Kumpi on parempi tapa jauhaa sähköä?
Magneetto vai laturi
Y-ruoto
322006
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Eikö magneetto ole laturi? Kysymyksessäsi ei ole mitään järkeä.
laturista saadaan tehoja paremmin, mutta pyörittämiseen tarvitaan yleensä hihna joka vie tehoja itse miittorista. Joten molempi parempi ?
Psykiatriaalta repiää perse, ja lärvi yheksi torveksi, jostalentää kumpaankin suuntaan oksennusta ja ripulia !
Yökkii ja pieree yhtäaikaa.
E-tecissä ON maailman mahtavin sähkön tuotto, josta nelareilla ei kannata haaveillakkaan, ja se on magneettotyyppinen, mutta moninkertainen nelareihin verrattuna.
Minulla oli teinipoikana Solifer jossa oli magneetto ja öljyntuoksuinen kaksitahtimoottori ja toden totta ulosantikin oli vähän tuollaista.
Mutta nyt kun olen Aikuinen, olen tajunnut että Solfer ei sittenkään ole maailman paras vaikka minulla sellainen olikin.
Yritätkö sanoa, että silloin oli parempiakin mopoja ?
Eikös nelareissa ole erillinen laturi ja kaksitahtisissa taas ei. Mistäköhän tämä johtuu?
Joissakin nelareissa on käytetty erillistä laturia, mutta pääsääntöisesti magneettoa. Joka taitaa olla jo kaikissa uudemmissa koneissa.normaali retkikäytössä ja huviajelussa laturin 30A tai 50A tehoilla ei ole merkitystä.
Kumpikin jauhaa sähköä, joten kumpi vain on edullisempi ja helpommin asennettavissa.
Kumpi jauhaa sähkön pienemmiksi hiukkasiksi?
Ulkoinen magneetto, sillä niissä on yleensä vielä kärkipari jotka huolehtivat katkomisesta. Mitä isommat kierrokset, sitä pienempää silppua "tuutista" tulee.
Kiitos tiedosta...
Mitä tarkoitetaan termeillä magneetto ja laturi? Perinteisesti magneetto on ollut vauhtipyörän sisään rakennettu kestomagneeteilla toteutettu virrantuottosysteemi. Siinä jännite ja virta ovat riippuneet voimakkaasti kierrosluvusta, sillä mitään säätöä ei ole, ainoastaan mahdollinen rajoitin, joka muuttaa ylimääräisen tehon lämmöksi. Tällainen on huono lataukseen tai muutenkin virtalähteenä, koska pienillä kierroksilla ei tule "mitään" ulos ja suurilla liikaa.
Vaihtovirtalaturissa taas on aina säätöpiiri, joka kompensoi kierrosluvun ja tehontarpeen vaikutuksen. Siinä ei ole kestomagneetteja vaan magneettikenttä luodaan säädettävällä sähkömagneetilla. Ylimääräistä tehoa ei siis koskaan tehdäkään.
Nykyään on olemassa myös kestomagneeteilla toimiva vaihtovirtalaturi (yleensä kolmivaihe), joka on itseasiassa sama asia kuin kolmivaihemoottori (BLDC), joka ei kai kovin kaukana magneetostakaan ole. Tuollakin jännite riippuu voimakkaasti kierroksista, mutta noiden yhteydessä on yleensä hakkuripohjainen jännitemuunnin, joten jännite saadaan pidettyä vakiona. Tuon voi myös mitoittaa antamaan riittävästi tehoa pienillä kierroksilla ja suurilla tuo jännitteenmuunnin osaa olla kuormittamatta laturia eli ylitehoa ei muuteta lämmöksi. Tuollaisia käytetään ainakin veneissä käytettävissä vesi- ja tuuligeneraattorreissa pienen kokonsa ansiosta. En tiedä onko noita missään perämoottorissa. Hyötysuhde voi noissa olla merkittävästi parempi kuin tavallisissa vaihtovirtalatureissa.
Yleensä perämoottoreissa ei sähkön tarve kovin suuri ole. Akun lataus on suurin tarpeen kohde, eipä juuri muuta, joten tuotto riittää mainiosti perinteisellä systeemillä akun lataamiseen.
Pienissä koneissa yleensä vain valon tuottoon.
Magneetto tuottaa tuuppareissa aina vaihtovirtaa, joka tasasuunnataan latausta silmällä pitäen ilman mitään sen kummempia jännitteen säätimiä.
Tietenkin jos kyse on isoista huviveneistä ulkolaitamoottoreineen, voi viihde muun elektroniikan sähkön tarve edellyttää tehokkaampaa latauksen tarvetta.
Nykyiset isot koneet ovat jo siksi varustettu tehokkailla latureilla säätimineen valmiiksi.
En tiedä mikä on yleensä. Varmasti lukumääräisesti suurin osa perämoottoreissa on pienissä avoveneissä, joissa ei ole juuri mitään kuluttavia laitteita. Noissa ongelmia on lähinnä tullut polttimoiden ja akun kestävyydessä suurilla kierroksilla jännitteen ollessa reilusti yli 14 V, pahimmillaan varmasti yli 17 V.
Mutta onhan perämoottoreita myös purjeveneissä ja muissa asuttavissa veneissä, joissa sitten on jo kulutustakin. Purjeveneellä saatetaan purjehtia valot päälä ja kaikissa asuttavissa veneissä viettää aikaa satamissa käyttäen jääkaappia, sisävaloja, lämppäriä jne. Tällöin on varsin oleellista saada hyvin ladattua.
Ensimmäisessä purjeveneessäni oli 4 hp perämoottori, jolla oli speksin mukaan 48 W latausteho eli n. 4 A. Normaalissa matkavauhdissa latausvirta oli kuitenkin vain 1 A ja täydellä tehollakin 2 A. Syyksi paljastui se, että "lataussäädin" oli tuossa vain yksi diodi eli puoliaaltotasasuuntaus, joka hukkasi puolet latauspuolan tehosta. Laittamalla kokoaaltotasasuunnin (ei ollut olemassa varaosana kuin tuo diodi, vaan piti itse hakea elektroniikkakaupasta) latausvirrat olivat sitten 2 A matkavauhdilla ja 4 A täysillä. Aika onnetonta siis verrattuna dieselin vaihtovirtalaturiin, joka lataa vähintään 30 A matkavauhdilla, nykyään vähintään 60 A (jos akku ottaa vastaan).
Joka paatissahan aina valot pimeällä on, joten valojen vuoksi ei tehokkaampaa laturia tarvita, tuotto riittää mainiosti valoihin.
Eri asia tietenkin, jos valonheittimillä vesistöä tarkkailee.
Perämoottoria ei todellisuudessa ole Agrekaatiksi tarkoitettukaan, vaan veneen liikutteluun, joten ei ole mitään järkeä yrittää 4 hp tuupparista 5 hp verran sähkötehoa, sillä mitäänhän ei ilmaiseksi saa, sillä se on aina jostain/joltain pois.
Paljon kätevämpää, sekä edullisempaa olisi hankkia erillinen Agrekaatti akkua lataamaan silloin kun sähkön tarve sitä vaatii, tai maasähkölaitteet. satamassa ollessa.
30 A 12 V on vasta 0,5 hv sähkötehoa ja huonollakin hyötysuhteella ottaa vain 1 hp moottoritehoa. Tuollainen löytyy kaikista 7-10 hv sisäkoneista. Paljon kätevämpää tuolla on sähköä tehdä kuin erillisellä meluavalla ilmajäähdytteisellä härvelillä, josta yleensä saa vain 230 V eli tarvitaan vielä erillinen akkulaturi ja joka ei kuljeta samalla venettä.
Ei tuo 4 hv kone riittänyt edes purjeveneen mottoriajovalojen polttamiseen. Silloin on päällä 3 kpl 10 W lamppuja eli lähes 3 A. Purjeveneellä usein purjehditaan, jolloin akku pitäisi saada täyteen sillä lyhyellä koneajolla.
Liukuvassa matkaveneessä (vaikkapa Flipper 620 tms) tilanne on yhtä huono. Päivämatkat eivät välttämättä ole kuin 1-2 h koneajoa, jonka aikana pitäisi saada kompensoitua koko saaressa vietetyn ajan kulutus. SIsäperämoottorissa olisi ainakin 50 A laturi, mutta perämoottorissa usein aivan alimittainen. Uudemmissa perämoottoreissa tilanne on parempi.
Mikä on agrekaatti? Onko vuosimalli 41 kotoisin landelta?
Aggrekaatti on kaupunkilaisten sähköntuottotapa landella.
Kotoisin olen onneksi "landelta".
Kauhea tilanne olisikin jos olisin syntynyt pöljänä kaupunkilaispoikana, sillä niitä tässä olen joutunut 60 v kärsimään.
Tosin pääsin 1990 - 2010 välisen ajan aina mökkeillessäni (= kesäasunto), löysään hermojani ihmisten ilmoille Pohjanmaalle.
Sitä paitsi keskustelunne lähti ihan vesille "kivikylästä", sillä aloittaja ei alkujaankaan tarkoittanut edes veneen perämoottoria, saati keskimoottoria, vaan apulaitetta erillisen pellolle asennettavan puimakoneen akun latauksen voimanlähteeksi.
Yleensä kaikki näitä typeriä kyselevät eivät voi olla muualta kuin kaupungista lähtöisin, sillä ahdasmielinen näkemys paistaa selkeästi esiin kommenteista.
Mitä typerää ensimmäisessä kysymyksessä on? Joissain perämoottoreissa on erillinen hihnalla pyöritettävä laturi, nämä ovat nelitahtisia moottoreita. Kaksitahtisissa, ainakin vanhemmissa sähköä tuottaa kampiakselin yläpuolella oleva magneetto.
Jos asia on itselle päivänselvä, kysymys voi tottakai tuntua typerältä. Minulle ei ole, siksi asiaa ihmettelin.
Kysymys alkujaan ei tosiaan ollut mistään veneen moottorista, vaan latauslaitteesta joihinkin joko polttomoottoriin tai tuulimyllyyn.
Sitä paitsi 2T perämoottoreitakin löytyy varustettuna hihnavetoisella laturilla.
Se on AgreGaatti...
Mielestäni se on Agre Kari !
Eipäs kuin Aggregaatti.
Siinä on muuten kaksi geetä, aggrekaatti
Kyllä siinä vaan on 3 g tä
Joo mutta se muuttuu 5 geeksi. Agreggaaggi. Ja Nokia lähte nousuun.
AggreGaatti. Tarkoittaa filosofiassa substanssen kokouma.
Rantojen miehille laturi on helpompi tavata kuin magneetto.
Mitäs "rantojen miehet" tähän asiaan liittyy ?
Rantojen miehet repii vanhoja magneettojaan tulille transformoituakseen merten miehiksi.
Eipä kukaan tiennyt.