ennenkuin tapasitte. Mitä tapahtui minuuttia ennen?
Mene ajassa taaksepäin aikaan
muistin.virkistykseksi
401226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Olin eteisaulassa puku päällä ja ehkä kviinilasi kädessä kun hän tuli sisään
Hän istui minua vastapäätä ja sanoi jotain, minkä jälkeen sen tajusin. Kuin salamanisku.
Voisit olla hän. Muistan miten aurinko paistoi.
Juoksin portaita alas.
minä kävelin portaita ylös, mutta emme tavanneet portaissa.
hänkin portaita ylös hetki ennen sitä ja itse olin muistaakseni jumittanut vain paikoillani siinä tovin matkatavaroitani pidellen.
hänellä ei ollut mitään matkatavaroita.
punaista paitaa.
ei ollutkaan
useampi minuutti aiemmin laitoin matkalaukun kiinni.
Kerro porras tapauksesta. Misää ja milloin ?
Hän on ...kertoisitko sinä.
Olin asemalla ja kävelit vierelle, kysyit jotain.
Seisoin juttelemassa yhden naispuolisen työkaverini kanssa, kun tajusin, että joku mies seisoo hieman kauempana ja katsoo minua. Pian upposin hänen silmiinsä.....
sieltä se käveli sisään
Muistan kyllä elävästi kaiken. Minuuttia ennen lähdin työhuoneestani hissille. Hän taisi liukastua samaan aikaan kun katu oli jäinen.
Juttelin työkaverin kanssa ja myöhästyin treffeiltä...siitä pahoittelut. Luntakin alkoi sataa jos oikein muistan?
Istuin 1. tai 2. rivillä kun hän tuli siihen eteen rähjäisine kansioineen pitämään "luentoa". Jännitti, kun minulla ei ollut vielä omaa "yhteistyökumppania", että oliskohan se nyt tässä..? Olihan se ja heti pelottelikin minua (ja muita) siinä mokoma... ;)
Olisinkohan ollut ulko-ovella tai nousemassa hississä luokseen ylös....
En oikein osaa määrittää missä ihan ensiksi tavattiin. Hän tiesi minut jo ajalta kun seurustelin ensimmäistä vuotta ex-mieheni kanssa. Kunnolla kai juttelimme ja tapasimme bussissa vuosia myöhemmin
Mitäpä tuota enää muistelemaan..
Pakko mennä ajassa eteenpäin. En minäkään halua muistella.
Kuuntelin musiikkia kun tapahtui jotain yllättävää. Tuijotettiin toisiamme puhumatta sanaakaan.
Niin se taisi olla myös kohdallani.
Mun "kohde" teki muutakin.
Halasiko ?
Rutistiko lujaa ?
Menin kohti hissiä päästäkseni seitsemänteen kerrokseen. :)
Olin lähdössä työhuoneestani kun hän tuli ovella vastaan.
Oli tylsää ja olin kotiin lähdössä, istuin yksikseni baaritiskin takapäässä mustaa ryssää litkien.
Minuuttia ennen kuin näin hänet? Kuljin sairaalan käytävillä.
Näin se taisi olla minullakin, että sairaalan käytävillä nähtiin ekan kerran.
kun ei vaan tulis mun pöytään hän, joka tuolla baaritiskillä selittää
miksi siellä baarissa.. etkä ole
istuin ja katselin ohi kulkevia ihmisiä ja mietin ketä he ovat, minkä ammatin edustajia, ovatko yksin liikkeellä -jos eivät, niin kenen kanssa...hymyilin
olin jokin merkkipäivä, aurinko paistoi ja olin menossa aamukahville
Kävelin kirjoituspöytäni eteen. Avasin sen pöydällä sijaitsevan läppärini. Selaimessa valitsin ikävä-palstan. Hän oli juuri kirjoittanut ihanan aloituksen.
Tämä oli olevinaan vitsi eikä siis ollut totta muutakuin kyökkipsykologin mielestä :)
on sitä muillakin kirjoituspöytäläppäreineen ja laserprinttereineen sun muine älypuhelimineen ja IPhoneineen.
silti tykkään enemmän istua läppäri sylissä tässä divaanisohvan nurkassa
Istuin penkillä odotusaulassa kunnes ovi aukesi ja hän kutsui minua sukunimeltä. Siinä oltiin hetki hiljaa kaksin ja hymyiltiin toisillemme ennenkuin hän avasi suunsa ja alkoi kysellä asioita.
Sen jälkeen olen ollut myyty hänelle.
Minulla ois voinut mennä noin. Mutta ei mennyt. Oletan vahvasti, että tuo on yleisin tapa, jolla hän työskentelee 😉 Minä olin käytävällä tai odotusaulassa, hän tuli myös käytävälle ja hoiti muita asioita siinä ennen minua. Mutta ei hän minua nimeltä kutsunut, ei tarvinnut siihen aikaan alkuillasta, kun muita ei ollut. Muistan vain että jotain minussa tapahtui (rakastuin) kun näin hänet ensi kerran ja sitten syystä tai toisesta 😂 kävelin hänen luokseen ja hän ojensi kätensä ja minäkin luonnollisesti ja ymmärsin kai jotain sanoakin tuijotukseltani. Ehkä nimeni. 😂
Siitä on jo monta vuotta. On ihana muistella sitä.. Häntä, joka jo olemuksellaan vei jalat altani.
tupakkaa ja menin pihalle,, Siinä hän istui ja hymyili sanoen "moi".. ;)