Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taito on romahtanut lyhyessä ajassa, sanovat useat ruotsin kielen lehtorit. Toisen kotimaisen kielen taitotaso jää monilla jopa yläkoulutasolle, vaikka esimerkiksi pakolliset akateemisen ruotsin kurssit vaatisivat pohjalle jopa ylioppilaskirjoitusten arvosanan C tai M. Iso osa lukioikäisistä ei enää kirjoita ruotsia ylioppilaskirjoituksissa. Ruotsin kieli muuttui vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa vuonna 2005.
Kävimme Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella testaamassa, millä tasolla korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kieli todellisuudessa on.
Opiskelijoiden ruotsin kielen taito romahtanut lyhyessä ajassa: "Tilanne on räjähtänyt käsiin"
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Testasimme-miten-hyvin-yliopisto-opiskelijat-osaavat-ruotsia-katso-video/749313
Kävimme Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella testaamassa, millä tasolla korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kieli todellisuudessa on.
Opiskelijoiden ruotsin kielen taito romahtanut lyhyessä ajassa: "Tilanne on räjähtänyt käsiin"
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Testasimme-miten-hyvin-yliopisto-opiskelijat-osaavat-ruotsia-katso-video/749313
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miksi ihmeessä kukaan järkevä ihminen opettelisi suurella vaivalla TURHAN kielen?
Ainoastaan pakkovirkaruotsi ylläpitää ruotsin kielen osaamisen tarvetta Suomessa.
Ja juuri siksi svekotahot sitä niin julmetusti puolustavatkin!
Hyvin mielelläni opiskelen kielen, jota osaa yli 30 milj.
kuin kuuluun pelkästään pieneen rakkaaseen 5 milj. kansaan, jonka kieli on hyvin vaikea oppia ja jota tosiaankin osaa vain pieni vähemmistö. Ruotsia osaamalla pärjää Norjassa,Tanskassa, Islannissakin skandinaviskaa ymmärtämällä, puhumattakaan Ruotsissa.
Suomi maana ja kulttuurina on hyvin pieni maailmalla, jopa niin, että Skandinavian maista tunnetaan moni muu ennemmin kuin Suomi. Ei tiedetä sijaintiamme. Olemme itse tehneet itsestämme suurempia. Senpä tähden laa
jempi kielitaito on meidän etumme.
"Senpä tähden laa
jempi kielitaito on meidän etumme."
Laajempi kielitaito, englanti jota tarvitaan ja heikko ruotsi jota harva tarvitsee.
Aikamoista akrobatiaa väittää laajaksi.
Ruotsinkielisten nuorten kielitaito ei parane maan pääväestön pakottamisella pikkukielen opintoihin.
Tyttö alkaa nauraan ja sanoo että nyt on väärä kieli.
HÄÄÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄÄÄÄÄÄ!
Minuakin naurattaisi.
Osoittaa fennon älykkyyden ja tulevaisuuden. Junttina Kuopiossa. Miksi helvetissä sivistynyt Suomi maksaa senkin persereiän kulut?
Sisäsiittoinen hurri voi pitää päänsä kiinni.
Meni loiselta jauhot suuhun.
Korkeakoulujen ruotsinlehtorit saivat juuri kulutettu miljoona euroa veronmaksajien rahaa projektiin, jolla yritetään parantaa opiskelijoiden ruotsin osaamista.
ROKK oli hankkeen nimi.. En muista, mitä se tarkoittaa..
Google
Yliopistojen kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut toteuttavat yhdessä hanketta Ruotsin kielen opetuksen kehittäminen korkeakouluissa (=ROKK-hanke). Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2014-2016. Hankkeen koordinaattoreina toimivat FT, dosentti Heidi Rontu Aalto-yliopistosta ja FT, dosentti Taina Juurakko-Paavola Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:
Opetuksen kehittäminen: ruotsin opetuksen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen korkeakouluopetuksessa
Verkostoituminen: verkostoitumisen ja konkreettisen yhteistyön lisääminen yliopistojen kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien välillä --> toive yhteistyön jatkumisesta myös hankkeen päätyttyä
Osaamisen kehittäminen: Oman osaamisen kehittäminen ja jakaminen yhdessä kollegoiden kanssa
Konkreettiset tuotokset: suosituksia ja malleja
Hankkeen taustalla on Kansalliskielistrategia (2012, 45), jossa todetaan valtioneuvoston suosittelevan, että korkeakoulut kehittävät opetus- ja kulttuuriministeriön tuella menetelmiä, joilla turvataan korkeakoulututkinnoista annetuissa valtioneuvoston asetuksissa vaadittava suomen ja ruotsin kielen taidon saavuttaminen.
Arviointikäytänteet
Sari Hanska, Tampereen amk & Camilla Jauhojärvi-Koskelo, Jyväskylän yliopisto & Tiina Männikkö, Tampereen yliopisto: Kirjallisen taidon arviointi pari-/ryhmätuotoksissa - argumentoiva sekä ohjeistava genre
Päivi Franzon, Kymenlaakson amk & Sinikka Koivurova, Lapin yliopisto: Portfoliotehtäviin pohjautuva suullisen kielitaidon arviointi
Mirja Järvinen, Metropolia & Ritva Saira, Mikkelin amk & Taija Votkin, Aalto-yliopisto: Suullisen taidon työelämälähtöinen arviointi
http://www.hamk.fi/tyoelamalle/tutkimusyksikot/ammatillinen-osaaminen/uudet-oppimisratkaisut/rokk/Sivut/rokk-paatosseminaari.aspx
RUOTSIN KIELEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUISSA (=ROKK-HANKE)
Voi saatana sentään.
Miksi eivät suoraan uhkaa kuolemantuomiolla jos ei opi (halua) ruotsia, varmasti olisi tehokkaampaa.
Hankkeita tulee ja menee, mutta mikään ei muutu paremmaksi.