Löysinkin infoa jonka mukaan näissä ei yleensä ole napaisuutta ollenkaan kuten elektrolyyteissä
0Äänestä
konkka.kurssi
Jep, polkot ja kerkot voi kytkeä miten päin huvittaa, elkojen ja tantaalien kanssa pitää olla tarkempi.
0Äänestä
nimimerkki.toinen
On noissa sen verran merkitystä napaisuudella, että keraamisissa putkikondensaattoreissa ulompi elektrodi kytketään maahan, jos jompikumpi maahan kytketään.
0Äänestä
häiriönsuojana
Myös joissain polkoissa on sama juttu. Ulompi folio toimii häiriösuojana, kun se kytketään maapotentiaaliin. Ulomman folion liitosjohto voi olla merkitty raidalla, tms.
Muissakin keraamisissa on sama juttu. Tulee mieleen Siemensin siniset keraamiset 10nF:sta satoihin nanoihin, joita käytetään ohituskondensaattoreina esim käyttöjännitteestä maihin esim. digitaalipiireissä. Niissäkin tuo ulompi kerros oli merkitty.
0Äänestä
1_C_di-dt
Voisi olla mahdollista selvittää ulomman folion johdin mittausjärjestelyllä: kanttiaaltogeneraattori äänitaajuudelle (mahd. korkea mutta kuultavissa), siihen kapasitiivinen probe (johdon pätkä ja tippa tinaa tai vaikka naula, jossa kanta) konkan kyljen viereen. Vuoronperään maadoittaa yhden johtimen ja se maadoittamaton menee vahvistimeen. Se johdin, josta kuuluu voimakkaampi signaali on ulompi folio.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Löysinkin infoa jonka mukaan näissä ei yleensä ole napaisuutta ollenkaan kuten elektrolyyteissä
Jep, polkot ja kerkot voi kytkeä miten päin huvittaa, elkojen ja tantaalien kanssa pitää olla tarkempi.
On noissa sen verran merkitystä napaisuudella, että keraamisissa putkikondensaattoreissa ulompi elektrodi kytketään maahan, jos jompikumpi maahan kytketään.
Myös joissain polkoissa on sama juttu. Ulompi folio toimii häiriösuojana, kun se kytketään maapotentiaaliin. Ulomman folion liitosjohto voi olla merkitty raidalla, tms.
Muissakin keraamisissa on sama juttu. Tulee mieleen Siemensin siniset keraamiset 10nF:sta satoihin nanoihin, joita käytetään ohituskondensaattoreina esim käyttöjännitteestä maihin esim. digitaalipiireissä. Niissäkin tuo ulompi kerros oli merkitty.
Voisi olla mahdollista selvittää ulomman folion johdin mittausjärjestelyllä: kanttiaaltogeneraattori äänitaajuudelle (mahd. korkea mutta kuultavissa), siihen kapasitiivinen probe (johdon pätkä ja tippa tinaa tai vaikka naula, jossa kanta) konkan kyljen viereen. Vuoronperään maadoittaa yhden johtimen ja se maadoittamaton menee vahvistimeen. Se johdin, josta kuuluu voimakkaampi signaali on ulompi folio.