Mistä päättymätön skuutti

Eiköhän sillä ns. saksalaisskuuttauksessa tavoitella sitä, että köysi ei koskaan loppuisi kummaltakaan puolelta. Päättymätön köysi saattaa tosin mennä ikävästi kierteelle. Folkkarissa käytetään joskus päättymätöntä spinnuskuuttia, joka on kyllä ihan toimiva.

EtteiLoppuisi kirjoitti:

Eiköhän sillä ns. saksalaisskuuttauksessa tavoitella sitä, että köysi ei koskaan loppuisi kummaltakaan puolelta. Päättymätön köysi saattaa tosin mennä ikävästi kierteelle. Folkkarissa käytetään joskus päättymätöntä spinnuskuuttia, joka on kyllä ihan toimiva.

Lue lisää

Eikö päättymätön spinnunskuutti ole aika riskaabeli ajatellen tilanteita, joissa broutsataan oikein kunnolla ja / tai väärässä paikassa tai väärään aikaan? Tällöinhän skuutin päästäminen vapaaksi ei onnistu. Ongelma hoituu osin käyttämällä riittävän pitkää köyttä, mutta sitten menetetään taas köyden määrän säästymisestä tulevaa hyötyä

Kyseessä ei ole trolli. Saksalaisessa skuuttisysteemissä jatkuva skuutti on todellakin jatkuva ja yhtenäinen lenkki, eikä köyden päät voi olla missään kiinteässä osassa kiinni.
En suosittele. Saavutettava etu ei voita kasvanutta hässäkkäpotentiaalia. Ison skuutissa on väkisin reilusti pituutta ja katkamattomana sen selvittäminen on hidasta. Ison skuutti pitää olla aina nopeasti päästettävissä.

spkoo kirjoitti:

Kyseessä ei ole trolli. Saksalaisessa skuuttisysteemissä jatkuva skuutti on todellakin jatkuva ja yhtenäinen lenkki, eikä köyden päät voi olla missään kiinteässä osassa kiinni.
En suosittele. Saavutettava etu ei voita kasvanutta hässäkkäpotentiaalia. Ison skuutissa on väkisin reilusti pituutta ja katkamattomana sen selvittäminen on hidasta. Ison skuutti pitää olla aina nopeasti päästettävissä.

Lue lisää

Sama pätee spinnuskuutteihin. Nykytietämykselläni en missään nimessä haluaisi yhteen takagaijaa ja skuuttia. Varsinkaan tuplaskuutteina. Yksinkertainen köysi hieman ylipitkänä pitkässä reissussa sallii myös kuluneen pään pois pätkäisyn tai skuutin kääntämisen.
Päättymättömiä köysiä saa rikipajoista, jos ei itse halua pleissata. Itse olen käyttänyt niitä lentävien pyrjeiden rullareiveissä.

spkoo kirjoitti:

Kyseessä ei ole trolli. Saksalaisessa skuuttisysteemissä jatkuva skuutti on todellakin jatkuva ja yhtenäinen lenkki, eikä köyden päät voi olla missään kiinteässä osassa kiinni.
En suosittele. Saavutettava etu ei voita kasvanutta hässäkkäpotentiaalia. Ison skuutissa on väkisin reilusti pituutta ja katkamattomana sen selvittäminen on hidasta. Ison skuutti pitää olla aina nopeasti päästettävissä.

Lue lisää

Osaako joku muuten selittää, miksi tämä ns. saksalainen ison skuuttaus on parempi kuin esim. tavallinen talja?

SkuuttaustenErot kirjoitti:

Osaako joku muuten selittää, miksi tämä ns. saksalainen ison skuuttaus on parempi kuin esim. tavallinen talja?

Isoissa veneissä ei 6 x taljakaan riitä ja sitä tehokkaammissa kasvaa tarvittavan köyden määrä ja kitka turhan suureksi. Erillinen hienosäätökin on vähän kömpelö.

Ehkäpäsiksi kirjoitti:

Isoissa veneissä ei 6 x taljakaan riitä ja sitä tehokkaammissa kasvaa tarvittavan köyden määrä ja kitka turhan suureksi. Erillinen hienosäätökin on vähän kömpelö.

Entä miksi saksalainen skuuttaus on parempi alle 40-jalkaisissa veneissä?

No eihän se mitenkään selvästi parempi ole veneissä, joissa pärjää 6x taljalla mahdollisella hienosäädöllä. Se on erilainen ja aika harvinainen jonnekin 36-38 jalkaan saakka. Yleensä saksalaisessa skuuttauksessa on 2x välitys. Tällöin siis köyttä tarvitsee päästää tai vetää 3x vähemmän kuin 6x taljalla. Jo reilut 30-jalkaisessa C/R-veneessä 6x talja ei riitä helppoon säätämiseen kryssillä, vaan tarvitaan se hienosäätö, jolla talja on 12-24x. Vinssillä käytössä on kolme eri välitystä: veto suoraan köydestä (2x), vinssin 1-vaihteella (esim 26x) ja 2-vaihteella (esim 80x). Edellä oleva 40:llä vinssillä, jollain muulla saa toiset.

Tuolla saa siis päättämättömän hienosäädön, mutta toisaalta menettää sen 6x:n, jolla on nopea vetää melko suurta voimaa. Yksi selkeä etu on varma skuutin päästö. 6x talja voi olla todella vaikea avata puuskassa, varsinkin hienosäädön säätövaran loputtua. Vinssiltä köysi on helppo päästää kovassakin vedossa, mutta tietysti vinssiin voi saada engelsmannin tai jonkun muun päästön estävän hässäkän. Silloinkin on vielä mahdollisuus päästää toisesta vinssistä.

Olen purjehtinut useita avomerikisoja 40 -jalkaisilla veneillä sekä saksalaisella että taljatyyppisellä skuuttauksella. Mielestäni jälkimmäinen on varmempi ja toimivampi systeemi. Toki riittävän isossa veneessä talja alkaa olla hankala, ja on pakko käyttää vinssejä.

TaljaParempi kirjoitti:

Olen purjehtinut useita avomerikisoja 40 -jalkaisilla veneillä sekä saksalaisella että taljatyyppisellä skuuttauksella. Mielestäni jälkimmäinen on varmempi ja toimivampi systeemi. Toki riittävän isossa veneessä talja alkaa olla hankala, ja on pakko käyttää vinssejä.

Lue lisää

Herkissä ja reiluhkosti rikatuissa veneissä, joissa pitää aktiivisesti päästää ison skuutista puuskissa on saksalainen ylivoimainen, sekä nopeuden että skuuttaajan kestävyyden kannalta. Siis kilpakäyttöä tarkoitan. Matkapurjehdukselle voi tietenkin reivata siten ettei tarvitse puuskissa paljoa päästellä.

Yksi keino on käyttää vapaana olevaa genuavinssiä ison skuuttaamiseen.

kelaaja kirjoitti:

Yksi keino on käyttää vapaana olevaa genuavinssiä ison skuuttaamiseen.

Siis tavallisen taljan kanssa? Toimii toki, kunhan talja ei ole levangissa. Levangin kanssa pitää lukita levanki molempiin suuntiin eli sitä ei voi käyttää. Lisäksi vendoissa tulee ylimääräisiä operaatioita.

Mistä lähtien Meglussa on ollut spinnu?

Spinnumegluko kirjoitti:

Mistä lähtien Meglussa on ollut spinnu?

No onhan siinä, tosin se on epäsymmetrinen spinnu. Kilpapurjehdussääntöjen (ja LYSin) mukaan keulapurje, jonka keskileveys on yli 75% on spinaakkeri.

Spinnumegluko kirjoitti:

Mistä lähtien Meglussa on ollut spinnu?

spinnuksi sitä sanotaan kaikissa ohjeissa.