Paul McCartney tekee kunnianosoituksen Princelle

Muusikkona Prince on kyllä niin ylivoimainen helppoheikki-Maccaan nähden, soittotaito Princellä jopa Stevie Wonderin tasoa. Prince 4ever

Nämä "kunnianosoitukset" ovat monesti sitä, että artisti yrittää rahastaa toisen maineen avulla.

Vieläkö se soittaa sillä vanhalla otsatukka-kammalla?

Prince oli ylivoimainen muusikko. Varsinkin Paul McCartneyyn nähden, joka oli huono laulaja ja korkeintaan kelpo soittaja. Kun Eric Claptonilta kysyttiin, "miltä Eric tuntuu olla maailman paras elossa oleva rock-kitaristi?", niin Clapton vastasi "kysykää Princeltä." Princen laulukyvyt ovat lukuisten r&b- ja soul-tähtien ylistämät.

Prince oli Hendrixin jälkeen parhaita soittajia kitarassa, McCartneyn kitaransoitto "taidoista" en edes puhu. Tosin Macca oli basisti muttei mikään soittajavirtuoosi, pikemmin luova basisti, kuten Kinksin ja Beach Boysin jampat 60 luvulla. Hyvää aika popbassotaiteelle.

Beatlesit eivät yhdessäkään osanneet soittaa yhtä hyvin kuin Stevie Wonder tai Prince Roger Nelson pystyivät yksin soittamaan. Ja tietenkin Prince sävelsi Sinead O Connorille biisin "Nothing Compares 2 U", joka on yksi suurimmista listahiteistä mitä on ikinä ollut. Suurempi kuin "Hey Jude" tai "Let It Be".

Time-Magazine totesi Great Albums Of All Time numerossaan sen itsestäänselvän asian: kriitikkoäänestyksen mukaan Princen "Sign of the Times" on paras levy ikinä.

Prince 6 - Macca 2. (Ei siis ihan 6-0).

McCartney = ylivoimainen lauluntekijä Princeen verrattuna 1960 -luvulla. Prince ei ole koskaan päässyt edes lähelle McCartneyta tällä alueella.
Prince = monipuolisuudessaan ylivoimainen 'muusikko' McCartneyhin verrattuna, so. instrumentaatio, rytmiikka ja yleisesti luovuus, joka yhdistyy rikkaiden musiikillisten perintöjen hyödyntämiseen. Näin on erityisesti kun huomioidaan Princen operointi 1980 -luvun ja sen jälkeisten aikojen vaiheessa, johon mennessä valtaosa populaarimusiikin innovaatioista oli jo kehitetty.
Kaiken kaikkiaan typerä vertailu ylipäätään...niin kuin on myös noiden kriitikoiden käyttö muka jonain mittapuuna näissä asioissa (kaikella kunnioituksella, joukossa on toki monia asiaan perehtyneitä henkilöitä).

ProfessorLonghair esittää faktana mielipiteitään. Esim. Nothing Compares 2 U, Purple Rain, Kiss ja Little Red Corvette edustavat vaivatta McCartneyn sikermiin verrannollista laatua. McCartneyn lauluntekotaidot sitä paitsi ehtyivät salamannopeasti, vain 6 vuodessa. Princellä tuplasti pidempi aika tehtailla hittejä lukuisille artisteille.

Prince hakkaa kyllä Maccan musiikissa, se on ihan selvä asia. McCartney oli ehkä komeampi naama ja sopii ehkä paremmin purkkakuviin (Beatleshan esiintyi vaikka missä kaupallisessa roskassa mannekiinina), mutta musiikilliset taidot McCartneylla oli aika lähellä nollaa. Surkea basisti ja epävireinen laulaja.

"Prince hakkaa kyllä Maccan musiikissa, se on ihan selvä asia. "

Mitä enemmän herrojen tuotantoa kuuntelee, sitä enemmän oon täst samaa mieltä. McCartney oli kuitenkin esim. soittajana sen verran alkeellinen kaveri, Prince taas ylivertainen virtuoosi. Esim. Eric Claptonin mukaan paras kitaristi joka on (oli) elossa. Nythän nero Prince on kuollut.

Taisi Macca tajuta Princen ollessa elossa, että beatlet eivät ikinä rämpyttäneet yhtä hienosti kuin Pricne Soitti Kitaraansa. Prince oli todellinen Muusikko, Macca purkkakuvaidoli. Tämän tietää soittopuolella toki jokainen.

Prince oli hendrix, wonder, beatles ja brown samassa paketissa. Tämän oppii jokainen joka jaksaa vaivautua. Biitles on abbatasoinen nättipoppia tehnyt ryhmä.

Kumpaakaan ei soiteta livenä konserttisaleissa edes enää nyt. Molemmat ovat jo täysin kuolleita, joita alkuperäinen fanisukupolvi (kusari- ja kasariteinit) tekohengittävät kunnes kyllästyvät itsekin.

Biitlesissa ja Princessä ei suuressa kuvassa ole paljoa eroa.

Biitles ja Prince ovat molemmat loppupeleissä varsin kepeämielistä peruspoppia.

Biitles ja Prince eivät ole Beethovenin tai Brahmsin tasoista kulttuuriaarretta.

Ja tämä on se todellinen ikuinen, pysähtymätön, voittamaton Fakta.

Itse taas olen aivan varma, että kukaan suuri säveltäjä ei olisi arvostanut Beatlesia tai Abbaa. Klassisten säveltäjien maailma on paljon monimutkaisempi ja syvällisemmille arvoille perustuva, mikä tulee selväksi, kun kuuntelee vaikka Bachin, Haydnin tai Brahmsin kirkkomusiikkia ja Beatlesin pikkualbumeita vierekkäin.

On helppo varmaan rahvaan miehen mielessään toivoa, että toisin olisi, koskan "onhan poppareillakin niin nerokkaita melodioita, melkein kuin klassisia". Eivät ole. Eivät vaan ole. Ette kuule musiikkia kovinkaan hyvin.

Beethoven ja Bach olisivat todennäköisesti pitäneet Biitlesia sieluttomana, tylsänä ja yksitoikkoisena jumputuksena, Mozart ja Haydn ehkä tyylitajuttomana ja riittämättömänä laulelmana.

Ja Leonard Bernsteininkaan mieltymyksissä ei ole mitään epäselvää: klassinen, ja vain klassinen, on hänen ainoa todellinen prioriteettinsa. Vaikka hän soisi joskus pienen kehun myös kevyelle "oivaltavuudesta" ja "nokkeluudesta", tämä ei tarkoita etteikö hän kuulisi vuoren korkuista eroa taidemusiikin ja popmusiikin välillä.

Jonain päivänä sinäkin kuulet!

Kuulet musiikin ihan hyvin, mut ymmärrät aika huonosti sitä.
Ehkäpä jonain päivänä ymmärryksesi laajenee.

"Kuulet musiikin ihan hyvin, mut ymmärrät aika huonosti sitä.
Ehkäpä jonain päivänä ymmärryksesi laajenee. "

No voi voi...