Muistelen tässä, veistelen muistoja, oi niitä aikoja....
Hannes Hyvönen tulee mieleen ekana lopettaneista.
Oli tosi hyvä pelaaja.
Ville Peltonen, maailmanmestari vuonna 1995.
Upea johtaja.
Timo Peltomaa, Kanadan kaataja, joka kokosi uransa alussa ja keskivaiheilla myös hyviä pistelukemia pistepörssissä.
Timo Saarikoski, taitopelaaja, joka loi uransa Jokereissa.
Pelasi myös arvokisoissa.
Petri Varis, loistava maalintekijä, kävi myös Olympianäyttämöllä ja tuliaisena Pronssia ja pelasi hyvin Olympialaisissa.
Marko Jantunen, aliarvostettu johtaja ja taitopelaaja.
Pieni, mutta sisukas.
Luistelusta teki taidetta.
Mitä kovempi paikka, yleensä aina sen parempi.
Maajoukkueessa ei oikein meinannut onnistua.
Timo Jutila, legenda.
Kova pyssy, kova johtaja.
Raimo Helminen, loistava leijonaikoni.
Ei voi muuta sannoo.
Paljon muistoja myös varhaisilta vuosilta, kun Raipe oli nuori 80-luvulla, jolloin oli pelaajana mielestäni parhaassa tikissään.
Oli silloin dynaamisempi ja ovelampi, nopeampi myös.
Janne Laukkanen, pitkälti NHL:ssä pelasi luottopakin roolissa.
Hiljainen oman tontin vartija, kasasi kauden aikana jonkun verran pojoja.
Tosi hyvä, varmaotteinen pakki.
Mika Nieminen, tämän velhon muistan kyllä.
Upea pelaaja oli, tosin omassa päässä kolisi välillä vähän liikaa.
Tarvitsi rinnalleen puolustavia hyökkääjiä.
Jere Lehtinen, maailmanmestari.
Enough said!
Teemu Selänne, maailman parhaimpia pelaajia ikinä.
Myös loistava pukukoppipelaaja.
Kimmo Rintanen, hieman mauton pelaaja ehkä, mutta loisti taidoillaan, tosin saattoi olla poissaoleva kentällä, mutta yhtäkkiä taikoi kiekon verkkoon tai antoi maalisyötön maaliin.
Joni Lius, kuka edes muistaa hänet?
Loistava joukkuepelaaja ja antoi paljon peliä edistäviä syöttöjä, syöttökone, muttei mikään pistepörssin voittajatyyppi, mutta melko varma pisteiden tekijä.
Pelasi yhdet MM-kisat ja sai Hopeaa.
Juha Lind, huumoriveikko joukkueissaan ja osasi pelata, jos vain sai vapaamman roolin.
Enemmän haalariosaston miehiä toki.
Marko Palo, kyy, ovela pelaaja oli, kova taistelija.
Aika usein nähtiin leijonapaidassa.
Saku Koivu, kova johtaja, pieni mies, mutta pelasi isoa lätkää.
Pasi Nielikäinen, helvetin aliarvostettu pelaaja, pelasi omaa rooliaan täydellisen hyvin, osoitti kerran Saipassa pystyvänsä kohtuullisen pisteiden tekoon.
Erittäin hyvä luistelija ja kiekonsuojaaja.
Hannes Hyvönen tulee mieleen ekana lopettaneista.
Oli tosi hyvä pelaaja.
Ville Peltonen, maailmanmestari vuonna 1995.
Upea johtaja.
Timo Peltomaa, Kanadan kaataja, joka kokosi uransa alussa ja keskivaiheilla myös hyviä pistelukemia pistepörssissä.
Timo Saarikoski, taitopelaaja, joka loi uransa Jokereissa.
Pelasi myös arvokisoissa.
Petri Varis, loistava maalintekijä, kävi myös Olympianäyttämöllä ja tuliaisena Pronssia ja pelasi hyvin Olympialaisissa.
Marko Jantunen, aliarvostettu johtaja ja taitopelaaja.
Pieni, mutta sisukas.
Luistelusta teki taidetta.
Mitä kovempi paikka, yleensä aina sen parempi.
Maajoukkueessa ei oikein meinannut onnistua.
Timo Jutila, legenda.
Kova pyssy, kova johtaja.
Raimo Helminen, loistava leijonaikoni.
Ei voi muuta sannoo.
Paljon muistoja myös varhaisilta vuosilta, kun Raipe oli nuori 80-luvulla, jolloin oli pelaajana mielestäni parhaassa tikissään.
Oli silloin dynaamisempi ja ovelampi, nopeampi myös.
Janne Laukkanen, pitkälti NHL:ssä pelasi luottopakin roolissa.
Hiljainen oman tontin vartija, kasasi kauden aikana jonkun verran pojoja.
Tosi hyvä, varmaotteinen pakki.
Mika Nieminen, tämän velhon muistan kyllä.
Upea pelaaja oli, tosin omassa päässä kolisi välillä vähän liikaa.
Tarvitsi rinnalleen puolustavia hyökkääjiä.
Jere Lehtinen, maailmanmestari.
Enough said!
Teemu Selänne, maailman parhaimpia pelaajia ikinä.
Myös loistava pukukoppipelaaja.
Kimmo Rintanen, hieman mauton pelaaja ehkä, mutta loisti taidoillaan, tosin saattoi olla poissaoleva kentällä, mutta yhtäkkiä taikoi kiekon verkkoon tai antoi maalisyötön maaliin.
Joni Lius, kuka edes muistaa hänet?
Loistava joukkuepelaaja ja antoi paljon peliä edistäviä syöttöjä, syöttökone, muttei mikään pistepörssin voittajatyyppi, mutta melko varma pisteiden tekijä.
Pelasi yhdet MM-kisat ja sai Hopeaa.
Juha Lind, huumoriveikko joukkueissaan ja osasi pelata, jos vain sai vapaamman roolin.
Enemmän haalariosaston miehiä toki.
Marko Palo, kyy, ovela pelaaja oli, kova taistelija.
Aika usein nähtiin leijonapaidassa.
Saku Koivu, kova johtaja, pieni mies, mutta pelasi isoa lätkää.
Pasi Nielikäinen, helvetin aliarvostettu pelaaja, pelasi omaa rooliaan täydellisen hyvin, osoitti kerran Saipassa pystyvänsä kohtuullisen pisteiden tekoon.
Erittäin hyvä luistelija ja kiekonsuojaaja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.