Moni vain köyhyyteensä itse päättänyt.
Palkkaerot ja tuloerot ovat eri asia
Markkinatalous pitää uudistaa.
–Lähes jokaisen työpanokselle on kysyntää, mutta vain, jos työn hinta on oikea. Nopeasti muuttuvassa taloudessa tuo oikea – korkein mahdollinen hinta – muuttuu nopeasti. Siksi palkkarakenteen pitäisi elää muutosten mukana, koska muuten tuloksena on työttömyyttä ja omaisuustulojen kasvua. Jos palkkarakenne on jäykkä, nousevan tuottavuuden hedelmät menevät yritysten omistajille ja laskeva tuottavuus taas johtaa potkuihin ja irtisanomisiin. Työmarkkinat toimisivat paljon paremmin, jos työn hintaerot olisivat työnantajien silmissä suuremmat. Nyt luovan luokan huippukyvyt tekevät itse melkein kaiken.
Esimerkiksi Saksa, jossa matalatuottoista työtä tuetaan voimakkaasti, ja jossa on paljon avustavaa työvoimaa jopa tutkimuslaitoksissa. Tämä parantaa luovan luokan tuottavuutta samalla, kun se parantaa työllisyyttä.
Toisena esimerkkinä Yhdysvallat, jossa pienten palkkoja automaattinen tukeminen on Soininvaaran mukaan parantanut huonosti koulutetun väen työllisyyttä olennaisesti.
–Vaikka tarvitsemme työnantajan silmissä suurempia palkkaeroja, emme tarvitse suurempia tuloeroja. Kannustimia ajatellen Suomessa on riittävän hauskaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Suuremmat tuloerot ovat oikeudenmukaisuuskysymys, mutta ne heikentävät myös taloudellista kasvua ja lukitsevat ihmiset köyhyyteen. Pienten tuloerojen yhteiskunnat toimivat jokseenkin kaikilla tasoilla paremmin kuin suurten tuloerojen yhteiskunnat. Suomessa pienipalkkaisia ei asumistukea lukuun ottamatta tueta tulonsiirroilla. Ajatellaan, että palkan on riitettävä elämiseen.
Jos tulonsiirroissa keskitytään työttömien aseman kohentamiseen ja unohdetaan pienipalkkaiset, saadaan lisää työttömiä sen lisäksi, että on työn syrjässä sinnitteleviä työssä käyviä köyhiä.
–Työtä tekevän pienipalkkaisen kokonaisansioiden on oltava suuremmat kuin työttömien, mutta tämä tulee toteuttaa pienipalkkaisten asemaa kohentamalla. Tarvittava muutos on rahassa mitattuna suuri.
Pienipalkkaisia auttavat tulonsiirrot yhdistettynä markkinaehtoisemmin määräytyviin palkkoihin johtaisivat pienempiin tuloeroihin ja parempaan työllisyyteen. Tulonsiirrot voi hänen mukaansa toteuttaa esimerkiksi pienen perustulon muodossa tai automaattisena palkkatukena.
–Ehkä on tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin markkinaehtoisemmat palkat ja pienipalkkaisten tuki, mutta se ei ole vaihtoehto, ettei tehdä mitään.
Aikaakaan ei ole paljon. Demokratia toimii huonosti jos ollenkaan oloissa, joissa kehitys heikentää kansan enemmistön oloja.
Vasemmistolaisen ja vihreän mielipiteitä poimittu.
Palkkaerot ja tuloerot ovat eri asia
Markkinatalous pitää uudistaa.
–Lähes jokaisen työpanokselle on kysyntää, mutta vain, jos työn hinta on oikea. Nopeasti muuttuvassa taloudessa tuo oikea – korkein mahdollinen hinta – muuttuu nopeasti. Siksi palkkarakenteen pitäisi elää muutosten mukana, koska muuten tuloksena on työttömyyttä ja omaisuustulojen kasvua. Jos palkkarakenne on jäykkä, nousevan tuottavuuden hedelmät menevät yritysten omistajille ja laskeva tuottavuus taas johtaa potkuihin ja irtisanomisiin. Työmarkkinat toimisivat paljon paremmin, jos työn hintaerot olisivat työnantajien silmissä suuremmat. Nyt luovan luokan huippukyvyt tekevät itse melkein kaiken.
Esimerkiksi Saksa, jossa matalatuottoista työtä tuetaan voimakkaasti, ja jossa on paljon avustavaa työvoimaa jopa tutkimuslaitoksissa. Tämä parantaa luovan luokan tuottavuutta samalla, kun se parantaa työllisyyttä.
Toisena esimerkkinä Yhdysvallat, jossa pienten palkkoja automaattinen tukeminen on Soininvaaran mukaan parantanut huonosti koulutetun väen työllisyyttä olennaisesti.
–Vaikka tarvitsemme työnantajan silmissä suurempia palkkaeroja, emme tarvitse suurempia tuloeroja. Kannustimia ajatellen Suomessa on riittävän hauskaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Suuremmat tuloerot ovat oikeudenmukaisuuskysymys, mutta ne heikentävät myös taloudellista kasvua ja lukitsevat ihmiset köyhyyteen. Pienten tuloerojen yhteiskunnat toimivat jokseenkin kaikilla tasoilla paremmin kuin suurten tuloerojen yhteiskunnat. Suomessa pienipalkkaisia ei asumistukea lukuun ottamatta tueta tulonsiirroilla. Ajatellaan, että palkan on riitettävä elämiseen.
Jos tulonsiirroissa keskitytään työttömien aseman kohentamiseen ja unohdetaan pienipalkkaiset, saadaan lisää työttömiä sen lisäksi, että on työn syrjässä sinnitteleviä työssä käyviä köyhiä.
–Työtä tekevän pienipalkkaisen kokonaisansioiden on oltava suuremmat kuin työttömien, mutta tämä tulee toteuttaa pienipalkkaisten asemaa kohentamalla. Tarvittava muutos on rahassa mitattuna suuri.
Pienipalkkaisia auttavat tulonsiirrot yhdistettynä markkinaehtoisemmin määräytyviin palkkoihin johtaisivat pienempiin tuloeroihin ja parempaan työllisyyteen. Tulonsiirrot voi hänen mukaansa toteuttaa esimerkiksi pienen perustulon muodossa tai automaattisena palkkatukena.
–Ehkä on tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin markkinaehtoisemmat palkat ja pienipalkkaisten tuki, mutta se ei ole vaihtoehto, ettei tehdä mitään.
Aikaakaan ei ole paljon. Demokratia toimii huonosti jos ollenkaan oloissa, joissa kehitys heikentää kansan enemmistön oloja.
Vasemmistolaisen ja vihreän mielipiteitä poimittu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sitä nomaalia "markkinataloushöpötystä", eikä mitään uutta, että siinä huudetaan "tuki tuki, tukea saatava, se parantaa . . . " Tuki ei paranna eikä tervehdytä. Valtion ja veronmaksjien ei pidä tukea yksityisiä yrityksiä, varsinkaan kun tuet menevät osinkoihin ja bonuksiin.
sitä palkkaerokeinottelua on tehty satoja vuosia ja tulos aina vaan pahenee. kitupalkka- ja pätkähommia maailma väärällään,niiden tuotto muina avustuksina ongelmineen on todella tyhmää.
oikea palkka ja tuet pois,siten jokainen voi rallattaa miten lystää.
palkkaerot tulee pienentyä lujasti,vain siten elämisen toiminnot- ja tilanteet paranee.
saksaa ei kannata seurata ko. asiassa,siellä eri mamut elää omaa elämää maassa sisäisesti keskenään ilman kuittia,mutta avustukset otetaan ns. normaalista yhteiskunnasta kaikki ja vielä enemmän.
sakujen toimissa paljon tyrmistyttävää mätää,niistä ei vaan yleisesti puhuta tai infotaan täysin satua muualle. sakuissa kitupalkkalaisia on valtavasti,kerrassaan ja todella nöyryyttävää toimintaa.
kaikkialla pärjää lähes yhtä hyvin,kun kaikilla on jatkuvaa työtä ja normaalipalkoilla. kaikki muu on pelkkää tilasto harhaa ja valhetta.
Saksa muuten velkaantuu kokoajan, vaikka seillä menee "hyvin", jotain siis pielessä.