Pakkoruotsin häpeällinen historia

Vuonna 2004 pakkoruotsi poistettiin yo-kirjoituksista, koska moni asia osui kohdalleen: oli kansalaisaktiivisuutta, erityisesti lukiolaisliitto, mutta oli myös muita toimijoita kuten lukion rehtorit ja poliitikot - ja Kokoomus oli hetken ulkona hallituksesta. Yo-ruotsi ei myöskään vaatinut "selvityksiä" perustuslain ja kieli(taito)lain suhteen.

Vuonna 2004 näytti siltä, että ruotsin pakollisuus murenisi omaan mahdottomuuteensa kohtuullisen nopeasti. Eihän missään maailmassa ole mitään pakkoruotsin kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä kaikille alakoulusta yliopistoon, ei Kanadassa, ei Sveitsissä, ei missään.

Vuoden 2004 tapahtumia pahoitteli kolme vuotta sitten HBL:ssä Tuula Haatainen, joka siis 2004 ohjaili pakkoruotsin yo-kokeen poiston ja oli tuolloin ylpeä siitä. Haatainen pahoitteli, että "kaikki muut" vaativat pakollisen ruotsinkokeen poistamista ja hänen oli pakko... Mutta todellisuudessa toimijat olivat 2004 hyvin tietoisia siitä, että pakkoruotsi oli riesa eikä rikkaus, myös Haatainen itse - silloin tuon sai myös osoittaa.

Tuula Haataisen kirjaa ”Arjen kuningattaret” on siteerattu keskustelupalstoilla näin: "Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa.
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä."

Kyse oli siis siitä, että pakkoruotsi oli muodostunut tulpaksi ja esteeksi.

Kun 2004 yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut (hallituksen pöytäkirjasta):
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.

Myös Haatainen itse puhui näistä torjuessaan RKP:n "kompromissiehdotuksen" kolmesta pakollisesta kielikokeesta:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. --- Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. --- asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin." (Haataisen puheesta eduskunnassa)

Muutos alkoi tapahtua jo Kokoomuksen palattua hallitukseen 2007 ja alkujaan pakkoruotsiin välinpitämättömästi suhtautunut opetusministeri Virkkunen jostain syystä alkoi tukea sitä...

Poliitikot ja erityisesti kokoomuspoliitikot eivät ole merkityksettömiä pakon jatkumisen kannalta. Nyt Kokoomuksessa on myyty kolmen vieraan kielen malli - ja toive, että kaikki kieltenopiskelusta kiinnostuneet lukisivat kahta A-kieltä ennen pakkoruotsia, jotta ruotsi jäisi sitten mahdollisimman pienelle merkitykselle. Tärkeää ei olekaan, että ruotsia osataan, ei se ole tärkeää RKP:llekään. Tärkeää on vain ruotsinkielisten ohituskaistojen varmistaminen pakon avulla.

"- 2015- RKP esti Eduskunnan edellyttämät kielikokeilut"

Tärkeää toimintaa RKP:ltä. Miksi tiedotusvälineet eivät käsittele näitä asioita?
Meillä on verovaroin ylläpidetty YLE, mutta "ruotsalaisuuden ruma historia" on useimmille suomalaisille tuntematon asia. - Espoolaiskoulun ympärillä piikkilanka-aita....

RKP:lle tärkeää, mutta Suomelle ja kansan enemmistölle törkeää.
Pitkälle koulutettu kansa, mutta mykkä tärkeillä maailmankielillä.

Kokoomusministerit ovat taanneet pakkoruotsin.

Tästä pitäisi tehdä TV-sarja.

Lipposilla, Halosilla, Ahtisaarilla ym. orjakansan mentaliteetti?