Ei kokemusta työtaisteluista
Vaskosen mukaan 250 000 jäsenen SAK:lainen JHL on suuri liitto, mutta sillä ei ole kokemusta työtaisteluista ja työehtojen parantamiseen liittyvistä kamppailusta.
– Kokemusta ei ole ammattiliiton johdolla, eikä myöskään sen jäsenistöllä. JHL:ssä on pyritty pysymään työtaistelujen ulkopuolella ja tämän seurauksena on liu’uttu matalapalkka-alaksi. Liitossa ei ole kyetty hyödyntämään sen suuruutta esimerkiksi työehtojen parannuksiin liittyen, päinvastoin.
Liiton johdossa on sitouduttu oikeistolaiseen talouspolitiikkaan ja ideologiaan, eikä nähdä muita vaihtoehtoja.
– Tämä on mielestäni ongelman ydin. Nyt pitäisi toimia päinvastoin: työaika tulisi vähentää 30 tuntiin viikossa ansiotasoa vähentämättä. Tämän lisäksi EU- ja EMU-kytkentöjen kautta tapahtuva kurjistaminen tulisi ehdottomasti lopettaa. Pankkien tekemät luottotappiot kuuluvat pankkien maksettavaksi, eikä niitä saa siirtää veronmaksajille, kuten nyt tapahtuu.
Miten JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on mielestäsi suoriutunut tehtävästään?
– Eloranta hoitaa muodollisen puolen, muttei kykene johtajuuteen tilanteessa, joka vaatii päättäväisiä toimia. Hänellä ei ole elävää yhteyttä jäsenkenttään. Jos yhteys olisi, niin liitto voisi esittää huomattavasti nykyistä enemmän vaihtoehtoja leikkauspolitiikkaa vastaan. Valitettavasti Eloranta on yhdessä liiton muun johdon kanssa sitoutunut ideologisesti oikeistolaiseen talouspolitiikkaan. Työntekijöitä ja heidän etuja puolustettaessa asioita tulisi kyetä näkemään huomattavasti nykyistä kriittisemmin ja oikeistolaisen kehikon ulkopuolelta.
Kritiikitön JHL
Oikeistossa lauletaan jatkuvasti laulua leikkausten välttämättömyydestä: suuri osa ekonomisteista on kuitenkin sitä mieltä, että taantumaan vajonneessa kansantaloudessa leikkaukset vahingoittavat taloutta entisestään, ja estävät käänteen parempaan suuntaan.
"JHL:ssä ollaan joko oltu ymmärtämättömiä tai sinisilmäisiä."
– JHL:ssä ollaan joko oltu ymmärtämättömiä tai sinisilmäisiä. Kaikki hallituksen ja EK:n toimenpiteet ovat heikentäneet julkisen sektorin asemaa. Esimerkiksi työnantajamaksuja on kevennetty ja palkankorotuksia on korvattu veronkevennyksillä. Toimenpiteet ovat heikentäneet julkisen sektorin asemaa ja kohdistuneet matalapalkkasektorille rankalla kädellä. JHL ei ole halunnut nähdä asiaa ongelmana.
– JHL ei myöskään ole lainkaan esittänyt kritiikkiä EU:n sanelemaa talouskuripolitiikkaa kohtaan. Sisäinen devalvaatio, jota nyt ajetaan vientiteollisuuden hyväksi, on liitossa hyväksytty. Valitettavasti JHL:ssä ajatellaan, ettei ole olemassa vaihtoehtoisia tapoja tehdä politiikkaa.
Sipilä ja kumppanit
Hallituksen leikkaukset ja suunnitelmat työlainsäädännön muutoksista koskettavat eniten tavallisia palkansaajia, ja erityisesti pienituloisia, jotka käyttävät eniten kunnallisia sosiaali-, ja terveyspalveluita.
– Sipilä ja kumppanit ovat tyypillisiä poliitikkoja. He ajavat vahvasti oman sidosryhmänsä etuja ja samalla omia etujaan. Sipilä edustaa suurituloisia ja erityisesti heitä, jotka nauttivat pääomatuloja: tämän ryhmän etua Sipilän hallitus pyrkii määrätietoisesti ajamaan.
Kaikki muu on tämän rinnalla toisarvoista.
– Esimerkiksi julkiset palvelut ja investoinnit, jotka luovat tuottavuutta pitkällä tähtäimellä, eivät sovi hallituksen toimintatapoihin, koska halutaan saavuttaa pikavoittoja yleisen hyvinvoinnin kustannuksella. Valitettavasti kuntasektorille suunnitellut säästöt ja tehtävien karsinta iskevät erityisen raa’asti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
– Se että esimerkiksi terveydenhuolto tuotetaan julkisena palveluna, ei tarkoita tehottomuutta. Suomessa julkiset terveydenhuoltokustannukset ovat EU:n keskiarvoihin verrattuna kolmanneksi matalimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos tästä vielä leikataan kolme miljardia euroa, niin se on pois niiltä, jotka julkista terveydenhuoltoa eniten tarvitsevat. Nyt pitäisikin leikkaamisen sijaan panostaa juuri perusterveydenhuoltoon, koska sitä kautta saamme myös eniten säästöjä. Jos perusterveydenhuolto toimii hyvin, niin se samalla vähentää erikoissairaanhoidon menoja.
Julkisella sektorilla työskentelevistä valtaosa on naisia, joiden keskiansiot jäävät miesten ansioista jälkeen.
– Hallitus kurittaa naisia monesta eri suunnasta. Se pyrkii muun muassa heikentämään naisten työehtoja ja julkisia palveluita, kuten päivähoito-oikeutta. Myös lapsilisät ovat leikkausten kohteina. Perheissä joissa lapset ovat opiskeluikäisiä, opintotukileikkaukset tuntuvat myös vanhempien kukkaroissa, koska osa kustannuksista siirtyy vanhempien maksettaviksi. Hallitus toteuttaakin monilta osin perhe- ja naisvihamielistä politiikkaa.
Kilpailukykysopimus
Kilpailukykysopimusneuvottelut ovat aiheuttaneet tuohtumusta työntekijäosapuolen kohdalla...
http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/kilpailukykysopimus-tyrm-tt-v
Vaskosen mukaan 250 000 jäsenen SAK:lainen JHL on suuri liitto, mutta sillä ei ole kokemusta työtaisteluista ja työehtojen parantamiseen liittyvistä kamppailusta.
– Kokemusta ei ole ammattiliiton johdolla, eikä myöskään sen jäsenistöllä. JHL:ssä on pyritty pysymään työtaistelujen ulkopuolella ja tämän seurauksena on liu’uttu matalapalkka-alaksi. Liitossa ei ole kyetty hyödyntämään sen suuruutta esimerkiksi työehtojen parannuksiin liittyen, päinvastoin.
Liiton johdossa on sitouduttu oikeistolaiseen talouspolitiikkaan ja ideologiaan, eikä nähdä muita vaihtoehtoja.
– Tämä on mielestäni ongelman ydin. Nyt pitäisi toimia päinvastoin: työaika tulisi vähentää 30 tuntiin viikossa ansiotasoa vähentämättä. Tämän lisäksi EU- ja EMU-kytkentöjen kautta tapahtuva kurjistaminen tulisi ehdottomasti lopettaa. Pankkien tekemät luottotappiot kuuluvat pankkien maksettavaksi, eikä niitä saa siirtää veronmaksajille, kuten nyt tapahtuu.
Miten JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on mielestäsi suoriutunut tehtävästään?
– Eloranta hoitaa muodollisen puolen, muttei kykene johtajuuteen tilanteessa, joka vaatii päättäväisiä toimia. Hänellä ei ole elävää yhteyttä jäsenkenttään. Jos yhteys olisi, niin liitto voisi esittää huomattavasti nykyistä enemmän vaihtoehtoja leikkauspolitiikkaa vastaan. Valitettavasti Eloranta on yhdessä liiton muun johdon kanssa sitoutunut ideologisesti oikeistolaiseen talouspolitiikkaan. Työntekijöitä ja heidän etuja puolustettaessa asioita tulisi kyetä näkemään huomattavasti nykyistä kriittisemmin ja oikeistolaisen kehikon ulkopuolelta.
Kritiikitön JHL
Oikeistossa lauletaan jatkuvasti laulua leikkausten välttämättömyydestä: suuri osa ekonomisteista on kuitenkin sitä mieltä, että taantumaan vajonneessa kansantaloudessa leikkaukset vahingoittavat taloutta entisestään, ja estävät käänteen parempaan suuntaan.
"JHL:ssä ollaan joko oltu ymmärtämättömiä tai sinisilmäisiä."
– JHL:ssä ollaan joko oltu ymmärtämättömiä tai sinisilmäisiä. Kaikki hallituksen ja EK:n toimenpiteet ovat heikentäneet julkisen sektorin asemaa. Esimerkiksi työnantajamaksuja on kevennetty ja palkankorotuksia on korvattu veronkevennyksillä. Toimenpiteet ovat heikentäneet julkisen sektorin asemaa ja kohdistuneet matalapalkkasektorille rankalla kädellä. JHL ei ole halunnut nähdä asiaa ongelmana.
– JHL ei myöskään ole lainkaan esittänyt kritiikkiä EU:n sanelemaa talouskuripolitiikkaa kohtaan. Sisäinen devalvaatio, jota nyt ajetaan vientiteollisuuden hyväksi, on liitossa hyväksytty. Valitettavasti JHL:ssä ajatellaan, ettei ole olemassa vaihtoehtoisia tapoja tehdä politiikkaa.
Sipilä ja kumppanit
Hallituksen leikkaukset ja suunnitelmat työlainsäädännön muutoksista koskettavat eniten tavallisia palkansaajia, ja erityisesti pienituloisia, jotka käyttävät eniten kunnallisia sosiaali-, ja terveyspalveluita.
– Sipilä ja kumppanit ovat tyypillisiä poliitikkoja. He ajavat vahvasti oman sidosryhmänsä etuja ja samalla omia etujaan. Sipilä edustaa suurituloisia ja erityisesti heitä, jotka nauttivat pääomatuloja: tämän ryhmän etua Sipilän hallitus pyrkii määrätietoisesti ajamaan.
Kaikki muu on tämän rinnalla toisarvoista.
– Esimerkiksi julkiset palvelut ja investoinnit, jotka luovat tuottavuutta pitkällä tähtäimellä, eivät sovi hallituksen toimintatapoihin, koska halutaan saavuttaa pikavoittoja yleisen hyvinvoinnin kustannuksella. Valitettavasti kuntasektorille suunnitellut säästöt ja tehtävien karsinta iskevät erityisen raa’asti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
– Se että esimerkiksi terveydenhuolto tuotetaan julkisena palveluna, ei tarkoita tehottomuutta. Suomessa julkiset terveydenhuoltokustannukset ovat EU:n keskiarvoihin verrattuna kolmanneksi matalimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos tästä vielä leikataan kolme miljardia euroa, niin se on pois niiltä, jotka julkista terveydenhuoltoa eniten tarvitsevat. Nyt pitäisikin leikkaamisen sijaan panostaa juuri perusterveydenhuoltoon, koska sitä kautta saamme myös eniten säästöjä. Jos perusterveydenhuolto toimii hyvin, niin se samalla vähentää erikoissairaanhoidon menoja.
Julkisella sektorilla työskentelevistä valtaosa on naisia, joiden keskiansiot jäävät miesten ansioista jälkeen.
– Hallitus kurittaa naisia monesta eri suunnasta. Se pyrkii muun muassa heikentämään naisten työehtoja ja julkisia palveluita, kuten päivähoito-oikeutta. Myös lapsilisät ovat leikkausten kohteina. Perheissä joissa lapset ovat opiskeluikäisiä, opintotukileikkaukset tuntuvat myös vanhempien kukkaroissa, koska osa kustannuksista siirtyy vanhempien maksettaviksi. Hallitus toteuttaakin monilta osin perhe- ja naisvihamielistä politiikkaa.
Kilpailukykysopimus
Kilpailukykysopimusneuvottelut ovat aiheuttaneet tuohtumusta työntekijäosapuolen kohdalla...
http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/kilpailukykysopimus-tyrm-tt-v
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.