Oletko koskaan käynyt australian Brisbanessa. Siellä jos missä joukkoliikenne toimii ja siihen on satsattu. Miten se voidaankin tehdä niin helpoksi. Helsingin joukkoliikenne-suunnittelupuolella on jotain vialla. Vuodesta toiseen saman hiekkalaatikon äärellä leikkimistä. Ei olla pyrittykään ratkaisemaan siihen kohdistuvia ongelmia. Vähän samaa kuin suomalaisessa päätäntäkulttuurissa yleensä. Puhutaan paljon mutta toteutus ontuu ja pahasti.
Brisbanen keskusta on loppujen lopuksi hyvin pienellä alueella. Joukkoliikennettä käyttäen pääset suoraan sen sydämeen aiheuttamatta hallaa muulle liikenteelle. Niin rautateitse kuin busseillakin. Busseilla aivan keskustan ostosparatiisin alle ja junalla heti sen viereen. "Joukkoliikennerännit" (kaista molempiin suuntiin)ohjaavat bussit niin kaupunkiin kuin sieltä pois koskematta muuhun liikenteeseen. Vasta määräalueelle päästyään bussit "rantautuvat" kaduille.
Eli jos puhutaan vaikkapa Lahden moottoritien suunnasta niin Jakomäen suuntaan (Helsingin sisäisessä) ja Vantaan suuntaan (seutuliikenteessä) menevät bussit liittyisivät muun liikenteen sekaan vasta Vantaanjoen paikkeilla, Haagan suunnassa Kivihaan paikkeilla, jne. Keskusta-alueilla rännistä lähtee liityntäaukkoja.
Rännissä on hyvin harvakseltaan myös pysäkkejä. Esim. Haagan suuntaan ensimmäinen olisi Oopperan kohdalla, toinen Tullinpuomissa, kolmas Etelä-Haagassa, jne. Määrätyissä kohdin pysäkki toimisi myös vaihtopysäkkinä.
Onhan Helsinki vähän Brisbanea pienempi mutta jo nyt pitäisi herätä oivaltamaan tulevaisuuden tarve. Kuka herättäisi päättäjät ja oikeanlaiset suunnittelijat. Yksi ihminen ei siihen pysty. Esim. Hesari ei ota edes asiaa koskevia kirjoituksia vastaan. Kaupunki sanoo että suunnitelmat on tehty ja antaa ymmärtää että niistä ei luovuta. Tämä on Jokerin aikaa.
Helsinkiin tulevat pääväylät töksähtävät kaupunkiin ja sitten on tuo surkea liikennettä sirottelevaksi tarkoitettu ja rahaa nielevä Kehä I joka ei ole koskaan tarpeeksi leveä. Helsinki lepää täysin kallion päällä eli luolastoa on helppo louhia, kallio-ainesta riittäisi monen tarpeisiin. On suunniteltu yhdistäviä maanalaisia väyliä moottoriteiden välille Munkkivuoresta Käpylään mutta missä on toteutus. Esim. Brisbanessa monta kertaa vilkkaampi moottoritie (kuin suomen moottoritiet yhteensä) sukeltaa kaupungin ja sitä halkovan leveän joen ali haarautuen eri pisteisiin. Ei ole tarve tuskastuneena puikkelehtia kaupunkialueella päästäkseen toisella laidalla olevaan kohteeseen. Parkkiluolastot olisi helppo liittää tällaisen alikulun varteen. Linja Käpylä, Pasila, Kallio voisi olla täynnä maanalaista paikoitustilaa josta joukkoliikenne veisi tulijan määränpäähänsä. Suurinosa autojen levittämästä saasteesta saataisiin näin siivilöityä pois. Eli olis parantamisen varaa. Voisiko liikennesuunnitteluun lisätä intohimoa?
Meillä on myös tuo laivaliikenne Tallinnaan ja Tukholmaan. Kun istut tunnin autojonossa Katajanokalla jona aikana liikahdat tuskastuneena parisataa metriä eteenpäin niin onhan se hieno päätös matkallesi. Olisi taas se yhdystunnelin paikka joka veisi autoilijat huis Nevadaan ja säästäisi näin keskustaa. 'Tällaista suunnittelua voisi tarjota muillekin.'
Mutta lisää on tulossa. Bulevardit Helsinkiin! Laitetaan ihmiset asumaan sisääntuloteiden varsille hengittämään silkkaa paskaa. Madalletaan autojen nopeus niin, että saasta ehtii levitä paremmin. Ei ole eräskään tutkimus mennyt jakeluun Mannerheimintien talojen reunustamasta syvästä rännistä ja sen pakokaasupitoisesta ilmasta joka varsinkin tyynellä säällä kutittaa monen kadun varrella asuvan hermoja. Mutta terveyshaitat tulevatkin vasta viimeisenä suunnittelijoiden mieliin, jos koskaan. Seuratkaapa Helsingin ilmanlaatutiedotteita!
Teiden varret voitaisiinkin asuttaa vaikkapa vanhuksilla sillä nehän kuolevat kohta kumminkin tai sitten kehitysvammaisilla koskapa heitä ollaan lykkäämässä vanhusten sekaan jo muutenkin. Lastentarhat ja -kodit pitäisi tietenkin lisätä listalle. Kasvuikä olisikin parasta aikaa vetää oikein kunnolla "happea". Aika sarkastista ajattelua mutta sarkasmi ei todellakaan ole kaukana liikennesuunnittelussamme.
Mistähän nämä suunnittelijat oikein tulevat. Mikä on koulutuksen osuus? Vai onko niin että sanelu tulee ylhäältä? Vai ovat kaikki idiootteja? Eikö rakentamista voi toteuttaa mallilla "pikkuhiljaa"? Tänä vuonna ensimmäinen sata metriä, seuraavana toinen, jne, ja että olisi tietoisuus siitä että vuonna 2040 oltaisiin maailman saasteiton pääkaupunki. Voitaisiinhan me pysäyttää kaikki polttoainetta käyttävät ajoneuvot kaupungin ulkorajalle.
Brisbanen keskusta on loppujen lopuksi hyvin pienellä alueella. Joukkoliikennettä käyttäen pääset suoraan sen sydämeen aiheuttamatta hallaa muulle liikenteelle. Niin rautateitse kuin busseillakin. Busseilla aivan keskustan ostosparatiisin alle ja junalla heti sen viereen. "Joukkoliikennerännit" (kaista molempiin suuntiin)ohjaavat bussit niin kaupunkiin kuin sieltä pois koskematta muuhun liikenteeseen. Vasta määräalueelle päästyään bussit "rantautuvat" kaduille.
Eli jos puhutaan vaikkapa Lahden moottoritien suunnasta niin Jakomäen suuntaan (Helsingin sisäisessä) ja Vantaan suuntaan (seutuliikenteessä) menevät bussit liittyisivät muun liikenteen sekaan vasta Vantaanjoen paikkeilla, Haagan suunnassa Kivihaan paikkeilla, jne. Keskusta-alueilla rännistä lähtee liityntäaukkoja.
Rännissä on hyvin harvakseltaan myös pysäkkejä. Esim. Haagan suuntaan ensimmäinen olisi Oopperan kohdalla, toinen Tullinpuomissa, kolmas Etelä-Haagassa, jne. Määrätyissä kohdin pysäkki toimisi myös vaihtopysäkkinä.
Onhan Helsinki vähän Brisbanea pienempi mutta jo nyt pitäisi herätä oivaltamaan tulevaisuuden tarve. Kuka herättäisi päättäjät ja oikeanlaiset suunnittelijat. Yksi ihminen ei siihen pysty. Esim. Hesari ei ota edes asiaa koskevia kirjoituksia vastaan. Kaupunki sanoo että suunnitelmat on tehty ja antaa ymmärtää että niistä ei luovuta. Tämä on Jokerin aikaa.
Helsinkiin tulevat pääväylät töksähtävät kaupunkiin ja sitten on tuo surkea liikennettä sirottelevaksi tarkoitettu ja rahaa nielevä Kehä I joka ei ole koskaan tarpeeksi leveä. Helsinki lepää täysin kallion päällä eli luolastoa on helppo louhia, kallio-ainesta riittäisi monen tarpeisiin. On suunniteltu yhdistäviä maanalaisia väyliä moottoriteiden välille Munkkivuoresta Käpylään mutta missä on toteutus. Esim. Brisbanessa monta kertaa vilkkaampi moottoritie (kuin suomen moottoritiet yhteensä) sukeltaa kaupungin ja sitä halkovan leveän joen ali haarautuen eri pisteisiin. Ei ole tarve tuskastuneena puikkelehtia kaupunkialueella päästäkseen toisella laidalla olevaan kohteeseen. Parkkiluolastot olisi helppo liittää tällaisen alikulun varteen. Linja Käpylä, Pasila, Kallio voisi olla täynnä maanalaista paikoitustilaa josta joukkoliikenne veisi tulijan määränpäähänsä. Suurinosa autojen levittämästä saasteesta saataisiin näin siivilöityä pois. Eli olis parantamisen varaa. Voisiko liikennesuunnitteluun lisätä intohimoa?
Meillä on myös tuo laivaliikenne Tallinnaan ja Tukholmaan. Kun istut tunnin autojonossa Katajanokalla jona aikana liikahdat tuskastuneena parisataa metriä eteenpäin niin onhan se hieno päätös matkallesi. Olisi taas se yhdystunnelin paikka joka veisi autoilijat huis Nevadaan ja säästäisi näin keskustaa. 'Tällaista suunnittelua voisi tarjota muillekin.'
Mutta lisää on tulossa. Bulevardit Helsinkiin! Laitetaan ihmiset asumaan sisääntuloteiden varsille hengittämään silkkaa paskaa. Madalletaan autojen nopeus niin, että saasta ehtii levitä paremmin. Ei ole eräskään tutkimus mennyt jakeluun Mannerheimintien talojen reunustamasta syvästä rännistä ja sen pakokaasupitoisesta ilmasta joka varsinkin tyynellä säällä kutittaa monen kadun varrella asuvan hermoja. Mutta terveyshaitat tulevatkin vasta viimeisenä suunnittelijoiden mieliin, jos koskaan. Seuratkaapa Helsingin ilmanlaatutiedotteita!
Teiden varret voitaisiinkin asuttaa vaikkapa vanhuksilla sillä nehän kuolevat kohta kumminkin tai sitten kehitysvammaisilla koskapa heitä ollaan lykkäämässä vanhusten sekaan jo muutenkin. Lastentarhat ja -kodit pitäisi tietenkin lisätä listalle. Kasvuikä olisikin parasta aikaa vetää oikein kunnolla "happea". Aika sarkastista ajattelua mutta sarkasmi ei todellakaan ole kaukana liikennesuunnittelussamme.
Mistähän nämä suunnittelijat oikein tulevat. Mikä on koulutuksen osuus? Vai onko niin että sanelu tulee ylhäältä? Vai ovat kaikki idiootteja? Eikö rakentamista voi toteuttaa mallilla "pikkuhiljaa"? Tänä vuonna ensimmäinen sata metriä, seuraavana toinen, jne, ja että olisi tietoisuus siitä että vuonna 2040 oltaisiin maailman saasteiton pääkaupunki. Voitaisiinhan me pysäyttää kaikki polttoainetta käyttävät ajoneuvot kaupungin ulkorajalle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.