkin, sitäpä toivotaan myös nyt tulevalta.
Ruskamatka jo lähellä neljäs syyskuuta lähdetään kohti Lapin maisemia.
Sitä ennen vielä monta tapahtumaa, piirin kesäpäivä Leppävirralla ja syys markkinat kuun lopulla, sen lisäksi vielä muutama reissu maalle, katsomaan kasvien kehitystä ja puolukan kypsymistä.
Menemistä riittää, kun vaan kunto kestäisi, selkä nyt vuorostaan alkaa kummitella.
Taidenäyttelyt on jäänyt kokonaan käymättä, samoin museot, ajan puute vaivaa ja kyytejäkään ei aina kohdalle satu.
Mitenkähän nuo sienet nousevat, vaikka sadettakin on ollut, onko sattunut sienien kohdalle.
Tytär kertoi, että haperot ainakin syömäkelvottomia, kuivaneita ja matoisia.
Pitäisi sitä vähän sienisalaatti tarpeita löytyä.
Kyllähän luonto täällä meillä suomessa on elämyksiä antava ja kenellä niitä taiteilijan lahjoja on, näkymät innoittavat.
Pensaan lehtiä minäkin keräsin ja painoin maalin kanssa siihen pellavakassiin jonka tekemisestä kerroin, onnistui tyydyttävästi, jospa seuraavat jo paremmin kohdalleen osuu.
Tuo koneella ompelu ei ole minun hommia.
Kaikkea kivaa sitä aikaan saisi, kun ahkera olisi.
Nyt kuitenkin tavarat kassiin ja maiseman vaihtoon, alkaakohan jo väsyttää tämä ainainen lähteminen, eikös mitä kunpahan vaan ihmettelen;)
Heippa taas, palaillaan huomenna toisista maisemista, jos näin on tarkoitettu.

Uamu päevee ;)

Ei eilen jaksanut sataa,saa nyt nähdä kuinka tänään käy.

Puoli pilvistä on,tuuli näyttää olevan kova.
Tuossa talon edessä on noita hopeapajuja,niin oksat viuhuu kovaa.

Eilen kävin pankkiasoilla ja pitkän lenkin kiersin kaupungilla.

Tänään on talutettava imuria;)
Ilalla lenkkisaunaan.

On jääneet minulta sieni jutut,ei rollikan kanssa metsään mennä.
eikä tuo maha oikein tykkää sienistä.

Täällä Lahdessa oli menossa jonkin sortin festarit,tuolla satamassa ja torilla,vaan en jaksanut innostua.

Nyt välillä kurkkailen noita kisoja tuolta töllöstä.

näkyillään...

Iltapäivän kahviaika osuu kotiintulolle, nälkäkin on että vatsa murisee:D Onneksi on muikkuvuokaa laittaa muhkeasti parille leivälle.
Kat.leijaa kiinnosti tuo Emma projekti, josta ei vielä ole paljon kerrottavaa, sementtiähän siellä käsitellään.
´Työt jatkuvat Entressessä lauantaihin saakka, joten silloin voi jotakin valmista olla, josta teos aikanaan kootaan. Edes siitä ei vielä parane puhua, ei arvailla, hauskempaa on sitten yllätyksellisyys näissä monitaho teoksissa.

Väsymys painaakin jo päälle, ulkona on ollut kovin tuulista tänään, Turun saaristossa odottavat tyyntymistä ennen vesille lähtöä. Nojatuoli löhöämisiin 👺

Tänään huomasin paikallislehtykäisestä, että nyt on taideteoksen ohjelmallinen esittelytilaisuus. Se teos on Vantaan kaupungintalon eteen rakennettu vesiallas, ehkä reilun aarin kokoinen ja n.20 sm syvyydeltä vettä, jossa seisoo kalastaja vapansa kanssa. Hienostihan se on rakennettu. Olen nähnyt sen rakennustyön aikana ja ihmetellyt kuinka paljon ja kauan se on työtä tarvinnut.
Kyllähän se vesiallas kuvajaisia näyttää ja tuulella veden pinnan väreilyä. Näitähän sitä avajaisissa valmiiksi kerrottiin ja olihan siellä muutakin ohjelmaa, soittoa ja laulua. Sellainen uutuus ja paikkakunnan somistus on aikaan saatu. Esittelijän mukaan se säilyy silmän ilona ja muistona kymmeniä ja satojakin vuosia. Sen näkee he, jotka elävät niinä aikoina. Ellei sitten jotain muuta tapahdu ja taideteos katoaa.

Siinähän se päiväkin on mennyt. Sade oli vähäistä, mutta kova tuulennujakka päivällä kummasti retuutti jalankulkijaakin. Norjat puut kohteliaasti kumartelivat kulkijalle. No niin...nyt on minulle ilta tullut. Huomiseen!

Niin sanoit ynnämuu kuin siskon mies juuri puhelimessa, iltahan tässä on jo tullut:D OLi käynyt Nakkilasta Riihimäeltä ostamassa musta kuusia, en ole kuullutkaan sellaisista, mutta kartioita ovat kuulemma ja komeita.

Sopeutunut on jo yksinäiseen elämäänsä siskon jälkeen. Vastapäätä kun on hyvä ruokapaikka, jossa tapaa ihmisiä ja juttukavereita niin saa seuraa.
Tietenkin paikkakunnalla ikänsä eläneellä on suku ympärillään, mutta ei se aina yksin riitä.

Itse iloitsin kyllä miehen suvun tapaamisesta, he kun asuvat niin hajallaan, vain nuorimmaisensa täällä Espoossa. Sinne onkin kutsu tullut grillaamaan 18 päivä tätä kuuta, jolloin saadaan jutella oikein kunnolla ajan kanssa.
Tuolla Mäntyharjulla kun vei pienimmät lapset päähuomion suloisuudessaan!

Hyvää yötä meille kaikille!

Huomenet, taitaa tuuli heräillä myös, eilen olikin hyvin reipas ja innokas puhaltamaan.
Vesisade siitä sitten tulikin, mutta nyt aurinko taivaalle pyrkii, viileää kyllä on, yksitoista näin aamu aikaan.
Kävin katsomassa eilen tänne tultua vatukoita, kyllä oli tarkkaan jo kerätty, helppo oli liikkua, kun polut valmiina.
Pitihän sitä kompuroidakin, jalka tarttui oksaan ja niipä löysin itseni maasta, sattui sopivan kokoinen kivi alle ja polvet iskun vastaan otti.
Nyt sitten entistä jäykempänä kävelen, onnekseni ei mikään poikki kuitenkaan mennyt.
Noita maisema taideteoksia on täällä meillä useitakin pitkin viitostietä.
Keskellä kaupunkia on Kipupiste niminen valolampuista tehty rykelmä, sitten on muutama muukin joiden nimeä en muista.
Eiköhän tämä kotikiusattu olekin ihan tyytyväinen, kaiken kaikkiaan, tuohan sitä elämää on.
Kyllä sitä vuosien varrella osaa eritellä hyvät ja huonot piirteet kumppanistaan ja minkä painoarvon sitten kukin elämän kumppanilleen asettaa.
Olihan sitä 42 vuoden aikana iloa ja surua, pahaa ja hyvää, mutta nyt muistuu mieleen kaikki se mukava mitä yhdessä koettiin.
Tänään keitän eilen kerätyt punaiset viinimarjat vattujen maustamana ja hernepenkkiin menen keräämään paksut palot pois.
Yksi kurpitsa jo melkoinen, kaiketi viisi kiloa, taidan sen jo säilöön laittaa, pari penempää kasvussa sitten puolukoiden kera säilöttäväksi.
Mukavaa aikaa tämä,. kun saa aherrukselleen jotakin palkkaakin;)
Sipuli pitää kuivumaan nostaa ja punajuuretkin keittää ja purkkiin saattaa, nämä puuhat mieleisiä.
Nyt takkaan on tuli laitettava, viileni tuo ilma niin paljon, että kylmältä sisällä tuntuu, on se mukavan tuntuinen tuo takasta tuleva lämpö, keittiössä hella saman tunteen aikaan saa.
Katsellaan nyt tuon sään muodostumista ja suunnittelua sen mukaan sitten eteenpäin.
Päivän alkamista ja mukavaksi muodostumista teille kaikille.

Aamulla tähystelin säätietoja lehdestä ja netistä. Poutapäivä oli tulossa ennusteessa 15% mahdollisuus sadekuurosta, sateen määrä 0 mm. Hyvältä näytti, lähdin sieniä katselemaan, n. 15 km päässä tuttu kohde.

Kun pääsin metsään, alkoi äkkiä ilma hämärtyä ja kunnon ryöppyhän vettä tuli niskaani. Hieman sain suojaa kuusen juurelta, siinä vitkuttelin kunnes sade loppui. Märäksihän kanervikko tuli, mutta päätin vähän katsella kun kerran sitä varten tulin. Haperoita, tosin jo elähtäneitä, oli jonkun verran. Haperot ovat nousussa ensimmäisten joukossa, ne ovat myös matojen herkkua, joten haperot pitäisi saada koriin heti niiden ilmestyttyä. Sellaisia ei ollut, joku katkos kasvustossa on käynyt. Ei ollut myöskään muita sieniä, jotka olisin kelpuuttanut. Tällainen voi olla paikka ja paikkakuntakohtaistakin, näin oli tässä paikassa, josta olen aiempina vuosi saanutkin satoa. Sellainen oli sieniretkeni, tyhjin käsin ja märkänä tulin pois. Tulihan kuitenkin vaihtelua.

Kauppareissukin jäi tänään pois. En sentään ole pahemmin nälissäni. Kaikkeen varauksin suhtautuvana pidän aina päivän, parin sapuskat varastossa. Sehän ei ole mitenkään ongelma vaikka viikonkin sapuskat kerralla hankkisi, mutta markettireissu on hyvä sen takia, että tuleehan siinä poljettua asfalttia ikään kuin hyötykäyttönä ja näkee samalla tuttujakin. Jos parikin päivää on yllättäin poissa, niin melko varmasti saattaa joku kaipailla. Niinhän teen minäkin, se sellaista huolenpitoa ilman sopimusta. Onhan noita yllätyksiäkin päässyt sattumaan.

Tässäpä se päivän raporttini. Jatkellaan vaihteleviksi ennustetuissa keleissä!

Tervehdys!
Kirjoitin ainakin parikymmentä senttiä pitkän selostuksen muutamista muistoista, jotka tämä päivä toi mieleen.
Aihe sai alkunsa siitä, että tänään on Laurin nimipäivä, ja tervehdyksiä on tullut yllättävän paljon.
Päivän jännittävin asia oli kuitenkin se, että päivänsankari teki elämänsä ensimmäisen kakun! Se onnistui täydellisesti, ja miksikä ei olisi onnistunut, kun mansikat ia kermavaahto kruunaavat rakennelman,
Sitä on vielä vähän jäljellä, joten tulkaa pian, jos haluatte maistiaisiin.

Lämpötila pysytteli 17 asteessa. Voi jo pitää ulkona liikkuessa ja touhutessa kampetta enemmän päällä kun on ilmavirtaus eli tuulen virettä.

Vaihdoin sähkönmyyjää kun se iso F lupasi sen 50 euron sisäänheittohinnan. Asiakaspalvelu pamauttikin sitten että sopimus on 2-vuotinen.
Ei se mitään. kun sähköä tarvitaan niin kauan kuin henki heiluu.

Millähän ihmiset saavat hampaansa valkoisiksi pakastemustikan syönnin jälkeen? Tavallinen harjaus ja suuvesi ei riitä.

Laurilta laumaan ja pärttyliltä pois, kirjoitti Vilkunan Ajantietokin. Me siivettömät jäämme seuraamaan vähenevää auringon valoa..
Mutta tähän sitä ollaan totuttu. Pitkässä pimeydessä paarustavat syvän etelän ihmiset saavat vuorostaan ihastella valoisampia aamuja.

Pidetään me, jo hiukan ikääntyneet lippu korkealla - mitkä sen värit sitten lienevätkään.

Huomenta vesisateesta, sitä se tuulen tuiverrus tiesi.
Kamalan kovaa on kahtena päivänä tuuli ollutkin ja sää koleaksi ainakin yön aikana muuttui.
Eipä hätää, takan lämmön hohteessa sitä vaan hyvä on istuskella, on se niin hellä ja hyvältä tuntuva tuo oikea tuli siitä saatava lämpö.
Katselin minäkin noita pääskyjen lento näytöksiä ja on se ketterää menoa, niinhän se on, että Laurina langoille, Perttuna kokonaan pois.
Onnea vaan Laurille hieman myöhässä.
Kälyni täytti 80 vuotta myös eilen, juhlat piti vaan jälkipolvelleen.
Vuosi vähän reilummin siihen juhlaan vielä, kuka sitten juhliikaan, ei tiedä ja jos niin missä kunnossa sitä onkaan.
Minä vaihdoin kerran sähköfirmaa ja siitä tuli niin sekavaa, että palasin takaisin entiseen, enkä vaihtoa enää ajattele.
Ei aivan valtavaa tämä kuluukseni ole, alle 30 euron kuussa, ehkä siitä selviän.
Kyllähän se kaikkien muiden menojen lisäksi, rikkana rokassa on sekin.
Voisi ajatella että olisi hyvä sieni kesä, kun vettä on tullut, mutta eipä sieniä näissäkään lähi ympyröissä ole näkynyt.
Pitäisi tuonne kasvinmaalle uskaltautua, se isoin kurpitsa pääsee käsittelyyn, kurpitsa pikkelsiä aion tehdä, on se niin mukava ruuan lisukkeeksi sitten talven mittaan omatekoista lusikoida.
Pienellä vaivalla tuo kurpitsa kasvaa, kun vahvan kasvualustan tekee, tietenkin suotuisia ilmoja kaipaa kuten kaikki kasvillisuus.
Villipensaista keräilin punaiset viinimarjat, eihän niistä kovin paljon mehua tullut, mutta kun siinä samoilla hellan lämpimilla valmistui, niin vähän sitäkin lajia nyt pakkasessa.
Omenasato on valtava, sosetta saisi suuria määriä, jos jaksaisi keittää ja se tarvekin on aika vähäistä, no mehuksi voi tietenkin keittää, säilyyhän se pakkasessa sekin.
Omena lohkoja laitan pakkaseen, niistä sitten jäisinä piirakan pohjan päälle ja onpa kuin tuoretta omenaa laittaisi.
Tuntuu hullulta, että yhden ihmisen säilöminen näin mittavaa, mutta kun on tuo säilytys niin hyvää, niin onhan sitä laitettava kaiken varalta, ei tiedä onko seuraava kesä kovinkaan antoisa.
Sodan ajan eläneet nämä tavat on oppineet ja ei niistä kokonaan eroon pääse.
Tämänlaisia mietteitä, joita usein kerrattuakin tulee, mutta mistä sitä aina uutta keksisi;)
Tein muutaman siideri purkki lyhdyn, niissä on helppo tuikkuja polttaa ulkotiloissa, jos siihen on mahdollisuuksia, leikkelin viiltoja ja puristin hiukan kasaan, maalia pintaan ja kivan näköinen tuli.
Joutavalla jotakin, näitä kierrätys ideoita aina haikailen.
Mattoja matonkuteista olen myös yrittänyt virkata, väliin ihan onnistunutkin tuotos on syntynyt.
Nyt kuitenkin päivän puuhiin, jos aikaa jää, virkkaan helppohoitoisia pöytä/tiski rättejä, lanka sekoite lankaa, pellavaa ja pumpulia, kivan tuntuisia ovat.
Syysmarkkinoille niitäkin tarjolle vien.
Sadesäällä sisä puuhat maistuu, joten pidetään sadetta sisähommia tehden;)

Laurinpäivän mansikkakakkua oli jäljellä vielä palanen jääkaapissa, eivätpäs Hurskainen eikä Skillan huomanneet. Onnea toivotan tässä kakkua aamupalan jälkkäriksi syödessäni, joka päivähän onnea ja aamupalaakin tarvitaan.

Omenasato on täälläkin ylenpalttinen, ja kun joka omakotitalon puutarhassa on omenapuita, ei niille riitä ilmaiseksikaan ottajia. Peuroille metsään viedään, puristetaan tuoremehuasemalla, osa joutuu kompostiin. Teen sosetta lohkomalla kuorineen kattilaan vesitilkkaan kiehumaan , sauvasekoittimella muussaan tasaiseksi ja hillosokerilla tai hillo-marmeladisokerilla sokeroin. Hilloketta valmistan niin, että kuorin ensin ja lohkot pehmenemään, mutta saa jäädä sattumia, eikä sokeriakaan paljon tarvitse, jos pakasteessa säilyttää. Sokeriliemeen säilötyt omenalohkot ovat hyvää hedelmäsalaattiainesta tai piirakkaan, askorbiinihappo estää tummumasta. Likööritilkkaset antavat maustetta, kanelia ja vaniljaakin käytän. Perussosetta menee näissä lapsiperheissä puuron kyytipoikana paljon, lahjoitan kymmeniä sosepurkkeja ja mehupulloja myös jalkapallomyyjäisiin joka syksy. Piirakoita olen jo tehnyt, Huvitus alkaa olla kypsää, ja puoliraaoista voi jo hyvin säilöä ja leipoa. Jopa sämpylätaikinasta saa kelpo omppupiirakan, kun kaulii pohjan ohueksi , ihan ohuita omenaviipaleita runsaasti, sokeria ja kanelia päälle, myös mantelilastut ja kookoshiutaleet sopivat mukaan.

Säilömiseni on kuitenkin vaatimatonta Skillaniin verrattuna, painottuen pakastettaviin marjoihin ja omeniin, mehujakin joudun pakastamaan kellarin puutteessa. Yrttejä kuivailen, tilliä kylvän kaksi kertaa, teen pussukoita ja niitä riittä lahjoiksikin. Kukansiemeniä keräilen samaan tapaan. Minäkään en ole rouskuja vielä tavannut, tatteja en tunnista enkä osaa laittaa, kanttarelleja löytyy kyllä paljon, kun vain tietää paikat.

Eilen nähtiin täällä kaksi sateenkarta päällekkäin, alempi kirkas ja ylempi himmeä, talon pohjoispuolella satoi rankasti ja eteläpuolella paistoi aurinko. Perjantain ja lauantain välisenä yönä on luvassa Perseidien tähdenlentoja runsaasti, toivottavasti ei ole ihan pilvessä.

Pisti silmään tuo skillanin sähkönkulutus 30€ / kk. Liekö se kesämökkisi sähkölasku? Minulla kerrostalon kolmiossa kului 1.1 -31.3. 38 € eli 12,6 € kuukaudessa. Ei yksittäinen kerrostalon osakkeenomistaja voi edes kilpailuttaa sähköyhtiöitä. Omakotiasujat voivat sen tehdä.

Aika hieno aurinkoinen sää! Jo aamusta seilasi sinisellä taivaalla isoja kumpupilviä ja niin se on jatkunut koko päivän. Pari koneelista pyykkiä on kuivumassa parvekkeella, juuri vedin aurinkoon ja lähes kuivia on jo.

Saunailta kun on, vaihdoin lakanat ja yleensä heitän ne suoraan koneeseen. Kivoja nuo uudet pesukoneet, missä ohjelmia on kaikenlaisille pyykeille. Paras minulle on 59 min. 2 kg valko tai kirjovaatetta. 4 kg on maximi, mutta ehkä talvella saatan käyttää täyskoneellisia.

Hienopesuahan on harvemmin, mutta löytyy siihenkin 14 min. ohjelma.

Soutua hieman katselin, mutta ei tuo passiivinen osallistuminen ole koskaan ollut minun heiniäni,...paitsi jääkiekossa :D Kälyni tuskaili siellä Karjaalla, kun sotaveteraaneja tulee kahville huomenna 18 henkeä, jos ei ilma suosi ulkona kahvittelua, niin pitää sisälle järjestää istumapaikkoja, huonokuntoisia kun useimmat ovat. Niinpä, monessa kun on mukana aktiivisesti yli 83 vuotias, joutuu joskus "tänka" på tilanteisiin.

Jaettu hommahan olisi siinä järkevää, tai vuorotella mutta ei se luovuttaminenkaan taida olla kaikille helppoa.

Iloitsen tässä tuosta rullaverhostani, kun olohuone tulvii valoa että silmät sirrillään tai selin ikkunaan pitäisi olla. Kirjoituspöytäni onkin ihan samaa tasoa kuin ikkunalautakin, ja valkoisia molemmat.

Huomenna jatkuu Entressissä iltapäivällä Emman yhteisöprojekti, syksymmällä tapahtuu materiaalin kasaaminen, olikohan se jo 28 elo-vai syyskuuta? Suhteellisen lähellä on Tapiola missä taidemuseo Emma sijaitsee. Tarvaspäässä Gallen Kallelan museossa olin ajatellut käydä vielä tänä kesänä, siitä onkin muutama vuosi viime kerrasta. Lähellähän sekin on rannalla kahvila terasseineen.
Aurinkoisia päiviä toivoisi olevan vielä pitkälle syyskuuhun,...olimmehan usein kauniina syksynä mökilläkin ihan lokakuuhun saakka:D,.heippa taas!

Huomenta, tuuliseen, mutta aurinkoiseen aamuun.
Siivoamaan pitää ruveta, huomiseksi on luvattu sadetta koko päiväksi.
Ramoonalle heti toteamus, puhun paljon säilömisestä, ei sitä niin paljon tule kuin uskoisi.
Eilen kuitenkin sain aikaiseksi pikkelsiä kurpitsasta 17 isoa silli purkillista
Iso oli kurpitsakin, 13 kiloa painoi, tosin melkein toinen puoli kompostiin siitä meni, nyt olisi pikkelsiä tarjolla;)
Ehkä ystäville joku purkki menisi.
Punajuuria sitten huomenna säilön, jos ei muuhun puuhaan ulkona pysty.
Kurpitsoja kasvussa vielä kolme kappaletta, niistä puolukan kanssa keittelen.
Herneitä kiehautan pieniin rasioihin, siitä sitten salaattiin talven aikaan sekoitan.
Omena sato aivan koskematon alue, sääli että käyttöä ei riittävästi ole.
Jotakin on kuitenkin yritettävä talteen saada.
Hilloke ohje Ramoona kuulostaa kivalta, sitä voisin minäkin kokeilla
Tuo pensaiden leikkaus minullakin tehtävä, pensaat näin vahvistuvat ja marjaa tekevät, muutaman oksan pensaista tänne tullessani aloitin ja nyt jo kunnon pensaita ovat, leikata niitä pitää siitä kasvu innostuu.
Kyllä se pientä järjestelyä kaipaa tuollaisen vierasjoukon kestitseminen, mistä sini-sirkku kerroit.
Tapoihimme olemme tottuneet, mitä tehtiin aiemmin, siitä mieli kiinni pitää.
Kone meinaa täälläkin minua herjata, antaa vaan joka toisen kirjaimen hitaaksi käy korjailla.
Jospa jätänkin tähän ja jatkan näitä hommia mitkä paremmin sujuvat.
Mukavaa ja iloista päivää teille kaikille.

Päivä ollut aamupäivällä aurinkoinen, mutta vilpoinen, alle kymmenen astetta aamulla aiemmin. Nyt pilvipeite peittää taivaankannen ja lämpö kuitenkin 15 .
Eilinen päivä taisi olla saman sorttinen, kävimme vähän ajelulla sellaisia pikkuteitä joita täällä löytyy monesta paikasta. Huomasimme , että syksyn merkit näkyy selvästi luonnossa. Tienvarsikukat loppuneet, koivuissa runsaasti keltaisia lehtiä, mutta hienoakin näkyi Pihlajanmarjoja oli runsaasti ja marjat jo hyvin punaisia. Joskushan se ruska täällä etelässäkin on oikein komia, ei tee mielikään lappiin. Lapin reissut on moneenkertaan nähty, nyt tyytyminen kotoisiin maisemiin.
On oikeastaan hyvä kun ei tarvitse kylvää eikä kyntää, ei ole maata kuin joskus kynsien alla ja muutamassa kukkapurkissa. Marjat ja kaikki muukin on ostettava torilta, tai kaupasta jos meinaa pakastaa. Tosin kälyltämme saamma viinimarjoja ja omenoita joten jotain sinne pakkaseenkin laitetaan.
Sähkönkulutus jotain Kat- leijjan luokkaa, mutta sanon yhden sasian sähköstä, kyllä sähkösopimuksen voi tehdä muidenkin yhtiöiden kanssa, sensijaan sähkön siirto on aina samasta paikasta. Kun sähkön kulutus on noinkin pieni kuten meillä, siirrosta ei hyödy juuri mitään.
Tässä kun aikani ähelsin alkoi juuri satamaan vettä se siitä poutapäivästä.

Sellaista sekakalaista on ilmat olleet. No, parituntia oli tasaista, olin sen aikaa päivänokosilla. Illasta ennustavat selkenevän.

Jos säät sallii, olisi 20.00 alkaen kaupungin tarjoilema konsertti, jotain musaa tulee. Seuraan sitä antia niin huonosti, etten kovinkaan paljoa nykymuusikkoja tunne. Paremmin muistan Matti Jurvan, Hiski Salomaan, Olavi Virran, Metrotyttöjen esiintymiset tai siihen tapaan vähän tuoreempiakin.

Niin, kaupunki tarjoilee musat, tottahan osallinen olen maksussa, koska verokolehtiin maksan taksan mukaan. Tänään kävin katsomassa pystytettyä esiintymisareenaa. Komeat olivat rakenteet, sellainen puolitoista kerroksisen väljähkön omakotitalon kokoinen teltta. Joten täytyyhän se käydä toiminnassa ollessa kurkkaamassa. Jospa siellä vaikka jonkun verran valistuukin.

Näinpä ne meidänkin "maan kyntämiset" ovat jääneet, kuten Latekin kertoi "maanviljelyistä." Jokamiehen oikeuksien käytön varassa se "käpyjen keruuni" on talvivarastoon. Mustikat on nypitty, sienien jahtaus on alkutekijöissä, luultavasti puolukat käyn poimimassa torilta. Siinä se.

Katselin iltalehtiä netistä, sieltä napsahti uutinen ministerin järjestämistä tapaamisista. Joo, pieni jano on ollut. Henkeä kohti neljä olutta, viinipullo ja "terävät" päälle. Kyllä silläkin neuvottelut alkaa luistaa. Tässä ei ollut kyseessä ministeri Gran- Laaksosen järjestämistä juhlista, hyvin on niissäkin ollut "neuvoa antavaa". Vaikkapa tämä lie lähes juoruilua, minulla on kyllä muistiini taottu ministerien paljon kertaama lause: "me olemme sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että nyt on pakko tehdä...."

Aurinko paistaa ja vaaleat pilvenkumpareet seilaavat sinisellä taustalla. Taitaa tulla pouta! Hyvää jatkoa teille!

Ehtoo päivää.

Nyt minä olen ihan pehmeä;)

Pääsin tänään puulämmitteiseen saunaan,tuonne yhdelle tutulle perheelle.

AAH mikä nautinto;)

Selkä ei suuttunut yhtään,niin kuin tuppaa suuttumman tuosta sähkösaunasta.

Muutam tippa tuli vettä jossain vaiheessa.

Nyt aurinko helotta taas täydeltä terältä.

Eipä tässä kummempia kuulu.
Niin on hyvä olo että menen löhöilemään;)

näkyillään...

Eilen iltamyöhällä luoteinen taivas oli kokonaan sees. Silläkurin valoakin riitti pitempään.
Kun uni ei tullut, katsoin Rion kisoja. Valvominen kostautui tälle päivälle. Kävelin nukuksissa, muka jotain toimittaen.
On hyvä antaa joskus vaan periksi. Päivä se on huomennakin.

TV-6 lähettää noita Alaskan ihmisten karuja elämäntilanteita. Niissä kiehtoo jokin alkukantainen elämäntapa.

Ankean näköinen on lauantaiaamu tuuli puhaltelee ja taivas pilvessä, no sadettahan sitä onkin luvattu.
Sisähommilla kaiketi päivä menee, olin kyllä ajatellut metsään mennä katselemaan puolukka sadon kysymistä, mutta taitaa jäädä.
Eihän ne vielä kypsiä ole, mutta hyytelö tulisi vähän raakana kerätyistä, no nyt sitten jää se homma.
Eipä noita maanviljely hommia juuri minullakaan ole, mutta kun tilaisuus on mielelläni maata tongin, kai äitini tyttö siinä mielessä.
Äiti vuokrasi tehtaalta peltopalan, silloin se lisä ruoka tuli tarpeeseen ja yleinen tapa tämä olikin, melkein joka perhe kasvatti perunaa ja muutakin.
Hyvänä lisänä oli kasvinmaan tuotto sodan jälkeen.
Vähästä se hyvä mieli tulee, kun katselee säilömisen tuloksia ja aukaisee itse tehdyn tuote purkin.
Luin lehdestä tai koneelta, miten pitäisi välttää Kiinasta tuotuja tuotteita, oliko peräti kymmenen sellaista tuotetta mistä ei kiitosta saaneet.
Muovista tehtyä riisiäkin, ei millään uskoisi todeksi, miten sitten lienee.
Mitä kaikkea sitä tietämättömänä syökään?
Leikkasin eilen ne mustat viinimarjapensaat, nyt sitten seuraavana keväänä niiden kasvua katselee, ehkä en minä, mutta toivottavasti joku sadon korjaa sillä uskon niiden hyvin marjoja tuottavan leikkaamisen jälkeen.
Kevääseen on monen miehen ikä, sanonta jota äitini usein käytti.
Tuo sähkön kilpauttaminen onnistuu myös kerrostalossa, ihan kuin Late sanoi, olen kerran sen tehnytkin.
Siinä tulee laskuja sitten kahdesta paikasta, se oli minusta sekavaa, joten peruin koko homman, muutenkin tuo sähkölasku on vaikea tajuinen tutkia.
Kyllä tuo sähkön kulutus minulla n 25-30 euron on välillä kuukaudessa, kai täällä Savon Voiman sähkö on kallista.
Velkaantumisesta puhutaan koko ajan, mutta juhlintaa valtion pussista kustannetaan ja ei ihan pienistä kuluista ole kyse.
Miten paljon rahaa meneekään näihin tilaisuuksiin, mistä ei edes puhuta, puolustus on joka asian kohdalla, että se on niin pieni se määrä mikä menee, että ei sillä asiat korjaannu.
Eläkeläisillä ( suurella osalla) se niin suuri eläke onkin, että se jo vaikuttaa kaikkiin valtion menoihin, kuitenkin köyhyys rajan alle jäävät.
Indeksi jäädytetty, no onhan nyt luvassa puolen prosentin vero helpotus, johan se kummasti osto voimaa lisää, ollaanpa tyytyväisiä.
No näin mennään, hyvin ei koskaan.
Tänään sitä puulla lämmitettävän kiukaan lämpöä taas nautitaan ja olen muorin kanssa samaa mieltä, ihanaa se on.
Mutta nytpä alankin punajuurien keittoon, katsotaan tuleeko muuta hyödyllistä aikaan saatua, ellei, menee päivä vaikka Riion tarjontaa katsellessa, onhan siellä suomalaisiakin kilpailemassa, onnea heille ja meille toisillekin päivän puuhiin;)

Late ja Skillan.
Sähkönsiirrosta kirjoitin ilman parempaa tietoa vain kuulopuheeseen luottaen. Netissähän asiasta on tosi paljon infoa.
Kerrostaloasukaskin voi todella sähkönmyyjänsä kilpailuttaa kunhan ei maksa sähköään yhtiö vastikkeessa.

"Sähkölasku koostuu sähkön myynnistä sekä sähkön siirrosta. Ainoastaan sähkön myynnin osuuden voi kilpailuttaa. Paikallinen sähköverkkoyhtiösi vastaa kuitenkin edelleen sähkön siirrosta vaikka sähkönmyyjä vaihtuisikin."

ps. ei ollut lisätieto pahasta, ihan kiva.

po. yhtiövastikkeessa

Pullantuoksuiset terveiset Pirttiin! Ulkona sataatihuuttaa, harmaa päivä, ulos ei houkuta, siksi aloinkin leipomishommiin. Odotan niiden kohoamista ja käyn sillävälin täällä katsastamassa Pirttiin!
Meillä olisi sama homma edessä, kuin SkillaN:lla, nimitt. marjapensaiden leikkaus.
Se on myös tärkeä tehdä ajoittain, satoa se lisää!

Luulen, että nyt on korkea aika mennä paistamaan leipomukset.
Hyvää lauantai jatkoa!

Pitää ihan hymyillä kun leipomisbuumi on ollut muillakin. Olisko meillä naisilla tapana hyöriä kodikkuutta sadepäivinä olen huomannut.
Eilen jo aloittelin paistamalla ensin lohimegaljongit, ja jatkoin pienen naudanpaistin ja aurajuusto kermakastikkeen valmistamista. Pari annosta meni kyllä pakastimeen tuleviin tarpeisiin.

No tänään tein pienen perus vehnätaikinan ja jaoin kahteen osaan. Toiseen lisäsin voita ja sokeria ja 1 kananmunan kardemummineen. Niinpä sain 8 unikkosämpylää, ja pienen rahkapiirakan. Maidon kanssa rahkapiirakka on herkkua joskus. Rusinat oli niin kuivuneet, että jätin ne kokonaan pois.

Portaissa tuoksui pulla meilläkin kodikkaasti sisälle tullessa. Aurinko taas näyttäytyy sateen lomassa, ehkä ilta onkin jo poutaa. Olisin istunut keinussa vielä vähän aikaa, mutta on liian märkää .
Täällä on niin soma punaiseksi maalattu huvimaja, valkoisine ikkunalistoineen ja pelargonioineen :) Sisällä on pyöreä pöytä penkkirivin ympäröimänä, mutta koskaan en ole nähnyt kenenkään siellä istuvan? Ehkä en vaan ole huomannut, enkä rohjennut yksin mennä sisälle. Lasten leikkimökkiin olen kurkannut, soma sekin, mutta enimmäkseen lapset näkyy liukuvan metallisessa liukumäessä.

Huomenna ajattelin käväistä jollakin kirpputorilla ihan ajankuluksi, keittiöön pienempiä pöytäliinoja katselen, kun en pidä pöytää arkisin isona. Hyvää viikonloppua!

Ehtoota.

Märkee on.

Jossain välissä näytti että poutaantuu,vaan kissanviikset nyt lorottaa oikein kunnolla.

Kisoja olen katsellut.

Selkä on ollut pahuksen kiukkunen.Se on aina sateiden aikaan;(
Tuo pehmyt osa reuma aiheuttaa omat kenkkuilut.

Eipähän tarvitse minnekään lähteä,voin huoleta peppuriöida yksikseni.

hyviä jatkoja kaikille.
näkyillään...

Iltahämärää!

Nyt pääsi loppupäivä lipsahtamaan yllätysten merkeissä. Ei hankalaa, mutta en ehtinyt Pirttiin aikaisemmin. Teenpähän ilmoituksen ja siihen se jääkin. Jospa toiste paremmalla ajalla. Hyvää yötä!

Huomenta nyt niin kauniin näköiseen aamuun, ettei millään eilistä uskoisi olleenkaan;)Masentava oli eilinen päivä, tuulta, harmaata ja sadetta, mutta vanhat sanonnat pitää tässäkin paikkansa, myrskyn jälkeen poutasää, taitaapa laulun sanoissakin näin kerrottavan.
Viikko täyttymässä ja puolessa kuussa jo mennään, hyvänen aika, virallinen syksy jo parin viikon päässä, mihin kesä katosikaan?
Koivut tällä täydessä vihreydessään, keltaväri hyvin vähissä, mutta kyllä syksyn tuntu voimakkaana kuitenkin tuntuu, yöt ovat kolakoita.
Onkin hyvin tärkeä edes ilmottautua, jääpä turha arvailu pois, että missä kyseinen henkilö onkaan, onko jotakin sattunut.
Pidempiin viesteihin kuitenkin toivomus, ainahan sinulla ynnämuu jotakin kerrottavaa on ollut, mukava niitä olisi lueskella sinulta kuin toisiltakin.
Minä en lyhyttä viestiä muuten saa, jos ei kone estele;)
Asiaa ei oikeastaan mitään, mutta silti tätä aina vaan tulee, en mielestäni mikään suupaltti livenä ole, osaan kuunnellakin;)
Onkohan minullakin tuo muorin vaiva, kun selkä aina pitkällään ollen tuntuu jostakin kohdin kipeältä, vai kuuluuko nämä kolotukset jo ikään.
Minä innostuin eilen paistamaan lettuja, litran taikina oli ja käryä sain runsaasti aikaan, mutta herkuttelu sai sen unohtumaan, liikaa tuli sitten syötyäkin, koko illan ähky olo.
Kylä sadepäivän voi ihan hyvin leipomiselle uhrata, tai sitten valmistella ruokia pakkaseen, sieltä sitten kiireisenä aikana mukava valmista ottaa.
Nyt alkaa pakkaset taas olla niin täysiä, ettei paljon ruokien valmistukselle tilaa.
Olen ajatellut, että en parvekkeella olevaa pakkasta käyttöön ota, mutta taitaa päätöksestä pakko luopua, ainakin pieneksi aikaa, kun niin pieniä nuo minun pakkaset ovat.
Olisi viisasta kaiketi vaihtaa yhteen isompaan, mutta kun jossakin elämän vaiheessa on nuo pienet tulleet hankituksi, ei osaa luopua.
Ehkä osasyynä juuri sähkön kulutukseni määrään.
Tuo sähkön siirto todella toimii aina sen paikallisen sähköfirman taholta ja kulutus voi mennä toisen firman piikkiin.
Se sähkön siirto kaiketi se kallein osa onkin, olen yrittänyt ymmärtää, että sähkö kulkee tai se siirretään sen paikallisen alueelle kuuluvan firman kautta, tulisipa virta mistä tahansa.
Näin minulle kävi ja kahta laskua sitten joudun maksamaan, kunnes palasin entiseen ja siinäkin oli mutkia matkassa, nyt en vaihda mihinkään.
Oikeassa olet Kristiina23, ei se suurta osaa näyttele se sähkön kulutus, mutta kun siinä sitten kaikki muut menot kuten veden kulutus, saunamaksut, kertyy siinä yhtiövastiketta kuukaudessa ihan kohtuullisen iso summa.
Pienistä puroista kertyy isokin virta;)
Kyllä minä ylimääräiset valot sammuttelen, keskitän ruuanvalmistuksen ja pyykin pesun viikonloppuun, kun silloin pitäisi sähkön kulutus olla halvempaa.
Maksettava ne vaan kaikki kulut on, anteeksi ei mitään anneta.
Nyt sitten tavaroita kasaan lattamaan ja illan suussa kohti kotia.
Punajuuria keitin muutaman purkillisen, olivat pieniä, jätin vielä kasvua tavoittamaan.
Sanovat että kasvu innostuu pimeiden öiden tullen, katsotaan nyt, kai lämpöä pitää myös olla.
Kurpitsani toinen kasvava kurpitsa yhtä isoksi venähti kuin edellinen, taitaa yli tuotannoksi mennä tämän lajin osalta.
Mutta vietetään mukava sunnuntai päivä ja reippaana uuteen viikkoon siirrytään, toivotaan sään vielä lämpiävän.

Päälle 22 ° oli iltapäivällä rannalla tänään. Aamupäivällä roiski vettä solkenaan, mutta sitten väistyi pilvet ja minä päätin, että nyt loppui sisälläolo, ja hakeuduin kahvila Merenneitoon iltapäivä kahville. Ai ai, juustokakun palanen ja mukillinen hyvää kahvia, auringon heloittaessa täydeltä terältä ❤️
Ei tuultakaan, vain hiljaista merenkäyntiä metrin päässä pöydästäni, missä meri kimmelsi tuhansin prismoin häikäisten.
Yllättävän moni vanhempi yksinäinen mies joku rollaattorilla, oli tullut rannalle nauttimaan, nuoria tietenkin, ja illalla on ehkä juhlijoita liikkeellä. Onhan siellä A-oikeudet. Ihana kesäpäivä viettää, kun olin varautunut sadesäähän 😊
Heippa ja ulkoilkaa 🌺

Kyllä oli runsasta veden tulo aina jälkeen puolenpäivän. Ihan tolkun päivä on tämä iltapuoli ollut. Nytkin aurinko paistaa.

Ikäänkuin työssä aktiivisesti käymiseni ajoilta on säilynyt tapani viettää pyhäpäivää. Se on päivä, jolloin ei ollut aamulla kiirettä. Lauantaina vielä täytyi hoidella rästiin jääneitä asioita, mutta pyhä oli melkein vapaa. Tietysti joskus oli menojakin. Jäänteitä on jäänyt merkiksi aktiivisen työelämän ajoilta.

Näitä tuli mieleeni, kun pengoin "arkistojani". Aina paperikasoistani löytöjäkin käteeni tulee, sellaista jota en tarkoin muistakaan. Vaikka en päiväkirjoja ole pitänytkään, mutta "silppukasaa" yli 60 vuoden ajoilta.

Tässä vuodelta 1990.

Siinä penkillä makasin
ruokatunnilla koisasin
valvottu yö takanani
särky aina selässäni
askel ylös, lonkan tuskaa
ponnistus ja polvi ruskaa.
Turhan raskas aamupäivä -
tulossa jo unenhäivä
tuskan hikeen aina herään
koska siinä voimat kerään?
...
Ilman yötä päivä alkoi
lähtömerkin kello antoi
tokkurassa ylös väännyin
kompuroiden tielle käännyin
...
Siinä penkillä makasin
päätyhjänä ja sekasin
kuului puheen pätkiä -
jo työ taas kutsui jätkiä
pitäs nousta - torkun vähän
haluttaisi jäädä tähän...
...
Tässä yksi "silppuni." Tästä muistui mieleeni tapaturman jäljiltä kipeä selkäni.
Lääkäriinhän siitä oli lähdettävä. Sitä rumpaa kesti muutamia kuukausia, kokeiluja välissä. Kyllähän siitä ajan kanssa jotenkin kuntoutui.

Tällaista jatketta, ettei turhan lyhyeksi jää. Jatkoa myös tähän ajankohtaisesti tulevaan teille !(ja myös minulle)

Aamulla vettä roiski hiljalleen, pitkän aikaa, loputa tuli oikein kunnon ilma.
Meidän torilla oli elomarkkinat, sinne minä suuntasin olihan siellä paljon ihmisiä, mutta kai ne ilmat olivat pelotelleet myyjiä koska niitä olipaljon vähemmän kuin aikaisemmin.
Kumma kyllä nyt tapasin vanhoja tuttuja kymmenittäin, siinä se aika kuluikin oli aina jotain kerrottavaa ja muisteltavaa. Yhden vanhan armeejakaverinkin tapasin,oltiin yhtäaikaa Santahaminassa, jopa samassa kämpässäkin.
Ostin minä jotain kotiintuomistakin neljä mustikkapiirakkaa, sellaisia pieniä ja pyöreitä. vähän metrilakua,ja karjalanpiirakoita.
Ei minulla tollaista silppukassaa ole eikä mitään päiväkirjojakaan. Voisko sanoa, sen kirjoitan minkä kirjoitan. Ainoa mitä meillä on paljon on valokuvat kaikilta reissuilta ja vähän muualtakin. Sekä paljon kirjoja omasta takaa. Kaverini niitä muistiinpanoja teki, missä milloinkin kävimme, niitä on monta vihkoa. Kaikkihan ne tuovat muistot esiin niin kuvat kuin kirjoituksetkin.
Kyllä ynnämuu sinulla nuo kirjoittamisen lahjat on hallinnassa, niitä on hauska lukea.
Torilta kun tulin oli vielä ihan poutaa, hiki siinä tuli kun kotiin kuljeskelin pusero oli ihan liikaa.
Nopeasti ilma vaihtui,vettä tuli oiken kunnolla muutamaan otteeseen, jopa kolinan kanssa. Nyt taas aurinko paistaa.

Unohtunutta tietoa latelee kirjoituksessaan pirtin emäntä S. Muistelen kuulleeni että johonkin aikaan päivästä sähkötariffit olisivat halvempia.
Sain nelisen litraa kantarelleja työttömän miehen pihamaalle kannettuna. Maksoin mitä hän pyysi.
Vehtasin niiden siivoamisessa. Poutapäivänä poimittuinakin olivat hiukan roskaisia.
Mitä häntä 28 sm lie ison paistinpannun halkaisija. Voilla ja hiukan juoksevaa kasvisrasvaa lisäsin.
Ihan turhaa kun sienet painuvat kasaan. Pari matalaa pannullista niistä tuli. Valkopippurin puuttuessa maustoin vaan Aromat suolalla.
Floora-pakkauksiin jäähtymään.

On se harmin paikka kun näin hyvänä sieni vuonna ei vaan ehi itse metsään katselemaan, Tosin näin on mennyt jo monta vuotta.

Laten kanssa samaa mieltä Ynnämuu omaa ilmeikkään kirjoitustaidon.

Naiskirjoittajista en mainitse sanaakaan. Monet heistä ihan omilla taajuusjaksoillaan kirjoitustaidossa.

Lupaavat epävakaista säätä nousviikoksi, kuten isäni tapasi sanoa. Katellaan.

Saakos tällainen naiskirjoittelija naputtaa kannatuskirjoituksen sekä Laten että hurskaisen mielipiteisiin Ynnämuun ilmeikkäästä kirjoitustaidosta?

Vahinko, ettei hurskainen mainitse sanaakaan naiskirjoittajista, joista monet hänen nastaan osuneen näkemyksensä mukaan ovat ihan omilla taajuusjaksoillaan kirjoitustaidossa.

Saattaako kirjallisuusarvostelua tasapuolisemmin ilmaista!

Koska iso joukko "Nakertajan" lukijoita ei kai paljonkaan poikkeile Kahvipirtissämme, voisi niitä poikkeamattomia ilahduttaa kirjoittamalla
runoja edellä mainitun aviisin palstoille.
Edellä oleva vihjeeksi...

Huomenta viikon alkuun ja tietenkin pilviseen säähän, lämpöä kuitenkin seitsemäntoista astetta.
Puolessa kuussa ollaan ja hujauksessa se menee syyskuun puolelle, syyskuu voi yllättää lämpimyydellä, toivotaan.
Kotona kaikki hyvin, suututtaa vaan tuo valtava roskapostin määrä, mitä poistaessa aika kuluu.
Laskujakin muutama oli, pankin puolelle seuraavaksi.
Päiväkahvilla ihan sitä varten menneenä, onpa aikaa kun olen sellaisesta nautintoa olisin kokenut ja juustokakku saa vedet kielelle, on se niin hyvää.
En edes torikahviossa ole joutanut käymään, matkustamista on riittänyt.
Taisin puhua lööperiä kuten hurskainen arveli, mutta sen mitä olen sähkölaskuni kulutuksia joskus lukenut, niin kulutus pienempi summa, kuin siirto maksu.
Ehkäpä en osaa lukea sitä laskua, onkin se aika sekava.
Olen nuo ynnämuun monenlaiset taiteenlajit jo kauan sitten huomannut ja onhan nuo viestitkin sitä luokkaa, että kirjailijan taipumuksia on, sieltä vaan "muistojen" joukosta lisää näytille.
Meillä on syysmarkkinat 27. 8 ja siellä niitä käsitöitä taas tarjotaan, toivoa sopisi, että euroiksi saisimme vaihdettua.
Uutta varastoa olisi mukava taas alkaa tekemään, isän päivän aikaan ja joulu lähetessä vielä tänä vuona kauppa mahdollisuuksia.
Totta on tuokin mistä hurskainen mainitsit, pieneksi hupenee sienisato paistinpannulla, mutta kannattaa kuitenkin vaiva nähdä, on se sellaista herkkua.
Eilen kävin katsomassa puolukoita muutaman litran hyytelön teon toiveissa, siihen kun puoliraakoja pitäisi marjojen olla, en koskaan onnistu hyytelöksi saamaan.
Sienen sientä en nähnyt, että se hyvästä sieni sadosta.
Puolukoita löytyi ja nyt vaan toivon, että säilyisivät ensi reissulleni, olisivat niin lähellä taloa, en ehkä eksyisikään ja puiden jäännöksiä hakkuun jäljiltä runsaasti, siinä se kunnon hoitokin onnistuisi.
En suuria määriä tarvitsisi, mutta entuudesta tiedän, että ahneus se syttyy, kun mättäät punaisina loistavat.
Kurpitsoja vielä monta kasvamassa, niiden kanssa puolukkaa voi keittää ja hyvää säilykettä näin saada ruuan kyytipojaksi.
Eipä sitä mahdottomia määriä yksi ihminen tarvitse, mutta näkyy kelpaavan muillekin ja mikäpä sen mukavampaa, kun pääsee joskus tarjoilemaan tekeleitään.
Eiköhän tämän naispuolisen sanan taitaja Venlastiinan pöytälaatikosta runoja myös löytyisi, siitä vaan näytille.
No nyt taitaa kohta merkit loppua, paras siirtyä näihin livenä tapahtuviin puuhiin, eli ompelukone työskentelyyn.
Niitä kasseja on kaksi leikattuna mistä jo aiemmin kerroin, nyt kokeilen joko paremmin onnistuisi, sanotaan että yrittänyttä ei laiteta, joten sisukkaasti vaan hommiin.
Hyvää alkavaa viikkoa ja maanantai päivää.

Pilvistä on - ulkolämpötila 11,5 celsiusta.

Päivää jälleen,
Aurinko paistaa ihanan kesäisesti, ja taivas on kokonaan tasaisen mustanharmaa.
Rakenteilla olevan kerrostalon ja K-kaupan kulmauksessa on suuri punainen tynnyriauto, jonka sivulla komeilee ilmoitus, että kyseinen autojätti huolehtii lokakaivojen tyhjennyksistä.
On se hyvä, että näin tärkeää vakanssia hoitava autojättiläinen on korean värinen. Ihan sen näkemisestä piristyy, mutta harmaa ja likalänteillä koristeltu jättiläisrumilus vain masentaisi.

************

Tänään on kohdallemme sattunut erään Kahvipirtissäkin ilopillerinä pyörineen kirjailijan haastattelu. Vieläkin välillä on ollut häntä ikävä, mutta hän on toteuttanut itseään laajammalla tasolla. Lisäksi hän näyttää pysyneen uskollisena itselleen. Kysymykseen, millainen on paras lastentarina, hän ei latele pitkää puolitieteellistä selostusta, vaan vastaus on lyhyt ja ytimekäs:
"Sellainen, josta lapset pitävät!".

Kämppäkaveri ja minä nauraakäkätimme ensinnäkin ytimekkäälle vastaukselle ja lisäksi vielä niille lavertelijoille, jotka omaa tietouttaan korostaakseen latelevat pitkät litaniat. Jotkut jopa niin pitkät, että alkuperäinen aihe unohtuu.

Kiitos, Saara!
Uskomme, että emme ole ainoat, jotka kaipailevat Sinua joskus vaikka vain pikavisiitille Kahvipirttiin.

Kuten ehkä olet huomannut, ei meillä pitkään aikaan ole pidetty pirteitä pippaloita. Pääsiäislento Kyöpelinvuorelle on sentään pysynyt perinteenä.

Olivat nyysineet minut Kyöpelinvuorelle, kun siellä tarvittiin mahdollsimman alkuperäisen näköistä noita-akkaa.
Pitää vissiin ruveta liikkumaan myssy päässä!

Minkäslaisia ilmoja siellä pitelee?

Kyllä `hurskainen`napakasti ja minusta täydellisesti arvionsa tekee: "Naiskirjoittajista en mainitse sanaakaan. Monet heistä ihan omilla taajuusjaksoillaan kirjoitustaidossa". Siinä ei ole mitään turhaa lässytystä. Kyllä "monet heistä", ja heitä on monta Kahvipirtissäkin kirjoittavia ja pistäytyviä, jotka kyllä tietävät suunnilleen taitonsa ja paikkansa. He ovat omilla taajuusjaksoillaan. Miksi erikseen nimeämään, sehän vain johtaa kaunaiseen räävistelyyn ja syyllistämiseen suosikkilistoista.

Kiitän kuitenkin ynnämuulle annetusta ...miten tuon sanoisi, myötätunnosta kirjoitteluani kohtaan. Omilla "taajuusjaksoillani" luulen tietäväni paikkani. Huomasin Venlastiinan vinkin kirjoittamiseni mahdollisuuksista. Tunnen julkaisun, mutta taitaapa olla niin, että en pyri sitä kautta laajemmalle tasolle. Jos nyt "tasolle" ollenkaan, taitaa olla alasajovaiheeni. Toivon kuitenkin sen olevan toistaiseksi hitaahkolla vaihteella.

Kirjoitusten ja kirjoittajien arvionti on riskaapelia puuhastelua. Niitä kun ei voi mitata yksin senteissä tai sekunneissa kuten urheilussa. Venlastiinakateissa nimmari kaipaili Saaraa. En tunnista sillä nimellä, mutta ehkä valistunut arvaukseni voi osua. Jos niin on, olisipa mukava jos viitsisi käydä tervehtimässä Kahvipirtissä.

Se on komiata, kun roskankeräysauto on kunnolla "ulkokullattu." Tottahan siitä katsoja ilahtuu ja kullataanhan sitä muutakin, vaikkapa sisäistä roskaa siistimmäksi vaikutelmaksi.

Tärkeä säätieto: aurinko paistaa, 18C. Hyvää menoa eteenpäin!

Noista Forecan sääennusteista voi katsoa tunnitkin jolloin sade on jo alkanut. Ensi yönä 03, hihi.
Mutta se nahkeus päivän mittaan hidasti askellusta. Sitä alkaa toivoa helpompaa asumismuotoa.
Vesikaton maali repsottaa. Katon jyrkkyysaste on hirmuinen. Kukaan ulkopuolinen sitä ei tuhannella eurolla lähde tekemään.

Toiveikas kerrostalon sienestäjä kysäisi luurissa, haluaisinko kantarellejä. Eu kiitos enää toista satsia tänä kesänä.

On muuten soma juttu tuo erimaastoissa kulkeminen. Kun kotona kasaan keittiön maton aina rullalle, niin maastossa en kompuroinut.
Jostain selkärangasta se tulee, nyt ollaan metsässä eikä puulattialla.

Oiskos pirtin termarin jäänyt mukillinen kohvia, meikäläinen meinaa valvoa jkv.
Uusi alkamisaika on Laser radial -luokan purjehduksen finaalilähdössä on klo 22. Siinä purjehduksessa Tuula Tenkasella linee mahdollisuus menestyä. Tarttee katsoa.

Voi Kat,leija? Meillä on ihan kuumaa kahvia ja mustikkpiirakkaa.
Kutsuisin Sinut kaffeelle, mutta Nukkumatti ilmoitti juuri, että nyt on töllötetty jenkkien lähtö Vietnamista ja Euroopan vastarintaliikkeitten taistelu
natsismia vastaan. Se meriteeraa sitä, että nyt on aika soudella Höyhensaarelle, ja jotta en näkisi painajaisia iltaohjelman vuoksi, Nukkumatti
takavarikoi kahvipannun ja piilotti vielä piirakatkin.

"Elämä on kovaa", sanoi Urja ja nukkui taas runoili kouluaikana muuan poika-
Odotimme hänestä maailmankuulua runoilijaa, mutta odotuksemme ei täyttynyt.

Seuraan siis Urjan esimerkkiä. Hyvää yötä.

Huomenta, tosi ikävän näköiseen aamuun, tuulee rajusti ja tietysti sataa.
Paikkakunnallani on satanut 16:sta päivänä tässä kuussa, eli vettä on tullut joka ainoa päivä.
Ulkoilma tapahtumien järjestäjille surkeaa aikaa.
Koskaan ei näin huonosti ole kukkani voinut parvekkeella kuin nyt, tomaatit hitaasti myös kypsyy, mikä lienee syy, sää, heikko multa tai huono kasvattaja.
On sitten kumma myös se, että koskaan en saa mitään hyytelöä onnistumaan, nyt piti puolukat olla kesken kypsymisen, mutta eipä onnistunut, ei nyt hukkaan joudu, täytekakun väliin voi laittaa, tulee vaan niin harvoin sitä herkkua tehtyä.
Itse en kakuista tykkää ja vieraita käy harvakseltaan.
Sini-sirkulla ei taida selkä ongelmia olla, kun paljaalle kivelle tohdit istua?
Jos noita kolotuksia on, ei ihan joka paikkaan auta meikäläisenkään istahtaa, kannon päähän uskaltaa lepäämään ruveta;)
Kyllähän sanotaan jalkapohjille hyvää tekevän jos avojaloin kävelee, mutta sekin on jäänyt sinne lapsuuteen.
Niin olihan se piristävää se aika mitä muutama vuosi sitten pirtissä elettiin, pois on jäänyt monta hauskan pitäjää, nyt mennään näin, mutta kiva aina nähdä, kun joku kauan mukana ollut pirttiin piipahtaa.
Päin vastoin kuin hurskainen kotona en ole kaatunut, vaikka joku kävijä sanoi, että verkot maton alle, mutta metsässä varsinkin niitä kompasteluja sattuu.
Kylläpä ne sienet kalliita on ostaa, mutta kun ei kanttarelli paikkoja tiedä ja jos halu niitä saada, on vaan maksettava.
En kylläkään koskaan ole mitään sieniä ostanut, jos en ole itse kerännyt, olen ollut ilman.
Jospa sillä roska-autolla on tarkoituksena luoda iloa ympärilleen, todistaa miten tärkeää hommaan tekeekään.
Niin se onkin, jos näitä autoja ei tiuhaan tahtiin liikkuisi, olisimme hukassa.
Poikani" firman" paketti auto on myös hyvin tunnistettavissa, hyvin järvisen näköinen maisema ja sukeltaja puvussaan, muuten autoja en tunne, mutta sen kylläkin jo etäältä huomaan, usein ohi kiitävänä.
Ei ehdi äitiä kurkkaamaan, kiireisintä aikaa heillä.
Pojan vanhempi tytär piipahti eilen, lähtee kahden viikon päästä pysyvästi töihin Espanjaan, aikomus on vielä Irlantiin pyrkiä, jos työt sieltä löytyy, ei riitä tämä kotimaa.
Niin erilaisia olemme, minä en suurin surminkaan täältä pois lähtisi.
Eihän se ole oikein kaikkien mieleen, jos pirtissä "kehumaan" ruvetaan, nuoleskelusta syytetään, mutta minkäs voi, kun pirttiin on kaikki kynän taitajat löytyneet, niin naiset kuin miehetkin;)
Minulle nuhteita tyhjän puhumisesta, toistoista joita myönnän tulevan, mutta antakee anteeks;)
Eipä nyt kehuta, vaikka en kehumiseksi kiitosta sanoisikaan, hyvä on hyvä ja kai siitä voi vilpittömin mielin kiitoksen antaa.
Nyt on varmaan lopetettava, nuo merkit alkavat kallistua jo yli puoleen, mutta Katleijalle muistutan, että kahvia saa nappia painamalla ja purtavaakin aina jääkaapissa, missä mikään ei vanhene;)
Koetetaan pitää mieli korkealla, vaikka masentaa meinaa, kun ulos katsoo, minä mieltäni paremmaksi aion kampaajan tuolissa kohentaa, heippa!

Kisat eivät minua valvota, vaikka etenkin purjehduslajeja mielelläni minäkin katselen. Niissä tuulet ja tyynet sekoittavat aikatauluja kuten mäkihypyssäkin, joutuu odottelemaan sopivia säitä. Minulla olisi ollut omenapiirakkaa jo eiliseen kisakatsomoon, ja pitäähän mitalikahvin varallekin jotain hyvää olla jemmassa. On niin monta erinomaista omppuleivonnaisreseptiä, vaihtelua saadaan. Mira Potkonen tuo nyrkeillään ainakin jonkinvärisen mitalin ja ensi yönä yleisurheilua jännäävät saavat keittää pannukaupalla kahvia.

Meidän kulman roskisauton etuikkunalla nököttää rivi herttaisia pehmoleluja, kuuulemma roskiksista pelastettuja . Muistan vielä, miten katkerasti itkettiin, kun piti pehmoleluvarastoja karsia, eräskin nuhjuinen kirahvi piti minun noukkia roskalaatikosta takaisin, pestä ja parsia, punoa villalangasta uusi häntä ja hyvitykseksi solmia samettinauha kaulaan. Tunsin itseni hirviöäidiksi, ja tallessa kirhavi on tyttärellä kuulemma vieläkin silkkipaperiin käärittynä.

Hyytelön teossa on minultakin joskus hymy hyytynyt. Laitoin ohjeen mukaan paljon sokeria vahvaan mehuun, keitin säädetyn ajan ja tein sen kuuluisan hyytelökokeen : teelautaselle pikkulammikko ja jäähdytin, sitten veitsellä viilto nähdäkseni, onko hyytynyt. Ei ollut, ja ei kun lisää keittämään käskettiin. Liruksi se tekele lopulta jäi, joten seuraavalla kerralla käytin lisäainetta, Melatinia, ja johan jähmettyi ! Hillo-marmeladisokerilla onnistuu melko varmasti myös, ja raa´ahkoissa marjoissa on luonnostaan pektiiniä. Muutaman pikkupurkin herukoista ja puolukoista teen joitakin erityisruokia varten, lahjoina ovat hyvin pidettyjä myös. Uhkeita oransseja ruusunkiulukoita komeilee kurtturuusuissa, mutta jätän silmän iloksi, kuten pihlajanmarjatkin.

Eilen lämpimästi paistoi, tänään pilvessä, viikonlopuksi taas paistetta lupaillaan.

Päivää.

Kävin Takataskusta hakemassa Wilhelmi pihvejä,hyviä ovat.
Kermainen kastike mukana.Nammm...

Sade piti sen verran taukoa,että kuivana sain kävellä;)
Nyt siellä taas tihuuttaa.

Hiki laiskan syödessä,virkeän töitä tehdessä,sanoivat ennen ja ainakin minun kohdalla paikkansa pitää;))

Pää märkänä taas.
Onneksi tänään on sauna ilta.

näkyillään...

Metsään on saapunut syys ja tänne stadiin ilmeisesti takatalvi. Kummallista, että lehtipuut tuolla klasin takana näyttävät ihan vihreiltä. Muuten, tuo pakkasmittari taitaa olla ruosteessa, näyttää näämmä sitkeesti plussa-asteita. Ihan maailmankirjat sekasin, sanoo Siirak. Tosin se on kai tarjonnut vanhentunutta tietoo ennenkin. Ainaskin musta tuntuu sellaselta. mutta ei musta kannata välittää, on meinaan talvinen nuha tossa nenun päässä. On meinaan punanen niinkuin viiden konjakin jälkeen. Ei muuten pidä paikkaansa. tilasin vasta ensimmäisen ja viinuri kateissa, samaten se pullo.
Mutta noi säät, piti siitä puhumani , anteeks siis tietenkin kirjoittamani. Vettä on näkyny ihan liian kanssa, mullakin jo toi varastö täynnä talvee varten. Kammarissa jo kolme tiinullista, pitää kai lähtee ostaan vielä pari lisää. Ja sänky täyty siirtää, olis muuten tullu vesipatja ja mun ois tarvinnu mennä uimakouluun. Opetteleen käsipohjaa, sais vaikka uimatohtorin arvon tai ihan professorin, täytyykin panna harkintaan. Luentopalkkiot nääs, ei yhtään hullumpaa.
Ja tuulta on ollut ihan tarpeeks. Täyty laittaa lyijyä noihin puntteihin ettei ihan ufoo tullu kun ulko-oven aukas. Ja komeesti toi tuuli soi ,kum mä avasin ton akkunan. Tuli melkein Sibelius mieleen, vaikka sen patsas tuolla toisella reunalla stadia. Likempänä Arkadiaa, sielläkin humisee kuulemma, jutut tuntuu vain hukkuvav tohon tuuleen. Pitäskö sanoo onneks vai itkee niinkuin Jeremias. Makunsa kullakin, sano kondiittori kun hapansilakkaa ilman Altian korviketta poskeensa pisti. Mutta nää säät, pitäskö nää pakastaa ja laittaa säilöön. että nuoremmat sais tietää, kuinka meitä vanhuksia piinattiin sillon kauan sitten. Mitähän Siirakki tuumais siitä?

Minun tyttäreni oli kouluaikoinaan ja vielä lukiossakin innokas käsityöihminen, hän virkkasi jopa okranväristen pöytäliinan minun suuren suurelle ruokapöydälleni, hän neuloi / kutoi villapuseroita ja kaikkea, kunnes alkoi opiskellessaan seurustelemaan.
Ruuantekoa opettelivat yhdessä.
Silloin aikaa jäi vähemmän, kotoa muuttaessaan jäi yksi yläkaappi hänen huoneessaan täyteen erivärisiä lankoja, villa- ym, ne vasta siitä asunnosta poismuuttaessani tyhjensin
Kyllähän ne lapsenlapsetkin ovat tärkeitä meille mummoille.
Ja antavat sisältöä elämään.

Todellakin hyviä kirjoittajia Kahvipirtissä, ei tunnu lainkaan pelottavalta, kuten jossain some-susien keskuudessa, jossa raatelu on se juttunsa.

köyhä ja koditon-
Se on justiin mille on tottunut.
En minäkään särkyjeni kanssa hirveesti haluu raadeltavaksi joutua
enkä minkään some-raivon kohteeksi
en kyllä itekään rupee ketään ensin sitä sormella osoittaen raatelemaan

Sitten sellaiset raatelijat eivät pysty edes nukkumaan öisin.

Hyvää ötyä.

Huomenet, kivoja viestejä olette laittaneet, mutta pirtti jo hankalan pitkäksi on venynyt, jatketaan pirtissä 120, nyt se varmaan sattui tuo numerokin kohdilleen
Tervemenoa kyseiseen pirttiin;)