se sitten kuolemaksi. Sanottiin entisaikaan.
Täällä moitittu ettei saisi vanhoja asioita kertoa.
Jos ei ole vanhoja, ei ole sitten uusiakaan.
Otetaan nyt terva, joka tekee tuloaan takaisin, kun keinoaineet ei olleet riittävän pitkäkestoisia.
Katsokaapa tervan tekoa noin "NYKYAIKAISESTI" helposti.
http://www.kaleva.fi/videot/nain-tehdaan-tynnyritervaa-jatepuut-kannatta-ottaa-talteen/4749/
Terva on moneksi. Kirkon katon tervaajat sanoi, että kestää paanu tervattuna 100 vuotta, ja enemmänkin.
Uusi paanukatto tulee alkuvaiheessa tervata 2-3 vuoden välein. Tämän jälkeen tervaus toistetaan tarvittaessa katon vaalentuessa..
http://www.spantak.fi/paanukatot
-kyllä nuo kertoo ihan kauheita aikoja kestosta.
Paanukattojen tuhoutumisen syynä on usein tervauksen laiminlyönti. Katon tervaamisen tavoitteena on ensin imeyttää puu tervalla mahdollisimman läpikotaisin, sitten muodostaa suojaava pinta, jota jatkuvasti ylläpidetään.
Vihreät meinasi onnistua, kieltämään tervan käytön, muttei nyt kuitenkaan mennyt ihan läpi. Kuvastaa, miten heikkoa on päätöksenteko aina väliin.
Jonkin syynkin sanoivat esitykseensä, tuskin itsekkään siitä sen enempää tietämättä.
"Mäntyterva valmistetaan, poltetaan, kuivatislauksella tervahaudassa. Kytevät mäntypuun palaset peitetään maalla siten, että hapen tulo valtaosin estyy. Ilman happea pihka ei syty palamaan, vaan pehmittyy kuumuudessa, ja valuu puuaineksesta ulos tervahaudan pohjalle. Tämä terva voidaan valuttaa talteen. Tervaa voidaan pyrolysoida tervaksista myös tynnyripoltolla; tällöin tervahaudan sijaan reaktorina käytetään terästynnyriä. Tervanpolton sivutuotteena saadaan terpeenejä, jotka muodostavat tärpättiä ja mäntyöljyä. Koivuterva on tavallisesti valmistettu patatervana retortissa."
Tervaan on luotettu jo 1700-luvulta lähtien. Terva ei edesauta puuta tuhoutumaan kuten monet muut kemialliset puunsuoja-aineet tekevät muodostamalla ilmatiiviin hengittämättömän kalvon puun pinnalle. Puun olosuhteista riippuen terva antaa puulle paremman vastustuskyvyn ja silti suojaa puuta hajoamiselta.
Tervan käyttö oli 1950-luvulle asti pääsääntöistä. Teollisuus toi 50-luvulla kemiallisesti valmistettuja puunkäsittelyaineita ja puunkyllästysaineita joiden teho perustui myrkkyihin. Teollisuuden myötävaikutus aiheutti sen, että terva unohtui työläämpänä ja käsityötä vaativana. Teollisuus kykeni syrjäyttämään tervan käytön vedoten helppouteen.
Viimeiset 40 vuotta on opettanut mitä teolliset puunsuojat tekevät. Niiden suojaava omainaisuuhttp://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/terva-etsii-pelastusta-1.125328s ei ole sitä mitä luultiin. Nyt terva tulee takaisin.
Terva on luonnontuote ja loistava puunsuoja-aine
Puurakenteiden suojaamisessa suositellaan käytettävän kasvikunnasta saatua tervaa. Mutta miksi EU haluaa kieltää sen? Terva on luonnollisin ja laadukkain puunsuoja pitkällä tähtäimellä. EU.n mukaan terva lasketaan haitalliseksi puunkyllästeeksi. Ihmeellistä asiassa on se, että terva ei ole kylläste. Terva on puun pintakäsittelyaine.
Mäntyterva väärinymmärretty EU:ssa
2000-luvun alussa EU yritti kieltää Suomen kulttuurihistoriallisten kohteiden ja muidenkin rakennusten käsittely tervalla. Muutama vuosi myöhemmin syytökset kuitenkin kumottiin, eikä tervan käyttöä rajoitettu. Syynä syytteisiin saattoi olla kielellinen väärinkäsitys EU:n päättävissä elimissä. Englanninkielisissä maissa sana ”tar” mielletään kivihiilitervaksi ja sen johdannaisiksi. Samankaltainen kielellinen väärinkäsitys tapahtuu EU:n toisella valtakielellä, ranskalla. Ranskassa sana ”goudron” merkitsee aina ensin öljypohjaista tuotetta, jota käytetään maanteiden päällystämisessä. On kuitenkin olemassa myös kasvikunnasta saatua tervaa ”goudron végétal”.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000122714.html
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/terva-etsii-pelastusta-1.125328
Mäntytervan käyttöä puun kyllästeenä ei kielletä! – YLE
http://yle.fi/uutiset/tervaa_saa_jatkossakin_kayttaa_puun_suojaamisessa/5779916
Sepä siitä.
Monesti emme vain tule ajatelleeksi kuin hyvää ainetta vanha on.
Olkoon nyt terva vähän tuossa esimerkkinä.
Sen tiedän, että tervaa kytetään mm joissain rautalaippojen, putkiliitosten kohdissa, jotka pitäisi saada avatta joskus. Myös kuorma-autoilijat ym käyttäneet vanteitten kiinnityskohtaan, navan ja vanteen väliin, kun vanne tiukasti navan päällä- Terva ehkäisee ruostumisen, hapettumisen, kun taas vannetta otetaan pois, lähtee kirosanoitta. Ja mikä tahansa vastaavan tyyppinen....maataloudessa näitä kohteita paljonkin.
-saatiin palsta aihekkin siihen.
Täällä moitittu ettei saisi vanhoja asioita kertoa.
Jos ei ole vanhoja, ei ole sitten uusiakaan.
Otetaan nyt terva, joka tekee tuloaan takaisin, kun keinoaineet ei olleet riittävän pitkäkestoisia.
Katsokaapa tervan tekoa noin "NYKYAIKAISESTI" helposti.
http://www.kaleva.fi/videot/nain-tehdaan-tynnyritervaa-jatepuut-kannatta-ottaa-talteen/4749/
Terva on moneksi. Kirkon katon tervaajat sanoi, että kestää paanu tervattuna 100 vuotta, ja enemmänkin.
Uusi paanukatto tulee alkuvaiheessa tervata 2-3 vuoden välein. Tämän jälkeen tervaus toistetaan tarvittaessa katon vaalentuessa..
http://www.spantak.fi/paanukatot
-kyllä nuo kertoo ihan kauheita aikoja kestosta.
Paanukattojen tuhoutumisen syynä on usein tervauksen laiminlyönti. Katon tervaamisen tavoitteena on ensin imeyttää puu tervalla mahdollisimman läpikotaisin, sitten muodostaa suojaava pinta, jota jatkuvasti ylläpidetään.
Vihreät meinasi onnistua, kieltämään tervan käytön, muttei nyt kuitenkaan mennyt ihan läpi. Kuvastaa, miten heikkoa on päätöksenteko aina väliin.
Jonkin syynkin sanoivat esitykseensä, tuskin itsekkään siitä sen enempää tietämättä.
"Mäntyterva valmistetaan, poltetaan, kuivatislauksella tervahaudassa. Kytevät mäntypuun palaset peitetään maalla siten, että hapen tulo valtaosin estyy. Ilman happea pihka ei syty palamaan, vaan pehmittyy kuumuudessa, ja valuu puuaineksesta ulos tervahaudan pohjalle. Tämä terva voidaan valuttaa talteen. Tervaa voidaan pyrolysoida tervaksista myös tynnyripoltolla; tällöin tervahaudan sijaan reaktorina käytetään terästynnyriä. Tervanpolton sivutuotteena saadaan terpeenejä, jotka muodostavat tärpättiä ja mäntyöljyä. Koivuterva on tavallisesti valmistettu patatervana retortissa."
Tervaan on luotettu jo 1700-luvulta lähtien. Terva ei edesauta puuta tuhoutumaan kuten monet muut kemialliset puunsuoja-aineet tekevät muodostamalla ilmatiiviin hengittämättömän kalvon puun pinnalle. Puun olosuhteista riippuen terva antaa puulle paremman vastustuskyvyn ja silti suojaa puuta hajoamiselta.
Tervan käyttö oli 1950-luvulle asti pääsääntöistä. Teollisuus toi 50-luvulla kemiallisesti valmistettuja puunkäsittelyaineita ja puunkyllästysaineita joiden teho perustui myrkkyihin. Teollisuuden myötävaikutus aiheutti sen, että terva unohtui työläämpänä ja käsityötä vaativana. Teollisuus kykeni syrjäyttämään tervan käytön vedoten helppouteen.
Viimeiset 40 vuotta on opettanut mitä teolliset puunsuojat tekevät. Niiden suojaava omainaisuuhttp://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/terva-etsii-pelastusta-1.125328s ei ole sitä mitä luultiin. Nyt terva tulee takaisin.
Terva on luonnontuote ja loistava puunsuoja-aine
Puurakenteiden suojaamisessa suositellaan käytettävän kasvikunnasta saatua tervaa. Mutta miksi EU haluaa kieltää sen? Terva on luonnollisin ja laadukkain puunsuoja pitkällä tähtäimellä. EU.n mukaan terva lasketaan haitalliseksi puunkyllästeeksi. Ihmeellistä asiassa on se, että terva ei ole kylläste. Terva on puun pintakäsittelyaine.
Mäntyterva väärinymmärretty EU:ssa
2000-luvun alussa EU yritti kieltää Suomen kulttuurihistoriallisten kohteiden ja muidenkin rakennusten käsittely tervalla. Muutama vuosi myöhemmin syytökset kuitenkin kumottiin, eikä tervan käyttöä rajoitettu. Syynä syytteisiin saattoi olla kielellinen väärinkäsitys EU:n päättävissä elimissä. Englanninkielisissä maissa sana ”tar” mielletään kivihiilitervaksi ja sen johdannaisiksi. Samankaltainen kielellinen väärinkäsitys tapahtuu EU:n toisella valtakielellä, ranskalla. Ranskassa sana ”goudron” merkitsee aina ensin öljypohjaista tuotetta, jota käytetään maanteiden päällystämisessä. On kuitenkin olemassa myös kasvikunnasta saatua tervaa ”goudron végétal”.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000122714.html
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/terva-etsii-pelastusta-1.125328
Mäntytervan käyttöä puun kyllästeenä ei kielletä! – YLE
http://yle.fi/uutiset/tervaa_saa_jatkossakin_kayttaa_puun_suojaamisessa/5779916
Sepä siitä.
Monesti emme vain tule ajatelleeksi kuin hyvää ainetta vanha on.
Olkoon nyt terva vähän tuossa esimerkkinä.
Sen tiedän, että tervaa kytetään mm joissain rautalaippojen, putkiliitosten kohdissa, jotka pitäisi saada avatta joskus. Myös kuorma-autoilijat ym käyttäneet vanteitten kiinnityskohtaan, navan ja vanteen väliin, kun vanne tiukasti navan päällä- Terva ehkäisee ruostumisen, hapettumisen, kun taas vannetta otetaan pois, lähtee kirosanoitta. Ja mikä tahansa vastaavan tyyppinen....maataloudessa näitä kohteita paljonkin.
-saatiin palsta aihekkin siihen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiljulla käyvän pankkomajurin jaarittelua taas. Hoh..hoijaa.
Sepä siitä ja sitten saunaan.
Tuliko kilju lailliseksi?
Kun kiljusta kerrot,varmaan sen olet ottanut selville.
Vai muutenko vain rumaa pärstääsi tuot esille.
Pankkomajuri on tainnut olla kiljuissa koko viikon ja samalla unohtanut, että hänen piti jättää kepupalsta.
No..vilkaisin, toivotin jo hyvät yöt.
Meillä ei isommin viinan ḱanssa länträtä, itse en oikein koskaan ole pahemmin siihen höyrähtänyt. Viimeksekin taisi olla anopin tarjoma syntymäpäivänsä lasillinen "hedelmäjuoma" sampanja.
Ja hyvä niin, muutakin kuin olla vielä "pöhlömpi" tieten tahtoen.
Kaljaa kyllä meillä meillä tehdään "sahtia" se alkoholitonta.
Ilmeisesti kun pitkäperinne siihen, se vain jatkuu, ja ei hassumpi juoma olekkaan, varsinkaan kesäkautena. Lääkäreitten mukaan olisi suunnilleen jokatunti hyväksi aina vähän juoda. Muuten alkaa kehon omat varastot tekemään siihen korviketta, ja se ei niin lääkärien mukaan ole hyvästä, kun voi juomalla sen estää.
Huomannut mm automatkalla pidemällä, kuin hyväksi ryypätä siinä aina tovin perään, jotain mehua ym.
Juodaan, mutta mieluummin alkoholitonta.
Sepä sitä.
Nyt "kakkoseen" HEHHE
Tarkoittaa kakkoskerrosta.