Ikävä ihmisen luo
Mietin nykyää liian usein, millaista olisi olla onnenlinen miehen kanssa joka antaa läheisyyttä, koskettaa hellästi, katsoo syvälle silmiin.
Suhdetta jossa voisi nauraa,.. ottaa kiinni ja halata lujasti . tanssia elämän iloja. syliä jossa itkeä, nauraa ja rakastaa varauksetta.
olen juuri 55 v. ja jämähtänyt tähän liittoon jossa keskustellaan järkevästi, puhutaan kauniisti toisille, nukutaan vierekkäin koskematta toiseen.
Mietin nykyää liian usein, millaista olisi olla onnenlinen miehen kanssa joka antaa läheisyyttä, koskettaa hellästi, katsoo syvälle silmiin.
Suhdetta jossa voisi nauraa,.. ottaa kiinni ja halata lujasti . tanssia elämän iloja. syliä jossa itkeä, nauraa ja rakastaa varauksetta.
olen juuri 55 v. ja jämähtänyt tähän liittoon jossa keskustellaan järkevästi, puhutaan kauniisti toisille, nukutaan vierekkäin koskematta toiseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oma liittoni oli juurikin tuollainen, kunnes kävi ilmi että miehelläni oli ollut kiinnostuksen kohteet aivan muualla jo pitkään. Sitä liitosta lähdin ajatellen, että vaikka olisin yksin lopun ikääni, en halua elää säästöliekillä ja peläten/epäillen kaikkea. Nyt sitten yksin, 56v, ja olen alkanut löytää "itseni". Olen tehnyt kaikenlaisia uusia asioita, mihin ei aiemmin ollut oikein mahdollisuutta ja hiljalleen tutustun vaeltamiseen, aivan uutta minulle ja pystyn siihen itseksenikin. Eikähän sitä koskaan tiedä, mitä elämällä on vielä tarjottavana, ties vaikka löytyisikin se samanheninen "nallekarhu" vielä joskus :-)!!
kiitos vastauksesta. niin lähellä on minullakin tuo lähteminen. mieheni on käytännössä terve. mutta sairastaa kuitenkin monia sairauksia, joten tuo läheisyyden pelko tulee varmaan sieltä.
samoja asioita olen suunnitellut; olen lähdössä patikoimaan lappiin jotta saan pään tyhjäksi ja mietittyä elämääni. kuitenkin pelkään kylmyyttä, .ajattelen että pitää huolehtiä hänestä loppu elämäni, pelkään enkä teidä mitä teen. kaipaan niin läheisyyttä.