Mittavan pohjavesialueen pilaaminen Utajärvellä

P. ja S. Lumiaho Oy Vihannista hakee Oulunkaaren ympäristölautakunnalta lupia soran ottoon ja murskaukseen Pohjois-Pohjanmaan Utajärven kunnan Laitasaaren kylälle, tila Pahkamaa 889-411-125-0. Sinne tulisi sorakuoppa ja tuotaisiin murskaukseen tarvittava kalusto.
Toiminnalle ei saa missään nimessä myöntää lupaa. Yritys on saanut luvan koeluonteiselle toiminnalle, joka on keskeytettävä heti ja sotkut siivottava ja maisema entisöitävä yrittäjän toimesta.
Alueen omistaa UPM, joka vuokraa sen yrittäjälle toimintaa varten. Alueella on ollut aikoinaan sorakuoppa, josta ei ole maa-ainesta otettu - onneksi - enää vuosikymmeniin. Se oli mitätön nyt suunniteltuun 4,64 ha, verrattuna.
Ympäristötarkastaja on tehnyt 26.4.2016 päätöksen koeluonteisesta toiminnasta sitä koskevan ilmoituksen perusteella. Siinä on viittaus aiemmin tehtyyn päätökseen. Alla suora lainaus päätöksestä.
”P. ja S. Lumiaho Oy on 10.12.2015 § 28 päätöksellä myönnetty lupa koeluonteiseen toimintaan, joka ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti.” Toiminnan tarkoitus oli selvittää maa-aineksen soveltuvuus yrittäjän tarpeisiin. Ajankohta, joulukuu 2015, oli yrittäjän mukaan ”epäedullinen betonimateriaalin valmistukselle” ja ”luvanmukaista materiaalimäärää ei pystytty käsittelemään pakkasten vuoksi.”
Päätöksessä kerrotaan, että P. ja S. Lumiaho Oy on jättänyt uuden ilmoituksen samanlaisesta toiminnasta 21.4.2016. Päätöksen mukaan toimintaa saa harjoittaa 1.5.-15.6.2016 välisenä aikana tiettyinä viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina.
Sorakuoppa tulisi n. 30 kilometrin päähän Utajärven kunnan keskuksesta. Ensin Puolangan pikitietä viitisentoista kilometriä ja sitten viisitoista kilometriä soratietä Utosjoen vartta pitkin ”keskelle metsää”.
Keskellä metsää on muutaman ihmisen ympärivuotisesti asuttama pieni kylä. Joen varressa on runsaasti vapaa-ajan asuntoja ja useita vuokramökkejä. Luonnonläheinen ympäristö on ihmisille tärkeä.
Maa-ainesten ottoalue on keskellä merkittävää pohjavesialuetta, jonka reunalla on vedenottamo. Sorakuoppa sijaitsisi kahden eri valuma-alueen rajalla. joten maa-ainesten otto ja murskaus saastuttaisi suuren pohjavesialueen ja kaksi vesistöä.
Näitä pohjavesialueita ei ole Utajärvellä saati koko Suomessa liikaa vedenkulutusta ajatellen. Kuinka Utajärven kunta järjestää niiden ihmisten vedensaannin, joiden juomavesi on sorakuopalla saastutettu?
Sorakuopan välittömässä läheisyydessä kulkee Oulujoen sivujoki Utosjoki. Joki on nähnyt olemassaolonsa aikana monenlaista elämää. Sen eläimistö on ainutlaatuinen. Olen käynyt kylällä pienestä pitäen ja vieläkin muistan helpon kalabongauksen joen ylittävältä sillalta tai rannalta. Nyt se on lähes mahdotonta, eikä johdu pelkästään ikääntymisen myötä heikentyneestä näöstä.
Perinteisten hauen, ahvenen ja särjen lisäksi siinä oli muitakin luonnonvaraisia lajeja. Saaliskaloista pikkupojan ongessa jäivät mieleen ainakin salakka, kiiski ja kivikala. Myös rapuja joessa esiintyy, vaikkakaan määrä ei ole suuren suuri mutta juuri siksi sen elinolosuhteet tulee turvata.
Kun maapohja saastuu, se on sen jälkeen ongelmajätettä. Miten se hävitetään? Viemällä muutama hehtaari maapohjaa kaatopaikalle? Kun vesistöt saastuvat, niiden ainutlaatuinen eliöstö kuolee ja katoaa lopullisesti. Lasketaanko ne vedet viemäristä alas?
Olen käynyt paikan päällä alueella, josta maa-ainesta on tarkoitus ottaa ja murskata. Vuosikymmeniä sitten lopetettu maa-aineksen otto näkyy vieläkin, mutta luonto on parhaansa mukaan asiaa hoitanut. Onneksi silloinen alue on ollut pieni.
Hakemuksen mukainen toiminta olisi huomattavasti silloista laajempaa. Pelkän koeluonteisen toiminnan jäljet näkyvät heti. Nähtävissä on kaluston öljy- ja muut nestevuodot. Niitä oli näkyvissä useita, vaikka toiminta oli alueella lopetettu 15.6.2016 ja kävin paikalla 21.7.2016. Paikalla oli maansiirtokone, mutta ei vieläkään imeytysmateriaalia kun siellä 3.8.2016 kävin.
Olen paljasjalkainen kajaanilainen, sukujuureni ovat Utajärvellä. Vierestä Talvivaaran kaivoksen tapahtumia seuranneena sanon, että samanlainen toimintatapa ei ole kannattava kenellekään. Talvivaaran pikarahastus on pilannut alueen maaperän ja vesistön, jonka vaikutukset näkyvät Oulujärvessä ja Perämeren kautta Itämeressä asti.
Utosjoen varressa asuu vakituisten asukkaiden lisäksi mökkiläisiä. Yksi keskeinen syy kylän elinkelpoisuudelle on puhdas ympäristö ja luonto, joka tulee säilyttää mahdollisimman puhtaana. Kaikenlainen maaperää muokkaava toiminta vaarantaa puhtaan pohjaveden. Puhdas vesi on ehdoton edellytys kaiken elollisen säilymiselle hengissä.
Mittakaava Utajärven kunnassa on eri kuin Talvivaarassa, mutta pienistä puroista syntyvät suuret virrat. Puhtaan veden pula on ennemmin tai myöhemmin meillä kaikilla edessä. Haluammeko, että virroissa virtaa puhdasta vettä vai jotain ihan muuta? Sorakuopalla käydessäni huomasin yhdessä vanhan kuopan jäljiltä syntyneessä penkassa ketunkolon, joka oli hylätty. Mitä sille ketulle ja sen poikasille nyt kuuluu? Tuskin mitään hyvää.