LTO:n hyötysuhteen laskukaava?

lt-hyötysuhde on rakennusten energiatehokkuuden kannalta se tärkeämpi hyötysuhde.
Poisto/tuloilmavirran suhteen saa juuri kätevimmin edustavista lämpötilamittauksista. Huomioitava on toki poistoilman kondensoinnin vaikutus etenkin regeneratiivisilla lto-kennoilla. Poistoilman tulisi olla siis mahdollisimman kuivaa (kastepiste < ulkoilman lämpötila) mittaustilanteessa.

Mikko 7 kirjoitti:

lt-hyötysuhde on rakennusten energiatehokkuuden kannalta se tärkeämpi hyötysuhde.
Poisto/tuloilmavirran suhteen saa juuri kätevimmin edustavista lämpötilamittauksista. Huomioitava on toki poistoilman kondensoinnin vaikutus etenkin regeneratiivisilla lto-kennoilla. Poistoilman tulisi olla siis mahdollisimman kuivaa (kastepiste < ulkoilman lämpötila) mittaustilanteessa.

Lue lisää

hyötysuhdetta laitevalmistajat ilmoittavat.
Kenties keskiarvoa olisi oikea tapa käyttää, eli tilannetta jolloin molemmat virtaamat ovat saman suuruisia? (No, arvaanhan minä, että ne sen suurimman hyötysuhteen ilmoittavat)

Eikö tämä kuitenkin toimi näin:
Oletetaan tuloilmanlämpötilahyötysuhteeksi 70% ja tulo-ja poistoilmavirtojen suhteeksi 0,85.
Tällöin ilmanvaihdonkokonaishyötysuhde olisi 65% ja poistoilmanhyötysuhde olisi 60%.
Olenko ymmärtänyt oikein?

Raksu kirjoitti:

hyötysuhdetta laitevalmistajat ilmoittavat.
Kenties keskiarvoa olisi oikea tapa käyttää, eli tilannetta jolloin molemmat virtaamat ovat saman suuruisia? (No, arvaanhan minä, että ne sen suurimman hyötysuhteen ilmoittavat)

Eikö tämä kuitenkin toimi näin:
Oletetaan tuloilmanlämpötilahyötysuhteeksi 70% ja tulo-ja poistoilmavirtojen suhteeksi 0,85.
Tällöin ilmanvaihdonkokonaishyötysuhde olisi 65% ja poistoilmanhyötysuhde olisi 60%.
Olenko ymmärtänyt oikein?

Lue lisää

kysymykseesi löytyy referoimastasi lähteestä: standardin mukaisesti tehtynä (samansuuruiset virtaukset kennon yli) tulo- ja poistoilman lämpötilahyötysuhteet ovat yhtä suuria (ei kondenssinmuodostusta.
Kun ihastellaan korkeita tuloilman hyötysuhteita on taustalla useinmiten suuret vuotoilmamäärät - ja siis alhainen poistoilmahyötysuhde.

Kiitos paljon!

Tuohan oli loistava dokumentti. Voi hieman perehtyä teorian kautta hyvin toimivaan käytäntöön ;-)

On siinä jälkilämmitin, mutta itseasiassa olen vääntänyt termarin 10 asteeseen, kun ei tuota ilmaa ole viitsinyt ja tarvinnut lämmittää, kuin aivan kovimmilla (-20 tai pahempi) pakkasilla (ja sen lämmittämisen näkee merkkivalosta, eli ei se mittauksen aikana todellakaan ollut päällä). Siksi tuota kaavaa kyselinkin, kun tuo pelkkä lämpötiloihin perustuva kaava nyt ei minuakaan vakuuttanut. Täytyy ottaa nuo ilmamäärät mukaan laskuihin (ketjussa aiemmin esitettyä hallitsematonta vuotoa ei talossa ole). Lämmityskulutkin kertovat, että talo toimii, kunhan tämä teoria vaan kiinnostaa. (äsken oli 19,1 tuleva, 24,4 pois, ulkolämpö -3,3 ja poistuva 3,3, 112 l/s ulos ja 106 l/s sisään jos laskeminen kiinnostaa ;-)

enervent kirjoitti:

On siinä jälkilämmitin, mutta itseasiassa olen vääntänyt termarin 10 asteeseen, kun ei tuota ilmaa ole viitsinyt ja tarvinnut lämmittää, kuin aivan kovimmilla (-20 tai pahempi) pakkasilla (ja sen lämmittämisen näkee merkkivalosta, eli ei se mittauksen aikana todellakaan ollut päällä). Siksi tuota kaavaa kyselinkin, kun tuo pelkkä lämpötiloihin perustuva kaava nyt ei minuakaan vakuuttanut. Täytyy ottaa nuo ilmamäärät mukaan laskuihin (ketjussa aiemmin esitettyä hallitsematonta vuotoa ei talossa ole). Lämmityskulutkin kertovat, että talo toimii, kunhan tämä teoria vaan kiinnostaa. (äsken oli 19,1 tuleva, 24,4 pois, ulkolämpö -3,3 ja poistuva 3,3, 112 l/s ulos ja 106 l/s sisään jos laskeminen kiinnostaa ;-)

Lue lisää

Hei,

mitkä ovat kokemuksesi muuten LTR:stä ?

Meillä on rakenteilla olevan talon teknisessä tilassa LTR-ACE, jota ei ole vielä käytetty kertaakaan.

- kuinka kovaksi koet laitteen melun ?

LTR-ACE kirjoitti:

Hei,

mitkä ovat kokemuksesi muuten LTR:stä ?

Meillä on rakenteilla olevan talon teknisessä tilassa LTR-ACE, jota ei ole vielä käytetty kertaakaan.

- kuinka kovaksi koet laitteen melun ?

Lue lisää

Kyllä se ääntä pitää (laitteen oma ääni), mutta minulla on kellarissa sellainen tekninen tila, jossa ne melut pysyvät...Toinen melu on sitten koneesta riippumaton, eli kanavien melu, jota jo hieman viriteltiin. Vielä pitäisi jossain vaiheessa vaihtaa nuo "läppämäiset" kanavakuristimet hiljaisempiin. Oikein hiljaa kun on jossain huoneessa, niin kuulee ilmastoinnin äänen. Se pitää vielä kokonaan hävittää joku päivä. No on sitä jo muutaman vuoden tottunut siihen.

enervent kirjoitti:

On siinä jälkilämmitin, mutta itseasiassa olen vääntänyt termarin 10 asteeseen, kun ei tuota ilmaa ole viitsinyt ja tarvinnut lämmittää, kuin aivan kovimmilla (-20 tai pahempi) pakkasilla (ja sen lämmittämisen näkee merkkivalosta, eli ei se mittauksen aikana todellakaan ollut päällä). Siksi tuota kaavaa kyselinkin, kun tuo pelkkä lämpötiloihin perustuva kaava nyt ei minuakaan vakuuttanut. Täytyy ottaa nuo ilmamäärät mukaan laskuihin (ketjussa aiemmin esitettyä hallitsematonta vuotoa ei talossa ole). Lämmityskulutkin kertovat, että talo toimii, kunhan tämä teoria vaan kiinnostaa. (äsken oli 19,1 tuleva, 24,4 pois, ulkolämpö -3,3 ja poistuva 3,3, 112 l/s ulos ja 106 l/s sisään jos laskeminen kiinnostaa ;-)

Lue lisää

Tulisi seuraavia arvoja:
Tuloilman hyötysuhde: 81%
Poistoliman hyötysuhde: 76%
Tulo- ja poistoilman suhde ilmanhyötysuhteista: 0,94
Imavirroista vastaava: 0,95

Ovat hyvin linjassa ja tukevat toisiaan.
Tämä on yleensä rakennuksilla 0,8-0,9.
0,9 on hyvä ja siihen on vaikea päästä.
0,95 on vallan helvatan hyvä.
Miten oot sen tehnyt?

Ilmavirtojen määrästä päätellen kyseisellä virtaamalla 0,6 kertaa tunnissa vaihtuu 250 m2 as.m2 (ka. 2,7 m huonekorkeus).

Jos sama ilmamäärä puhallettaisiin ilman LTO:ta, vuodessa ulos menisi n. 17.800 kWh. Eli 0.08€/kWh hinnalla 1.400€.
Nyt haaviin jää n. 13.600kWh ja 1090€.

Raksu kirjoitti:

Tulisi seuraavia arvoja:
Tuloilman hyötysuhde: 81%
Poistoliman hyötysuhde: 76%
Tulo- ja poistoilman suhde ilmanhyötysuhteista: 0,94
Imavirroista vastaava: 0,95

Ovat hyvin linjassa ja tukevat toisiaan.
Tämä on yleensä rakennuksilla 0,8-0,9.
0,9 on hyvä ja siihen on vaikea päästä.
0,95 on vallan helvatan hyvä.
Miten oot sen tehnyt?

Ilmavirtojen määrästä päätellen kyseisellä virtaamalla 0,6 kertaa tunnissa vaihtuu 250 m2 as.m2 (ka. 2,7 m huonekorkeus).

Jos sama ilmamäärä puhallettaisiin ilman LTO:ta, vuodessa ulos menisi n. 17.800 kWh. Eli 0.08€/kWh hinnalla 1.400€.
Nyt haaviin jää n. 13.600kWh ja 1090€.

Lue lisää

Kiitos kommenteista. Samoja lukuja onnistuin itsekin saamaan tuon aiemmin ketjussa olleen julkaisun avulla. Tätä en ollut laskenutkaan "Tulo- ja poistoilman suhde ilmanhyötysuhteista: 0,94", mutta täytyy opettaa Exceliä hieman enemmän ja tehdä lisää havaintoja eri lämpötiloilla.

Pikkasen muuten "fuskataan" eli ihan 0,6 lla ei ilma vaihdu näin talviaikaan (kone 2 nopeudella hieman alle ja 3 nopeudella hieman yli). Kokoa ja tilavuuttakin on hieman enemmän, mutta siitä osa on kellaria.

Mitä tekemiseen tulee, niin hyvä suunnittelija ensin ja sitten tekijä, jolla ammattitaito ja ammattiylpeys, osaaminen ja hyvä sukulaisuussuhde ja siis aikaa tehdä työ kunnolla ;-) Ja lisäksi hyvä apumies mm. villoittamassa (höm)... Eikä tuo konekaan ilmeisesti huono ole.