Pelkään voittavani narsistin

Pelkääkö joku muuki niin ?
55779
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 55

Vanhimmat

Voitat vain sillä, ettet provosoidu.
Jos taas haluat jatkaa samaa peliä, olet toisen tasolla. Se on loppumaton suo.

Äänestä
  • ...jossa ei ole voittajia, vaan vain häviäjiä.

    Äänestä

  • lisäys kirjoitti:

    ...jossa ei ole voittajia, vaan vain häviäjiä.

    Itse haudon kostoa ja se tulee aika-ajoin mieleen, nostaa päätään. Menetin kaiken, terveyden ja rahat. Sitten kun iskee päälle kostonhalu, laitan pääni alas ja mietin, en halua olla kuten hän on. Mutta kuitenkin....milloin kosto on oikeutettua?

    Äänestä

  • GenesisNyt kirjoitti:

    Itse haudon kostoa ja se tulee aika-ajoin mieleen, nostaa päätään. Menetin kaiken, terveyden ja rahat. Sitten kun iskee päälle kostonhalu, laitan pääni alas ja mietin, en halua olla kuten hän on. Mutta kuitenkin....milloin kosto on oikeutettua?

    Kosto on negatiivistä lähdettä, joka antaa narsistille vain lisää voimaa.

    Narsisti voi epäillä onko hänellä ollut vaikutusta. Mutta mitä vihaisempana hän uhrinsa näkee, sitä varmemmaksi ja voimakkaammaksi hän itsensä tuntee.

    Jos se on pilaannut tähän asti eli riittävästi, niin ei saisi pilata enää.

    Kyse on vain siitä että antaa itselle anteeksi.

    Äänestä

  • GenesisNyt kirjoitti:

    Itse haudon kostoa ja se tulee aika-ajoin mieleen, nostaa päätään. Menetin kaiken, terveyden ja rahat. Sitten kun iskee päälle kostonhalu, laitan pääni alas ja mietin, en halua olla kuten hän on. Mutta kuitenkin....milloin kosto on oikeutettua?

    Tekikö narsisti sinulle jotain sellaista, että menetit terveytesi sen seurauksena? Eli vahingoittiko hän sinua niin, että terveys meni?
    Ja ryöstikö narsisti sinut varsinaisesti, vai miten rahat meni?

    Äänestä

  • No kyllä vain ainakin minun kohdallani. On sitä muitakin kuin suoria tapoja. Oletko hiukan yksinkertainen?

    Äänestä

  • Jhgfgho kirjoitti:

    No kyllä vain ainakin minun kohdallani. On sitä muitakin kuin suoria tapoja. Oletko hiukan yksinkertainen?

    Taidat olla pelkkä lastu laineilla vailla omaa tahdonvoimaa. Mieti omaa osuuttasi sen sijaan että projisoit vihasi toiseen. Se on tervettä narsismia!

    Äänestä

  • Mikäköhän osuus on lapsella joka on pahoinpidelty ja vailla tukijoita? Ja ei, kyse ei ole kuritusväkivallasta kuten narsistit ja kulttuuri haluavat sen määrittää ja kääntää. Kerro ja oikaise toki sinä suuri ja tietävä peilinkantaja kun itse itseni niin vääristyneesti kykenen vain näkemään.

    Äänestä

  • Tekikö_nars kirjoitti:

    Tekikö narsisti sinulle jotain sellaista, että menetit terveytesi sen seurauksena? Eli vahingoittiko hän sinua niin, että terveys meni?
    Ja ryöstikö narsisti sinut varsinaisesti, vai miten rahat meni?

    Tuo välikirjoitus ei ollut minun. Mutta joo, hän kavalsi tavallaan minulta paljon rahaa. Suhdetta leimasi myös käsittämätön vallan käyttö ja muu väkivalta. Stressi sairastutti.

    Äänestä

  • GenesisNyt kirjoitti:

    Itse haudon kostoa ja se tulee aika-ajoin mieleen, nostaa päätään. Menetin kaiken, terveyden ja rahat. Sitten kun iskee päälle kostonhalu, laitan pääni alas ja mietin, en halua olla kuten hän on. Mutta kuitenkin....milloin kosto on oikeutettua?

    Pitkään käänsin poskea narsistin edessä, mutta lopulta kipuraja tuli vastaan ja kysyin itseltäni, miksi hullulle pitää aina antaa tietä? Tuleeko hän siitä tyytyväisemmäksi tai minä autuaammaksi?

    Moraalikysymyksiä pohdittuani olen räätälöinyt kostoni aina tarkasti. Toimet ovat olleet sellaisia, ettei nasse ole voinut saada selville, mikä hänen suurien suunnitelmiensa tielle oikeastaan osui. Tällä keinoin olen välttänyt uppoamisen koston kierteeseen.

    En koskaan ryhtyisi kostamaan, jos kyse olisi entisestä läheisestä, kuviossa olisi mukana lapsia tai perheasioita.

    Äänestä

Ei taida olla siitä pelkoa. Todellinen voitto olisi, jos en välittäisi oikeasti vähääkään. Viimeinenkin yhteydenotto sai viha reaktion aikaan. Kostaminen on mahdollista vain täydellisellä huomioimattomuudella, unohtamisella ja sillä , että nauraa koko jutulle ja omalle hölmöydelleen ja jättää sikseen.

Äänestä

Narsistit ovat maailman parhaita näyttelijöitä. Minun tuntemani narsisti on varmasti kertonut jokaiselle halukkaalle kuulijalle miten hän on itkenyt silmät päästään. Tosiasiassa narsistia itkettää vain silloin, kun joku pahanteko on epäonnistunut. Narsistit pelaavat pelejään ja näyttelevät näytelmiään, ja nauttivat "yleisön" edessä esiintymisestä. Mitä suurempi "yleisö", sitä tyytyväisempi on narsisti.
Uhri taas haluaisi vain elää rauhassa omassa pienessä maailmassaan, syrjässä ja poissa yleisön katseilta.
Joten turha sinunkaan on "pelätä" voittavasi.......... Epäilen, että olet vain omia pelejäsi pelaava narsisti.

Äänestä

Samoja asioita olen miettinyt. Kostaminen on alhaista, mutta pitääkö oikeutta puolustaa? Varsinkin omaa oikeutta.

Jos väärintekijälle antaa aina vain periksi, niin väärintekojaan vain jatkuu ja jatkuu. Tätä narsisti käyttää hyväksi. Ja vaikka itse ei olisi enää väärintekojaan kohteena, niin joku muu on.

Suomessa on vallalla jonkinlainen arvokristillinen ajatus siitä, että aina pitää ymmärtää ja antaa anteeksi. Toisaalta aikuiset ihmiset vastaavat tekemisistään ja yhteiskunnassa pitää olla tietty tekojen syy-seuraus suhde.

Olen paljon miettinyt, pitääkö tai kannattaako narsistia vastaan taistella. Usein helpointa ja järkevintä on vain lähteä pois, mutta toisaalta jos vain kaikki pelkäävät narskua, niin homma vain jatkuu ja jatkuu.

Äänestä
  • Harhapoluillahan sitä taapertaa, jos kuvittelee esim. kostolla opettavansa jotain toiselle. Turhaa energianhukkaa ja verenpaineen nostatusta se on. Helpointa ja järkevintä on tosiaan lähteä pois, syventyä omaan itseensä ja kasvaa ihmisenä eteenpäin eikä jäädä vatvomaan menneitä. Ehkä luopua siitä kummajaiskäsityksestä olla haluttu ja rakastettu, keskittyä vain siihen, miten hyvällä tavalla teen itseni tyytyväiseksi elämään ja sellaisista asioista, jotka lähtevät itsestä. Tuo ajatus olla haluttu ja rakastettu ei itselleni ole koskaan ollut elämän päätehtävä, vaan pikemminkin tuottaa hyvää mieltä ja iloa läheisilleen, auttaa heitä ilman, että odottaa vastapalveluksia ja silti kyetä myös pärjäämään omineen.

    Äänestä

  • Minä yritän vain jollain tavoin luovuttaa. Olen tilanteessa josta en voi lähteä pois, enkä myöskään vaikuttaa siihen milloin tapaamme paljoakaan, ainakaan tällä hetkellä. Koen ongelmaksi oikeastaan vain omat tunnereaktioni. Jos osaisin niin alkaisin itse käyttää sitä kaksoissidosviestintää ja käyttäytyisin aina odottamattomasti ja eri tavoin kuin kyseisen henkilön käsikirjoitus menee.

    Äänestä

  • lähes_nassukka kirjoitti:

    Minä yritän vain jollain tavoin luovuttaa. Olen tilanteessa josta en voi lähteä pois, enkä myöskään vaikuttaa siihen milloin tapaamme paljoakaan, ainakaan tällä hetkellä. Koen ongelmaksi oikeastaan vain omat tunnereaktioni. Jos osaisin niin alkaisin itse käyttää sitä kaksoissidosviestintää ja käyttäytyisin aina odottamattomasti ja eri tavoin kuin kyseisen henkilön käsikirjoitus menee.

    " Jos osaisin niin alkaisin itse käyttää sitä kaksoissidosviestintää ja käyttäytyisin aina odottamattomasti ja eri tavoin kuin kyseisen henkilön käsikirjoitus menee."
    Parhaiten rikot narsistin käsikirjoitusta kun lopulta katkaiset hyväksikäyttösuhteen kokonaan.
    Ohje 1.
    Mene omia menojasi minne menetkin. Älä kerro narsistille paljoa menoistasi. Kerro vain että menet ja lähdet. Narsisti soittelee perääsi vaikkei muuten soittaisikaan. Kaikki missä muutat tottua kuviota, herättää narsistin kiinnostusta.
    Ohje 2.
    Lähde elämään omaa elämääsi. Sinulla ei ole mitään menetettävää, ainostaan voitettavaa. Kaikki mitä teet ilman narsistia, on pelkkää plussaa ja lisää elämääsi.
    Ohje 3.
    Kulje kohti sitä unelmaa, joka sinulla oli ennen narsistia. Voit ainostaan saavuttaa.

    -Kaikki mikä lisää itsenäisyyttäsi, tekee sinusta paremman ja kiinnostavamman ihmisen -sen narsistinkin mielestä, jos se sinua lohduttaa.

    Äänestä

Tämä video on minusta jollain tavalla tähän asiaan sopiva vastaus.
Jos nyt näin keski-ikäisten sopii katsoa nuorison hittiveodeoita, yllättävän syvällinen mielestäni:

https://www.youtube.com/watch?v=HHP5MKgK0o8

Äänestä
  • Tuolla reseptillä tulee vain itse tuhotuksi. Niin moni on vailla omaatuntoa ja arvostelukykyä. Tai sitten lopulta vaahtokarkin selkärangalla varustettuja... Kiva video ja kaunis nainen kuitenkin.

    Äänestä

  • Mutta minusta tuon videon viestin voisi ymmärtää monella tavalla.

    Miten reseptin tulkitset ?

    Äänestä

  • aloittajan kirjoitti:

    Mutta minusta tuon videon viestin voisi ymmärtää monella tavalla.

    Miten reseptin tulkitset ?

    No näin heikosta sen kummemmin syväpsykologisoimatta käsittäisin kyseessä olevan perinteinen kristillinen toisen posken kääntämisetiikka, ja 70kertaa 70, vai mikä se lukumäärä oli, kehotus kestää loukkauksia ja kärsimyksiä hymyillen ja alistua kohtalonsa, joka on jonkun satuolennon käsissä. Tässä loppuu kärsimyksen täyteinen elämä kesken odotellessa taivaallista interventiota.

    Äänestä

  • Heikosta _ äkkiseltään korjaan.

    Äänestä

  • okeiiii...ymmärrän...
    mielenkiintoista...
    minä koen ihan täysin toisella tavalla...
    tästä näkee miten eri tavoin viestejä voi tulkita tai tunteellakin kokea.

    Itse koen tuon musiikkiesityksen jotenkin näin omasta näkökulmastani eli että ei tarvitse kuunnella niitä lopputtomaan anteeksiantamiseen ja toisen posken kääntämiseen kehottajia, vaan koen laulun kannustavan päättäväiseen taisteluun, mutta hyvällä ja ilman väkivaltaa.

    Näin sitä voi jokainen kokea taidetta omien silmälasiensa läpi.
    Ehkä tuo laulu on erilainen miehen katsottavaksi, liian pehmeä taistelutilanteeseen.
    Mutta minä koen siinä naisellista voimaa.
    Laulajakin noin sata kertaa kauniimpi kuin minä ja hyvin itsevarman oloinen.

    Äänestä

  • Ja tanssijoiden liikkeissäkin voimaa.

    Äänestä

  • aloittajan kirjoitti:

    okeiiii...ymmärrän...
    mielenkiintoista...
    minä koen ihan täysin toisella tavalla...
    tästä näkee miten eri tavoin viestejä voi tulkita tai tunteellakin kokea.

    Itse koen tuon musiikkiesityksen jotenkin näin omasta näkökulmastani eli että ei tarvitse kuunnella niitä lopputtomaan anteeksiantamiseen ja toisen posken kääntämiseen kehottajia, vaan koen laulun kannustavan päättäväiseen taisteluun, mutta hyvällä ja ilman väkivaltaa.

    Näin sitä voi jokainen kokea taidetta omien silmälasiensa läpi.
    Ehkä tuo laulu on erilainen miehen katsottavaksi, liian pehmeä taistelutilanteeseen.
    Mutta minä koen siinä naisellista voimaa.
    Laulajakin noin sata kertaa kauniimpi kuin minä ja hyvin itsevarman oloinen.

    "ei tarvitse kuunnella niitä loputtomaan anteeksiantamiseen ja toisen posken kääntämiseen kehottajia, vaan koen laulun kannustavan päättäväiseen taisteluun, mutta hyvällä ja ilman väkivaltaa"
    Tuota minäkin olen kauan, liian kauan pohtinut, pitäisikö itseään puolustaa?
    Tästä olen puhunut monien sielunhoitajien kanssa. He olivat sitä mieltä, että Jumala ei halua, että kukaan ryhtyy kynnysmatoksi, vaan itseään tulee puolustaa.
    Kun sitten aloin vihdoinkin puolustautumaan vääriä syytöksiä vastaan, niin siitä narsisti vain innostui ja sai uutta voimaa.
    Nyt minut on entistä enemmän syyllistetty ja nujerrettu, ja valitettavasti voin kokemuksesta sanoa, että ei kannata yrittää puolustautua narsistia vastaan.
    Toisaalta on mielestäni kuitenkin parempi, että edes yritin korjata vääryydet, (vaikka minua ei kukaan uskokaan) kuin että olisin antanut kaiken vain jatkua entiseen tapaan.
    Ehkä joskus tulevaisuudessa narsismistakin tiedetään enemmän.....

    Äänestä

  • Joo olen samoilla linjoilla,
    kannattaa tehdä tietyt korjaukset vaikka se ei auttaisi mitään.
    Vaikka häviääkin, saa siitä kuitenkin rehellisiä jalanjälkiä ikäänkuin, kun on ne rehelliset tiet kulkenut vaikka hyödyttömästikin.

    Omalla kohdallani ainakin ainoana itsepuolustuksena on tuottanut jotain tulosta se, että en välitä siitä, ettei kukaan usko. En kyllä ole vielä läheskään selvinnyt, mutta
    ainoa mikä on edes kääntänyt suuntaa vähän paremaan on pyrkiminen vähän "kuuroon jääräpäisyyteen". Ja sillä tavalla voi vähitellen jo joku uskoakin, kun saa sanottua painokkaammin. Kun ihan oikeesti ne jotka ei totuutta usko on väärässä.
    Vaikea uskaltaa olla näin itsevarma kun ei kuitenkaan ole missään hyvässä kunnossa jne, mutta ei sekään mitään auta että suggeroi itsensä aina vain epävarmemmaksi.

    Äänestä

  • toivoasopii kirjoitti:

    "ei tarvitse kuunnella niitä loputtomaan anteeksiantamiseen ja toisen posken kääntämiseen kehottajia, vaan koen laulun kannustavan päättäväiseen taisteluun, mutta hyvällä ja ilman väkivaltaa"
    Tuota minäkin olen kauan, liian kauan pohtinut, pitäisikö itseään puolustaa?
    Tästä olen puhunut monien sielunhoitajien kanssa. He olivat sitä mieltä, että Jumala ei halua, että kukaan ryhtyy kynnysmatoksi, vaan itseään tulee puolustaa.
    Kun sitten aloin vihdoinkin puolustautumaan vääriä syytöksiä vastaan, niin siitä narsisti vain innostui ja sai uutta voimaa.
    Nyt minut on entistä enemmän syyllistetty ja nujerrettu, ja valitettavasti voin kokemuksesta sanoa, että ei kannata yrittää puolustautua narsistia vastaan.
    Toisaalta on mielestäni kuitenkin parempi, että edes yritin korjata vääryydet, (vaikka minua ei kukaan uskokaan) kuin että olisin antanut kaiken vain jatkua entiseen tapaan.
    Ehkä joskus tulevaisuudessa narsismistakin tiedetään enemmän.....

    "Tuota minäkin olen kauan, liian kauan pohtinut, pitäisikö itseään puolustaa?
    Tästä olen puhunut monien sielunhoitajien kanssa. He olivat sitä mieltä, että Jumala ei halua, että kukaan ryhtyy kynnysmatoksi, vaan itseään tulee puolustaa.
    Kun sitten aloin vihdoinkin puolustautumaan vääriä syytöksiä vastaan, niin siitä narsisti vain innostui ja sai uutta voimaa."

    Itseään pitää puolustaa, mutta se on tehtävä ovelasti. Narsisti poikkeaa terveistä ihmisistä siten, ettei hänen kanssaan voi keskustella tasavertaisesti. Hän ei koskaan pohdi saamaansa asiallista palautetta, vaan raivostuu ja kostaa. Viralliset menettelytavat ovat hänelle tuttua kauraa. Aiempien uhrien toimesta hän on käynyt ne läpi useita kertoja ja osaa kääntää pelin omaksi voitokseen. Siksipä narsistia vastaan pitää puolustautua toisin. Se on omanlaistaan sissisotaa, johon ryhtyessään pitää tuntea paitsi narsisti myös koko toimintakenttä.

    Narsistin suhteen eivät valitettavasti päde ammattiauttajien ohjeet, kuten "ilmoita kiusaajalle selkeästi, että et hyväksy hänen toimintaansa". Ja tietysti on selvää, että mikäli kumppani on narsisti, ainoa ratkaisu on ero.

    Äänestä

  • Minusta harvinaisen hyvä kirjoitus tämä jonka 1119 on kirjoittanut.

    Olen aivan samaa mieltä. (Kun tietysti ne mielipiteet kuulostaa niin harvinaisen hyville, jotka on samoja kuin omatkin ...heheheh)

    Äänestä

  • Minustakin hyvä ja selkeä kirjoitus 1119ltä. Ei niinkään mielipide, vaan mallia -totuus.

    Äänestä

  • 1119 kirjoitti:

    "Tuota minäkin olen kauan, liian kauan pohtinut, pitäisikö itseään puolustaa?
    Tästä olen puhunut monien sielunhoitajien kanssa. He olivat sitä mieltä, että Jumala ei halua, että kukaan ryhtyy kynnysmatoksi, vaan itseään tulee puolustaa.
    Kun sitten aloin vihdoinkin puolustautumaan vääriä syytöksiä vastaan, niin siitä narsisti vain innostui ja sai uutta voimaa."

    Itseään pitää puolustaa, mutta se on tehtävä ovelasti. Narsisti poikkeaa terveistä ihmisistä siten, ettei hänen kanssaan voi keskustella tasavertaisesti. Hän ei koskaan pohdi saamaansa asiallista palautetta, vaan raivostuu ja kostaa. Viralliset menettelytavat ovat hänelle tuttua kauraa. Aiempien uhrien toimesta hän on käynyt ne läpi useita kertoja ja osaa kääntää pelin omaksi voitokseen. Siksipä narsistia vastaan pitää puolustautua toisin. Se on omanlaistaan sissisotaa, johon ryhtyessään pitää tuntea paitsi narsisti myös koko toimintakenttä.

    Narsistin suhteen eivät valitettavasti päde ammattiauttajien ohjeet, kuten "ilmoita kiusaajalle selkeästi, että et hyväksy hänen toimintaansa". Ja tietysti on selvää, että mikäli kumppani on narsisti, ainoa ratkaisu on ero.

    Tosi hyvä! Sissinä pitää tuntea toimintaympäristö, ja iskeä infrastruktuuriin. Tärkeintä on tietysti suojata itsensä ensin ja koko ajan. Kosto on ollut tosi terapeuttista, joskin on osattava lopettaa ajoissa.

    Päästää irti.

    Äänestä

  • aloittajan kirjoitti:

    Joo olen samoilla linjoilla,
    kannattaa tehdä tietyt korjaukset vaikka se ei auttaisi mitään.
    Vaikka häviääkin, saa siitä kuitenkin rehellisiä jalanjälkiä ikäänkuin, kun on ne rehelliset tiet kulkenut vaikka hyödyttömästikin.

    Omalla kohdallani ainakin ainoana itsepuolustuksena on tuottanut jotain tulosta se, että en välitä siitä, ettei kukaan usko. En kyllä ole vielä läheskään selvinnyt, mutta
    ainoa mikä on edes kääntänyt suuntaa vähän paremaan on pyrkiminen vähän "kuuroon jääräpäisyyteen". Ja sillä tavalla voi vähitellen jo joku uskoakin, kun saa sanottua painokkaammin. Kun ihan oikeesti ne jotka ei totuutta usko on väärässä.
    Vaikea uskaltaa olla näin itsevarma kun ei kuitenkaan ole missään hyvässä kunnossa jne, mutta ei sekään mitään auta että suggeroi itsensä aina vain epävarmemmaksi.

    "Vaikka häviääkin, saa siitä kuitenkin rehellisiä jalanjälkiä ikäänkuin"
    Tuo on hyvin sanottu. Aina kannattaa kertoa asioiden todellinen laita, vaikka kukaan ei uskoisikaan.
    Tässä minunkin tapauksessani uskon, että ainakin 50-100 ihmistä tietää totuuden, mutta kukaan ei puhu, koska suurimmalla osalla näistä ihmisistä on omakin lehmä ojassa. Heidän on pakko vaieta.
    Narsisteilla on taito sotkea asiat, ja sotkea asioihinsa suuret joukot ihmisiä. Sellaisiakin on, joilla ei ole ollut aavistustakaan siitä, mihin ovat oikeasti sotkeutuneet, osa tietämättään, osa tieten tahtoen.
    Osa ihmisistä vaikenee, koska "jäljet pelottavat". Miksi kukaan puhuisi, vaikka totuuden tietääkin, kun jokainen näkee miten minulle on käynyt. Minähän olen paras esimerkki siitä, että ei kannata suutaan avata narsistia vastaan. Huonostihan siinä käy........

    Äänestä

  • Kun riittävän moni ihminen uskoo valheeseen, siitä tulee ryhmälle tosiasia, jonka pohjalta käyttäydytään ja tehdään ratkaisuja. Vastaavasti tosiasiat muuttuvat valheiksi ja alkuperäisiä tosiasioita toisteleva on ryhmän silmissä valehtelija, joka mieluiten ohitetaan. Mustauspuheiden kohteelle ilmiö on murskaava kokemus.

    Äänestä

  • ttff kirjoitti:

    "Vaikka häviääkin, saa siitä kuitenkin rehellisiä jalanjälkiä ikäänkuin"
    Tuo on hyvin sanottu. Aina kannattaa kertoa asioiden todellinen laita, vaikka kukaan ei uskoisikaan.
    Tässä minunkin tapauksessani uskon, että ainakin 50-100 ihmistä tietää totuuden, mutta kukaan ei puhu, koska suurimmalla osalla näistä ihmisistä on omakin lehmä ojassa. Heidän on pakko vaieta.
    Narsisteilla on taito sotkea asiat, ja sotkea asioihinsa suuret joukot ihmisiä. Sellaisiakin on, joilla ei ole ollut aavistustakaan siitä, mihin ovat oikeasti sotkeutuneet, osa tietämättään, osa tieten tahtoen.
    Osa ihmisistä vaikenee, koska "jäljet pelottavat". Miksi kukaan puhuisi, vaikka totuuden tietääkin, kun jokainen näkee miten minulle on käynyt. Minähän olen paras esimerkki siitä, että ei kannata suutaan avata narsistia vastaan. Huonostihan siinä käy........

    Lisään vielä, että kenelläkään ei edes ole mitään intressiä puuttua peliin. Eräskin sanoi minulle suoraan, että ei halua tulla sotketuksi noin "likaiseen juttuun".
    Narsisti taas porhaltaa voitosta voittoon....... ja rehentelee, miten on ahkerasti puuhastellut minun selkäni takana ja varmistanut voittonsa.

    Äänestä

Kyllä. Juuri näin. Kuuro ja sokeahko härkäpää vaikka ihan hajoamiseen saakka heikottaisi. Ja toistoa toistoa aina vaan uudestaan vaikka Lanka loppuu niin repii sitten housuista jonkun ilmaisuväkkyrän Jollekin joskus menee joku perille.

Äänestä

Miksi minulle tulee mieleen aloituksesta pokaali?
Että jos niinkuin voittaisin narsistin, niin se narsisti olisi kuin pokaali.
Voitinhan minä pokaalini, mutta oli kiertopalkinto, mikä ensin tuntui pettymykseltä, kunnes kunnolla tajusin mistä kyse.

Äänestä

Löin exääni nyrkillä, enkä kadu yhtään, hän oli oikea kusipää ja aina oikeas. Nyt voin lohduttaa itseäni sillä, että jos hän oli narsisti, niin sai sitä mitä tarvitsikin.

Äänestä
  • Pistä käsi sydämelle (jos on), ja mieti, oliko niin, että sinusta ei ollut niin väliä kuka olisi ollut oikeassa, kunhan vain sinä olisit saanut kuvitella olevasi oikeassa.
    JOS. Iso JOS. JOS hän ei ollutkaan narsisti, vaan sinä jästipää joka kinasit kinaamasta päästyäsi ja hän aivan uuvuksissa sinun kanssasi.
    -Älä ikinä, älä ikinä vahingossakaan kiittele lyömisiäsi, vaan mieti, miksi olit siinä tilanteessa, että sinun nyrkkisi heilahti. Ettet vain olisi saanut asua huomattavan edullisesti hänen kanssaan.

    Äänestä

  • Ei ollu kinaa. Kusipää se on silti ja se mitä se esittää oikeasti olevansa on ihan jotaki muuta, kuin mitä se kun sen lähelle pääsee. Empatia kyvytön hirviö, joka kääntää kaiken itsestä pois niin, että toinen miettii mitä minä olen tehnyt, vaikka en ollut tehnyt mitään.Se oli vielä tyhmä, kun ei ilmoittanut poliisille. Mulla on aina ollu enemmän rahaa, kun asun yksin. Ainoat hyvät asiat oli tiukka vittu ja suihin otto.

    Äänestä

  • Mulukku123 kirjoitti:

    Ei ollu kinaa. Kusipää se on silti ja se mitä se esittää oikeasti olevansa on ihan jotaki muuta, kuin mitä se kun sen lähelle pääsee. Empatia kyvytön hirviö, joka kääntää kaiken itsestä pois niin, että toinen miettii mitä minä olen tehnyt, vaikka en ollut tehnyt mitään.Se oli vielä tyhmä, kun ei ilmoittanut poliisille. Mulla on aina ollu enemmän rahaa, kun asun yksin. Ainoat hyvät asiat oli tiukka vittu ja suihin otto.

    taidot

    Äänestä

  • Ja mitään en kadu. Sai ansionsa mukaan.

    Äänestä

En enää pelkää voittavani narsistia.
Elämäni oli jo melko hyvin, niin hyvin,
että unohdin varoa psykopaattiäitiäni ja aloin kommunikoida hänen kanssaan iloisesti.
Olen nyt yhtäkkiä aivan hirveässä kunnossa.
En ymmärrä mitä on tapahtunut. Luulen että minut on manipuloitu kertakaikkisesti huomaamattani. Pelottaa todella. Tämä on aivan käsittämätöntä. Miten tämmöstä voi tapahtua ?????????????????????

Kyllä minä tiedän että psykopaatin luonnetta häneltä löytyy, mutta onko hän enemmänki psykopaatti ku olen luullutkaan ? Ja toinen vanhempi jossain määrin samassa mukana.
Pitäisikö minun varoa ihan koko elämäni edestä, vaikka onkin äitini ?

Äänestä
  • Ilmeisesti pahoittaa mielesi. Tuntuu syvällä sielussa kun on ensin hyväntuulinen ja sitten tulee pudotus, niin ero on niin suuri...
    Ikävä että taas kävi noin. On varmaan raskasta olla koko ajan varuillaan. Ei siinä oikeen hyvää tuulta kiinni saa, jos koko ajan pitää varoa.

    Äänestä

  • Joo tämä tapahtuu kumman salakavalasti. Nyt oli niin pelottavaa,
    että harkitsen vanhempieni unohtamista kokonaan. Menin ihan kamalaan olotilaan niinkuin päätä olisi hakattu sisältäpäin jollan kahdella vasaralla. Äiti vastasi jotain: "Mitä sillä on väliä, tee omat johtopäätöksesi !"
    En myöskään enää kestä jatkuvaa pientä kiusaamista, vaikka se ei olisikaan niin vakavaa, mutta jos se on jokapäiväistä ja kummankin vanhemman taholta eri tavoilla vuosia sitä ei enää kestä.
    Minulla oli pahvilaatikko joka toi minulle onnea. Luotin sen heidän haltuun ja nyt sen takaisinsaamiseksi joutuu käymään ällöjä keskusteluja.
    "Voinko saada sen takaisin ?"
    "En tiedä koska"
    "No saisiko viikon sisällä ?"
    "No ehkä tai sitten kuukauden !"
    Eikö viikon sisällä kävisi ?
    No en tiedä millon
    ja luuri korvaan.

    jne...

    Äänestä

  • Luulen, että haluavat vartioida, että varmasti tietävät, jos aion käyttää pahvilaatikkoa johonkin mukavaan vielä toisen kerran, koska eka kerran elämässä onnistuin tekemään jotain onnistunutta salaa. Jälkeenpäin hyväuskoisuuttani menin kertomaan. Sen jälkeen on ollut taas elämä pelottavaa ja aistin sen pahantahtoisuuden, ja jollain pahvilaatikolla jopa yritetään hallita tunteita ja olotilaani.
    Ihan hullua. En olis voinu uskoa että tällästä voi olla olemassa.
    Ehkä tästäkin vielä toipuu, vaikka en nyt ala tähän nettiin kaikkea selostamaan.

    Äänestä

  • aloittaaja kirjoitti:

    Luulen, että haluavat vartioida, että varmasti tietävät, jos aion käyttää pahvilaatikkoa johonkin mukavaan vielä toisen kerran, koska eka kerran elämässä onnistuin tekemään jotain onnistunutta salaa. Jälkeenpäin hyväuskoisuuttani menin kertomaan. Sen jälkeen on ollut taas elämä pelottavaa ja aistin sen pahantahtoisuuden, ja jollain pahvilaatikolla jopa yritetään hallita tunteita ja olotilaani.
    Ihan hullua. En olis voinu uskoa että tällästä voi olla olemassa.
    Ehkä tästäkin vielä toipuu, vaikka en nyt ala tähän nettiin kaikkea selostamaan.

    :D. Oisin kyllä hurjan utelias mitä teit sillä pahvilaatikolla..
    Ja sitten myös siitä miksi uskoit sen heidän haltuun?
    (Tulen toimeen vaikken saakaan tietää..)

    Äänestä

  • Narsisti voittaa aina. Pakko myöntää......

    Äänestä

  • Kyseessä todella on kohtalaisen kulunut pahvilaatikko :)
    Vanhempani sanoi ilman muuta laittavansa pahvilaatikon talteen, mutta kun minä aloin sitä haluamaan, ilme muuttui vähän jännäksi. "Ai haluatko sä senkin ?"
    Kyseessä on aikoinaan nettikaupan ostosten mukana minulle saapunut pahvilaatikko, jolle keksin parempaa käyttöä.
    Uskoin tämän laatikon heidän haltuunsa vähän niinkuin vahingossa, kun se kulki siinä samalla, kun piti hoitaa muita asioita. Unohdin muutenkin varoa vanhempieni kamalaa vaikutusta, kun minun vanhempani oli onnistunut pehmittämään pääni tuomalla minulla yllättäen marjoja. Ja tämä on tositarina.
    Onnea tuovan pahvilaatikon salaisuus on minun jätettävä mysteeriksi...

    Menin taas ansoihin :(
    Olen järkyttynyt pahan kerran varsinkin jo nähtyäni pilkahduksen valoa ja vapautta pahvilaatikkoni uumenissa.

    Äänestä

  • aloittaaja kirjoitti:

    Kyseessä todella on kohtalaisen kulunut pahvilaatikko :)
    Vanhempani sanoi ilman muuta laittavansa pahvilaatikon talteen, mutta kun minä aloin sitä haluamaan, ilme muuttui vähän jännäksi. "Ai haluatko sä senkin ?"
    Kyseessä on aikoinaan nettikaupan ostosten mukana minulle saapunut pahvilaatikko, jolle keksin parempaa käyttöä.
    Uskoin tämän laatikon heidän haltuunsa vähän niinkuin vahingossa, kun se kulki siinä samalla, kun piti hoitaa muita asioita. Unohdin muutenkin varoa vanhempieni kamalaa vaikutusta, kun minun vanhempani oli onnistunut pehmittämään pääni tuomalla minulla yllättäen marjoja. Ja tämä on tositarina.
    Onnea tuovan pahvilaatikon salaisuus on minun jätettävä mysteeriksi...

    Menin taas ansoihin :(
    Olen järkyttynyt pahan kerran varsinkin jo nähtyäni pilkahduksen valoa ja vapautta pahvilaatikkoni uumenissa.

    ps. tuolloin pelkäsin voittavani narsistin, kun tiirasin valoa pahvilaatikkoni välityksellä.
    Mutta nyt on mennyt valo, eikä laatikkokaan (jota muuten pitkään tarkoin varjelin salaa piilottelin )
    vielä ole hallussani. Vanhempani varmaan toivoo minun soittavan 4688800000 kertaa saadakseni pahvilaatikkoni itselleni, ja siten minun aivonenergiani saataisiin taas suunnattua hänen kännykkäänsä, jolla hän kauko-ohjailisi minua kuten kaukosäätimellä.

    Äänestä

Luin vitjan läpi. Mielestäni aloittaja on mies. "Narsisti" on tässä ulkopuolinen mies, jonka ap on tehnyt ulkopuoliseksi, on kaivanut hänestä esiin itselleen vihollisen.
On segertvarmaa, että ap leimaa kirjoitukseni oletteluksi ja huuhaaksi.

Äänestä

Kieltämättä pelko on aiheellinen, sillä jos onnistut siinä, minkä se tekee sinusta sitten?

Äänestä
  • Aivan niin. Vain narsistit kilpailevat ja voittavat.....

    Äänestä

  • Joillain se kilpailijan arkkityyppinen persoonallisuuden osa saattaa hallita koko käyttäytymistä. Kosto on suloinen - siitä löytyy tutkittua tietoa.

    Jos hyväksytään tosiasia - kosto on suloinen - paras kosto lienee: toimi niin, ettet tule kaltoinkohtelijasi kaltaiseksi.

    Äänestä

Jaa. Oletteko koskaan kuulleet oikeudenmukaisuutta tavoittelevista ihmisistä?

Äänestä
  • Minä olen. Oikeudenmukaisuus on yksi tärkeimmistä arvoistani. Oikeudenmukaisuutta olen aina tavoitellut. Valitettavan vähän olen sitä löytänyt ympäriltäni.

    Äänestä

Onpa tyhmä keskustelu. Kukaan aikuinen joka heikoimpiansa eli riippuvaisia lapsia kiusaa ja pahoinpitelee on rikollinen oli sitten lisäksi narsisti taija lukihäiriöinen. Käsittääkseni narsuja tulee lähinnä hemmotelluista ja suojatuista kakruista. Se on tietysti vanhempien moka mutta itse on aikuisena velvollinen paikkaamaan puutteitaan. Niinhän me muutkin teemme vaikka vain ihmisen riekaleet on jäljellä siitä "lukihäiriöisen" käsittelystä.

Äänestä
  • Minun kokemukseni mukaan sellaisesta lapsesta tulee narsisti, jonka äiti on ollut väkivaltainen, pahoinpitelevä alkoholistinarsisti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


äölkjhgfdf kirjoitti:

Pelkääkö joku muuki niin ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu