Unijukalle

Olen miettinyt, mutta en tiedä, joten kysyn korteiltasi.

Minkä vuoksi veljeni käyttäytyi minulle negatiivisesti?
Entä hänen vaimonsa?
Mistä on kyse?
11109
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Nosto.

Äänestä

Kyse voisi olla jostakin väärinkäsityksestä alkaneesta asiasta (ehkä pitkänkin aikaa sitten alkunsa saaneesta). Jos aiheeseen pääsisi kiinni, niin sen voisi kenties selvittää puhumalla ...

Äänestä
  • Unijukka kiitos.

    Väärinkäsitys ehkä, mutta en voi yrittää selvittää asiaa,
    koska emme ole nykyisin tekemisissä keskenämme.
    Ja vaimo ryhtyi puhumattomaksi jo paljon aiemmin.

    Onko veljeni (ehkä vaimon myös) mielestä oikeutettua
    harrastaa henkistä väkivaltaa minua kohtaan? Mihin
    hän sillä pyrki? Minä en sellaista hyväksy, eikä sitä
    tarvitse sietää.

    Äänestä

Ei sitä toki tarvitse sietää. Paremmin asiat sujuvat yhteistyöllä ja siten, että osataan puhua asioista suoraan. Väkisin ei voi sitten tehdä niin mitään ...
Sitä on vaikea edes arvella, että "minne hän pyrkii", mutta jos et sitä hyväksy ollenkaan, niin eihän sillä pitäisi olla sinun kannaltasi edes merkitystäkään. Sinä olet tehnyt omat valintasi ja hän omansa, jos välinne eivät ole sovitettavissa, niin silloin on turha olla paljonkaan tekemisissä, koska tilanne on sellaiseksi muodostunut. Joskus aika voi korjata asioita, mutta sitä on vaikea sanoa miten kauan se vie ...
Mutta sinun ei pitäisi välittää heidän tekemisistään, jos se on sävyltään alentavaa. Jätä siis heidät rauhaan, ja etsi ihmisiä, joiden kassa on tasapainoisempi olla ja jotka ovat avoimia eri asioille ... Positiivista loppukesää sinulle toivotan ! !

Äänestä
  • Ei heidän kanssaan ollut mahdollista puhua asioista niin,
    että minun toiveeni olisi otettu huomioon. Veljeni määräsi
    mitä minä saan tehdä ja mitä en. Ei asioiden kuulunut olla
    niin. Minä haluan itse päättää asioistani, enkä olla kenenkään
    miehen talutusnuorassa, joten ei ollut mutta vaihtoehtoa
    kuin lopettaa tekemisissä oleminen. Juuri sen vuoksi oli
    pakko tehdä niin, koska heidän käytöksensä oli alentavaa.
    En ole nykyään yhteydessä heihin, enkä usko, että pidemmän
    ajan kuluessakaan heidän suhtautumisensa muuttuisi posi-
    tiiviseksi, koska se jo paheni koko ajan (siis pian sen jälkeen,
    kun muutin samaan kaupunkiin kuin missä he jo asuivat).

    En ole vielä varsinaisesti löytänyt uusia ihmisiä täältä uudelta
    paikkakunnalta, mutta lyhytaikaista keskustelua olen käynyt
    esim kahden naispuolisen taksikuskin kanssa, kun tuntui,
    että juttelu sujui. Voisiko heistä jommasta kummasta tai
    molemmista tulla ystävä? Toinen on vaalea, toinen
    tummempi, molemmilla silmälasit ja lyhyet hiukset.
    Vaalea on naimisissa. Tummasta en tiedä, mutta hänellä
    on poika. Tumma lienee vaaleaa vanhempi, ehkei eläkeikä
    ole hirveän kaukana.

    Kiitos ja mukavaa kesän loppua !

    Äänestä

  • Nostan näkyvillesi, jos katsoisit noihin kahteen naiseen liittyvää?

    Äänestä

Anteeksi kun sekaannun tähän ketjuun mutta vaikutat kovin yksinäiseltä. Taksikuskit toki juttelevat kaikille asiakkaille, se kuuluu heidän työhönsä. Se ei ole välttämättä merkki tulevasta ystävyydestä siis.
Mitä jos hakeutuisit siellä uudella paikkakunnalla johonkin harrastukseen tai vaikka useampaankin harrastukseen mikä/mitkä sinua kiinnostaa? Olisi kivaa tekemistä ja sitä kautta voisi tutustua uusiin ihmisiinkin ja saada tuttuja, kavereita, jopa ystäviä.

Mukavaa ja raikasta syksyä sinulle :)

Äänestä
  • Kiitos syksytoivotuksesta!

    Näistä taksikuskeista toinen jäi juttelemaan kanssani lähes tunniksi, vaikka hänen työvuoronsa
    juuri päättyi, kun hän sai kuskattua
    minut asunnolleni. Ei hänen olisi ollut pakko tehdä niin eli kyllä täytyi
    olla kiinnostusta jutteluun. Lopuksi
    hän sanoi, että oli tosi mukava jutella ja että me varmaan nähdään.

    Toinen jäi juttelemaan noin puoleksi tunniksi (olimme liikkeen pihalla) ja aiheita riitti hänenkin kanssaan vaikka kuinka paljon.
    Samoin hän oli sitä mieltä, että oli mukavaa. Hänenkään ei olisi ollut pakko jäädä keskustelemaan.

    Muut kuskit (useimmiten miehiä)
    eivät ole toimineet samoin kuin nuo
    kaksi naista. Toki ymmärrän sen, että kuskit puhuvat asiakkaiden kanssa ajon aikana (tosin heissäkin
    on eroja eli löytyy myös hiljaisempia ja sekin on ok, vaikka
    he ovatkin palveluammatissa). Mutta nyt olikin kyse siitä, että puhuimme ajon päätyttyä.

    Kyllä minä olen pohtinut harrasteita, joihin voisin mennä
    nyt tulevana syksynä, mutta
    minulla on rajoittavia tekijöitä
    eli en voi harrastaa mitä tahansa,
    vaikka haluaisinkin ja raha pitää
    ottaa myös huomioon.

    Lisäksi tällaisen henkilön, joka kulkee omia polkujaan, ei ole helppo löytää ihmisiä, jotka hyväksyvät erilaisuuden.

    Vaikutti siltä, että nämä kaksi
    taksinaista hyväksyvät, joten siksi kysyin Unijukan korteilta tätä asiaa.

    Aurinkoista syksyä sinullekin :-)

    Äänestä

Niin, kyllä se on niinkin, että taksikuskit juttelevat myöskin ihan työnsä puolesta monet. Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö heidän kanssaankin voisi ystävystyä.
Kyllä joihinkin sosiaalisiin tilaisuuksiin, kuten harrasteet ym.kannattaisi mennä, ja pyrkiä elämään sellaista sosiaalista elämää, että näkisi asioita vähän eri perspektiivistäkin (sitä eri perspektiiviähän tulee, kun esim.kuuntelee muita ...).
Mutta kyllähän monenlaisten ihmisten kanssa voi jutella, todellisia ystävyyssuhteita taas ... ne ovat asia sinänsä, jotka tulee ajan kuluessa. Mutta harvalla nyt on paria enempää todella läheisiä ystäviä. Harrasteet ym.kiinnostuksen kohteet ovat ihan hyvä tapa kohdata ihmisiä, kun tietty kiinnostuksen kohde on jo olemassa ...

Äänestä
  • Kiitos Unijukalle!

    En tarkoittanut ja ajatellut niin,
    että ystävyyden pitäisi alkaa heti.
    Yleensähän se vähitellen muodostuu (tosin minulle on taannoin todettu erään herran taholta, että olimme kuin vanhat sydänystävät ja heti !). Ajattelin,
    että jos näistä naistakseista voisi
    tulla ystävä, siis pidemmän ajan kuluessa.

    Onko sitten yleensä niin, että ihmisten on helppo nykypäivänä
    löytää uusia ihmisiä kaveriksi
    tai ystäväksi uudella paikkakunnalla? Moniin ihmisiin
    ei voi nykyisin valitettavasti luottaa,
    se ei ole kiva asia.

    Minulla on kokemusta aiemmalta
    paikkakunnalta siitä, ettei kuitenkaan välttämättä löytynyt harrastuksen parista ihmistä,
    jonka kanssa olisin yhä tekemisissä.
    Ihmiset ovat kiireisiä, eikä heillä
    ole aikaa. Eivätkä kaikki ymmärrä
    sitä, että joku on työtön tai on
    rajoitteita. Tämä maailma on fyysisesti terveiden paikka.

    Näyttivätkö korttisi siis niin, ettei
    näistä kahdesta kuskinaisesta
    tule uudestaan keskusteluseuraa?

    Minusta tuntuu toisinaan, että minä teen muiden ihmisten mielestä asiat väärin. Mutta teen omalla tavallani ja minulla on oikeus
    siihen. Kun joku ei hyväksy, niin
    se on hänen ongelmansa, ei minun.

    Äänestä

Ihmisellä on jokaisella vaisto, joka sanoo mitä voi löytää ja mistä. Ei jokaiselle liiku "elämän pelissä" samalla lailla pelinappulat laudalla. Jos tuntuu, että jokin henkilökemia toimiin, niin se on varmastikin silloin totta. Toisaalta harvat ihmissuhteet toimivat kaiken aikaa täysin moitteettomasti, ihmiset ovat kaksijakoisia ja jokaisella on joskus omiakin huolia. Mutta kyllähän ystävyyteen liittyy monesti mm.se että on koettu paljon asioita yhdessä. Ei sekään toisaalta mikään sääntö ole, ja jostakinhan ystävyys saa aina alkunsa. Ei pitäisi ajatella liian vaikeita ...

Eikä pitäisi olla liikaa kahden vaiheilla, silloin miettii ja epäilee lopulta kaikkea. Jos jokin asia toimii ihmisten välillä niin se toimii, eikä sitä pidä silloin alkaakaan miettimään, taikka kyseenalaistamaan liikaa. Liika epäily johtaa lopulta vain eristäytymiseen ja suruun, on liikaan ennekko-odotuksia kaikesta. Ei ihmissuhteet etenkään toimi niin. Ole siis kevyellä mielellä ja katso mitä eteen tulee ...

Joudut olemaan elämässä kuitenkin aktiivinen ja "oma herrasi", kenties näin on sitä enemmän, jos on "rajoitteita" ym., täytyy siis pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan, siihen tarvitaan myös muita ihmisiä, jo toivon mukaan yhteistyökykyä heidän kanssaan. On tärkeää, että ihmissuhteet ovat toimivia, se että ihmissuhteet eivät toimi on myös rajoite. Ehkä tavallaan sitäkin suurempi ...

Älä ehdollistu mihinkään "pakkoon", vaan ole oma itsesi, etsi luoviakin mahdollisuuksia joka päivä, ja sitä kautta myöskin mahdollisuuksia löydät ! !

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Meinen kirjoitti:

Olen miettinyt, mutta en tiedä, joten kysyn korteiltasi.

Minkä vuoksi veljeni käyttäytyi minulle negatiivisesti?
Entä hänen vaimonsa?
Mistä on kyse?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu