pääministeri Matti Valtasen (kesk)valtuutuksella matalalla profiililla Risto Volasen (kesk) johtama valmiuspäälliköiden kollegio. Risto Volanen on ollut, käsittääkseni kokoajan selvillä tapanninpäivänä sekä myöhemmin katastrofin laajudesta sekä sen vaikutuksesta suomalaisiin. Näin on pitänyt tapahtua hänen asemansa johdosta mainitun kollegion johdossa. Pääministerin alaisuudessa, tämän lisäksi, hänen on pitänyt tiedottaa koko tapaninpäivän ajan sekä myöhemmin tilanteesta pääministerille.
Pääministeri valtuutuksella käytännössa suljettiin ulos kaikki muut toimijat, eri ministerit, joille nyt jätettään selvitysvelvoite.
Muu ratkaisu siten, että Erkki Tuomioja (sd) tai
Kari Rajamäki (sd)olisivat tehneet päällekkäisiä mahdollisesti oikeita ja näyttäviä ratkaisuja, olisi todennäköisesti jouduttu asia ratkaisemaan hallituskriisillä. Ainakin kahden ministerin kantti näytti kestävän tilanteessa.
Tietysti tilanne johtaa tai ainakin pitäisi johtaa arviointeihin.
Pääministeri valtuutuksella käytännössa suljettiin ulos kaikki muut toimijat, eri ministerit, joille nyt jätettään selvitysvelvoite.
Muu ratkaisu siten, että Erkki Tuomioja (sd) tai
Kari Rajamäki (sd)olisivat tehneet päällekkäisiä mahdollisesti oikeita ja näyttäviä ratkaisuja, olisi todennäköisesti jouduttu asia ratkaisemaan hallituskriisillä. Ainakin kahden ministerin kantti näytti kestävän tilanteessa.
Tietysti tilanne johtaa tai ainakin pitäisi johtaa arviointeihin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitä tuollainen keskuselu hyödyttää? Minuata tässä lehtileikkeessä on hyvä analyysi aiheesta:
http://www.keskusta.fi/apila/paakirjoitukset/?article_id=10879
Katastrofi tapahtui kaukana kaakkois-Aasiassa. Ehkä promille uhreista oli suomalaisia. Moni uhreista menehtyi varmaan muutamassa sekunnissa. Taitavinkaan tai nopeinkaan pelastustoimi ei olisi kyennyt pelastamaan heitä.
Keskustelu ei milläänlailla johdu surusta, vaan siinä halutaan heittää lokaa sellaisten politiikkojen päälle, joita kohtaan tunnetaan jo ennestään antipatiaa.
Vielä viikonkin kuluttua saatiin pelastettua elonjääneitä. Tuo kertoo siitä, että sepustuksesi oli täyttä soopaa. Ensimmäsinä päivinä olisi tarvittu plutoona pelastajia. Ne olisivat pystyneet pelastamaan paljon enemmän kuin nyt tehtiin. Kyllä jokainen niistä olisi ollut pelastamisen arvoinen kansallisuudesta riippumatta.
Olen toki nähnyt televisiosta kuvia muistaakseni Indonesiasta, jossa yksi mies löytyi rauniosta viikon päästä katastrofista.
Tässä keskustelussa on vain outoa se, että juuri suomalaiset viranomaiset kaikista maailman viranomaisista nostetaan temppelinharjalle. Eikö niinsanottu marssijärjestys ole se, että vastuu on sen maan viranomaisilla, jossa onnettomuus sattuu ja he pyytävät apua, jos katsovat tarvitsevansa. Thaimaalaisten pelastajien, joita lienee ollut mainittu plutoona, ammattitaitoa on nähdäkseni pidetty hyvänä.
Oleellista on, että pääministerillä oli ensikäden tieto katastrofin alusta alkaen ja vähintään sama kuin muillakin. Tietoa tulvi kaikkia tiedotuskanavia myöten ja aivan varmasti myös ulkoministeriöltä. Oli tiedossa mm. YK:n avunpyynnöstä katastrofialueelle. Pääministerin valtiosihteerillä on johdettavanaan valmiuspäälliköiden kollegio. Valtiosihteerin on valmiusorganisatioasemansa johdosta pitänyt saada samat tiedot kuin ministeriöillä sekä ehdottomasti tiedottaa niistä eteenpäin pääministerille.
Jokaisella ministerillä valtioneuvostossa on varmasti ollut tieto ja käsitys, että ensisijainen toimija on pääministeri, jos katastrofien pelastustoimi on hänen alaisuudessaan. Tässä piilee kaikien organisatioiden ongelma. Joudutaan odottamaan. Pääministerin ratkaisua, miten toimitaan, odotettiin jostain käsittämättömästä syystä 24 tuntia. Tämän vuorokauden pituisen ajan jakson aikana hän ei ollut yhteydesä todennäköisesti muihin ministereihin, joilla oli olemassa omalta osaltaan vastuu. Pääministeri teki ratkaisun matalastaprofiilista ja valtuutti
valmiuspäälliköidenkollegion johtamaan, pelastustoimia.
Samalla ratkaisulla ja sitä odotettaessa, pääministeri poissulki valtioneuvoston ts. ministerit. Tosiasia näyttää olevan se, että pääministeri ei ottanut yhteyttä ulkoministeriin tai ei kuunneltu sisäministeriä sekä hänen alaisuudessaan olevan organisatiota.
Pääministerin päätökseen näyttää kuuluneen se, että valmiuspäälliköt vain tiedottavat ministereilleen tilanteesta.
Valtioneuvoston koolle kutsuminen jopa ennen valmiuspäälliköiden kokousta maanantaiaamuna olisi ollut tarpeellinen päättämään kaikista pelastus- ja avustustoimista ja niiden toteutuksesta. Varsinaisten pelastustoimien käytännön toteutus tietysti kuuluu valmiuspäälliköille.
Valtioneuvostoa ei kertaakaan kutsuttu koolle käsittelemään rauhanajan pahinta onnettomuutta on sinänsä ilmaus pääministerin asenteesta hallitusyhteistyöhön. Ainakin itselläni ensipäivien aikana jäi se mielikuva, että päätökset tehtiin valtioneuvostossa ja vasta kahden viikon kuluttua pääministerin viesti oli, että valtioneuvoston jätettiin paitsioon. Arvion syystä olen esittänyt.
Jälkeenpäinkään arvioiden emme voi olla varmoja montako suomalaista olisi voitu pelastaa, jos pelastustoimiin olisi ryhdytty tapaninpäivänä.
Oleellista on vain se kenen vastuulle jää pelastustoimet sekä niiden tarpeeton viivytys.
Nyt saatavien tietojen perusteella:
Valtiosihteeri Risto Volanen (kesk) sai tapaninpäivän aamuna klo 7 tiedon katastrofista ja henkilökohtaisella tasolla myös sen kohtalokkuudesta suomalaisille. Hänen saamansa henkilökohtaiset tiedot olivat ilmeisen lohdullisia. Hänen vastuullaan on kuitenkin valmiuspäälliköidenkollegion johtaminen. Asemansa johdosta, pääministerikanslian valtiosihteerinä edellä sanotun lisäksi, tultuaan tietoiseksi tilanteesta hän aivan varmasti antoi tiedon eteenpäin pääministeri Matti Vanhaselle.
Se että kaikki katastrofeihin liittyvät pelastustoimet on alistettu pääministerinkanslian valtiosihteerille on johtanut koko pelastusoperaation jähmettymiseen odottamaan pääministerin ratkaisuja. Valmiuspäälliköidenkollegiota ei käsitykseni olisi voinut johtaa muut kuin asiantuntijat. Ja sitä ei kait kukaan ole edellyttänyt Risto Volaselta. Valitettavasti. Risto Volanen on ensisijaisesti poliittinen henkilö. Tällöin jäi huomiotta mm. sisäasianministerin ja hänen alaisinaan olevien pelastusyksiköiden vaatimukset pelastustoimien aloituksesta sekä YK:n avun pyynnöt.
Tiedotusvälineet ovat syyttäneet yksinomaan ulkoministeriötä toimettomuudesta ja siinä ei kyllä ole ollut muita puutteita, kuin se ettei viestintä kulkenut. Siihen taas vaikutti monet syyt. Lähes kaikki viestintä yhteydet tuhoutuivat.
Pelastustoimet varsinaisesti kuuluivat siis valmiuspäälliköiden kollegiolle.
Mihin pääministeri ja valtiosihteeri käyttivät tärkeimmät hetket. Todennäköisesti ymmärtäen asian niin ettei kuolonuhreilta vältytä, tultiin ratkaisuun jonka mukaan hyödyllistä on miettiä mikä olisi edullista pelastajan manttelin nostamiseksi.
Pääministerin lähes kaksi viikkoa myöhemmin antamalla tiedolla matalanprofiilin päätöksestään siirrettiin ensiksi sivuun ulko- ja sisäministerit sekä valtioneuvosto. Ja ilmeisesti myös tasavallan presidentti. Valtioneuvoston koolle kutsuminen olisi ollut tärkeätä ja asiallista. Se olisi pitänyt kutsua hätäkokoukeen tapaninpäivän aikana, koska tieto tuli varmaksi tuhoalueella olevien suomalaisten määrästä. Lähes 3000 turistia.
Ylen tv:n Lauantaiseura vanhvisti käsitykseni, että kyseessä ratkaisuissa olikin operaatio presidentti. Taitava toimittaja, ikäänkuin suunnitelmaan liittyen, kysyi kuin tilauksesta avain kysymyksen. Pääministeri kertoi varustautuneensa antamaan vastauksen muutamien viikojen kuluttua (ehkä 10 vk) osallistumisestaan vaalikampailuun ainakin Tarja Halosta vastaan, jos ja kun tämä suostuu ehdokkaaksi.
Kulisseissa siis oli ratkaistu asioita tuttuja keskustalaisia menetelmiä käyttäen.
Suomessa on hallinnollinen järjestelmä joka toimii joka hetki. Se voi olla joissakin asioissa huonompi kuin jollakin toisella maalla, mutta monessa kohdassa se on parempi kuin muilla maailman mailla. Esimerkiksi pelastustoiminnan päätöksentekojärjestelmän osalta se on yksi maailman parhaiten organisoiduista.
Tässä tilanteessa tieto onnettomuudesta tuli YK:n luoman järjestelmän kautta, jonka perustajajäseniä suomalaiset ovat. Tieto käsiteltiin Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen luodun päivystysjärjestelmän avulla. Heti kun tiedossa oli onnettomuuden laajuus ja vaikutukset, analysoitiin tilanteessa suomalaiset avunantomahdollisuudet luonnononnettomuuden kohteeksi joutuneille maille. Johtopäätös oli se, että suomalaista FRF joukkoa ei kannattanut lähettää kohteeseen, johon se olisi päässyt aikaisintaan vuorokauden päästä. Tämä tosiasia on ja pysyy faktana nyt ja tulevaisuudessa, eikä tilannetietojen lisääntyminen eikä tarkentuminenkaan ole sitä miksikään muuttanut. Tämän päätöksen tekivät suomalaiset pelastusviranomaiset normaalien toimivaltuuksien puitteissa. Poliitikoilla ei ole mitään tekemistä tämän operatiivisen päätöksenteon kanssa. Onneksi.
Kokonaan toinen asia on se, että kun selvisi, että onnettomuuskohteissa oli suuri määrä suomalaisia kateissa, mitä johtopäätöksiä tämän tiedon selvittyä olisi pitänyt tehdä. Tässä tulee politiikka mukaan, sillä suomalaisten pelastustoiminnasta ulkomailla ja sellaisista tehtävistä, joita ei ole ennalta suunniteltu, pitää päättää poliittiset linjaukset. Näitä voitiin tehdä käsittääkseni silloin kun poliittinen päätöksentekijä ryhtyi niitä tekemään eli maanantaiaamuna. Se, joka Suomessa väittää tietäneensä onnettomuuden vaikutukset suomalaisiin aikaisemmin, valehtelee.
Moni tiesi jo sunnuntai-iltana, että kyseessä on tosi suuri onnettomuus, mutta ei Suomelle. Suomelle tämä ei ollut kovinkaan merkittävä ja vahingollinen onnettomuus, joten miten on mahdollista kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteita rikotaan aivan säälimättömästi.
Minusta apua on annettu ihan tarpeeksi, jopa liikaakin, jos ajatellaan tasa-arvoa.
Talvi on ihan vikapoluilla, jos hän on sitä mieltä, että tämä on presidentinvaalikampanjaa.
Tämä on toistoa.
Päätöksenteon valmisteluun siitä, kun valtiosihteeri Risto Volanen sai tapaninpäivän aamuna klo 7 tiedon tilanteesta, kului noin 24 tuntia. Risto Volanen on poliittisin perustein valittu nykyiseen varsinaiseen tehtäväänsä sekä erityisesti valmiuspäälliköidenkollegion johtoon
Pahin kömmähdys on myös siinä ettei valtioneuvostoa kutsuttu tekemään poliittista päätöstä, joka on kansalaisten ja onnettomuusalueella olleiden suomalaisten kannalta tärkeätä.
Koko tapaninpäivän ajan kaikista tiedotusvälineistä tuli tietoa katastrofin laajuudesta. Mtv sai toimittajansa paikalle jo tapaninpäivän aikana.
Tietoa tuli, mutta ne joilla kuului vastuu järjestelmän mukaisesti, eivät toimineet.
Kuolemantapauksilta ei tietysti olisi säästytty, mutta kaikki se mitä olisi pitänyt tehdä, viivästyi 24 tuntia. FRF:n taholta esitettiin siis tapaninpäivän aamuna vaatimuksia,jotka perustuivat yhtäältä YK;n apupyyntöön sekä siihen tulvaan joka tuli monesta tiedotusvälineestä tapaninpäivänä. Vasta maanantai aamuna tehtiin päätös viranomaispäätös, ei siis poliittinen, jonka odottaminen merkitsi ettei suomalaisten noutaminen tapahtunut tehokkaasti tuhoalueelta tai lentokoneita lähetettiin tyhjinä. FRF:n lähettäminen ei olisi lisännyt kustannuksia kuljetusten osalta.
Jälleen on korostettava, että sisäministeri esitti ryhmän lähettämistä ei jälkeenpäin vaan ennakkoon. Ja se jos mikä oli myös poliittinen kannanotto.
Tässä katastrofissa ei ole voinut miettiä kansalaisten yhden vertaisuutta. Kysymys oli rauhanajan suurimmasta suomalaisia koskettaneesta onnettomuudesta. Se koski lähes 3000 suomalaista, joiden olemassaolo Intian valtameren alueella täytyi tulla selväksi tapaninpäivän aikana. On erittäin harhaanjohtavaa esittää asia siten tai paeta sen taakse, että kun ulkoministeriö antoi
lukumääristä virheellistä tietoa.