Eräs tälle palstalle kirjoittanut totesi edelläkuvatulla tavalla. Pitänee ilmeisen hyvin ja faktisesti paikkansapitävästi.
Koska lausahdus on pitänyt paikkansa koko ihmislajin, sen olemassa olon ja historian ajan, niin pidin kyseistä kommenttia niin hyvänä, että laitoin sen peräti yhdeksi keskustelunavaukseksi.
Älkää suotta tyrmätkö uutta keskustelunavausta vain siksi, että se on joko aivan liian ilmeinen tosiasia, tai liian filosofinen kysymys.
Koska tapanani on olla ottamatta mihinkään aiheeseen liian kärkevää, tai äärijyrkkää kantaa, ja olen utelias tietämään, minkälaisia ajatuksia ja mielipiteitä tämä jo pitkään vallinnut tila teissä herättää, ja mitä tälle asialle pitäisi oikeastaan tehdä, muutosta, tai tarvittavia konkreettisia uudistuksia, jotta tilanne muuttuisi?
Asiallisia kommentteja mielenkiinnolla odottaen.
Koska lausahdus on pitänyt paikkansa koko ihmislajin, sen olemassa olon ja historian ajan, niin pidin kyseistä kommenttia niin hyvänä, että laitoin sen peräti yhdeksi keskustelunavaukseksi.
Älkää suotta tyrmätkö uutta keskustelunavausta vain siksi, että se on joko aivan liian ilmeinen tosiasia, tai liian filosofinen kysymys.
Koska tapanani on olla ottamatta mihinkään aiheeseen liian kärkevää, tai äärijyrkkää kantaa, ja olen utelias tietämään, minkälaisia ajatuksia ja mielipiteitä tämä jo pitkään vallinnut tila teissä herättää, ja mitä tälle asialle pitäisi oikeastaan tehdä, muutosta, tai tarvittavia konkreettisia uudistuksia, jotta tilanne muuttuisi?
Asiallisia kommentteja mielenkiinnolla odottaen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ja jos joku haluaa tietää minun mielipiteeni ja kantani tähän, niin vastaan tähän, että omia ajatuksiani aika pitkälle vastaa suomalaisbändin Nightwishin aikoinaan tekemä kappale " The heart asks pleasure first": n sanat. Kannattaa kuunnella ja katsoa sanat.
Tässä herää kysymys: Mitä ihmiskunnan sitten olisi pitänyt oppia historiastaan?
Ei mitn koska kokoajan tehdään lisää historiaa,eilinen on jo historiaa
Että ei ainakaan alituinen vastakkainasettelu, tapahtui se politiikassa, ekonomiassa, maailmanpolitiikassa, tai militarismissa johda yhtään mihinkään. Paitsi vastakkainasettelun ja toisiaan vastaan kilpailemisen ja sotimisen jatkumiseen. Ja niiden pysyvään olotilaan ja jatkumiseen pitkälle tulevaisuuteen.
Menneisyydestä ja siellä tapahtuneista asioista ja tapahtumista pitäisi aina yrittää ottaa edes jotakin opiksi. Ainakin se, että sotiminen ja omien poliittisten intressien ajaminen ei johda mihinkään muuhun, kuin vastakkainasettelun, tai sotatilan jatkumiseen.
Ja tulevaisuutta luodaan ja tehdään koko ajan, nyt ja joka hetki omilla kaikilla omilla tekemillä valinnoilla, päätöksillä, teoilla ja ratkaisuilla. Jokaisen yksilön, kansakunnan ja valtion kohdalla. Niin paikallisesti, kuin globaalistikin. Ja niillä edellämainituilla määreillä on muuten aika paljon väliä ja merkitystä. Jokaisessa yksikössä, kuten perheessä, suvun kesken, kussakin yhteisössä, kunnassa ja siinä asuvien kuntalaisten kesken; valtioissa ja niiden kansalaisissa ja koko globaalissa maailmassa, ja koko ihmiskunnassa. Kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. Tämä ei ole ainoastaan fysikaalinen perusasia ja fakta, vaan myös kaikkialla ja kaikkeen olevaan ja elolliseen, sen elämään ja muualle ympäröivään maailmaan todellisesti vaikuttava tekijä.
Ihmiskuntaa ei ehkä voi käsitellä yhtenä isona asiana. Ihmiskunta ei muodostu samanlaisista homogeenisista yksilöistä, vaan monista erilaisista yksilöistä. Ihmiskuntaa ei myöskään voi opettaa kollektiivisesti samalla "oppisuunnalla". Onneksi ei!
Vaihdetaan sitten tuon sanan "ihmiskunta" tilalle ihmislaji. Josko sitten ymmärrät, mitä tarkoitettiin ja ajettiin todella takaa. Onko se nyt tämä kaikki yhdestä peevelin sanasta todella kiinni, jotta ymmärretään, mitä tässä ajettiin takaa ja sanottiin? Sillä ihminen lajina on todellakin edelleen erittäin väkivaltainen eläinlaji.
Se väkivaltainen ominaisuus, mikä meidän lajillemme oli joskus esishistoriassamme kuitenkin meidän selviytymisen takaava ominaisuus ei ole kuitenkaan ole meistä itseasiassa minnekään kadonnut. Se on vaan muuttanut muotoaan, ja siirtynyt enemmän henkiselle tasolle. Ilmeten mm. joidenkin kiusaamisena, henkisenä väkivaltana, mm. kouluissa ja työpaikoilla. Aggressiivisuutta ja sen tapaa ilmetä ja tapahtua on monenlaista. Se ei aina tarvitse olla fyysistä, vaan se voi olla ja onkin useimmiten henkistä laatua.
Ja jos tässä kohtaa joku, tai Sinä taas nousee takajaloilleen ja nostaa selkäkarvansa pystyyn, niin eiköhän jokainen täällä maanpäällä elävä laji ole bio-organisminen eläinlaji. Ei sekään tosiasia, eli se, että oikeasta olemme biologisesti eläinlaji, siitä miksikään toiseksi muutu. Vaikka olemme lajipyramidissa ja kehityksessä " topissa", eli huipulla.
Aivan samalla tavalla, meitä ihmisiä pitäisi itse asiassa kuvailla petoeläiminä, sillä ja koska me teurastamme ja tapamme muita eläinlajeja ruuaksemme. Aivan samalla ja yhtä lailla, kuin muutkin petoeläimet. Kuten karhut, ahmat, leijonat, muut kissaeläimet, ja sudet. Ei siis yhtään mitään eroa. Jos asiaa tarkemmin miettii ja analysoi.
Ja väkivaltaisuuden ja aggressiivisuuden äärimmäisin ilmenemismuoto lajissamme ja sen kulttuurissa näyttäytyy vastapuolta ja viholliseksemme näkemäämme kohtaan sotimisena ja hyökkäämisenä.
Tämän keskustelun otsake oli: " Ihmiskunta ( korjaten sen paikalle osuvammin kuvaten " ihmislaji") ei ole oppinut mitään historiastaan". No, ei todellakaan ole. Täällä soditaan yhä. Ja sen sotimisen seurauksena tulee vain yhtä enemmän siviili ja muita uhreja. On varmaan itselle mukavampaa ja mieluisampaa elää kuplassa. Ja kuvitella, että elää ruusunpunaisessa maailmassa. Jos nykyisen maailmassa vallitsevan tilanteen ja maailmanrauhan suhteen suhtaudutaan edelleen välinpitämättömästi. Eikä asiantilalle, sen suunnalle ja kehitykselle tehdä yhtään mitään, niin mikään ei muutu. Ja pahin seuraus, mikä voi olla meillä kaikilla edessä, on 3. maailman ja ydinsodan syttyminen. Ja paitsi koko maapallon kaikkien siinä elävien lajien, myös tuho ja katoaminen. Onko se niin olankohautukselle ja hälläväliä suhtauduttava asia?
Olennaisin kysymys onkin, mitä pitäisi tehdä, jotta emme toistaisi historiassamme jo aikaisemmin toistamiamme virheitä? Ja muuttuisimme ja kehittyisimme lajina ja kultuurina vähän edistyksellisempään ja kehittyneempään suuntaan?
No esimerkiksi olisi luullut ihmiskunnan jo tähän mennessä oppineen että sotiminen on tyhmää ja tuhoisaa mutta ei näköjään ole mennyt oppi kaaliin kun jatkuvasti on jossain päin maailmaa sota.
Olen aika varma että jos järki olisi voittanut ihmiskunnan historiassa niin nyt olisi nälänhädät yms. voitettu ja kaikilla olisi asialliset olot mutta ei tämäkään ole toteutunut kun ihmisten ns. sivistys on kyllä niin ohutta että ei paljon petoeläimesta eroa!
Olet nimimerkillä kslijksljfijdskl aivan täysin oikeassa. Maailmassa ja ihmiskunnan kulttuurissa soditaan ympäri maailmaa tälläkin hetkellä. Ihminen lajina on aivan liian aggressiivinen, vai omaa etua ja omia intressejä ( olivat ne poliittisia, ekonomisia, militaristisia, tai omia etupiirejä) ajavia. Tämä aikaansaa ja aiheuttaa maailmassa tällä hetkelläkin päällä olevia konflikteja ja sotimista toisiaan vastaan.
Väkivaltaisuus, aggressiivisuuus ja toisiaan vastaan tappeleminen on aika syvällä oikeastaan meissä jokaisessa. Ja nämä ominaisuudet korostuvat oikeastaan vielä enemmän, mitä suurempiin kulttuurissa oleviin valtiollisiin instituutioihin ja kulttuurissa vallitseviin merkittäviin tekijöihin ja elementteihin, kuten ekonomiaan ja valtioiden ja eri koalitioiden politiikkaan mennään ja kiiinnitetään tarkemmin niihin huomiota.
Ihmiskunta, tai oikeammin laji ei ole vieläkään oppinut historiastaan oikeastaan yhtään mitään. Täällä maan päällä soditaan yhä. Ja mikä merkillisintä omaa lajia, eli toisiamme vastaan. Mikä muu ja toinen eläinlaji, mikä mekin itseasissa joka tapauksessa kuitenkin olemme, tekee näin? Ei mikään muu laji täällä maanpäällä. Ei ainakaan yhtä tuhoisin ja niin paljon uhreja aikaansaavalla tavalla ja seurauksilla.
Jos tätä menoa mennään, tai ihmislaji, ihmiskunta ja sen kulttuuri ja sen meno ei muutu, sekään ei ole lainkaan poissuljettu vaihtoehto, etteikö 3. maailmansota syty vielä jonakin päivänä tulevaisuudessa.
"Sivistyksen ohuus" on hyvä termi. Käytin itse tätä aloituksen sanontaa yhdessä toisessa keskustelussa kuvaamaan missä se ongelma piilee, eli se suurelta osin piilee meissä ihmisissä eikä ympäristössä. (keskustelu baari-ympäristöstä)
Creathions näyttää pohtineen sanontaa aika syvällisesti ja huomannut ettei tämä sanonta viittaa vain sotimiseen, vaan siinä voidaan nähdä paljon syvemmin ihmisen heikkous kaikenlaisessa yhteisöllisessä toiminnassa, kun ihminen muuttuu valheelliseksi omien intressien ajajaksi, vaikka hymyilee ja katsoo sinua silmiin.
Hiukan masentava tosiasia, mutta kun sen myöntää ensiksi niin siitä voi vain yrittää kasvaa, ja yrittää elää omassa yhteisössään siten ettei vahvistaisi sanonnan oikeellisuutta. Toinen sanonta jonka aikoinaan liimasin työhuoneeni seinälle oli, muokattu sanonta "Yritä oppia toisten virheistä, sillä elämä on liian lyhyt tehdäksesi ne kaikki itse"
Mutta näistä opituista lauseista huolimatta, olen jopa toistanut omiakin virheitäni.
Olen siis yksilötodiste aloituksen sanonnan paikkansapitävyydestä.
Eiköhän se kolmas maailmansota ole jo paraikaa menossa. Sitä ei vain huomaa niin selvästi, koska se on kybersotaa. Ja kuten voi odottaakin, suurvallat johtavat tätä sotaa, ja niillä on pitkällemenevät suunnitelmat mihin iskeä. Seuraavaksi tultaneen lamauttamaan vihollismaiden tietoverkkoja, aiheuttamaan sähkökatkoksia jne. Nykyinen yhteiskunta romahtaa nopeasti, kun sähköä ei saada muutamaan viikkoon. Ja sittenpä onkin hyvä olla oma keittiöpuutarha, josta saa syömistä jottei kuole nälkään.
Ei kai ihmiskunta sodi kokonaisuudessaan, vaan joku siihen liittyvä osa. Tavan kansalaisetkaan eivät sodi, vaan sodat syntyvät aatteen tai mielipiteen innoittamina. Siihen tarvitaan määrätietoinen johtaja ja johto, joka tempaa mukaansa tavalla tai toisella ne, jotka sopivat toimeenpanijoiksi.
Minusta ihmiset yleensä ja ihmiskunta sinällään on syytön sotiin ja muihin huonoihin ilmiöihin.
Sitä, että olisi jo nyt päällä ja käynnissä par´aikaa oleva 3. maailmansota ei ainakaan julkisesti kukaan politiikoista ja valtioiden johtavista päämiehistä kukaan myönnä. Ei mediassa, eikä muutoinkaan. Se on toki aivan totta, että sodankäynnin muodot ovat muuttaneet menneistä ajoista ja aikaisemmassa historiassa huomattavasti moninaisemmiksi ja useiden eri sodankäynnin muotojen yhdistelmäksi. Todellakin on niin kyber, media, info, ja hybrisisotaa. Siellä sun täällä. Sitä harjoittavat lähinnä suurvallat. Olen itsekin taipuvainen myöntämään, että nykyinen maailmapoliittinen tilanne lähentelee ja täyttää maailmansotimisen kriteerit. Tai ainakin ollaan hyvin lähellä 3. maailmansodan syttymistä täydeksi sodankäynniksi. Tilanne esim. Ukrainan ja Venäjän välillä on tällä hetkellä erittäin kriittinen ja on mahdollista, että tilanne voi heidän välillään eskaloitua tästä vielä pahemmaksi. Miten pahaksi tilanne tästä voi äityä, on epäselvää. Toivottavaa toki olisi, että äärimmilleen jännittynyt tilanne jollakin tavalla laukeaisi.
Käsittääkseni kyllä kirjoitin ja totesi aiemmin, että ihmiskunnan kulttuurissa ja maailmassa soditaan tälläkin hetkellä. Termin ihmiskunnan tilalle pitäisi oikeastaan oikeaoppisesti ja kirjakielellä laittaa sana ihminen, tai ihmislaji. Pidän itsekin sanaa " ihmiskunta" jo vanhanaikaisena ja harhaanjohtavana. Siksi en sitä yleensä edes käytä. Mutta kuten jo totesin, ihminen on lajina varsin aggressiivinen, ja tappelemaan altis. Mikä on helposti nähtävissä, jos vaan vähänkään seuraa maailmanmenoa, ja vaikkapa uutisia. Jos ei ole nähnyt ja kuullut yhtään esim. mitä Lähi-Idässä tapahtuu, niin sitten on ollut melkoisessa uutispimennossa. Kyllä täällä maanpäällä vaan edelleen soditaan ja tapellaan kansa ja valtio toisiaan vastaan, tai kuten esim. ISIS- armeija hyökkää sotilaallisesti muita harhauskoisiksi katsomiaan vastaan. ISIS: täkin kuvataan milloin milläkin termillä, jossakin vaiheessa sitä pidettiin vain terroristijärjestönä, myöhemmin ISIL: nä, tai DAESH: na. Eli armeijana.
Siinä olet oikeassa, että tavankansalaiset harvemmin sotivat. Ja esim. Pohjoismaissa ja meillä Suomessa tilanne on meidän kannaltamme katsottuna ainakin vielä toistaiseksi hyvä ja rauhanomainen. Mutta kuten sanoin, aggresiivisuus on lajillemme hyvin tyypillistä. Tämän voi todeta helposti seuratessa vaikkapa jotain tavallista keskustelupalstaa. Jos joku ei pidä jonkun mielipiteestä argumentointi ja vastapalaute saattaa olla hyvinkin vihamielistä ja jopa henkilökohtaisuuksiin menemistä. Tai jopa tahallaan väärinymmärtämistä. Joidenkin on ilmeisesti vaikeaa ottaa huomioon, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, että meillä on sananvapaus, ja että jokaisen mielipidettä tulee kunnioittaa. Eikä ole varmaankaan liikaa toivottua, että lukisi tarkkaan toisen mielipidettä ja pohtisi mielessään, onko tuo toinen välttämättä sittenkään niin väärässä, kuin ensin niin ajattelee ja tekee kyseisen päätelmänsä. Asioiden puntaroimisella voi olla omaa maailmankatsomusta, ajattelemista ja arvomaailmaa muuttava ja jopa avartava kokemus.
Oman kokemukseni mukaan ihmisillä Suomessakin on kyllä asenteet kiristyneet ja aggressiivinen käytös lisääntynyt jo 90-luvun lamasta kun toimeentulosta on tehty niin vaikeaa.
Ei tällaista ollut vielä 80-luvulla kun ihmisillä meni hyvin, ilmapiiri oli optimistinen ja tulevaisuuteen luottava. 90-luvun lama tuhosi sitten sen hyvän ilmapiirin ja luottamuksen, elämästä on tullut monelle turvatonta ja brutaalia selviytymistaistelua eikä siitä seuraa koskaan mitään hyvää kenellekään. Jatkuvasti media suoltaa pelkkiä huonoja uutisia tavallisen kansalaisen kannalta ja toisaalta ihan kuin vittuillakseen kerrotaan mihin ihan toisarvoiseen paskaan työnnetään veronmaksajien rahoja kuten kreikkalainoihin joita ei ikinä saada takaisin ja rikkaiden luksusteluun.
Kaikki tällainen myrkyttää ilmapiiriä ja se on myrkytetty jo 90-luvun lamasta lähtien niin mustaksi että sitä ei ihan hetkessä kyllä korjata.
Kaikenkaikkiaan koko herrojen järjestämä 90-luvun lama ja siitä lähtien tavallisten ihmisten toimeentulon jatkuva vaikeuttaminen on täysin anteeksiantamaton ja ihmisoikeuksia perinjuurin loukkaava teko!
Olet siinä oikeassa, että muuttuminen lähtee meistä jokaisesta yksilöstä ensin. Mikä parhaimmillaan ulottuisi jokaista meitä ympäröivään ympäristöön. Ainakin se olisi kaikella tavalla toivottavaa.
1990-luvulla, ennen kaikkea sen puolivälissä Suomea koetellut lama todellakin muutti monta silloin sitä kokenutta ihmistä. Silloin ollut lama kosketti monta sen kokenutta ihmistä kouriintuntuvalla tavalla. Monia, mutta myös minua. Silti se ei tehnyt minusta ihmisenä ainakaan kyynistä, kovaa, tai muita ympärilläni olevia ihmisiä kohtaan julmaa, aggressiivista, tai välinpitämätöntä.
Kaikki on aika pitkälti ja paljon omista tekemistään valinnoista, asenteista ja valinnoista. Silti.
Sillä aina on olemassa valinnan mahdollisuus. Kaikissa eteen tulevissa valinnoissa, ratkaisuissa ja teoissa. Että lannistuuko. Kyynistyykö. Kostaako muille omat kokemansa epäreiluudet. Ja miten kohtelee muita näkemiään ja kohtaamiaan ihmisiä.
Tässä tullaan sen perimmäisen kysymyksen äärelle: olemmeko humaaneja, vai emmekö ole? Sekin on jokatilanteessa aina puhtaasti valintakysymys.
Sillä jos olemme todella muita maanpäällä eläviä lajeja korkeammalla tasolla, sen pitäisi näkyä myös konkreettisella ja tekoina tapahtuvina ja toteutuvina asioina.
Ja kulttuurissamme toteutettavina uudistuksina ja muutoksina.