Maakunta voittaa, veronmaksaja häviää
Seija Holtari 24.7. 09:07
Karoliina Paavilainen
Jaa artikkeli
AddThis Sharing Buttons
Share to FacebookShare to TwitterShare to LinkedInShare to Google Share to Email
Hallitus aikoo saatella Suomen tulevat 18 maakuntaa alkuun erittäin helläkätisesti. Maakunnat saavat rahoitukseensa pitkän, jopa vuoteen 2025 asti ulottuvan siirtymäajan.
Suunnitelmat käyvät ilmi taustamuistioista, joita eri ministeriöiden virkamiehet ovat kirjoittaneet maakunta- ja soteuudistuksesta. Muistiot tulivat julkisiksi kesäkuun lopulla, päivä sen jälkeen kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk), kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk), sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) ja valtiovarainministeri Petri Orpo (kok) julistivat uusimmat sotelinjauksensa.
Maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Silloin ne saavat käyttöönsä summan, joka alueen kunnilta on kulunut sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palveluihin. Tämän vuoden lukujen perusteella näiden palvelujen nettokustannukset olisivat yhteensä noin 17,7 miljardia euroa, josta pelastustoimen osuus olisi 420 miljoonaa.
Tämän jälkeen rahoitus muuttuisi pikku hiljaa niin, etteivät toteutuneet kustannukset määritä summaa, vaan maakunnat saavat rahansa laskennallisen palvelutarpeen mukaan. Palvelutarve taas riippuu muun muassa vanhusten ja pitkäaikaissairaiden määrästä. Vuonna 2020 uusi malli määrittäisi vain 20 prosenttia rahoituksesta ja kokonaan tarvevakioitu rahoitus olisi käytössä vasta 2025.
Uusi tarveperustainen ja valtiovetoinen rahoitusmalli on radikaali muutos nykyiseen käytäntöön, jossa kunnat käytännössä mukisematta rahoittavat kaikki sotepalveluista syntyneet kustannukset. Kuntien erot ovat valtavia. Pienimmillään palvelut imevät 2 300 euroa ja kalleimmillaan 5 500 euroa asukasta kohden vuodessa.
Maakunnat kaventavat eroja merkittävästi. Koelaskelmien mukaan halvin Uusimaa selviää 2 900 eurolla per asukas, kun kalleimman maakunnan Etelä-Savon nettomenot ovat 3 800 euroa asukasta kohden vuodessa.
Osalle eroista on järkevä syy, osa taas johtuu palvelujen kehnosta järjestämisestä ja ennaltaehkäisyn puutteista.
Rahoitusmalli tasoittaa eroja kohti maan keskiarvoja. Vaikeuksia seuraa maakunnille, joissa kunnat nyt tuottavat palveluja liian kalliilla suhteessa palvelutarpeeseen. Uudistus palkitsee maakuntia, joissa kunnat ovat hoitaneet hommat tuottavasti ja tehokkaasti tarpeisiin nähden.
Soteuudistus tavoittelee kolmen miljardin euron kustannussäästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki jatkuu ennallaan. Tavoitevuoden 2029 rahassa säästö tosin on jo neljä miljardia.
Menot saavat nousta maakunnasta riippuen 80–490 euroa asukasta kohden vuoteen 2029 mennessä, jotta tavoite toteutuu. Tämä on erittäin vähän viime vuosien kustannuskehitykseen ja vanhusväestön osuuden kasvuun nähden.
THL katsoo virallisessa ennakkoarviossaan, ettei kolmen miljardin tavoite todennäköisesti täyty. Arviota laatimassa on ollut 50 eri sotealojen asiantuntijaa, ja se on painoarvoltaan järeä.
Lakilinjauksista puuttuu kuitenkin vielä keskeisiä palasia, kuten valinnanvapauden yksityiskohdat ja tuottajille maksettavat korvaukset.
em suomeksi; veronmaksajajilta otetaan puuttuvat "säästöt, ja konkurssikuntain "Atte kustannukset,sitten fanfaarit toreilla ja turuilla soimaan miten "onnistunut oli Maakunta/Sote
Seija Holtari 24.7. 09:07
Karoliina Paavilainen
Jaa artikkeli
AddThis Sharing Buttons
Share to FacebookShare to TwitterShare to LinkedInShare to Google Share to Email
Hallitus aikoo saatella Suomen tulevat 18 maakuntaa alkuun erittäin helläkätisesti. Maakunnat saavat rahoitukseensa pitkän, jopa vuoteen 2025 asti ulottuvan siirtymäajan.
Suunnitelmat käyvät ilmi taustamuistioista, joita eri ministeriöiden virkamiehet ovat kirjoittaneet maakunta- ja soteuudistuksesta. Muistiot tulivat julkisiksi kesäkuun lopulla, päivä sen jälkeen kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk), kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk), sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) ja valtiovarainministeri Petri Orpo (kok) julistivat uusimmat sotelinjauksensa.
Maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Silloin ne saavat käyttöönsä summan, joka alueen kunnilta on kulunut sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palveluihin. Tämän vuoden lukujen perusteella näiden palvelujen nettokustannukset olisivat yhteensä noin 17,7 miljardia euroa, josta pelastustoimen osuus olisi 420 miljoonaa.
Tämän jälkeen rahoitus muuttuisi pikku hiljaa niin, etteivät toteutuneet kustannukset määritä summaa, vaan maakunnat saavat rahansa laskennallisen palvelutarpeen mukaan. Palvelutarve taas riippuu muun muassa vanhusten ja pitkäaikaissairaiden määrästä. Vuonna 2020 uusi malli määrittäisi vain 20 prosenttia rahoituksesta ja kokonaan tarvevakioitu rahoitus olisi käytössä vasta 2025.
Uusi tarveperustainen ja valtiovetoinen rahoitusmalli on radikaali muutos nykyiseen käytäntöön, jossa kunnat käytännössä mukisematta rahoittavat kaikki sotepalveluista syntyneet kustannukset. Kuntien erot ovat valtavia. Pienimmillään palvelut imevät 2 300 euroa ja kalleimmillaan 5 500 euroa asukasta kohden vuodessa.
Maakunnat kaventavat eroja merkittävästi. Koelaskelmien mukaan halvin Uusimaa selviää 2 900 eurolla per asukas, kun kalleimman maakunnan Etelä-Savon nettomenot ovat 3 800 euroa asukasta kohden vuodessa.
Osalle eroista on järkevä syy, osa taas johtuu palvelujen kehnosta järjestämisestä ja ennaltaehkäisyn puutteista.
Rahoitusmalli tasoittaa eroja kohti maan keskiarvoja. Vaikeuksia seuraa maakunnille, joissa kunnat nyt tuottavat palveluja liian kalliilla suhteessa palvelutarpeeseen. Uudistus palkitsee maakuntia, joissa kunnat ovat hoitaneet hommat tuottavasti ja tehokkaasti tarpeisiin nähden.
Soteuudistus tavoittelee kolmen miljardin euron kustannussäästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki jatkuu ennallaan. Tavoitevuoden 2029 rahassa säästö tosin on jo neljä miljardia.
Menot saavat nousta maakunnasta riippuen 80–490 euroa asukasta kohden vuoteen 2029 mennessä, jotta tavoite toteutuu. Tämä on erittäin vähän viime vuosien kustannuskehitykseen ja vanhusväestön osuuden kasvuun nähden.
THL katsoo virallisessa ennakkoarviossaan, ettei kolmen miljardin tavoite todennäköisesti täyty. Arviota laatimassa on ollut 50 eri sotealojen asiantuntijaa, ja se on painoarvoltaan järeä.
Lakilinjauksista puuttuu kuitenkin vielä keskeisiä palasia, kuten valinnanvapauden yksityiskohdat ja tuottajille maksettavat korvaukset.
em suomeksi; veronmaksajajilta otetaan puuttuvat "säästöt, ja konkurssikuntain "Atte kustannukset,sitten fanfaarit toreilla ja turuilla soimaan miten "onnistunut oli Maakunta/Sote
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lakilinjauksista puuttuu kuitenkin vielä keskeisiä palasia, kuten valinnanvapauden yksityiskohdat ja tuottajille maksettavat korvaukset.
Vai on kuntakohtaisille hintaeroille per asukas syynä esim. huonosti järjestetyt palvelut ja ennaltaehkäisyn puutteet? Atte kun ylisti itseään kuinka ennaltaehkäisy on kaiken a ja ö lopputuloksena yt-neuvottelut kun ennaltaehkäisy ei oikein toiminut käytännön tasolla vaikka se tarkoittikin säästöjä sieltä ja täältä halpatyövoiman kautta yms yms. menojen vain kasvaessa. Kallein maakunta tulevaisuudessa maksaa sotepalveluistaan per asukas saman verran kuin atte kärsämäellä. Että sillälailla
Vuoteen 2029 mennessä suuri sukupolvi joka nykyiset sotemenot "aiheuttaa" valtaosin on sopivasti multien alla poisten valtaosan sotemenoista joten maakuntamalli toimi heh heh..
http://www.uutisvuoksi.fi/Mielipide---Pääkirjoitus/2016/07/02/Vain veronmaksaja häviää tai voittaa/2016521010678/70
"On erinomainen asia, jossa keskimääräistä vähemmällä rahalla on voitu järjestää keskimääräistä paremmat palvelut, ja kunnalle on siitä hyvästä jäänyt muuhun käyttöön hyvän miehen lisää.
Välttämättä asia ei ole näin. Rahaa on jäänyt käyttämättä, mutta se tapahtunut kuntalaisten palvelujen kustannuksella."
..ja lähetteitä lähettämättä
..ja jatkossa vanhukset heitteelle, lisää säästöä syntyy..
Vanhukset hoidetaan kotiin tyyliin raatona päiväkausia ilman että "hoitajat" tai ruuankuskaajat asiaa edes huomaavat.
seo aivan saletti, että Sipilän "säästö-Sote säästää juurikin vanhus hoidosta.
neeo saatanalliset aikeet!
niittä vanhoja on palijo, sssäässstöä syntyy
kuukausi sitten http://keskustelu.suomi24.fi/t/14355805/sairaan-hoidosta-leikataan-3miljardia!
Tuon perusteella ulkoistamisen "säästöt" kääntyy itseä vastaan ja jatkossa"säästöt" muuttuvat menetyksiksi siirtymäajan loppuun asti. Jos olisi pysytty "kalliissa selänteessä" kärsämäki saisi enemmän rahhoo..? Pahin skenaario "könttäsumman" mukaiset va:t siirtymäajan loppuun sen sijaan että kärsämäki (maakunta) saisi todellisten menojen mukaan va:ksia sotemenoihin.
Siirtymäajalla kepu vain pelaa itsensä seuraavaankin hallitukseen. Jos maakuntamalli aloittaisi kuten alussa ajattelivat suosio notkahtaisi juuri vaalien alla mikä tuolla siirtymäajalla vältetään. Peliä tuossa pelataan ei edes yritetä saada säästöjä kun jatketaan rahan syytämistä vielä 9 vuotta vaatimatta säästöjä mikä oli uudistuksen lähtötavoite. Tarkoituksena juntata tällä vaalikaudella maakuntamalli maaliinsa jonka jälkeen seuraavissa vaaleissa projektia jatketaan ennen vaikutuksien näkymistä käytännön tasolla myöntämällä maakunnille lisää valtaa, tehtäviä valtiolta ja verotusoikeus. Sen jälkeen onkin sitten yksi ja sama suosion hetkelliselle notkahdukselle kun kepuvetoiset pikkuvaltiot suomen sisällä on peruuttamaton tosiasia.
Sepustukset osoittavat tekijöidensä täydellisen asiantuntemattomuuden ja yksinkertaisuuden, olisi parempi vaieta silloin kun tieto ja ymmärrys ei riitä.
erittin osuva koments Rehulasta!