Korteista pyytäisin katsomaan.
Olen puhunut jonkin verran perheeni asioista vaalealle
sukulaisnaiselle (nuorempi itseäni, naimisissa, monta
lasta, kaksi työtä). Olenko rasittanut häntä? Onko
hän luotettava, eikä ole kertonut niitä asioita muille,
joista olen kieltänyt puhumasta?
Me olemme samaa horoskooppimerkkiä, mutta kuljemme
erilaisia teitä. Hyväksyykö hän minut sellaisena kuin olen?
Ymmärtääkö hän aina mitä tarkoitan? Olen valitettavasti
huomannut joidenkin ihmisten kohdalla, että olenkin
väärinymmärretty.
Kiitos Unijukka15
Olen puhunut jonkin verran perheeni asioista vaalealle
sukulaisnaiselle (nuorempi itseäni, naimisissa, monta
lasta, kaksi työtä). Olenko rasittanut häntä? Onko
hän luotettava, eikä ole kertonut niitä asioita muille,
joista olen kieltänyt puhumasta?
Me olemme samaa horoskooppimerkkiä, mutta kuljemme
erilaisia teitä. Hyväksyykö hän minut sellaisena kuin olen?
Ymmärtääkö hän aina mitä tarkoitan? Olen valitettavasti
huomannut joidenkin ihmisten kohdalla, että olenkin
väärinymmärretty.
Kiitos Unijukka15
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei hän ole epäluotettava, mutta ette ole aivan samallakaan tasolla elämässä. Tuskin hän kertoo asioistasi eteenpäin, kun sen olet kieltänyt. Toisaalta parempi ehkä olisi jos luotettavammat keskustelut käytäisiin ehkä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa on paremmin persoonina tasapainossa, sen yleensä tietää kyllä.
Voit varmasti jatkaa juttelua hänenkin kanssaan, eikä avautuminen liene ollut pahasta. Kuitenkin teidän välejänne voisi kehittää enemmänkin käytännöllisempään suuntaan, kuin "salaisuuksien" ym.kertomiseen ...
Millä tavalla me olemme eri tasolla elämissämme? Tarkoitatko jotakin henkistä tasoa? Vai sitä, kun hän on naimisissa ja lapsia, mutta minulla ei ole kumpaakaan. Vai uskontoa?
Minulla ei valitettavasti ole juurikaan ihmisiä, joille voisin kertoa mieltäni painavista asioista.
Tälle sukulaiselle kerroin siksi perheeni asioista, koska hän kuitenkin tuntee meidät ja on
melko lähisukua. En pidä kertomiani asioita helppoina, mutta ne ovat
sellaisia, joiden kanssa olen joutunut elämään. Toki ne ovat
perheasioita eli sikäli salaisuuksia,
mutta en minä kertoessani ajatellut
sitä pääkriteerinä, että salaista tietoa kerron.
Mistä sitten voisin löytää jonkin ihmisen (tai ihmisiä), jotka olisivat
luotettavia ja parempia kuin tämä
sukulaisnainen? Asun uudella
paikkakunnalla, eikä keneen tahansa uuteen ihmiseen voi
noin vain luottaa.
Tämän sukulaisen kanssa emme
ole tavanneet vuoteen, joten
puhelimen välityksellä on ollut
yhteyttä.
Tämä sukulainen on kiireinen
elämässään. Hankalaa, kun en
tiedä, mistä asioista voisin
hänen kanssaan kommunikoida?
Ei asioitten kertominen varmastikaan ole pahasta. Etenkin se riippuu siitä, millä tavalla itse asiaan suhtautuu, ja siihen onko toinen luotettava pohjimmiltaan.
Siitä että olette "eri tasolla", tarkoitin psykologista (ehkä sitä kautta vähän henkistäkin) tasoa, eli että ette ole aivan samanlaisia ihmisiä.
Hyvä on vain se, että osaa avautua kun siltä tuntuu. Ei ihmisiä joille avautuu ole aina niin helppoakaan löytää. Paremmin kuitenkin ehkä niin, että voisit löytää jonkun jolle avautua ja jota näkisit useamminkin kuin kerran vuodessa. Ja vielä parempi, jos hän olisi kanssasi "samalla tasolla", mutta kenties näinkin ihan hyvä!?
Kiitos Unijukka15!
Samanlaisia ihmisiä emme ole ja minun ei ole ollut yleensäkään
helppo löytää samanlaista ihmistä. Millä tavalla meidän psykologiset
tasomme ovat erilaisia? En ole perehtynyt kyseisiin tasoihin, joten
minulla ei ole niistä tietämystä.
Tarkoitin, että viimeksi olemme nähneet toisemme vuosi sitten,
mutta sitä ennen hiukan useammin, tosin aika harvoin silloinkin.
Asuimme lähekkäin, mutta hänellä aina kiire, iso perhe ja kaksi
työtä.
Minulla ei ole nykyään mitään halua enää matkustaa entiselle
kotipaikkakunnalleni eli emme voi siellä tavata. Ja koska hän
on niin kiireinen, niin tuskin hän ehtisi käydä täällä uudessa
paikassa. Eikä tänne ole ihan lyhyt matkakaan, joten hänen
kannattaisi yhdistää samaan jotakin muuta (tässä on vielä
isompi kaupunki melko lähellä), mutta aika on kortilla.
En tiedä mistä ja miten voisin löytää uuden, luotettavan
ystävän. Näkyykö kortteissasi sellaiseen mahdollisuutta?
Niin, ei niitä "tasoja" nyt liikaa pitäne miettiäkään. Tai sitten pitäisi tehdä se perustellisesti. Mutta ns.kansantajuistettuna tarkoitin siis sitä, että teillä on erilaiset taustat, johon on syitä tässäkin kertomassasi ilmennyt. Sitähän se psykologiakin (tieteenä) käsittelee, että ihmiset persoonaan ja tapoihin vaikuttavat opitut asiat ja menneisyys noin yleensä, ja siitä ne "tasot" muodostuvat ... No taidan hölistä jo vähän sivuunkin ...
Sinulla on sisimmässäsi huolia, jotka on liittyneet ihmissuhteisiin ... Sikäli olet siis oikealla tiellä kun haluat asioita tietoisemmin käsitellä. Ajatuksesi ja huolesi, ylipäätään uskomuksesi ihmissuhteista kenties myös ovat tällä hetkellä jollakin tavalla rajoite, josta pitäisi päästä yli. Älä ota asioita liian vakavasti, esim.menneisyys ei saa sinua rajoittaa.
Se onkin yksi hyvä kysymys, että mistä ystävän löytäisit (luotettavan vieläpä), ei ne tosiaan puissa kasva, mutta enemmänkin taitavat tulla vastaan sanoisinko "puolittan itsekseen", eli pitää vain mieltää se että sellaisen voi löytää, mutta ei ehkä kuitenkaan väkisin pitäisi etsiä, vaan olla vain itse rennolla, vapaalla mielellä mahdollisimman paljon. Oikeastaan ilmeisesti niin, että sinun pitäisi nähdä tilaisuuden, eikä hangoitella itseäsi vastaan, jolloin jokin vanha rajoitus näkyy. Pitää olla selkeä, vastaanottava ja vapaa, ja mielellään nämä myöskin suoda muillekin.
Kulje siis myötävirtaa, älä virtaa vastaan, ja näin kaikin puolin (monillakin osa-alueilla), eli elämä ole loppujen lopuksi niin vakavaakaan ! !
Höpiset taas itseksesi helevetin puutarhatonttu.
Mää maate.