Mitä on aineenopettajakoulutus Helsingin yliopistossa?
Aineenopettajakoulutus tarkoittaa sellaista koulutusta, joka antaa kelpoisuuden perusopetuksen ja lukion aineenopettajaksi sekä ammatillisten ja yleissivistävien oppilaitosten ja aikuisoppilaitosten opettajan tehtäviin.
Aineenopettajakoulutuksessa maisterin tutkintoon (160 opintoviikkoa) kuuluu opetettavien aineiden lisäksi sivuaineena käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (35 ov).
Helsingin yliopistossa järjestetään myös kaksikielistä (suomi/ruotsi) aineenopettajan koulutusta. Kaksikielisessä koulutuksessa opetusharjoittelu suoritetaan ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ruotsiksi, muu opetus on suomeksi. Ruotsinkielisen aineenopettajakoulutuksen järjestää Åbo Akademi (Vaasassa toimiva pedagogiska fakulteten). Tarkempia tietoja saat esimerkiksi vuosittain ilmestyvästä oppaasta Studiehandbok.
Missä tiedekunnissa ja aineissa koulutuksen voi hankkia?
Aineenopettajakoulutuksen voi hankkia teologisessa, humanistisessa, matemaattis-luonnontieteellisessä, käyttäytymistieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Muun muassa seuraavien aineiden opettajaksi voi opiskella:
- uskonto (teologinen tiedekunta)
- äidinkieli ja kirjallisuus (yliopistossa: suomen kieli tai pohjoismaiset kielet, modersmålslinjen, sekä kirjallisuusaine, humanistinen tiedekunta)
- suomi toisena ja vieraana kielenä (humanistinen tiedekunta)
- vieraat kielet (humanistinen tiedekunta)
- historia ja yhteiskuntaoppi (historia-aineet: humanistinen tiedekunta)
- yhteiskuntaoppi (valtiotieteellinen tiedekunta)
- psykologia (humanistinen tiedekunta)
- filosofia (humanistinen ja valtiotieteellinen tiedekunta)
- elämänkatsomustieto (humanistinen ja valtiotieteellinen tiedekunta, ei syventäviä opintoja)
- biologia (biotieteellinen tiedekunta)
- maantieto (yliopistossa: maantiede, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- matematiikka (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- fysiikka (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- tietotekniikka (yliopistossa: tietojenkäsittelytiede, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- kemia (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- kotitalous (yliopistossa: kotitaloustiede, kasvatustieteellinen tiedekunta)
- käsityö (tekstiilityö) (yliopistossa: käsityötiede, kasvatustieteellinen tiedekunta)
Aineenopettajakoulutukseen hakeminen ja valintaperusteet
Opiskelijat valitaan eri tavoin eri tiedekunnissa. Opintoihin haetaan joko suoraan yliopistoon pyrittäessä tai tiedekuntaan tutkinto-opinto-oikeuden saaneet hakevat koulutukseen opintojen myöhäisemmässä vaiheessa. Joissakin tiedekunnissa on olemassa molemmat hakuvaihtoehdot.
Kotitalouden ja käsityön (eli tekstiilityön) opettajankoulutuksiin haetaan jo yliopistoon pyrittäessä. Kesän 2003 valinnoissa voi hakea suoraan humanistisessa tiedekunnassa englannin, ruotsin (toinen kotimainen kieli) ja saksan aineenopettajan koulutusohjelmiin sekä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa matematiikan, fysikaalisten tieteiden ja kemian koulutusohjelmien aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoihin. Suoraan haettavat koulutusohjelmat saattavat muuttua vuosittain.
Muuten kuin edellä mainituissa tapauksissa opettajankoulutukseen haluavat hakevat ensiksi siihen tiedekuntaan, jossa opetettava aine on ja hakevat myöhemmin opettajan pedagogisiin opintoihin. Valinnan perusteena on tällöin yleensä soveltuvuuskoe aineenopettajan koulutukseen. Lisätietoja hakemisesta ja valinnoista saa tiedekuntien opintotoneuvontapalveluista, tiedekuntien valinta- ja opinto-oppaista sekä verkkosivuilta.
Koulutukseen maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen
Aineenopettajan pedagogisen kelpoisuuden voi saavuttaa myös maisterin tutkinnon jälkeen suorittamalla käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa erilliset opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Tarkempia tietoja saat käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opintoneuvontapalvelusta ja tiedekunnan julkaisemasta Erilliset opettajan pedagogiset opinnot -oppaasta. Oppaan saat yliopiston opiskelijaneuvonnasta ja löydät verkosta osoitteesta www.edu.helsinki.fi/ktt/valinnat/opeped.html.
Aineenopettajakoulutus tarkoittaa sellaista koulutusta, joka antaa kelpoisuuden perusopetuksen ja lukion aineenopettajaksi sekä ammatillisten ja yleissivistävien oppilaitosten ja aikuisoppilaitosten opettajan tehtäviin.
Aineenopettajakoulutuksessa maisterin tutkintoon (160 opintoviikkoa) kuuluu opetettavien aineiden lisäksi sivuaineena käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (35 ov).
Helsingin yliopistossa järjestetään myös kaksikielistä (suomi/ruotsi) aineenopettajan koulutusta. Kaksikielisessä koulutuksessa opetusharjoittelu suoritetaan ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ruotsiksi, muu opetus on suomeksi. Ruotsinkielisen aineenopettajakoulutuksen järjestää Åbo Akademi (Vaasassa toimiva pedagogiska fakulteten). Tarkempia tietoja saat esimerkiksi vuosittain ilmestyvästä oppaasta Studiehandbok.
Missä tiedekunnissa ja aineissa koulutuksen voi hankkia?
Aineenopettajakoulutuksen voi hankkia teologisessa, humanistisessa, matemaattis-luonnontieteellisessä, käyttäytymistieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Muun muassa seuraavien aineiden opettajaksi voi opiskella:
- uskonto (teologinen tiedekunta)
- äidinkieli ja kirjallisuus (yliopistossa: suomen kieli tai pohjoismaiset kielet, modersmålslinjen, sekä kirjallisuusaine, humanistinen tiedekunta)
- suomi toisena ja vieraana kielenä (humanistinen tiedekunta)
- vieraat kielet (humanistinen tiedekunta)
- historia ja yhteiskuntaoppi (historia-aineet: humanistinen tiedekunta)
- yhteiskuntaoppi (valtiotieteellinen tiedekunta)
- psykologia (humanistinen tiedekunta)
- filosofia (humanistinen ja valtiotieteellinen tiedekunta)
- elämänkatsomustieto (humanistinen ja valtiotieteellinen tiedekunta, ei syventäviä opintoja)
- biologia (biotieteellinen tiedekunta)
- maantieto (yliopistossa: maantiede, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- matematiikka (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- fysiikka (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- tietotekniikka (yliopistossa: tietojenkäsittelytiede, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- kemia (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
- kotitalous (yliopistossa: kotitaloustiede, kasvatustieteellinen tiedekunta)
- käsityö (tekstiilityö) (yliopistossa: käsityötiede, kasvatustieteellinen tiedekunta)
Aineenopettajakoulutukseen hakeminen ja valintaperusteet
Opiskelijat valitaan eri tavoin eri tiedekunnissa. Opintoihin haetaan joko suoraan yliopistoon pyrittäessä tai tiedekuntaan tutkinto-opinto-oikeuden saaneet hakevat koulutukseen opintojen myöhäisemmässä vaiheessa. Joissakin tiedekunnissa on olemassa molemmat hakuvaihtoehdot.
Kotitalouden ja käsityön (eli tekstiilityön) opettajankoulutuksiin haetaan jo yliopistoon pyrittäessä. Kesän 2003 valinnoissa voi hakea suoraan humanistisessa tiedekunnassa englannin, ruotsin (toinen kotimainen kieli) ja saksan aineenopettajan koulutusohjelmiin sekä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa matematiikan, fysikaalisten tieteiden ja kemian koulutusohjelmien aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoihin. Suoraan haettavat koulutusohjelmat saattavat muuttua vuosittain.
Muuten kuin edellä mainituissa tapauksissa opettajankoulutukseen haluavat hakevat ensiksi siihen tiedekuntaan, jossa opetettava aine on ja hakevat myöhemmin opettajan pedagogisiin opintoihin. Valinnan perusteena on tällöin yleensä soveltuvuuskoe aineenopettajan koulutukseen. Lisätietoja hakemisesta ja valinnoista saa tiedekuntien opintotoneuvontapalveluista, tiedekuntien valinta- ja opinto-oppaista sekä verkkosivuilta.
Koulutukseen maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen
Aineenopettajan pedagogisen kelpoisuuden voi saavuttaa myös maisterin tutkinnon jälkeen suorittamalla käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa erilliset opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Tarkempia tietoja saat käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opintoneuvontapalvelusta ja tiedekunnan julkaisemasta Erilliset opettajan pedagogiset opinnot -oppaasta. Oppaan saat yliopiston opiskelijaneuvonnasta ja löydät verkosta osoitteesta www.edu.helsinki.fi/ktt/valinnat/opeped.html.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kirjoahveniin miten...?
Liittyipä taas niin paljon kirjoahveniin. huh huh