Jotain tässä on tapahtunut viime viikkoina. Odotan, että näen hänet. Näen hänet ja haluaisin vain tuijottaa. Olla lähellä. Lähempänä kuin voi. Mietin, että en osannut odottaa sitä tunnetta. Tavallaan toivoin, että tunteet menisi ohitse. Tavallaan toivon, että tulisi tilanne, jossa olisimme kahden. Ja kun se tulee, haluaisin jäädä siihen. Mitään ei voi tehdä, sillä olemme väärässä paikassa. Olemme myös kielletyllä alueella. Enkä haluaisi pilata mitään. Kukaan ei sitä hyväksyisi. En minäkään. Ja kuitenkin toivon, että saisin viettää kanssasi tuntikausia. Kai tulimme toistemme tielle ja se aiheutti välillämme arvaamattoman jännitteen. Kumpikaan ei tilannut sitä ja ehkäpä kumpikaan ei halua itseltään sitä kieltää. Pattitilanne järjen ja tunteiden välillä. En ole pahoillani siitä. Toisaalta koen, että en saisi antaa itseni tehdä mitään tässä tilanteessa. Enkä tee. Mutta sitä hellyyttä, jota sinusta huokuu, se vetoaa ja saa minut janoamaan enemmän. Tämä ei ole himoa. Tämä ei ole rakkautta. Jotain syvempää kaipausta. Voi että kun saisin yhden päivän, eikä siitä aiheutuisi kenellekään mielipahaa. Ei juoruja, ei arvostelua, ei mitään kenellekään. Mutta se ei olisi totta. Se on vain jotain haaveilua.
Olet ajatuksissani, mielessäni...
Kaipaansuavaan
18285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minäkin kaipaan sinua,mies. Voisimmepa olla taas sylikkäin niin kuin silloin kerran...
Pattitilanne tosiaan.. En pyydä anteeksi tunteita, olen vain yrittänyt pohtia ratkaisua. Epätoivo ja turhautuneisuus päällimmäisinä pinnalla. Tuntuu että miten tahansa valitsen, se on jotain kohtaan väärin. Oli miten oli, olet rakastettu.
Minusta tunteille on kyllä aina jokin syy. Ei voi rakastua, ellei sille ole ns. tilausta.
vieras ihminen ole rakastettu.
Onko naiselta miehelle?
Harvoin elämässä kohtaa ihmisiä jotka oikeasti herättävät todella syviä tunteita. Jos jää odottamaan liian kauan, kaikki jää todellakin vain siihen haaveilun tasolle.
Oletko mies? Tämä kirjoitus sopii niin hyvin erään tyttösen elämään. En tajua, miten yhtäkkiä viime viikkoina tässä on käynyt näin! Odotan sinun näkemistä kuin järjetön. En saa nukuttua. Ja sitten kun olet siinä, niin en uskalla oikein katsoa. Enkä saakaan. Olet jotain, mistä olen aina uneksinut. Juuri sellainen ehkä hieman salaperäinen, älykäs, lempeän tuima mies, jonka kroppakin on taivaallinen.
En ole mies.
Puit ajatukseni sanoiksi melko täydellisesti. Haluaisin vain olla lähelläsi ja katsoa sinua tuntikausia ilman kiirettä. Imeä sielusi maailmaa. Tuntea sen lämmön, joka aina valtaa minut seurassasi. Ihmiset ovat raadollisia. Mutta ei me tarvita ymmärrystä. Jokaisella on oma totuutensa. Milloin minusta tuli tälläinen herkkis??? Et ymmärräkkään miten olet kääntänyt maailmani, sekä minuuteni päälaelleen.
Olet kohdannut sen Oikean?
Voi plääääh!
Kirjoituksesi kyllä osuu..Ehkä olemme lähentyneet toisiamme?. Toiveessa olisi kyllä oikeakin lähentyminen. Harmaalla alueella olemme ainakin, Paikka kyllä väärä. Oisimme kyllä toisillemme velkaa edes sen yhdenpäivän?.
Nyt mies olet kyllä velvollinen paljastamaan edes jotain vihjettä kenelle tämä on. Tumma, vaalea, ikä, ilmansuunta, missä näette?
Kertoi jo olevansa nainen..
Jos on aina jos. Vain jos. Ja silleen tämä varmaan menee, että ajan kuluessa asiat etenee siten, että mikään ei muutu muuksi, kuin mitä on tämän ja viime vuoden on ollut. Ystävyys syvenee, tai jää tähän.
Panee kyllä miettimään, että uskallus tunnustaa toiselle omat haaveet on liian vaikeaa. Mutta toisaalta, miksi pitäisi sanoa mitään, jos kuitenkaan emme ole toisillemme ns. tarkoitetut. Emmehän me ole, koska olet jo valintasi vuosia sitten tehnyt. Ja näin järjellä ajatellen, on hyvä antaa asioiden edetä aina omalla painollaan.
Hakeudummeko toistemme seuraan usein, vai onko se vain luonnollista ihmiselle, kun toiselle on helppo puhua ja toisaalta häntä haluaa kuunnella? Kaippa sitä joskus vain ihastuu ihmiseen, jonka kanssa on helppo jakaa mielipiteitä ja jonka huumori kohtaa oman huumorin. Kuka tietää... Et sinä silti ole turhaan tullut tärkeäksi. Loppujen lopuksi ihmissuhteet muodostuvat joskus vahvemmiksi, kun siihen ei sotketa sen syvempää kiintymystä.
Olet ajatuksissa ja sydämessä joka tapauksessa. Juuri tuollaisenaan. Siitä huolimatta, että et edes tätä voi minun kirjoittamakseni arvata. Omaa oloani vain tässä koitan parantaa ja ajatuksiani jäsentää.
Auringon valo on muuttunut erisävyiseksi ja kohta ollaan syksyssä. Se meitä hallitsee ja
keväällä taas alkaa hyrräämään kuin lehmillä, jotka pääsevät vapauteen laitumelle.
Onneksi aatoksia kukaan ei tiedä. Tiedän että kiusaat minua. Kostat ja jätät samantien jos sut valitsen. Tiedän tehneeni väärin. Tiedoksi sulle tämä en muuta päätöstäni vuoksesi.
Lopeta jo ruusumies!! Sulle ei oo yksikään viesti tällä palstalla eikä sua livenä kukaan kaipaa. Tuollasta m...kua kukaa kattele, lopeta jo ja tyydy vaimoos. Jos sekää sua kattelee.