Moni politiikko ja erityisesti kepulainen ja muiden puolueiden kansankynttiläkin on alueellisen osuuskaupan hallintoneuvoston tai edustajiston jäsen. Kahvittelua ja muuta kivaa - ehkä myös poliittista kanssakäymistä esim. kunnassa päätettävän liiketonttikaavoituksen suhteen. (katso esimerkiksi hallintoneuvosto:
http://www.hok-elanto.fi/hok-elanto/johto.html) Kuinka moni on ollut jäävi kuntien infrasta päätettäessä?
Norjan kilpailuvirasto on tarttunut vakavaan ongelmaan, missä suomalaiset kauppaketjut ovat kauan porskutelleet tosiasioiden yläpuolella.
a) Suomessa suurempia ja suurempia myymäläyksiköitä on rakennettu ja samalla ketjujen valikoimat ovat logistisoituneet massatuotteiksi. Markkinoille pääsemiseksi on selvä kynnys. Ketjut maksattavat mm. hyllytilasta ym. markkinointimaksuja - myös kauppiassopimukset ovat erikoisia. Pahin lienee keskusliikkeiden kauttalaskutus pienten tuottajien osalta.
b) Myös Suomessa on naamioitu Norjan kaltainen "markkinointimaksu" tavarantoimittajien ja asiakkaiden välillä. Esimerkiksi kauttalaskutus on tästä hyvä esimerkki. Tavara ei edes käy kauppaketjussa, mutta laskutus asiakkaalta tapahtuu siten, että tuotteen valmistaja lähettää erän asiakkaalle, mutta keskusliike laskuttaa. Eli ns. vetää välistä.
c) Suomessa kaupan BONUS-kortit ovat kilpailurajoite, johon myös Suomen kilpailuvirastossa on mielenkiinto herännyt. Samalla tiedonkeruu kuluttajien ostokäyttäytymisestä on Tietosuojalain kannalta pohdittavana.
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101978262814
t:jarmo
http://www.hok-elanto.fi/hok-elanto/johto.html) Kuinka moni on ollut jäävi kuntien infrasta päätettäessä?
Norjan kilpailuvirasto on tarttunut vakavaan ongelmaan, missä suomalaiset kauppaketjut ovat kauan porskutelleet tosiasioiden yläpuolella.
a) Suomessa suurempia ja suurempia myymäläyksiköitä on rakennettu ja samalla ketjujen valikoimat ovat logistisoituneet massatuotteiksi. Markkinoille pääsemiseksi on selvä kynnys. Ketjut maksattavat mm. hyllytilasta ym. markkinointimaksuja - myös kauppiassopimukset ovat erikoisia. Pahin lienee keskusliikkeiden kauttalaskutus pienten tuottajien osalta.
b) Myös Suomessa on naamioitu Norjan kaltainen "markkinointimaksu" tavarantoimittajien ja asiakkaiden välillä. Esimerkiksi kauttalaskutus on tästä hyvä esimerkki. Tavara ei edes käy kauppaketjussa, mutta laskutus asiakkaalta tapahtuu siten, että tuotteen valmistaja lähettää erän asiakkaalle, mutta keskusliike laskuttaa. Eli ns. vetää välistä.
c) Suomessa kaupan BONUS-kortit ovat kilpailurajoite, johon myös Suomen kilpailuvirastossa on mielenkiinto herännyt. Samalla tiedonkeruu kuluttajien ostokäyttäytymisestä on Tietosuojalain kannalta pohdittavana.
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101978262814
t:jarmo
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Samalla tiedonkeruu kuluttajien ostokäyttäytymisestä on Tietosuojalain kannalta pohdittavana."
Miten ne tuon voisivat estää? Bonuskortti (asiakasnumero) auttaa siinä toki huomattavasti. Muistaakseni joku ulkomainen ketju perusteli ko. toimintaa palvelun parantamisellakin. Ainoa muutos olisi se, että jäsenyyteen liittyviin ehtoihin tulisi kohta, jossa asiakas lupaa em. tiedonkeruun omista maksutapahtumistaan.
Bonus-kortti on kilpaililunrajoitus, toisaalta voit omistaa kaikkien ketjujen bonus-kortin. Yksityinen yritys voi hinnoitella tuotteensa miten haluaa (vrt. kanta-asiakasalennukset).
hinnoittelun vapaudesta on tosin Suomessa menty asiakasorjuuteen jossa tietoa kerätään vaikka mistä.
Kuluttaja ei saa jäsenalennusta, pelkästään näyttämällä osuuskorttia, vaan joutuu luovuttamaan ostokäyttäytymistietonsa bonus-ketjun tiedonkeruujärjestelmään.
Sikäli, että samaan tietojärjestelmään kerätään tietoja esimerkiksi kortinkäyttäjien sähkö-puhelin-ravintola-hotelli-huoltoasema-ravintola-hautauspalvelu ym. ostoista on tieto hiemankin jalostettuna tarkkaa ja RAHANARVOISTA kuluttajakäyttäytymistietoa - jota yksikään tiedonkerääjä ei jätä kaupallisesti hydyntämättä - ketjun sisällä, mutta myös epäselvissä yhteyksissä ja jälleenmyynnissä!
Toisin sanoen, Suomessa on epäselvää mikä oikeus korttijärjestelmän tiedonkerääjällä keräämiinsä tietoihin sekä niiden jalostamiseen, mahdollisesti myymiseen?
t:jarmo