EU:n tulli- ja kauppapolitiikka on tyypillistä "suuren maan" politiikkaa. EU:ssa raaka-aineita ja puolivalmisteita suojataan Suomea korkeammin tullein tulliliiton ulkopuolista tuontia vastaan, kun taas lopputuotteiden (valmiiden tuotteiden) tullit EU:ssa ovat alhaisempia kuin Suomessa.
EU:ssa Suomi joutui ottamaan käyttöön EU:n tullikäytännön, jolloin esimerkiksi raakaöljyn, maakaasun ja elektroniikkateollisuuden komponenttien tuontitullit nousisivat ja näin lisäisivät teollisuuden kustannuksia.
Toisaalta esimerkiksi Suomen tekstiiliteollisuus on joutunut EU:ssa suuriin vaikeuksiin, sillä Etan sallimaa tekstiilin tuontisuojaa on ollut reilusti alennettava.
Etassa Suomi olisi voinut säilyttää tai sopia itselleen mieluisat kauppapoliittiset järjestelyt Etan ulkopuolisten maiden kanssa - tietysti WTO-sopimusten asettamin reunaehdoin. Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa, että Etassa EFTA- ja EU-maiden väliltä on poistettu kaikki kaupan esteet (kuten tullit ja tuontirajoitukset) kaikilta tavaroilta ja palveluksilta lukuun ottamatta maatalous- ja elintarviketuotteita.
Varteenotettava seikka tässä yhteydessä on se, että Etassa Suomi olisi voinut itse päättää idänkaupan ja taloudellisen yhteistyön pelisäännöistään, kun taas EU:ssa Suomi on joutunut sopeutumaan Brysselissä päätettyihin pelisääntöihin.
Tällä seikalla saattaa olla suuri merkitys Suomen taloudelliselle kehitykselle. Olihan Suomella sijaintintiinsa, infrastruktuuriinsa ja erikoisosaamiseensa perustuva etulyöntiasema varsinkin Venäjän lähimarkkinoilla operointiin - yhtä hyvin vientitoiminnoissa kuin myös sillanpääasemana (gateway) toimimiseen kasnainvälisille suorille sijoituksille Venäjän ja miksei myös Baltian maiden suuntaan.
Operoimalla Suomessa sijaitsevasta yrityksestään käsin ulkomaalaiset yritykset voisivat välttää Venäjän markkinoiden maariskejä, jotka voivat olla hyvinkin suuria varsinkin silloin, jos Venäjän talouden kehittyminen kohti vakaata markkinataloutta jatkuu epävarmana.
Tämän pitäisi kaiken järjen mukaan olla omiaan houkuttelemaan kansainvälistä yritystoimintaa Suomeen ja näin varsinkin Eta-oloissa: Etassahan Suomen kauppasuhteet itään ja muualle maailmaan olisivat suojassa suurten kauppablokkien, kuten Venäjän, EU:n, Japanin ja USA:n välisiltä kauppasodilta ja -boikoteilta.
Summa summarum: Suomen kannattaisi jo kauppapoliittisista syistä irtautua ja visusti pysyä poissa Isojen Maiden pöydistä. Siellä on jouduttu jos nyt ei aivan palkollisen, niin maksumiehen osaan kuitenkin.
EU:ssa Suomi joutui ottamaan käyttöön EU:n tullikäytännön, jolloin esimerkiksi raakaöljyn, maakaasun ja elektroniikkateollisuuden komponenttien tuontitullit nousisivat ja näin lisäisivät teollisuuden kustannuksia.
Toisaalta esimerkiksi Suomen tekstiiliteollisuus on joutunut EU:ssa suuriin vaikeuksiin, sillä Etan sallimaa tekstiilin tuontisuojaa on ollut reilusti alennettava.
Etassa Suomi olisi voinut säilyttää tai sopia itselleen mieluisat kauppapoliittiset järjestelyt Etan ulkopuolisten maiden kanssa - tietysti WTO-sopimusten asettamin reunaehdoin. Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa, että Etassa EFTA- ja EU-maiden väliltä on poistettu kaikki kaupan esteet (kuten tullit ja tuontirajoitukset) kaikilta tavaroilta ja palveluksilta lukuun ottamatta maatalous- ja elintarviketuotteita.
Varteenotettava seikka tässä yhteydessä on se, että Etassa Suomi olisi voinut itse päättää idänkaupan ja taloudellisen yhteistyön pelisäännöistään, kun taas EU:ssa Suomi on joutunut sopeutumaan Brysselissä päätettyihin pelisääntöihin.
Tällä seikalla saattaa olla suuri merkitys Suomen taloudelliselle kehitykselle. Olihan Suomella sijaintintiinsa, infrastruktuuriinsa ja erikoisosaamiseensa perustuva etulyöntiasema varsinkin Venäjän lähimarkkinoilla operointiin - yhtä hyvin vientitoiminnoissa kuin myös sillanpääasemana (gateway) toimimiseen kasnainvälisille suorille sijoituksille Venäjän ja miksei myös Baltian maiden suuntaan.
Operoimalla Suomessa sijaitsevasta yrityksestään käsin ulkomaalaiset yritykset voisivat välttää Venäjän markkinoiden maariskejä, jotka voivat olla hyvinkin suuria varsinkin silloin, jos Venäjän talouden kehittyminen kohti vakaata markkinataloutta jatkuu epävarmana.
Tämän pitäisi kaiken järjen mukaan olla omiaan houkuttelemaan kansainvälistä yritystoimintaa Suomeen ja näin varsinkin Eta-oloissa: Etassahan Suomen kauppasuhteet itään ja muualle maailmaan olisivat suojassa suurten kauppablokkien, kuten Venäjän, EU:n, Japanin ja USA:n välisiltä kauppasodilta ja -boikoteilta.
Summa summarum: Suomen kannattaisi jo kauppapoliittisista syistä irtautua ja visusti pysyä poissa Isojen Maiden pöydistä. Siellä on jouduttu jos nyt ei aivan palkollisen, niin maksumiehen osaan kuitenkin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.