Kokemukseni mukaan prossan tahnaus on melko ratkaisevaa lämpöjen nousun kohdalla. Se on tehtävä mahdollisimman ohuesti tarkoituksena vain peittää koko prossun pinnan alueelta 0,1mmm - 0,01mmm epätasaisuudet. Muuten siitä tulee eriste, jossa paraskaan jäähdytys ei voi toimia optimaalisesti ja esimerkiksi jäähdytinsäleikön (kupari 390 / (WK-m) tuulettimet kijluvat tarpeettoman paljon ilmajäähdytyksessä.
Hopean lämmönjohtokyky on erittäin hyvä 430 / (WK-m), kuparin 390 / (WK-m) ja alumiinilla se on yllättävän alhainen (236 / (Wk-m).Alumiinia ei midä missä nimessä käyttää jäähdytyksessä millään tavoin, tai saan niin kiljuvan koneen, että coolerin tuulettimien pyörimisen meteli pienessäkin ylikellotuksessa pakottaa laittamaan kuulosuojaimet päähän.
Tietääkö porukka jonkin tahnan prosessorin ja jäähdytyksen väliin, jossa olisi prosentuaalisesti mahdollisimman paljon hopeaa ja mahdollisimman vähän jotakin paskaa? Maksoi mitä maksoi. Tietääkö porukka järeää ilmajäähdytystä, joka olisi tehty isojen tuulettimien (120-140 mm) molemmille puolille mahdollisimman puhtaasta hopeasta. Maksoi mitä maksoi.
Hopean lämmönjohtokyky on erittäin hyvä 430 / (WK-m), kuparin 390 / (WK-m) ja alumiinilla se on yllättävän alhainen (236 / (Wk-m).Alumiinia ei midä missä nimessä käyttää jäähdytyksessä millään tavoin, tai saan niin kiljuvan koneen, että coolerin tuulettimien pyörimisen meteli pienessäkin ylikellotuksessa pakottaa laittamaan kuulosuojaimet päähän.
Tietääkö porukka jonkin tahnan prosessorin ja jäähdytyksen väliin, jossa olisi prosentuaalisesti mahdollisimman paljon hopeaa ja mahdollisimman vähän jotakin paskaa? Maksoi mitä maksoi. Tietääkö porukka järeää ilmajäähdytystä, joka olisi tehty isojen tuulettimien (120-140 mm) molemmille puolille mahdollisimman puhtaasta hopeasta. Maksoi mitä maksoi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lisäys edelliseen. Piitahna (yleisimmin käytetty) on prosessoria ajatellen kuitenkin kaikkein tuhoisin. Hopean lämmönjohtokyky on vain 430 / (Wk-m), eli vain 430 (Hopea) / 149 (Pii) = 2,88 eli liki kolme kertaa parempi lämmönjohtavuus, kuin piillä.
Jossain testissä timanttitahna oli voittaja, joskaan ei mitenkään suurella erolla.
Vaikeaa kuvitella, että olisi timattitahnaa. Olisiko se edes fysikaallisesti mahdollista. Timantin lämmönjohtokyky on tosin paljon suurempi kuin hopean. Osaisin kuviletta, että timateista valmistettaisiin jäähdytyssiilien partaterän valtavat (pinta-alaltaan) jäähdytyssiilit ja jos vielä timanttitahnaus olisi mahdollista, niin se ei olisi mulle mahdollista, kun en sentään olele miljardööri enkä edes miljonääri, vaan ainoastaan kohtalaisen hyvätuloinen työläinen, jolle käteen jää verotustaulukon mukainen nettosumma palkasta.
Tosin sanoin, että "maksoi mitä maksoi" ja olen hyvilläni siitä, että toit ehdotuksen esiin. Olin liian kapea-alainen ajatellessani vain hopeaa. Muuten, kultakin on hyvä lämmönjohtaja. Suurinpiirtein kuparin luokkaa, mutta sitä kulta olisi myös turhan kallis mulle. Joten sanotaanko nän: "Kunnon jäähdytysmenetelmä, jonka maksaja on bruttona 5100€ ansaitseva työmies (ei velkoja kenellekään ja velkaa en halua tehdä)... tässä tarkennus."
Timantti ei ole mitenkään kallista. Niitä käytetään paljon työstökaneissa ja hiomatahnana. Jäähdytystahnanakaan ei ole erikoisen kallista.
Itse en käyttäisi sähköä johtavaa ainetta koska siinä on aina mahdollisuus sössiä homma oikosulkuun. Aiemmin ehdotettu nestetyppi on huomattavan hankala. Samoin kompressorijäähdytys. Molemmat keräävät ilmasta vettä eikä se tee osille hyvää.
Paras, hiljaisin ja halvin jäähdytys saadaan jollain järkälemäisellä lämpöputkisiilillä esimerkiksi Cooler Master Hyper 212 X. Tila vain saattaa olla ongelma.
Vesijäähykin käy mutta siinä on aina vesivuotojen vaara. Vesijäähyjä saa myös umpinaisena pakettina mutta ne eivät ole mitään huipputehokkaita.
"Itse en käyttäisi sähköä johtavaa ainetta koska siinä on aina mahdollisuus sössiä homma oikosulkuun."
Mutta sen oikosulun aikaan saamiseksi tarvittaisiin vuoto prossan ja coolerin välistä emolevylle. Eihän kukaan halua järjestelmän tuhoutumista työntämällä coolerin ja prossan väliin tahnaa samoin ottein, kuin nälkäisenä ravintolasta tullut juopunut laittaa sinappia ja ketsuppia hotdogiin?
Aika on osoittanut että kaikkea sattuu. Ei kukaan haluaisi ajaa udella autollaan kolaria mutta niitä vain tulee. Sitten onkin yksilöllistä kuinka paljon kukin yrittää estää vahinkoja.
Vesi ja varsinkin nestemäinen typpi olisivat olisivat ihanteellisia jäähyjä (olen rakentanut Zalmanin kaksi vesijäähyä tähän malliin ( https://www.youtube.com/watch?v=LzR9r_HRp2Y ) , mutta niiden rakentaminen on melko työlästä puuhaa hyötyyn nähden ja reseraattori on koneen ulkopuolella. Päinvastoin, kuin yleisesti luullaan, nekään eivät alkuunkaan ole äänettömiä, joskin helkkarin paljon tehokkaampia kuin puhdas hopea kupari - yhdistelmä.
http://muropaketti.com/artikkelit/ylikellotus/ylikellotuksen-perusteet-teoria-lammontuotto-jaahdytys-kayttojannite-ja-riskit/4/
Nestemäinen typpi on jo sitten (-296 C) oma lukunsa erikseen. Se olisi vesiblockausjärjestelmässä kaikkein paras, mutta sen luvanvaraisuus tekee asiasta hankalaa. Tosin sitä voidaan valmistaa myös omin keinoin, mutta siinä joutuu itse ja pahimmillaan ympäristö vaaraan ja ylipäätään kustannukset olisivat helkkarinmoiset. Yksi tippa nestemäistä typpeä iholle aiheuttaa hieman erilaiset, mutta vakavuusasteeltaan suurinpiirtein yhtä vakavat vammat, kuin 296 C muuma nestepisara. Niin nopeasti ei nestetyppitynnyriin ehdi nopeinkaan ihminen kayttää etusormeaan juurta myöten, etteikö se jäätyisi, verenkierto pysähtyisi ja sitten se olisi viimeistään kuolion muodostuessa sormeen leikattava kirurkisesti pois.
Kaikkein nopeimmat tasaiset ja vakaan kellotukset ovat kuitenkin tehty nestemäisellä typellä. Helium on myös lähes typen vertainen ( http://muropaketti.com/artikkelit/ylikellotus/amd-fx-8150-nestemaisella-heliumilla-8429-mhz ). Kellot voidaan saada vaakaaksi jopa 3x - 4x prosessorin peruskellotaajuuteen nähden.
"Niin nopeasti ei nestetyppitynnyriin ehdi nopeinkaan ihminen kayttää etusormeaan juurta myöten, etteikö se jäätyisi, verenkierto pysähtyisi ja sitten se olisi viimeistään kuolion muodostuessa sormeen leikattava kirurkisesti pois."
Jos mutu-väitteesi käytännössä olisi totta, niin esim. ks. sankarilla ei olisi enää namaa - https://www.youtube.com/watch?v=l1XRspReAvI
Eikä tällä pöntöllä olisi enää koko päätä - https://youtu.be/Xj-prpHfyEY
Selitys koko sekoilulle (Leidenfrost-efekti)
- https://youtu.be/gjsMV1MglA4
Nuo videot olivat pelkkia TV-pellejä.
Leiderfrost ilmiö kuuluu enemmänkin veteen , kuin typpeen. Tulikuumalle hellan liedelle pudotettu vedimäärä hajoaa helposti pieniksi pisaroiksi, jotka "kelluvat ja heiluvat" kuuman lieden päällä, kunnes ilmiö katoaa ja ne höyrystyvät yhtäkkiä pois sihahtaen.
Käsitykseni mukaan sormella ja typellä ei ole mitään Laiderfrost kontektiä. Ystäväni on VTT:llä töissä ja hän pääsee käsiksi nestemäiseen typpeen. Mentäisiinkö sinne kokeilemaan, ehtiikö etusormen juurta myöten painettaessa nestemäiseen -269 C typpeen vetämään pois vaurioitta??? Mutta ei minun sormellani, vaan sinun. Kehitettäisiin tiedettä! Tiede vaatii aina uhrauksia!
"ehtiikö etusormen juurta myöten painettaessa nestemäiseen -269 C typpeen vetämään pois vaurioitta???"
Kyllä, Laiderfrost ilmiö olisi täysin sama kuin tässäkin videossa https://youtu.be/gjsMV1MglA4
Tai muussa tapauksessa kyse ei olisi nestemmäisestä typestä vaan jostain muusta. Väitit edellä varsin selväsanaisesti, että nopeinkaan ihminen ei voisi sormean nestemmäiseen typpeen hetkellisesti tökätä saamatta siitä vakavia vammoja = totaalinen harhakäsitys.
Aiheuttaa varmuudella vamman vain siinä tapauksessa, jos jokin ruumiin osa joutuu nestemmäisen typen kanssa kosketuksiin kauemmin kuin hetkellisesti, minkä johdosta ihon lämpötila laskee ja sen pinnalla nestemmäisen typen hylkiminen vähenee. Jos esim. käden viilentäsi kylmäksi jo valmiiksi ja työntäisi nestemmäiseen typpeen, niin todennäköisesti vamma olisi "ehkä" silloin taattu myös yhden sekunnin tilanteessa?
Hetkellinen altistuminen nestemmäiselle typelle harvemmin vammoja aiheuttaa, jos ruumiinosa on normaali lämpöinen = Laiderfrost efekti.