Ryssä määräsi ketkä saavat olla Suomen hallituksessa ja ketkä ei. Todennäköisesti "Timo" nimitti "Yöpakkashallituksen" juuri sen vuoksi.
Paasikivi toimi hieman eri tavalla 1948-1950 tukiessaan K.A. Fagerholmin sankarihallitusta.
Paasikivi toimi hieman eri tavalla 1948-1950 tukiessaan K.A. Fagerholmin sankarihallitusta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Halonen ei saanut tavoitetaan Suomen liittämistä Neuvostoliittoon läpi.
Saipas. Nyt ollaankin läntisessä EU-Neuvostoliitossa...!
Tosiaankin kun SKDL voitti ylivoimaisesti vuoden 1958 eduskuntavaalit ja siitä tuli Suomen suurin poliittinen puolue,niin urkilla olikin titten todella paha ongelma käsissään kun maalaisliitto ja kokoomus ilmoittivat saman tien etteivät he halua olla SKDL:n kanssa koskaan samassa hallituksessa.
Niinpä urkki sitten kokeneena ja viisaana presidenttinä kysyi Kremiln mielipidettä jyseisen asian suhteen, niin SKDL:ssäkin oltiin tyytyväisiä.
Nytkin olis hyvä että ryssä määräisi hallituksen. Saataisiin parempi hallitus...!
Se olisi nyt ihan sama minkälainen kokonpano tuossa uudessa hallituksessa sitten olisi.
Aivan varmasti se olisi ammattitaitoisempi ja parempi kuin tämän nykyinen Suomen hallitus.
Höpö höpö puheita. Halonen sen sijaa aneli sitä ryssää....
Niin, 1958 nimitettiin Fagerholmin hallitus, yöpakkashallitus. Siinä oli mukana kolme suurta, SDP:n ja Kokoomuksen "asevelisosialistit" sekä Maalaisliitto.
Hallitus jäi lyhytikäiseksi koska SDP:n vasemmistosiipi ja SKDL juonivat yhdessä Kremlin kanssa hallituksen hajottamiseksi. Neuvostoliiton suurlähettiläs pahoitteli että Maalaisliitto menee hallitukseen jossa ei ole SDP:n skogilaiset. SDP:n hajaannus, jakautuminen kahteen leiriin, sekä kommunistien kumouksellisuus poskelleen menneiden hallituskausien jälkeen ruokkivat sisäpoliittista epäsopua. Ahti Karjalaisen muistelmien mukaan kommunistit ja skogilaiset pyysivät hallituksen muodostamisen jälkeen, että Nl:n taholta hyökättäisiin presidenttiä ja hallitusta vastaan.
Kekkonen tapasi KGB:n henkilöitä, ja onnistui sopimaan, ettei NL:ssa käydä "lehdistösotaa" Fagerholmin hallitusta vastaan. NL suostui, muttei luvannut jättää sentään Leskistä rauhaan. Kekkonen siis koetti puolustaa hallitusta vaikka ei itsekään täysin uskonut sen toimintaedellytyksiin.
Sisäpoliittisesti Fagerholmin hallitus oli Kekkosta vastaan suunnattu revanssimiesten hallitus. Tavoite oli heikentää Kekkosen asemaa, ja valmistautua kaatamaan hänet 1962 vaalissa. Tavoitteen tueksi haettiin ulkopolitiikan saralta vaikeuksia Kekkoselle. Niitä saatiinkin, tuli ns. yöpakkaset, passiivinen vastarinta Suomen kaupallisille tavotteille NL:n suunnalla ja poliittinen haljaiselo.
Hallitus kaatui loppusyksystä kun Virolainen jätti eroanomuksensa ulkoministerin tehtävistä juuri tuon NL:n passiivisuuden aiheuttamien hankaluuksien vuoksi.
Kekkonen siis yritti mennä tälläkin koalitiolla eteenpäin, mutta SDP:n opposition ja kommunistien Moskovaan välitetyt viestit saivat Kremlin toimimaan niin kuin toimi, ja hallitus kaadettiin.
SDP voisi tässäkin episodissa katsoa peiliin ja tunnustaa oman osansa, puolueensa vasemmistosiiven vaikutuksen.
Lyhyesti sanottuna Rautkalliota mukaillen: Yöpakkashallitus piti tehdä Kekkosen ja Ryssän tarpeisiin jotta sen mahdottomuus pystyttiin todistamaan.
Väärin.
Rautkallio onkin naurettu pihalle tutkijapiireistä.
Kekkonen ymmärsi, että hallitus muodostettiin nimenomaan sisäpoliittisista syistä häntä itseään vastaan, tarkoituksellisesti ulkopoliittista sekaannusta tavoitellen. Niinpä hän teki päinvastoin kuin vastustajansa oletti, pyrki estämään NL:n puuttumisen Suomen hallituskuvioihin, ja pitää hallitus pystyssä estämällä nuo ulkopoliittiset selkkaukset.
SDP:n skoglaiset yhdessä kommunistien kanssa puolestaan houkuttelivat Moskovaa aktiivisuuteen hallituksen kaatamiseksi. NL valitsi passiivisuuden, mutta vei sen pidemmälle kuin Kekkonen toivoi.
Hallitus kaatuikin omaan toimintakyvyttömyyteen, NL:n totaalinen passiivisuus johon kuului myös kauppasuhteiden jäädyttäminen, koitui hallituksen kohtaloksi, se ei löytänyt keinoja maan talouden vahvistamiseen kun itäsuhteet jäätyi.
Aseveliakselilla oli 147 paikkaa eduskunnassa, joten hallituksella ei olisi pitänyt olla hädänpäivää. SDP oli kuitenkin sisäisesti hajalla, eduskuntaenemmistö ei siis ollut noin selkeä.
SDP:n skogilaiset oli se avainryhmä, joka nuo yöpakakset aikaansai ja Fagerholmin hallituksen lopulta sai hajoamaan. Kuten sanottua, sillä suunnalla olisi hyvä tarkastella historiaa avoimemmin ja ilman demareille tyypillistä kaunistelua.
Laita niitä kuuluisia alkuperäislähteitä väitteittesi tueksi: Muuten kyseessä on pelkkä mielipide.
En tiennytkään että myös Kokoomuksessa oli Asevelisosialisteja.
Minä myös: laita linkki, missä Kekkosen neuvostomielisyys todistetaan. Vasemmistolainen "tutkija" ei riitä.
Ryssä osaa kusetta ja sehän kusettaa, kuten määräsi taannehtivasti säätämään lain, että Ryti sai kuritushuonetta. Nyt olisi hyvä säätää laki taannehtivasti, että vanhat poliitikot saisivat rötöksistään ainoastaan vankeutta, jos ovat tehneet rötöksiä ja poistaa syytesuojat.