Se julmuus

No mutta eikös tuo ole vain ilahduttava havainto! Että tyssää. Kuka haluaisi olla julma, kenen tarvitsisi.

Minulta taas tarvittaessa löytyy julmuutta lähtöön kuin lähtöön, tosin taitaa olla vain tositilanteissa esiin tulevaa se äärimmäisyyksiin menevä käytännön tasolla irl. Jos esim. olisin ollut 2015 Pariisin terrori iskuissa potentiaalisten uhrien joukossa enkä olisi nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin tappaa tai tulla tapetuksi, silmänräpäystäkään epäröimättä olisin kallistunut ensimmäiseen vaihtoehtoon, luultavasti vieläpä hyvällä menestyksellä terroristien kustannuksella. Siinä tilassa, petona, se peto ei välitä mistään vammoista eikä mistään kivuista tai muusta, se keskittyy vain ja ainoastaan olennaiseen, tappamiseen ja vieläpä hyvin kyvykkäästi. Sitä on äärimmäinen julmuus käytännön fyysisellä tasolla. Seuraavina viikkoina olisin jatkanut elämääni entiseen malliin, se ei olisi jäänyt minua vaivaamaan.
Se on myöskin yksi niistä ominaisuuksista jonka olen aina omannut. Rauhanaikana se vaan ei tule minusta käytännön tilanteissa ulos, se peto miksi silloin pitää muuttua, ainoastaan äärioloissa.
Sitä henkeä löytyi vielä lukemattomista yksilöistä viime rähinöissä yli 70v. sitten itänaapurin kanssa tämänkin maan kansalaisista.

Oikeassa elämässä, irl, en ole käytännössä vaarallinen kenellekään niin kauan kuin elämä menee edes jotakuinkin releesti. En ole onnistunut ketään oikeasti tappamaan ja hyvä niin. Mitään ihannevävyä minusta tosin ei saa tekemälläkään, näyttääkin siltä ainakin päällisin puolin että täällä netin matrix maailmassa ulostuloillani on hirveitä seurauksia, taustalla vaikuttavat näkymättömät langat viskovat palikoita siihen malliin että verbaalijulmuuksieni seurauksena kauheuksia tapahtuu. Provokatoidun niitä suoltamaan netin julmuuksien yhteydessä. Spy game maailma hoitaa loput, tuolla tavalla olen mukana julmuuksissa. Tämä on tätä sairasta nykymaailmaa, osa sitä isoveli valvoo - ja siskokin - meininkiä ja olen tullut mukaan vedetyksi siihenkin mitä suurimmassa määrin. Se peli on myöskin julmaa, mitä suurimmassa määrin.
Olla mukana jossain toisten käsikirjoittamassa pelissä missä sitten loihe lausumaan jotain provokatiivista ja kohta jossain päin posahtaa tavalla tai toisella. Se peli ei ole ainoastaan julmaa vaan se on sairasta. Enkä oikeasti ole edes osallisena siinä, vaan tämä spy game on. Se on julmaa, sairaan julmaa.

Julmuus oli henkeäsalpaavaa, parjaaminen sai sydämen vapisemaan. Sai sulkeutumaan kuin torjuakseen uusia iskuja.

Julmuudelle sen kaikissa muodoissaan.