Juttua asian tiimoilta :)
Uutisointia 050115
34
869
Vastaukset
Verkkouutiset:
"
Ruotsissa evakuoidaan ilman sähköä jääneitä
STT-IKK, 14.1.2005
Ruotsissa on jouduttu evakuoimaan lukuisia perheitä, jotka ovat olleet ilman sähköä jo viikon päivät. Perjantaina iltapäivällä lähes 60 000 taloutta oli edelleen vailla sähköä ja 35 000 oli ilman lankapuhelinyhteyksiä.
Monissa Etelä-Ruotsin kunnissa on ryhdytty evakuoimaan perheitä, joiden asunnoissa on vain sähkölämmitys. Useat kunnat ovat jo aiemmin viikolla evakuoineet vanhuksia ja vammaisia, jotka asuivat sähkölämmitteisissä asunnoissa.
...
"
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=65826Sähkölämmitykseen on johtanut sähkön runsas tarjonta jolloin se on halpaa kuluttaa ja sitä käytetään noinkin typerässä paikassa.
Toivottavasti Suomessa opitaan jotain tuosta. 10 000 sähkölämmitysasuntoa vuodessa lisää on käsittämätöntä tuhlausta ja voi johtaa evakuoeinteihin Ruotsin mallin mukaisesti.
Suora sähkölämmitys tulisi Tanskan mallin lailla kieltää uusissa asunnoissa ja valtion tulisi tukea lämmitysmuodon vaihtamista johonkin järkevämpään.- Koleta
Vastaaja kirjoitti:
Sähkölämmitykseen on johtanut sähkön runsas tarjonta jolloin se on halpaa kuluttaa ja sitä käytetään noinkin typerässä paikassa.
Toivottavasti Suomessa opitaan jotain tuosta. 10 000 sähkölämmitysasuntoa vuodessa lisää on käsittämätöntä tuhlausta ja voi johtaa evakuoeinteihin Ruotsin mallin mukaisesti.
Suora sähkölämmitys tulisi Tanskan mallin lailla kieltää uusissa asunnoissa ja valtion tulisi tukea lämmitysmuodon vaihtamista johonkin järkevämpään.sähköä toimiakseen... No ainakin maalämpö toimii ilman sähköä. Ja pellettilämmitys kans. Eikä kukaan ole puhunut lattialämmityksestä. Siinä ei edes kuluteta maata. Maa kun ei ole uusiutuva energialähde.
MTV3:lta lisää:
"
...
Tuhatkunta varusmiestä on valmiudessa avustamaan evakuoinneissa.
- Kunnat valmistautuvat evakuoimaan kaikki ne, joilla ei ole mitään lämmitystä asunnoissaan, sanoi tiedottaja P-O Törnqvist Kronobergin läänin lääninhallituksesta Dagens Nyheter -lehdelle.
Ruotsissa riehuneiden talvimyrskyjen tuhot ovat olleet pahimmat juuri Kronobergin läänin alueella. Pienessä Kärringen kylässä asuu parisenkymmentä perhettä, jotka ovat sinnitelleet viikon päivät pimeässä ja kylmässä. Pari lapsiperhettä on muuttanut myrskystä onnekkaammin selvinneiden sukulaisten luo.
Kylän maanviljelijäperheet ovat pärjänneet omien dieselkäyttöisten sähkölaitteiden avulla, kertovat asukkaat Aftonbladet-lehdelle.
(MTV3-STT)
"
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/ulkomaat.shtml?2005/01/342834
Oliskohan jo aika vakavasti harkita siirtymistä uusiutuvilla energioilla toteutettuun hajautettuun sähköntuotantoon? Inhimilliset kärsimykset ja taloudelliset kustannukset luonnon ääri-ilmiöidenkin seurauksena, onnettomuuden seurauksista puhumattakaan, jäisi paljon pienemmiksi. Myös energiantuotannosta saatava taloudellinen hyöty jakaantuisi laajemmalle joukolle.- huhhuhh
... lienevät jo lentäneet Itämereen.
Ei muutakun kasvihuonepäästöjä lisäämään siellä Sweduissa, ja kokko pystyyn! - huhhuhh
Vastaaja kirjoitti:
Sähkölämmitykseen on johtanut sähkön runsas tarjonta jolloin se on halpaa kuluttaa ja sitä käytetään noinkin typerässä paikassa.
Toivottavasti Suomessa opitaan jotain tuosta. 10 000 sähkölämmitysasuntoa vuodessa lisää on käsittämätöntä tuhlausta ja voi johtaa evakuoeinteihin Ruotsin mallin mukaisesti.
Suora sähkölämmitys tulisi Tanskan mallin lailla kieltää uusissa asunnoissa ja valtion tulisi tukea lämmitysmuodon vaihtamista johonkin järkevämpään.Mitä tuulihattuja sinä nyt ajat taas takaa?
Realismia kehiin! - huhhuhh
Koleta kirjoitti:
sähköä toimiakseen... No ainakin maalämpö toimii ilman sähköä. Ja pellettilämmitys kans. Eikä kukaan ole puhunut lattialämmityksestä. Siinä ei edes kuluteta maata. Maa kun ei ole uusiutuva energialähde.
..vesipumppua pyörittää SÄHKÖMÖÖTTORI.
- Koleta
huhhuhh kirjoitti:
..vesipumppua pyörittää SÄHKÖMÖÖTTORI.
ironiaa hörhöjen kustannuksella.
- Joku vaan...
Vastaaja kirjoitti:
MTV3:lta lisää:
"
...
Tuhatkunta varusmiestä on valmiudessa avustamaan evakuoinneissa.
- Kunnat valmistautuvat evakuoimaan kaikki ne, joilla ei ole mitään lämmitystä asunnoissaan, sanoi tiedottaja P-O Törnqvist Kronobergin läänin lääninhallituksesta Dagens Nyheter -lehdelle.
Ruotsissa riehuneiden talvimyrskyjen tuhot ovat olleet pahimmat juuri Kronobergin läänin alueella. Pienessä Kärringen kylässä asuu parisenkymmentä perhettä, jotka ovat sinnitelleet viikon päivät pimeässä ja kylmässä. Pari lapsiperhettä on muuttanut myrskystä onnekkaammin selvinneiden sukulaisten luo.
Kylän maanviljelijäperheet ovat pärjänneet omien dieselkäyttöisten sähkölaitteiden avulla, kertovat asukkaat Aftonbladet-lehdelle.
(MTV3-STT)
"
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/ulkomaat.shtml?2005/01/342834
Oliskohan jo aika vakavasti harkita siirtymistä uusiutuvilla energioilla toteutettuun hajautettuun sähköntuotantoon? Inhimilliset kärsimykset ja taloudelliset kustannukset luonnon ääri-ilmiöidenkin seurauksena, onnettomuuden seurauksista puhumattakaan, jäisi paljon pienemmiksi. Myös energiantuotannosta saatava taloudellinen hyöty jakaantuisi laajemmalle joukolle."Oliskohan jo aika vakavasti harkita siirtymistä uusiutuvilla energioilla toteutettuun hajautettuun sähköntuotantoon?"
Hajautetun sähköntuotannon strategiset edut ovat toki kiistattomat, mutta mistään ihmestä ei ole kyse. Vaikka voimalat olisivat kuinka pieniä tahansa, niin joka talouteen ei voimaloita ole ihan heti tulossa.
Tämän vuoksi on valitettava tosiasia, että jos se viimeinen metri siitä linjasta sattuu katkeamaan, niin sähköt vain ovat poikki.
On tietysti myönnettävä, että ilmajohdot ovat aina maakaapeleita häiriöalttiimpi ratkaisu, mutta maakaapelien tekeminen on ainakin tähän asti ollut monta kertaa kalliimpaa. Nykyään on olemassa tekniikkaa millä maakaapeleita voidaan "aurata" maan alle ilman että tarvitsee kaivaa suurta ojaa. Tämä on tehnyt maakaapeleista huomattavasti halvempia, minkä vuoksi maakaapelit ovatkin kovaa vauhtia yleistymässä. Mutta mikään ei tietenkään tapahdu ihan hetkessä, ja vaikka uutta kaapelia aurataan maan sisään useamman kilometrin päivävauhdilla, niin verkkoa ei uusita ihan hetkessä. Ja kaikkialla auraaminen tai edes perinteinen kaivaminen ei yksinkertaisesti onnistu. Monessa kohdassa on jouduttu laittamaan perinteisiä tolppia kun ainoa vaihtoehto olisi kallion räjäyttäminen.
Ja täytyy muistaa, ettei kaikkein suurimpia linjoja saada mitenkään maan alle.
Mutta kaikista puutteista huolimatta sähkönjakelu toimii äärimmäisen luotettavasti.
"Myös energiantuotannosta saatava taloudellinen hyöty jakaantuisi laajemmalle joukolle."
Ei välttämättä... Taloudellisen hyödyn tasaisempi jakaantuminen edellyttäisi myös omistuksen jakaantumista, ja se taas ei riipu ollenkaan voimaloiden tai yhtiöiden koosta. Voimalalla voi olla monta omistajaa, ja yksi henkilö voi omistaa monta voimalaa.
Aikoinaan osakeyhtiö-järjestelmä kehitettiin sitä varten että useampi ihminen voi omistaa oman osansa suuremmasta kokonaisuudesta, tällä tavalla on helpompi hankkia rahoitus suurille hankkeille. Joku vaan... kirjoitti:
"Oliskohan jo aika vakavasti harkita siirtymistä uusiutuvilla energioilla toteutettuun hajautettuun sähköntuotantoon?"
Hajautetun sähköntuotannon strategiset edut ovat toki kiistattomat, mutta mistään ihmestä ei ole kyse. Vaikka voimalat olisivat kuinka pieniä tahansa, niin joka talouteen ei voimaloita ole ihan heti tulossa.
Tämän vuoksi on valitettava tosiasia, että jos se viimeinen metri siitä linjasta sattuu katkeamaan, niin sähköt vain ovat poikki.
On tietysti myönnettävä, että ilmajohdot ovat aina maakaapeleita häiriöalttiimpi ratkaisu, mutta maakaapelien tekeminen on ainakin tähän asti ollut monta kertaa kalliimpaa. Nykyään on olemassa tekniikkaa millä maakaapeleita voidaan "aurata" maan alle ilman että tarvitsee kaivaa suurta ojaa. Tämä on tehnyt maakaapeleista huomattavasti halvempia, minkä vuoksi maakaapelit ovatkin kovaa vauhtia yleistymässä. Mutta mikään ei tietenkään tapahdu ihan hetkessä, ja vaikka uutta kaapelia aurataan maan sisään useamman kilometrin päivävauhdilla, niin verkkoa ei uusita ihan hetkessä. Ja kaikkialla auraaminen tai edes perinteinen kaivaminen ei yksinkertaisesti onnistu. Monessa kohdassa on jouduttu laittamaan perinteisiä tolppia kun ainoa vaihtoehto olisi kallion räjäyttäminen.
Ja täytyy muistaa, ettei kaikkein suurimpia linjoja saada mitenkään maan alle.
Mutta kaikista puutteista huolimatta sähkönjakelu toimii äärimmäisen luotettavasti.
"Myös energiantuotannosta saatava taloudellinen hyöty jakaantuisi laajemmalle joukolle."
Ei välttämättä... Taloudellisen hyödyn tasaisempi jakaantuminen edellyttäisi myös omistuksen jakaantumista, ja se taas ei riipu ollenkaan voimaloiden tai yhtiöiden koosta. Voimalalla voi olla monta omistajaa, ja yksi henkilö voi omistaa monta voimalaa.
Aikoinaan osakeyhtiö-järjestelmä kehitettiin sitä varten että useampi ihminen voi omistaa oman osansa suuremmasta kokonaisuudesta, tällä tavalla on helpompi hankkia rahoitus suurille hankkeille."
"Myös energiantuotannosta saatava taloudellinen hyöty jakaantuisi laajemmalle joukolle."
Ei välttämättä... Taloudellisen hyödyn tasaisempi jakaantuminen edellyttäisi myös omistuksen jakaantumista, ja se taas ei riipu ollenkaan voimaloiden tai yhtiöiden koosta. Voimalalla voi olla monta omistajaa, ja yksi henkilö voi omistaa monta voimalaa.
Aikoinaan osakeyhtiö-järjestelmä kehitettiin sitä varten että useampi ihminen voi omistaa oman osansa suuremmasta kokonaisuudesta, tällä tavalla on helpompi hankkia rahoitus suurille hankkeille.
"
Pakostahan se hyöty jakaantuisi useammalle: erilaista tuotantoa, erilaista valmistusta. hajautettu sijainti, hajautettu ylläpitohenkilöstö.
Tuo siis siinäkin tapauksessa, että yksi henkilö omistaisi kaikki voimalat, tuotantolaitokset ja huoltoyhtiöt. Menikö jo perille?Joku vaan... kirjoitti:
"Oliskohan jo aika vakavasti harkita siirtymistä uusiutuvilla energioilla toteutettuun hajautettuun sähköntuotantoon?"
Hajautetun sähköntuotannon strategiset edut ovat toki kiistattomat, mutta mistään ihmestä ei ole kyse. Vaikka voimalat olisivat kuinka pieniä tahansa, niin joka talouteen ei voimaloita ole ihan heti tulossa.
Tämän vuoksi on valitettava tosiasia, että jos se viimeinen metri siitä linjasta sattuu katkeamaan, niin sähköt vain ovat poikki.
On tietysti myönnettävä, että ilmajohdot ovat aina maakaapeleita häiriöalttiimpi ratkaisu, mutta maakaapelien tekeminen on ainakin tähän asti ollut monta kertaa kalliimpaa. Nykyään on olemassa tekniikkaa millä maakaapeleita voidaan "aurata" maan alle ilman että tarvitsee kaivaa suurta ojaa. Tämä on tehnyt maakaapeleista huomattavasti halvempia, minkä vuoksi maakaapelit ovatkin kovaa vauhtia yleistymässä. Mutta mikään ei tietenkään tapahdu ihan hetkessä, ja vaikka uutta kaapelia aurataan maan sisään useamman kilometrin päivävauhdilla, niin verkkoa ei uusita ihan hetkessä. Ja kaikkialla auraaminen tai edes perinteinen kaivaminen ei yksinkertaisesti onnistu. Monessa kohdassa on jouduttu laittamaan perinteisiä tolppia kun ainoa vaihtoehto olisi kallion räjäyttäminen.
Ja täytyy muistaa, ettei kaikkein suurimpia linjoja saada mitenkään maan alle.
Mutta kaikista puutteista huolimatta sähkönjakelu toimii äärimmäisen luotettavasti.
"Myös energiantuotannosta saatava taloudellinen hyöty jakaantuisi laajemmalle joukolle."
Ei välttämättä... Taloudellisen hyödyn tasaisempi jakaantuminen edellyttäisi myös omistuksen jakaantumista, ja se taas ei riipu ollenkaan voimaloiden tai yhtiöiden koosta. Voimalalla voi olla monta omistajaa, ja yksi henkilö voi omistaa monta voimalaa.
Aikoinaan osakeyhtiö-järjestelmä kehitettiin sitä varten että useampi ihminen voi omistaa oman osansa suuremmasta kokonaisuudesta, tällä tavalla on helpompi hankkia rahoitus suurille hankkeille."Oliskohan jo aika vakavasti harkita siirtymistä uusiutuvilla energioilla toteutettuun hajautettuun sähköntuotantoon?"
Hajautetun sähköntuotannon strategiset edut ovat toki kiistattomat, mutta mistään ihmestä ei ole kyse. Vaikka voimalat olisivat kuinka pieniä tahansa, niin joka talouteen ei voimaloita ole ihan heti tulossa.
Tämän vuoksi on valitettava tosiasia, että jos se viimeinen metri siitä linjasta sattuu katkeamaan, niin sähköt vain ovat poikki.
"
Sen valituksen suuruus voidaan mitata vaikka ihmisten lukumääränä. Mitä hajautempi tuotanto, sen pienempi valittajamäärä.
"Vaikka voimalat olisivat kuinka pieniä tahansa, niin joka talouteen ei voimaloita ole ihan heti tulossa."
Suomi on tässäkin asiassa jälkijunassa. Keski-Euroopassa on jo talokohtaisia chp-laitoksia.- Joku vaan...
Vastaaja kirjoitti:
"Oliskohan jo aika vakavasti harkita siirtymistä uusiutuvilla energioilla toteutettuun hajautettuun sähköntuotantoon?"
Hajautetun sähköntuotannon strategiset edut ovat toki kiistattomat, mutta mistään ihmestä ei ole kyse. Vaikka voimalat olisivat kuinka pieniä tahansa, niin joka talouteen ei voimaloita ole ihan heti tulossa.
Tämän vuoksi on valitettava tosiasia, että jos se viimeinen metri siitä linjasta sattuu katkeamaan, niin sähköt vain ovat poikki.
"
Sen valituksen suuruus voidaan mitata vaikka ihmisten lukumääränä. Mitä hajautempi tuotanto, sen pienempi valittajamäärä.
"Vaikka voimalat olisivat kuinka pieniä tahansa, niin joka talouteen ei voimaloita ole ihan heti tulossa."
Suomi on tässäkin asiassa jälkijunassa. Keski-Euroopassa on jo talokohtaisia chp-laitoksia."Suomi on tässäkin asiassa jälkijunassa. Keski-Euroopassa on jo talokohtaisia chp-laitoksia."
Vaikka olisi minkälaisia talokohtaisia ratkaisuja olemassa, niin joka talouteen niitä ei vaan tule.
Ja kuten sanoinkin, niin hajautetulla tuotannolla on toki omat hyötynsä, mutta mitään ihmekonstia siitä ei saa tekemälläkään.
"Mitä hajautempi tuotanto, sen pienempi valittajamäärä."
Ei välttämättä. Useimmiten katkokset johtuvat nimenomaan vioista pienissä linjoissa. Ja siihen auttaa parhaiten se että linjat kaivetaan maan alle, ja näin juuri ollaan tekemässäkin. Ilmajohdot ovat kokoajan korvautumassa maakaapeleilla. - Joku vaan...
Vastaaja kirjoitti:
"
"Myös energiantuotannosta saatava taloudellinen hyöty jakaantuisi laajemmalle joukolle."
Ei välttämättä... Taloudellisen hyödyn tasaisempi jakaantuminen edellyttäisi myös omistuksen jakaantumista, ja se taas ei riipu ollenkaan voimaloiden tai yhtiöiden koosta. Voimalalla voi olla monta omistajaa, ja yksi henkilö voi omistaa monta voimalaa.
Aikoinaan osakeyhtiö-järjestelmä kehitettiin sitä varten että useampi ihminen voi omistaa oman osansa suuremmasta kokonaisuudesta, tällä tavalla on helpompi hankkia rahoitus suurille hankkeille.
"
Pakostahan se hyöty jakaantuisi useammalle: erilaista tuotantoa, erilaista valmistusta. hajautettu sijainti, hajautettu ylläpitohenkilöstö.
Tuo siis siinäkin tapauksessa, että yksi henkilö omistaisi kaikki voimalat, tuotantolaitokset ja huoltoyhtiöt. Menikö jo perille?"Pakostahan se hyöty jakaantuisi useammalle: erilaista tuotantoa, erilaista valmistusta. hajautettu sijainti, hajautettu ylläpitohenkilöstö."
Vai jakautuisiko sittenkään?
Myös isoissa voimaloissa on työntekijöitä...
Ja toisaalta jos hyötyjen jakaantuminen tapahtuu työntekijöiden kautta, niin siinä tapauksessa se tarkoittaa vain sitä että tuotettu sähkö on pakostakin kalliimpaa. Tämä tarkoittaa sitä että tavalliset kuluttajat maksavat sähköstään enemmän, ja sitä kautta se taas vähentää ostovoimaa. Joku vaan... kirjoitti:
"Pakostahan se hyöty jakaantuisi useammalle: erilaista tuotantoa, erilaista valmistusta. hajautettu sijainti, hajautettu ylläpitohenkilöstö."
Vai jakautuisiko sittenkään?
Myös isoissa voimaloissa on työntekijöitä...
Ja toisaalta jos hyötyjen jakaantuminen tapahtuu työntekijöiden kautta, niin siinä tapauksessa se tarkoittaa vain sitä että tuotettu sähkö on pakostakin kalliimpaa. Tämä tarkoittaa sitä että tavalliset kuluttajat maksavat sähköstään enemmän, ja sitä kautta se taas vähentää ostovoimaa."Myös isoissa voimaloissa on työntekijöitä..."
vau mikä havainto! sanoin kyllä, että suuri joukko pieniä voimaloita työllistää ENEMMÄN kuin 1 iso.
montako eri tehdasta työllistetään kun erilaisia voimalaitoksia suhteessa yhteen voimalatyyppiin?? Ettet taas toista itsestäänselvyyttä, niin kerron heti, että isoissa ja pienissäkin tehtaissa on työntekijöitä.
"Ja toisaalta jos hyötyjen jakaantuminen tapahtuu työntekijöiden kautta, niin siinä tapauksessa se tarkoittaa vain sitä että tuotettu sähkö on pakostakin kalliimpaa."
sama hyödyn määrä jaettuna useammalle nostaa kyllä hyodyn todellista arvoa, mutta ei sähkön hintaa yhtään!
"Tämä tarkoittaa sitä että tavalliset kuluttajat maksavat sähköstään enemmän, ja sitä kautta se taas vähentää ostovoimaa."
Tämä on seurausta siitä, että suurin osa hyötyjistä on tavallisia kuluttajia (ei pelkkiä osakkeenomistajia) ja sitä kautta kasvattavat ostovoimaa.Joku vaan... kirjoitti:
"Suomi on tässäkin asiassa jälkijunassa. Keski-Euroopassa on jo talokohtaisia chp-laitoksia."
Vaikka olisi minkälaisia talokohtaisia ratkaisuja olemassa, niin joka talouteen niitä ei vaan tule.
Ja kuten sanoinkin, niin hajautetulla tuotannolla on toki omat hyötynsä, mutta mitään ihmekonstia siitä ei saa tekemälläkään.
"Mitä hajautempi tuotanto, sen pienempi valittajamäärä."
Ei välttämättä. Useimmiten katkokset johtuvat nimenomaan vioista pienissä linjoissa. Ja siihen auttaa parhaiten se että linjat kaivetaan maan alle, ja näin juuri ollaan tekemässäkin. Ilmajohdot ovat kokoajan korvautumassa maakaapeleilla.ei voimaloita kaikkialle
Myrsky aiheutti Fortumille 1.5M€ tappiot sähköverkon viottumisen vuoksi.
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=665559
Tuli vaan mieleen, että kukas noi tappiot taas lopulta maksaa - vain ne, jotka saavat sähkönsä Fortumin verkosta? Keillä kaikilla nousee noiden tappioiden vuoksi sähkön siirtomaksu, kulutusmaksu tai molemmat?- ...
Se laki mikä velvoitti sähköyhtiöt maksamaan korvauksia on kyllä yksi typerimmistä laiesta mitä on koskaan keksitty...
Eivätkö ne todellakaan ymmärrä että kaikki mahdolliset korvaussummat siirtyvät lopulta kuitenkin sen loppukäyttäjän maksettaviksi. Se joka saa korvauksia se myös maksaa sen myöhemmin korkoineen takaisin.
"
Vesitilanne parani viime vuonna, mutta sähkön hinta ei vielä laskenut
Vesivoima korvasi hiiltä sähköntuotannossa
HJ, 17.1.2005
Kesällä 2002 alkaneen huonon vesitilanteen päättyminen heijastui viime vuonna pohjoismaiseen sähkön tuotantoon. Vesivoimavarastot saavuttivat vuoden pitkän ajan normaalitason ja vesivoima korvasi hiiltä, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista Energiavuosi 2004 -katsauksesta.
Sähkön käyttö kasvoi Suomessa viime vuonna vajaat kaksi prosenttia, mikä oli likimain saman verran kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui lähes kokonaan teollisuuden kasvaneesta sähkön tarpeesta. Koti- ja maatalouksien sähkön käyttö supistui lämpimämpien säiden vuoksi.
Sähköä tuotettiin viime vuonna edelleen runsaasti hiilellä. Vesivoiman kasvun vuoksi hiilen käyttö kuitenkin väheni merkittävästi. Sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta, turpeesta ja öljystä olivat 21,5 miljoonaa tonnia, missä vähennystä edellisvuoteen oli noin 13 prosenttia eli yli kolme miljoonaa tonnia.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi sähkön käytöstä viime vuonna 32 prosenttia. Yhteistuotanto supistui lämpimien säiden vuoksi puoli prosenttia.
Ydinvoiman osuus tuotannosta oli runsaat 25 prosenttia ja vesivoiman 17 prosenttia. Hiilivoima ja muu tavanomainen lauhdutusvoima kattoi sähkön käytöstä runsaat 20 prosenttia. Runsaat sateet lisäsivät vesivoiman tuotantoa 56 prosenttia, mikä johti lauhdutustuotannon supistumiseen lähes viidenneksellä.
Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli vain 0,1 prosenttia. Tuotanto kuitenkin kasvoi uusien laitosten myötä viime vuonna neljänneksen, ja kasvu jatkuu tänä vuonna.
Sähkön nettotuonnin osuus oli viime vuonna 5,6 prosenttia. Edellisvuoden tapaan sähköä tuotiin Suomeen viime vuonna Venäjältä likimain tuontiyhteyden enimmäiskapasiteetin mukaisesti ja vietiin runsaasti länteen. Tämän vuoden alussa läntisessä sähkökaupassa on palauduttu perinteiseen tilanteeseen, jossa sähköä tuodaan runsaasti Suomeen myös lännestä.
Teollisuus ja rakentaminen käyttivät sähköstä 54,1 prosenttia, koti- ja maataloudet 24,5 prosenttia sekä palvelut ja julkinen kulutus yhteensä 17,6 prosenttia. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni viime vuonna sähköstä 3,8 prosenttia. Teollisuuden sähkön tarve kasvoi viime vuonna 3,8 prosenttia.
Tänä vuonna sähkön käyttö kasvaa Energiateollisuuden arvion mukaan hieman enemmän kuin viime vuonna.
Sähkön hinta ei vielä laskenut viime vuonna
Sähköenergian keskimääräinen loppuasiakashinta pysyi Suomessa viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla lähes muuttumattomana. Viime syksynä suurimmat sähköyhtiöt tosin ilmoittivat parantuneen vesitilanteen vuoksi alentavansa sähkön hintaa tämän vuoden alusta.
EU:n tilastoviraston Eurostatin joulukuussa julkistamien sähkön hintatilastojen mukaan Suomessa oli viime vuoden heinäkuussa EU-maiden seitsemänneksi edullisin sähkön veroton kokonaishinta ja kahdeksanneksi edullisin verollinen kokonaishinta.
Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan suomalaisten kotitalouksien sähköstään maksama veroton kokonaishinta oli keskimäärin runsaat 20 prosenttia ja verollinen kokonaishinta noin 25 prosenttia pienempi kuin perinteisissä EU-maissa keskimäärin.
Ruotsiin verrattuna Suomen hintataso on 25-30 prosenttia edullisempi. Sen sijaan Norjassa keskimääräinen veroton hinta oli vajaat 3 prosenttia edullisempi kuin Suomessa ja keskimääräinen verollinen hinta taas runsaat 4 prosenttia kalliimpi.
Liettuassa, Virossa, Latviassa ja Tshekissä sähkön verottomat kokonaishinnat ovat 40 prosenttia alemmat kuin EU-maissa keskimäärin, mutta Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Juha Naukkarisen mukaan vertailussa on otettava huomioon, että suurimmassa osassa uusia jäsenmaita yleinen hintataso on perinteisiä EU-maita vielä selvästi alhaisempi.
Kaukolämmön myynti väheni edellisvuodesta
Kaukolämmön myynti väheni viime vuonna 29,5 miljardia kilowattituntia. Vähennystä edellisvuoteen verrattuna oli 3,3 prosenttia. Myynnin lasku johtui keskimääräistä lämpimämmistä säistä.
Myynnin rahallinen arvo oli 1,15 miljardia euroa. Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia eli 635 miljoonaa euroa. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen, ja kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa.
Kaukolämpöä tuotettiin 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 76 prosenttia kaukolämmöstä saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, pelkästään kaukolämpöä tuotettiin 24 prosenttia.
Kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä tuotettiin maakaasulla 39 prosenttia. Osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kivihiilen osuus pieneni kahdella prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin.
Turpeen osuus pysyi noin viidenneksenä. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön 11 prosenttiin. Öljyllä tuotettiin noin viisi prosenttia kaukolämmöstä.
"
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=65924
eiku uusiutuvia lisää hiiltä korvaamaan!Tekniikka & Talous:
"
Polttokenno korvaa laturin
[Peter Karlberg 13.1.2005]
Vielä parikymmentä vuotta sitten runsas kilowatin teho riitti suurenkin henkilöauton sähkölaitteiden tarpeisiin. Nykyauton monimutkainen elektroniikka vaatii jo lähes viiden kilowatin tehon.
Monet autonvalmistajat haluavat luopua laturista kokonaan. Tilalle tulee hyötysuhteeltaan edullisempi bensiinikäyttöinen polttokenno, joka tuottaa sähkön itsenäisenä lisävoimayksikkönä (auxiliary power unit eli APU)).
...
"
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=665278Talentum:
"
Kiina peruuttaa rakennushankkeita ympäristösyistä
[STT 19.1.2005, 15:20]
Kiina on peruuttanut 30 isoa rakennushanketta sen vuoksi, etteivät ne ole täyttäneet ympäristövaatimuksia. 26 näistä peruutetuista rakennustyömaista on tärkeitä energiahankkeita, joiden joukossa on muun muassa 5,3 miljardin dollarin arvoinen Xiluodun vesivoimala-suunnitelma Jangtse-joen yläjuoksulla Lounais-Kiinassa. Asiasta kertoivat Kiinan ympäristönsuojeluviranomaiset keskiviikkona.
...
"
http://www.talentum.com/doc.ot?f_id=669778
malttaisivat vain olla lisäämättä ydinvoimaa tuon takia.- olli
Taannoin väiteltiin ,että kestääkö ydinvoimala lentokonetta.En muista mikä oli lopputulos tällä palstalla,ei se kuitenkaan olut yksimielinen.
Itse olen edelleenkin sitä mieltä ,hajoaahan se .jos siihen lentsikalla törmää.
Luin tiede lehdestä (1/2005) että sitä asiaa aletaan vasta tutkia,miten voimala pitäisi rakentaa että se kestäisi lentokoneen törmäyksen 600 km/h nopeudella.Tutkimus tehdään kevään aikana. Mielenkiinnolla seuraan ,millaiset ovat tulokset.(Niitä tosin ei julkaista) Tämä tutkimus on sinällään jo vanhahtava,koska nykyisetkin koneet yltävät jo 10 kertaiseen äänennopeuteen,ja suunnitelmissa on 15 kertainen äänen-nopeus ,jopa matkustaja koneissa.tuskin sentään kovin alhaalla. - Koleta
olli kirjoitti:
Taannoin väiteltiin ,että kestääkö ydinvoimala lentokonetta.En muista mikä oli lopputulos tällä palstalla,ei se kuitenkaan olut yksimielinen.
Itse olen edelleenkin sitä mieltä ,hajoaahan se .jos siihen lentsikalla törmää.
Luin tiede lehdestä (1/2005) että sitä asiaa aletaan vasta tutkia,miten voimala pitäisi rakentaa että se kestäisi lentokoneen törmäyksen 600 km/h nopeudella.Tutkimus tehdään kevään aikana. Mielenkiinnolla seuraan ,millaiset ovat tulokset.(Niitä tosin ei julkaista) Tämä tutkimus on sinällään jo vanhahtava,koska nykyisetkin koneet yltävät jo 10 kertaiseen äänennopeuteen,ja suunnitelmissa on 15 kertainen äänen-nopeus ,jopa matkustaja koneissa.tuskin sentään kovin alhaalla.Sinulta jäi asioita vastaamatta.
Älä ole huolissasi lentokoneista. Ei ne päästä suo yksin sellaiseen.
Ps. Tiesitkö että äänen nopeus ei ole vakio? - olli
Koleta kirjoitti:
Sinulta jäi asioita vastaamatta.
Älä ole huolissasi lentokoneista. Ei ne päästä suo yksin sellaiseen.
Ps. Tiesitkö että äänen nopeus ei ole vakio?Voimalan kohtaloa minä tarkotin ,enkä omaani. Joo. sanotaahan sitä että hyvä kello kauas kuuluu.huono vielä kauemmas.
Saattaapa sinun äänellä olla joku ihan muukin nopeus ,kuin mitä tarkoitetaan kun puhutaan äänen nopeudesta .Tieteellisissä julkaisuissa kuitenkin ilmoitetaan nopeuksia äänen noputeen verraten,Laske sinä ,miten haluat,,ku oot niin viisas,minä pitäydyn yleisellä tasolla.
Oothan kuullut tietosanakirjoista ,katso sieltä ,jos et satu tietämään jonkun sanan tarkoitusta. - Koleta
olli kirjoitti:
Voimalan kohtaloa minä tarkotin ,enkä omaani. Joo. sanotaahan sitä että hyvä kello kauas kuuluu.huono vielä kauemmas.
Saattaapa sinun äänellä olla joku ihan muukin nopeus ,kuin mitä tarkoitetaan kun puhutaan äänen nopeudesta .Tieteellisissä julkaisuissa kuitenkin ilmoitetaan nopeuksia äänen noputeen verraten,Laske sinä ,miten haluat,,ku oot niin viisas,minä pitäydyn yleisellä tasolla.
Oothan kuullut tietosanakirjoista ,katso sieltä ,jos et satu tietämään jonkun sanan tarkoitusta.Sinulla ei ole harmainta aavistustakaan mistä puhut. Yleensä kun viitataan äänen nopeuteen niin määritellään myöskin että se on NTP:ssä
- Safa
olli kirjoitti:
Taannoin väiteltiin ,että kestääkö ydinvoimala lentokonetta.En muista mikä oli lopputulos tällä palstalla,ei se kuitenkaan olut yksimielinen.
Itse olen edelleenkin sitä mieltä ,hajoaahan se .jos siihen lentsikalla törmää.
Luin tiede lehdestä (1/2005) että sitä asiaa aletaan vasta tutkia,miten voimala pitäisi rakentaa että se kestäisi lentokoneen törmäyksen 600 km/h nopeudella.Tutkimus tehdään kevään aikana. Mielenkiinnolla seuraan ,millaiset ovat tulokset.(Niitä tosin ei julkaista) Tämä tutkimus on sinällään jo vanhahtava,koska nykyisetkin koneet yltävät jo 10 kertaiseen äänennopeuteen,ja suunnitelmissa on 15 kertainen äänen-nopeus ,jopa matkustaja koneissa.tuskin sentään kovin alhaalla."Tämä tutkimus on sinällään jo vanhahtava,koska nykyisetkin koneet yltävät jo 10 kertaiseen äänennopeuteen,ja suunnitelmissa on 15 kertainen äänen-nopeus ,jopa matkustaja koneissa.tuskin sentään kovin alhaalla."
Mistä lie olet moisia nopeuksia keksiny. Tällä hetkellä nopein matkustajalentokone on Boeing 7E7, joka viilettää 0.85 Machin nopeudella (85% äänennopeudesta).
Nopeimmin lentänytkin lentokone alittaa sanomasi nopeudet. Lockheed SR-71 Blackbird kykenee lentämään Mach 3.3 nopeudella (3.3 kertainen äänennopeus) ja silloinkin sen pitää lentää yli 100km:in korkeudella, jotta se pysyy kasassa.
http://www.nasm.si.edu/research/aero/aircraft/lockheed_sr71.htm - Koleta
Safa kirjoitti:
"Tämä tutkimus on sinällään jo vanhahtava,koska nykyisetkin koneet yltävät jo 10 kertaiseen äänennopeuteen,ja suunnitelmissa on 15 kertainen äänen-nopeus ,jopa matkustaja koneissa.tuskin sentään kovin alhaalla."
Mistä lie olet moisia nopeuksia keksiny. Tällä hetkellä nopein matkustajalentokone on Boeing 7E7, joka viilettää 0.85 Machin nopeudella (85% äänennopeudesta).
Nopeimmin lentänytkin lentokone alittaa sanomasi nopeudet. Lockheed SR-71 Blackbird kykenee lentämään Mach 3.3 nopeudella (3.3 kertainen äänennopeus) ja silloinkin sen pitää lentää yli 100km:in korkeudella, jotta se pysyy kasassa.
http://www.nasm.si.edu/research/aero/aircraft/lockheed_sr71.htmJos se lentää yli 100 km korkeudessa se on avaruusalus. Mustarastas taitaa kyllä jäädä jonnekin 20 km. Tosin jo siellä äänen nopeus on huomattavasti alhaisempi kuin merenpinnassa.
Ikävää sinäänsä. Äänen nopeus on erittäin vaikea ylittää. Mitä korkeammalle mennään sitä alhaisempi äänen nopeus on. Se sotii sitä vastaan että ylhäällä ohuessa ilmassa pystyy lentämään nopeammin. Raja tulee vastaan. - Safa
Koleta kirjoitti:
Jos se lentää yli 100 km korkeudessa se on avaruusalus. Mustarastas taitaa kyllä jäädä jonnekin 20 km. Tosin jo siellä äänen nopeus on huomattavasti alhaisempi kuin merenpinnassa.
Ikävää sinäänsä. Äänen nopeus on erittäin vaikea ylittää. Mitä korkeammalle mennään sitä alhaisempi äänen nopeus on. Se sotii sitä vastaan että ylhäällä ohuessa ilmassa pystyy lentämään nopeammin. Raja tulee vastaan."Jos se lentää yli 100 km korkeudessa se on avaruusalus."
Näinhän se luetaan. Sattu pieni moka.
"Mustarastas taitaa kyllä jäädä jonnekin 20 km."
Juu, mun moka oli. Lainaus:
"It could operate safely at a maximum speed of Mach 3.3 at an altitude more than sixteen miles, or 25,908 m (85,000 ft), above the earth."
Jotenkin päässä käänsin tuon sixteen => sixty. Eli korkeus olikin 26km. Olet aivan oikeassa. - olli
Safa kirjoitti:
"Tämä tutkimus on sinällään jo vanhahtava,koska nykyisetkin koneet yltävät jo 10 kertaiseen äänennopeuteen,ja suunnitelmissa on 15 kertainen äänen-nopeus ,jopa matkustaja koneissa.tuskin sentään kovin alhaalla."
Mistä lie olet moisia nopeuksia keksiny. Tällä hetkellä nopein matkustajalentokone on Boeing 7E7, joka viilettää 0.85 Machin nopeudella (85% äänennopeudesta).
Nopeimmin lentänytkin lentokone alittaa sanomasi nopeudet. Lockheed SR-71 Blackbird kykenee lentämään Mach 3.3 nopeudella (3.3 kertainen äänennopeus) ja silloinkin sen pitää lentää yli 100km:in korkeudella, jotta se pysyy kasassa.
http://www.nasm.si.edu/research/aero/aircraft/lockheed_sr71.htmYhdysvaltain avaruushallinnon kehittämä X-43A on tehnyt uuden lentonopeuksien maailmanennätyksen Tyynenmeren yllä 33 km:n korkeudessa 11265 km/h ,Eli lähes 10x äänennopeus Tätäkään ei pidetä uuden konetyypin huippuvauhtina,vaan se uskotaan pystyvän lentämään jopa 15 -kertaisella äänennopudella. Koneessa on patopainemoottori,joka kaappaa polttoaineen eli vedyn sytyttämiseen tarvittavan hapen ilmasta ,ja ahtaa sen lävitsensä.mitä nopeammin kone lentää,sitä enemmän ilma ahtautuu,vety palaa ja työntökasvaa.
Koelento tehtiin miehittämättömällä koneella.joka on noin 4m pitkä. Jos kehitystyö etenee toivotusti,niin kiitäjiä nähtäneen myös siviililiikennettä jouduttamasa (Lähde .Tiede 1/2005 lehti) - olli
Koleta kirjoitti:
Sinulla ei ole harmainta aavistustakaan mistä puhut. Yleensä kun viitataan äänen nopeuteen niin määritellään myöskin että se on NTP:ssä
Määrittele mitä määrittelet. Kyllä tuo äänennopeus on ainkin minulle ihan riittävän tarkka.
Jos et sinä ymmärrä sitä määritelmää,se on sinun ongelma - Safa
olli kirjoitti:
Yhdysvaltain avaruushallinnon kehittämä X-43A on tehnyt uuden lentonopeuksien maailmanennätyksen Tyynenmeren yllä 33 km:n korkeudessa 11265 km/h ,Eli lähes 10x äänennopeus Tätäkään ei pidetä uuden konetyypin huippuvauhtina,vaan se uskotaan pystyvän lentämään jopa 15 -kertaisella äänennopudella. Koneessa on patopainemoottori,joka kaappaa polttoaineen eli vedyn sytyttämiseen tarvittavan hapen ilmasta ,ja ahtaa sen lävitsensä.mitä nopeammin kone lentää,sitä enemmän ilma ahtautuu,vety palaa ja työntökasvaa.
Koelento tehtiin miehittämättömällä koneella.joka on noin 4m pitkä. Jos kehitystyö etenee toivotusti,niin kiitäjiä nähtäneen myös siviililiikennettä jouduttamasa (Lähde .Tiede 1/2005 lehti)Kyseistä vehjestä ei edes NASA sano lentokoneeksi (research vehicle = tutkimusajoneuvo). Kyseessä on miehittämätön laite, jonka alkukiihdytyksen hoitaa rakettimoottori. Rakettimoottorilla kiihdytetään nelinkertaiseen äänennopeuteen yli 30km:in korkeudessa, jonka jälkeen kyseinen moottoriprototyyppi vasta voidaan "käynnistää". Pienemmällä nopeudella ja matalammalla lentokorkeudella moottori ei toimi. Kyseistä moottoria tutkitaan rakettimoottorien korvikkeeksi avaruus"sukkuloihin"
Ei ole pelkoa, että yksikään matkustajakone törmäisi ydinvoimalaan edes lähellkään äänennopeutta. Saati, että sellainen kestäisi fyysisesti moista nopeutta maan pinnan tasolla olevassa ilmanpaineessa. olli kirjoitti:
Taannoin väiteltiin ,että kestääkö ydinvoimala lentokonetta.En muista mikä oli lopputulos tällä palstalla,ei se kuitenkaan olut yksimielinen.
Itse olen edelleenkin sitä mieltä ,hajoaahan se .jos siihen lentsikalla törmää.
Luin tiede lehdestä (1/2005) että sitä asiaa aletaan vasta tutkia,miten voimala pitäisi rakentaa että se kestäisi lentokoneen törmäyksen 600 km/h nopeudella.Tutkimus tehdään kevään aikana. Mielenkiinnolla seuraan ,millaiset ovat tulokset.(Niitä tosin ei julkaista) Tämä tutkimus on sinällään jo vanhahtava,koska nykyisetkin koneet yltävät jo 10 kertaiseen äänennopeuteen,ja suunnitelmissa on 15 kertainen äänen-nopeus ,jopa matkustaja koneissa.tuskin sentään kovin alhaalla."Suomessa voimassa olevat turvallisuusvaatimukset ovat maanjäristysten ja lentokonetörmäysten osalta lievempiä kuin Länsi-Euroopassa on tavanomaista. Varsinkin lentokonetörmäysten osalta vaatimukset tulisi nostaa länsi-eurooppalaiselle tasolle, sillä turvallisuusmääräykset tulisi mitoittaa poikkeustilanteiden varalle eikä normaaliolojen mukaan. Esimerkiksi mahdollisen terroristihyökkäyksen kannalta vaatimus on aivan liian lievä. Lentokonetörmäyksenä oletetaan Suomessa yksimoottorinen pienlentokone, kun esimerkiksi Saksassa oletetaan suihkuhävittäjä.
"
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2001/YdinvoimalaLausunto.html
no vähän enemmän: 1-moottorisen pienkoneen kestää. Miksi? No kun terroristeilla ei oo rahaa isompiin :)- olli
Safa kirjoitti:
Kyseistä vehjestä ei edes NASA sano lentokoneeksi (research vehicle = tutkimusajoneuvo). Kyseessä on miehittämätön laite, jonka alkukiihdytyksen hoitaa rakettimoottori. Rakettimoottorilla kiihdytetään nelinkertaiseen äänennopeuteen yli 30km:in korkeudessa, jonka jälkeen kyseinen moottoriprototyyppi vasta voidaan "käynnistää". Pienemmällä nopeudella ja matalammalla lentokorkeudella moottori ei toimi. Kyseistä moottoria tutkitaan rakettimoottorien korvikkeeksi avaruus"sukkuloihin"
Ei ole pelkoa, että yksikään matkustajakone törmäisi ydinvoimalaan edes lähellkään äänennopeutta. Saati, että sellainen kestäisi fyysisesti moista nopeutta maan pinnan tasolla olevassa ilmanpaineessa.Olihan kongorde .kin nopea .Mistä sait tuommoista tietoa ,vai onko se sinun oletus
- Koleta
olli kirjoitti:
Olihan kongorde .kin nopea .Mistä sait tuommoista tietoa ,vai onko se sinun oletus
Mene tädille kertomaan että sattui vahinko. Olihan sinulla vaipat päällä?
- Safa
olli kirjoitti:
Olihan kongorde .kin nopea .Mistä sait tuommoista tietoa ,vai onko se sinun oletus
http://www.nasa.gov/missions/research/x43-main.html
"NASA's X-43A research vehicle..."
"Following launch of the Pegasus booster rocket from NASA's B-52B launch aircraft at 40,000 feet, the X-43A separated from the booster and accelerated on scramjet power to its intended speed."
X-43A nostettiin B-52B lentokoneella ensin 40 000 jalkaan. Irroitus B52:sta:
http://www.nasa.gov/mov/84873main_X-43A_Flight_3_Launch_640.mov
Tämän jälkeen käynnistyi rakettimoottorit, jotka kasvatti vauhdin tarpeeksi suureksi, jotta nämä uudet moottorit voidaan käynnistää. Kiihdytyksen (ja nousun) jälkeen rakettimoottori irroitetaan ja käynnistetään nämä uudet moottorit.
Concorde oli nopea (Mach 2.04, 16.7 km korkeudessa) ja ainoa yliäänimatkustajakone. Toisin, kuin X-43A, se nousi ilmaan omilla moottoreilla, eikä tarvinnut rakettimoottorin apua kiihdytykseen. Concordessa oli myös ihmisiä sisällä.
Myös Concorde kykenee lentämään tuollaisia vauhteja ainoastaan korkealla. Tämä johtuu siitä, että matalalla ilmanpaine on suurempi ja näin ollen myös ilmanvastus on suurempi. Suuri ilmanvastus rasittaa konetta ja aiheuttaa suuremman lämpötilan osien pinnoissa.
Lockheed SR-71 Blackbird myös nousi omilla moottoreillaan ilmaan ja kiihdytti tuohon huippuunsa niillä. Tämän lentokoneen moottorit on edelleen lentokoneiden nopeusennätyksen tuottajat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä olet epävakaa
tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all231850Mieti miten paljon yritin
Löytää yhteyttä kanssasi uudelleen sen väärinymmärryksen jälkeen. Koen etten tullut puoleltasi hyvin kohdelluksi mies😔531691- 301423
- 691103
- 501022
- 53880
- 49861
- 23860
Keskisarjan puheet
Onko kansanedustajan sopivaa puhua tuollai vai pitäisikkö potkia pois eduskunnasta?175832Yksi viesti häneltä ja ottaisin takaisin
Mutta ei sitä tule. Ja ehkä parempi niin, tein jo valintani. En saanut häneltä tarpeeksi, kaikki muu meni minun edelle j21760