Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Ikävä jää kun menet

    Ihan omaa saamattomuuttani ja ujouttani en koskaan saanut kysyttyä sinua edes kahville. Kohta muutat kauas ja jäät sydämeeni ikuiseksi arvoitukseksi.
    Tiedän, että vaikutin välinpitämättömän viileältä kun kuulin uutisen, tosiasiassa menin ihan shokkiin. Nyt en tiedä mitä tehdä, pyytääkö vihdoin ja kertoa tunteeni vai annanko sinun mennä sotkeutumatta suunnitelmiisi. Tiesinhän kyllä, että olet vain hetken siinä missä olet, mutta todellisuus tulikin yht'äkkiä vastaan.
    Jos en sano mitä tunnen, tulen aina katumaan sitä. Jos kerron ja avaan sydämeni, osaatko kohdella sitä hienovaraisesti? Eniten pelkään sekoittavani sinun asiat, ehkä jopa omani.
    Tiedän, kukaan ei tunnista tästä itseään, yritän vain saada tolkkua tunteisiini. :(
    2290
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Ei tuossa mitään tolkkua tarvita.

    Jos tuntuu siltä niin pakota ittes kysymään tai kertomaan kiinnostuksestasi. Älä nyt mene sanomaan että olet rakastunut vaan että olet kiinnostunut.

    Aikoinaan minulla on ollut samankaltaisia tilanteita, erityisesti yksi.
    Olen HELVETIN helpottunut että tein asialle jotain silloin.
    Suhteesta ei tullut mitään, mutta se epätietoisuus ja toimimattomuus olisi ahdistanut loppuelämän.

    Ku

    Äänestä

    Kun siis tajuaa että on tehnyt asialle minkä on voinut tai toiminut sen tiedon varassa mitä toisesta ja miltä itsestä tuntuu sillä hetkellä niin ei voi mennä pieleen.

    Muissa vastaavissa tilanteissa taasen nainen ei ole osoittanut tarpeeksi kiinnostusta joten en ole myöskään yrittänyt enemmän.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    RakastunutRakastunutMies kirjoitti:

    Ihan omaa saamattomuuttani ja ujouttani en koskaan saanut kysyttyä sinua edes kahville. Kohta muutat kauas ja jäät sydämeeni ikuiseksi arvoitukseksi.
    Tiedän, että vaikutin välinpitämättömän viileältä kun kuulin uutisen, tosiasiassa menin ihan shokkiin. Nyt en tiedä mitä tehdä, pyytääkö vihdoin ja kertoa tunteeni vai annanko sinun mennä sotkeutumatta suunnitelmiisi. Tiesinhän kyllä, että olet vain hetken siinä missä olet, mutta todellisuus tulikin yht'äkkiä vastaan.
    Jos en sano mitä tunnen, tulen aina katumaan sitä. Jos kerron ja avaan sydämeni, osaatko kohdella sitä hienovaraisesti? Eniten pelkään sekoittavani sinun asiat, ehkä jopa omani.
    Tiedän, kukaan ei tunnista tästä itseään, yritän vain saada tolkkua tunteisiini. :(

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu