Jos haluat Suomen presidentiksi, älä käy armeijaa!

Armeija on nykyään vain luusereiden vc:ssä. Muut ovat edistäneet koulutustaan ja uraansa alan hommissa valtion päivärahoilla. Mutta vain kaksi presidentiksi pyrkinyttä on saanut kuuluisutta pikantilla seksuaalisella poikkeavuudella. Se on mainevaluuttaa kun nykyisiä seremoniapresidenttejä valitaan!

No eiväthän nuo huomautuksesi kumoa sitä tosiasiaa, että suurin osa presidenteistämme ei ole käynyt Suomen armeijaa. Lisäksi Halosen kohdalla on vähän huono perustelu se, ettei hän olisi voinut sukupuolensa perusteella käydä armeijaa, sillä tarjolla olisi kuitenkin ollut armeijan käyneitäkin presidenttiehdokkaita. Armeijaa käymätön kuitenkin valittiin.

"- Haavisto ei ollut lähelläkään päästä presidentiksi"

Jos toiselle kierrokselle pääsee, niin sen lähemmäksi presidenttiyttä ei voi päästä tulematta valituksi presidentiksi.

"Ei toki, mutta tekee koko väittämän tyhjäksi, koska Ståhlberg, Relander, Kallio, Ryti, Paasikivi ja Mannerheim eivät ikänsä puolesta olisi mitenkään voineet SUOMEN armeijaa läpikäydä!"

He eivät käyneet Suomen armeijaa, ja se on fakta.

"Tarkkispojalla on humoristin vikaa! JOSPA luettelet ne armeijan käyneet MUUT naisehdokkaat vuoden 2000 ja 2006 preidentinvaaleissa? Kuuntelen ilolla:-)"

Häh? Sinun mielestäsi siis noissa vaaleissa presidentiksi piti valita joka tapauksessa nainen, ja armeijan käyneet Aho sekä Niinistö olivat vain jotain kulissiehdokkaita, vai mitä tarkoitat? Itse olen tähän asti ollut siinä käsityksessä, että Aholla ja Niinistöllä olisi ollut mahdollisuudet tulla valituksi, mutta kansa päätyi kuitenkin armeijan käymättömään Haloseen.

"Haavisto sai 37 % ja Niinistö 62,59 % äänistä! Ero on melko selvä!"

Mutta Haavisto oli kuitenkin toiseksi lähimpänä tuota virkaa koko valtakunnassa, joten kyllä se vaan aika lähellä oli. Jos Suomi häviää Ruotsille jääkiekon MM-finaalissa 10-0, se on kuitenkin turnauksessa lähempänä mestaruutta kuin finaaliin pääsemättömät joukkueet, vaikka itse finaalissa tulikin rumasti takkiin. Muut kun eivät selviytyneet edes sinne finaaliin asti.

"Eikä heillä liioin ollut MAHDOLLISUUTTA käydä!"

Oli mahdollisuus tai ei, he eivät ole käyneet Suomen armeijaa ja that's it.

"Ei, vasan sitä, että Halosella ei olisi ollut edes halutessaan mahdollisuutta käydä armeijaa, joten häntäkään ei voi laskea mukaan otsakkeen määrittelyyn!"

Niin niin mutta tarjolla oli sekä 2000 että 2006 vaaleissa myös armeijan käyneet ehdokkaat, silti armeijan käymätön valittiin. Jos haluaisi, voisi tulkita, että armeijan käymättömyys oli siis etu tuossa kohtaa.

"Numeroiden valossa aika kaukana eikä hän ollut vakava haastaja."

Kuitenkin kaikkein kovin haastaja mitä valtakunnasta löytyi. Kyllä toiselle kierrokselle selviytynyt on aina vakava haastaja, joka vastaehdokkaan täytyy ottaa tosissaan.

"Jos Suomi häviää 10-0 niin se ei ollut lähellä mestaruutta. Jos se häviää 10-9 ja vasta rangaistuslaukauskilpailussa niin silloin se oli lähellä!"

Se on silti lähempänä kuin mikään muu turnauksen joukkue, koska muut eivät päässeet edes finaaliin, eli niillä ei ollut edes mahdollisuutta otella kullasta. Koko turnaus huomioon ottaen finaalin hävinnyt osapuoli on lähellä mestaruutta.

"ja antaa ymmärtää, että alkupään presidentit olisivat armeijasta kieltäytyneet?"

No voit sinä sen noin tulkita, jos haluat. Missään ei otettu kantaa syihin armeijan käymättömyyteen. Todettiin vain, että tilastojen mukaan Suomen armeijaa käymätön on ollut historiassa todennäköisempi presidentti kuin armeijan käynyt. Ja se nyt on vaan fakta jota et voi kumota mitenkään.

Armeijan käynti ei ole mikään ansio.

Ei sivareita, mutta Suomen armeijan käymättömiä on silti ollut presidenttinä enemmän kuin Suomen armeijan käyneitä.

siellä.se.tarkkis.lymyää kirjoitti:

Ei sivareita, mutta Suomen armeijan käymättömiä on silti ollut presidenttinä enemmän kuin Suomen armeijan käyneitä.

Ja kuitenkaan noilla tilastoilla ei ole mitään merkitystä taas seuraavissa vaaleissa. Eli, ihan väärä sananvalintakin avauksessa. Mikä ei luonnollisesti ole yllätys kun ajattelee, kuka avauksen on tehnyt...

siellä.se.tarkkis.lymyää kirjoitti:

Ei sivareita, mutta Suomen armeijan käymättömiä on silti ollut presidenttinä enemmän kuin Suomen armeijan käyneitä.

"Kaikkein parasta tilastojen mukaan on kuitenkin jättää koko Suomen armeija käymättä, sillä Suomen armeijan käymättömiä ovat olleet Ståhlberg, Relander, Kallio, Ryti, Paasikivi ja Halonen. "

Joista yksikään ei täytä alkuperäistä väittämää, koska herroille Ståhlberg, Relander, Kallio, Ryti ja Paasikivi ei jo ikänsä puolesta ollut varusmiespalvelusta edes tarjolla! Sama koskee myös Tarja Halosta, jonka ollessa sopivassa iässä ei vapaaehtoista naisten palvelusta ollut edes tarjolla!

"Haavisto (sivari) oli lähellä nousta presidentiksi viime vaaleissa. "

Todellisuudessa valituksi tuleminen jäi kauaksi!

"Suhde Suomen armeijaa käymättömät presidenti vs. Suomen armeijan käyneet presidentit on siis 6-4, kun Mannerheim ja Svinhufvud jätetään pois Suomen armeijan käyneiden joukosta."

Eli moista suhdetta ei ole minkäänlaista kun otamme huomioon vain ne, joille tämä vaihtoehto oli edes mahdollinen!

"Mitä sitten, vaikka Halosella ei nuorena ollut mahdollisuutta käydä armeijaa vaikka olisi halunnutkin?"

Olennainen asia kun rinnastaa ALKUPERÄISEEN väitteeseesi. Turha siirrellä maalitolppia kesken pelin!

"Kummallakin kerralla, kun Halonen valittiin presidentiksi, oli tarjolla myös armeijan käyneitä ehdokkaita. Kansa EI kuitenkaan HALUNNUT armeijaa käynyttä henkilöä presidentiksi, vaan äänesti Halosen presidentiksi. "

Ja höpö höpö. Se on vain yksi, ja olemattoman pieni yksityiskohta kokonaisuudessa! Kansa äänestää HENKILÖÄ pressaksi eikä inttiä!

"Kahdesti. Armeijan käymättömyys oli siis kova sana ja Halosen valttikortti."

Ei ollut vaan asialla ei ollut vaalissa merkitystä! Etenkin kun Tarja lukeutui niihin, joille asia olisi ollut vapaaehtoinen eikä sitäkään vaihtoehtoa ollut hänen nuoruudessaan edes tarjolla!

TarkkisValehteleeJälleen kirjoitti:

"Mitä sitten, vaikka Halosella ei nuorena ollut mahdollisuutta käydä armeijaa vaikka olisi halunnutkin?"

Olennainen asia kun rinnastaa ALKUPERÄISEEN väitteeseesi. Turha siirrellä maalitolppia kesken pelin!

"Kummallakin kerralla, kun Halonen valittiin presidentiksi, oli tarjolla myös armeijan käyneitä ehdokkaita. Kansa EI kuitenkaan HALUNNUT armeijaa käynyttä henkilöä presidentiksi, vaan äänesti Halosen presidentiksi. "

Ja höpö höpö. Se on vain yksi, ja olemattoman pieni yksityiskohta kokonaisuudessa! Kansa äänestää HENKILÖÄ pressaksi eikä inttiä!

"Kahdesti. Armeijan käymättömyys oli siis kova sana ja Halosen valttikortti."

Ei ollut vaan asialla ei ollut vaalissa merkitystä! Etenkin kun Tarja lukeutui niihin, joille asia olisi ollut vapaaehtoinen eikä sitäkään vaihtoehtoa ollut hänen nuoruudessaan edes tarjolla!

Lue lisää

"Olennainen asia kun rinnastaa ALKUPERÄISEEN väitteeseesi."

Alkuperäinen väite oli, että suurin osa Suomen presidenteistä ei ole käynyt armeijaa. Ja se väite pitää yhä paikkansa.

"Ja höpö höpö. Se on vain yksi, ja olemattoman pieni yksityiskohta kokonaisuudessa! "

Mistä sinä sen tiedät? Oletko kysynyt jokaiselta Halosta äänestäneeltä, että kuinka suuri merkitys Halosen armeijan käymättömyydellä oli valintaa tehdessä? Se on voinut olla monelle paljon enemmän kuin "olemattoman pieni yksityiskohta".

"Ei ollut vaan asialla ei ollut vaalissa merkitystä!"

Ks. äskeinen vastaukseni.

_______________________________________________________________________________
Suomessa on äänestetty presidentistä suoralla kansanvaalilla viisi kertaa. Kaksi kertaa viidestä armeijaa käymätön henkilö on valittu presidentiksi. AINA kun on tullut toinen kierros, on ainakin toinen ehdokkaista ollut armeijaa käymätön (1994 Rehn, 2000 Halonen, 2006 Halonen ja 2012 Haavisto). Kansalla on siis selkeästi kaipuuta armeijaa käymättömälle presidentille, mutta todennäköisesti jotkin pienet nyanssit ovat kääntäneet toisen kierroksen voitot hieman useammin armeijan käyneelle kuin käymättömälle. Ehkä seuraavat vaalit voittaakin taas armeijaa käymätön ehdokas, jolloin valinnat ovat tasan.

"Alkuperäinen väite oli, että suurin osa Suomen presidenteistä ei ole käynyt armeijaa. Ja se väite pitää yhä paikkansa."

JOLLOIN osoittaa melkoista älyllistä epärehellisyyttä kun esittää kaikki alkään presidentit, joilla tätä vaihtoehtoa ei ollut edes tarjolla, muka tehneen oman valinnan.

Oikeampi lähtökohta olisi esittää niitä presidentiksi valittuja, joilla olisi ollut tämä mahdollisuus EDES tarjolla. Silloin ei mukaan olisi liioin kuulunut Halonen.

Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari ja Niistö olivat ensimmäiset sellaiset ehdokkaat, jotka saattoivat olla Suomen varusmiespalveluksen käyneita ja he, yllätys yllätys, olivat kaikki sen käyneet! Joten väitteltäsi putoaa pohja pois.

Tosin asialla ei ole mielestäni mitään merkitystä, koska kansa äänestää Presidentin vuirkaan ensisijaisesti HENKILÖÄ eikä tuolla asialla ole silloin valintatilanteessa merkitystä!

TarkkisValehteleeJälleen kirjoitti:

"Alkuperäinen väite oli, että suurin osa Suomen presidenteistä ei ole käynyt armeijaa. Ja se väite pitää yhä paikkansa."

JOLLOIN osoittaa melkoista älyllistä epärehellisyyttä kun esittää kaikki alkään presidentit, joilla tätä vaihtoehtoa ei ollut edes tarjolla, muka tehneen oman valinnan.

Oikeampi lähtökohta olisi esittää niitä presidentiksi valittuja, joilla olisi ollut tämä mahdollisuus EDES tarjolla. Silloin ei mukaan olisi liioin kuulunut Halonen.

Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari ja Niistö olivat ensimmäiset sellaiset ehdokkaat, jotka saattoivat olla Suomen varusmiespalveluksen käyneita ja he, yllätys yllätys, olivat kaikki sen käyneet! Joten väitteltäsi putoaa pohja pois.

Tosin asialla ei ole mielestäni mitään merkitystä, koska kansa äänestää Presidentin vuirkaan ensisijaisesti HENKILÖÄ eikä tuolla asialla ole silloin valintatilanteessa merkitystä!

Lue lisää

"JOLLOIN osoittaa melkoista älyllistä epärehellisyyttä kun esittää kaikki alkään presidentit, joilla tätä vaihtoehtoa ei ollut edes tarjolla, muka tehneen oman valinnan."

Missään ei ole puhuttu mistään "omista valinnoista". Osoittaa älyllistä heiveröisyyttä tunkea sanoja toisten suuhun.

"Oikeampi lähtökohta olisi esittää niitä presidentiksi valittuja, joilla olisi ollut tämä mahdollisuus EDES tarjolla. "

Niin tai näin, on armeijaa käymätön ehdokas kuitenkin valittu suorassa kansanvaalissa kahdesti presidentiksi, vaikka armeijan käyneitäkin oli tarjolla. Ja toiselle kierrokselle on vähintään yksi armeijaa käymätön ehdokas päässyt joka kerta kun toinen kierros on ylipäätään ollut.

"Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari ja Niistö olivat ensimmäiset sellaiset ehdokkaat, jotka saattoivat olla Suomen varusmiespalveluksen käyneita ja he, yllätys yllätys, olivat kaikki sen käyneet! Joten väitteltäsi putoaa pohja pois."

Voidaan tietenkin kysyä, että oliko em. herroilla muuta mahdollisuutta? Ahtisaaren ja Niinistön käydessä armeijan oli kai siviilipalvelus teoriassa mahdollinen, mutta silloin ymmärtääkseni piti olla jonkinlainen vakaumus, jolla sivarius olisi perusteltu. Niin tai näin, sivariksi meneminen ei ainakaan ollut Maran ja Salen armeija-aikoina yhtä yksinkertaista kuin nykyään.

Kekkosen käydessä armeijan ei sivarimahdollisuutta edes ollut.

Koivistonkin nuoruuteen osui sota, jolloin armeijan välttäminen olisi ollut täysin mahdotonta terveelle nuorelle miehelle.

Ehkä joku/jotkut Suomen armeijan käyneistä pressoista olisi mennyt sivariin, jos sellainen olisi ollut mahdollista, ja tullut silti valituksi presidentiksi.

"Tosin asialla ei ole mielestäni mitään merkitystä, koska kansa äänestää Presidentin vuirkaan ensisijaisesti HENKILÖÄ eikä tuolla asialla ole silloin valintatilanteessa merkitystä!"

Edelleenkin voit puhua vain omasta puolestasi, et kaikkien äänioikeutettujen puolesta.

”Niin tai näin, on armeijaa käymätön ehdokas kuitenkin valittu suorassa kansanvaalissa kahdesti presidentiksi, vaikka armeijan käyneitäkin oli tarjolla. ”

Ja aivan yhtä totta on se, että armeijankäynyt on valittu kolmasti pressaksa VAIKKA oli ehdolla armeijaa käymättömiä

”Ehkä joku/jotkut Suomen armeijan käyneistä pressoista olisi mennyt sivariin, jos sellainen olisi ollut mahdollista, ja tullut silti valituksi presidentiksi. ”

Ehkäpä niin? Tai saanut lottovoiton tai kuollut kuppaan kuten Lenin! Mahdollisuuksia on todella monta:-D. Yksinkertaisuus vaivaa Tarkkispoikaa?

”Edelleenkin voit puhua vain omasta puolestasi, et kaikkien äänioikeutettujen puolesta.”

Tämä ON mielipidepalsta, jossa jokainen vastaa tietenkin omasta mielipiteestään! Ilmeisesti Tarkkispoika uskoo itse äänestävänsä kaikkia äänestäjiä kun laukoo itsestäänselviä asioita?

TarkkisValehteleeJälleen kirjoitti:

”Niin tai näin, on armeijaa käymätön ehdokas kuitenkin valittu suorassa kansanvaalissa kahdesti presidentiksi, vaikka armeijan käyneitäkin oli tarjolla. ”

Ja aivan yhtä totta on se, että armeijankäynyt on valittu kolmasti pressaksa VAIKKA oli ehdolla armeijaa käymättömiä

”Ehkä joku/jotkut Suomen armeijan käyneistä pressoista olisi mennyt sivariin, jos sellainen olisi ollut mahdollista, ja tullut silti valituksi presidentiksi. ”

Ehkäpä niin? Tai saanut lottovoiton tai kuollut kuppaan kuten Lenin! Mahdollisuuksia on todella monta:-D. Yksinkertaisuus vaivaa Tarkkispoikaa?

”Edelleenkin voit puhua vain omasta puolestasi, et kaikkien äänioikeutettujen puolesta.”

Tämä ON mielipidepalsta, jossa jokainen vastaa tietenkin omasta mielipiteestään! Ilmeisesti Tarkkispoika uskoo itse äänestävänsä kaikkia äänestäjiä kun laukoo itsestäänselviä asioita?

Lue lisää

"Ehkäpä niin? Tai saanut lottovoiton tai kuollut kuppaan kuten Lenin! Mahdollisuuksia on todella monta:-D. Yksinkertaisuus vaivaa Tarkkispoikaa?"

No miksi sinä sitten koko ajan hoet sitä, että alkupään presidenteillä ei ollut edes mahdollisuutta käydä armeijaa ja siksi heistä ei saisi puhua? Mistä me tiedämme, että heistä kaikki olisivat käyneet armeijan, VAIKKA heillä olisi siihen ollut mahdollisuus? Sinun höpinöissäsi ei ole kyllä mitään logiikan rippeitäkään enää jäljellä.

"Tämä ON mielipidepalsta, jossa jokainen vastaa tietenkin omasta mielipiteestään! "

Se, että sinä et voi puhua kaikkien äänioikeutettujen puolesta, EI ole mielipideasia, vaan FAKTA.

"No miksi sinä sitten koko ajan hoet sitä, että alkupään presidenteillä ei ollut edes mahdollisuutta käydä armeijaa ja siksi heistä ei saisi puhua? Mistä me tiedämme, että heistä kaikki olisivat käyneet armeijan, VAIKKA heillä olisi siihen ollut mahdollisuus? Sinun höpinöissäsi ei ole kyllä mitään logiikan rippeitäkään enää jäljellä."

Laskea saat mitä hyvänsä, mutta heitä ei voi suoioraan laskea liioin 'sivareiksi'! Logiikkaa löytyy minulta... ei sinulta!

Kekkonen kävi armeijan ja valittiin laskujeni mukaan viidesti presidentiksi vaikka silloinkin oli vaihtoehtoina armeijan käymättömiä.

"Se, että sinä et voi puhua kaikkien äänioikeutettujen puolesta, EI ole mielipideasia, vaan FAKTA."

Ja myös ITSESTÄÄN SELVYYS ja en ole väittänyt puhuvani muiden puolesta. Siksi tuo jankutus on turhaa!

OttaaksPäähänTarkkis kirjoitti:

"No miksi sinä sitten koko ajan hoet sitä, että alkupään presidenteillä ei ollut edes mahdollisuutta käydä armeijaa ja siksi heistä ei saisi puhua? Mistä me tiedämme, että heistä kaikki olisivat käyneet armeijan, VAIKKA heillä olisi siihen ollut mahdollisuus? Sinun höpinöissäsi ei ole kyllä mitään logiikan rippeitäkään enää jäljellä."

Laskea saat mitä hyvänsä, mutta heitä ei voi suoioraan laskea liioin 'sivareiksi'! Logiikkaa löytyy minulta... ei sinulta!

Kekkonen kävi armeijan ja valittiin laskujeni mukaan viidesti presidentiksi vaikka silloinkin oli vaihtoehtoina armeijan käymättömiä.

"Se, että sinä et voi puhua kaikkien äänioikeutettujen puolesta, EI ole mielipideasia, vaan FAKTA."

Ja myös ITSESTÄÄN SELVYYS ja en ole väittänyt puhuvani muiden puolesta. Siksi tuo jankutus on turhaa!

Lue lisää

"Laskea saat mitä hyvänsä, mutta heitä ei voi suoioraan laskea liioin 'sivareiksi'! "

Kyse oli armeijan käyneistä ja käymättömistä. Sinä et voi tietää, olisivatko kaikki alkupään pressat käyneet armeijan, vaikka heillä olisi ollut siihen mahdollisuus. Kuten emme voi tietää sitäkään, että olisivatko kaikki myöhemmät
miespressat käyneet armeijan, jos heidän olisi ollut yhtä helppoa suorittaa sivari kuin on nykyisillä asevelvollisuusikäisillä.

Ainoa mitä tiedämme on se, että Suomen armeijaa suorittamattomia presidenttejä on enemmän kuin sen suorittaneita. Siksi turha jossittelu armeijan tai sivarin suoritusmahdollisuuksien puutteesta on järkevintä lopettaa saman tien, puolin ja toisin.

"Ja myös ITSESTÄÄN SELVYYS ja en ole väittänyt puhuvani muiden puolesta. "

Sinähän kirjoitit (melko) selvällä suomen kielellä seuraavaa: "koska kansa äänestää Presidentin vuirkaan ensisijaisesti HENKILÖÄ eikä tuolla asialla (armeijan käymisellä/käymättömyydellä)* ole silloin valintatilanteessa merkitystä!" Eikö tuo ole aika selkeää muiden puolesta puhumista? Tässä tapauksessa "vaatimattomasti" koko kansan puolesta puhumista...

*oma lisäykseni lainaukseen

"Kyse oli armeijan käyneistä ja käymättömistä. Sinä et voi tietää, olisivatko kaikki alkupään pressat käyneet armeijan, vaikka heillä olisi ollut siihen mahdollisuus. Kuten emme voi tietää sitäkään, että olisivatko kaikki myöhemmät miespressat käyneet armeijan, jos heidän olisi ollut yhtä helppoa suorittaa sivari kuin on nykyisillä asevelvollisuusikäisillä. "

Niin on! Kyse oli armeijan käyneistä ja käymättömistä. Sinä et voi tietää, olisivatko kaikki alkupään pressat JÄTTÄNEET KÄYMÄTTÄ armeijan, vaikka heillä olisi ollut siihen mahdollisuus.

"Ainoa mitä tiedämme on se, että Suomen armeijaa suorittamattomia presidenttejä on enemmän kuin sen suorittaneita. Siksi turha jossittelu armeijan tai sivarin suoritusmahdollisuuksien puutteesta on järkevintä lopettaa saman tien, puolin ja toisin. "

Etenkin, kun alkupään presidenteillä ei tuota mahdollisuutta ollut edes tarjolla iän puolesta!

"Ja myös ITSESTÄÄN SELVYYS ja en ole väittänyt puhuvani muiden puolesta. "

" Eikö tuo ole aika selkeää muiden puolesta puhumista?"

Ei suinkaan VAAN se oli minun mielipiteeni!

Tässä tapauksessa "vaatimattomasti" VAIN OMASTA puolesta puhumista...

ArmeijaaKäymättäPressaks kirjoitti:

"Laskea saat mitä hyvänsä, mutta heitä ei voi suoioraan laskea liioin 'sivareiksi'! "

Kyse oli armeijan käyneistä ja käymättömistä. Sinä et voi tietää, olisivatko kaikki alkupään pressat käyneet armeijan, vaikka heillä olisi ollut siihen mahdollisuus. Kuten emme voi tietää sitäkään, että olisivatko kaikki myöhemmät
miespressat käyneet armeijan, jos heidän olisi ollut yhtä helppoa suorittaa sivari kuin on nykyisillä asevelvollisuusikäisillä.

Ainoa mitä tiedämme on se, että Suomen armeijaa suorittamattomia presidenttejä on enemmän kuin sen suorittaneita. Siksi turha jossittelu armeijan tai sivarin suoritusmahdollisuuksien puutteesta on järkevintä lopettaa saman tien, puolin ja toisin.

"Ja myös ITSESTÄÄN SELVYYS ja en ole väittänyt puhuvani muiden puolesta. "

Sinähän kirjoitit (melko) selvällä suomen kielellä seuraavaa: "koska kansa äänestää Presidentin vuirkaan ensisijaisesti HENKILÖÄ eikä tuolla asialla (armeijan käymisellä/käymättömyydellä)* ole silloin valintatilanteessa merkitystä!" Eikö tuo ole aika selkeää muiden puolesta puhumista? Tässä tapauksessa "vaatimattomasti" koko kansan puolesta puhumista...

*oma lisäykseni lainaukseen

Lue lisää

Jos idiootti heittää kolikkoa 4 kertaa ja kerran tulee kruuna, voi hän julistaa tutuille että myykää omaisuuteenne. Olisi helppoa rahaa, 75 % varmuudella voitatte kun satsaatte seuraavan heiton klaavaan. Avaaja/jankkaaja tuntuu olevan melkoinen proffa...

Kyösti Kallio.

Ja itse asiassa myös Mannerheim, jolla oli vain opistotason tutkinto (Nikolain ratsuväkiopisto, Pietari).

Ja Ahtisaari.

OnKylläJoo kirjoitti:

Ja itse asiassa myös Mannerheim, jolla oli vain opistotason tutkinto (Nikolain ratsuväkiopisto, Pietari).

Hän oli hilkkua vaille valmis upseeri ensin HaminanKadettikoulusta ( 4 vuotta) ja suoritti sitten Nikolain Ratsuväkiopiston, joka oli kaksivuotinen kadettikoulu, Venäjän korkeatasoisin.
Marski sai siis kuuden vuoden koulutuksen upseeriksi.

Marski-kadettiupseeri kirjoitti:

Hän oli hilkkua vaille valmis upseeri ensin HaminanKadettikoulusta ( 4 vuotta) ja suoritti sitten Nikolain Ratsuväkiopiston, joka oli kaksivuotinen kadettikoulu, Venäjän korkeatasoisin.
Marski sai siis kuuden vuoden koulutuksen upseeriksi.

Lue lisää

Nyt kysyttiin tutkinnoista, ei hilkkua vaille valmiiksi saaduista opinnoista.

Tuo Nikolain ratsuväkiopisto ei ymmärtääkseni ollut yliopisto, vaan aatelisille tarkoitettu toisen asteen oppilaitokseen rinnastettava koulu, ainakin sen perusteella, mitä puutteellisella venäjän taidollani tästä Wikipedia-artikkelista ymmärsin:

https://ru.wikipedia.org/wiki/Николаевское_кавалерийское_училище

Venäjäksi oppilaitoksen nimi oli Николаевское кавалерийское училище, jossa "училище" tarkoittaa suoraan suomennettuna "koulua". Kyseessä ei siis ollut "университет" (yliopisto) tai "академия" (akatemia). Koulun tyypiksi mainitaan artikkelissa "Среднее военное училище", mikä mielestäni tarkoittaa keskiasteen sotilasoppilaitosta. Kyseessä ei siis ollut korkea-asteen oppilaitos.

Pysyn siis edelleen sen väitteen takana, että Mannerheimilla ei ollut yliopistotutkintoa tai siihen rinnastettavaa tutkintoa, vaan opistotason/keskiasteen tutkinto. Ehkä marskin tutkintoa voisi verrata suomalaiseen poliisin tutkintoon aikana ennen kuin poliisikoulusta tuli ammattikorkeakoulu.

"Pysyn siis edelleen sen väitteen takana, että Mannerheimilla ei ollut yliopistotutkintoa tai siihen rinnastettavaa tutkintoa, vaan opistotason/keskiasteen tutkinto."

Tutkinto pätevöitti upseeriksi ratsuväkeen,mikä oli tsaarin armeijassa valiojoukkoa. Se oli siis ammattitutkinto. Korkeakoulu eli yleisesikunta-akatemia oli sitten erikseen. Sinne Mannerheim ei päässyt.

"Ehkä marskin tutkintoa voisi verrata suomalaiseen poliisin tutkintoon aikana ennen kuin poliisikoulusta tuli ammattikorkeakoulu."

Turha yritys. Poliiskoulusta valmistui miehistötehtäviin. Nikolajevin Ratsuväkoulu valmisti upseereita. Marski yleni sen pohjalta kenraaliksi.
Se erosi Venäjälle tyypillisistä oppikoulu-kadettikouluista siinä, että vaatimuksena oli ylioppilastutkinto, aatelistausta ( käytännössä) ja korkea-arvoinen suosittelija. Lisäksi oli selvitettävä pääsykoe.

Kadettikouluhan-se kirjoitti:

"Pysyn siis edelleen sen väitteen takana, että Mannerheimilla ei ollut yliopistotutkintoa tai siihen rinnastettavaa tutkintoa, vaan opistotason/keskiasteen tutkinto."

Tutkinto pätevöitti upseeriksi ratsuväkeen,mikä oli tsaarin armeijassa valiojoukkoa. Se oli siis ammattitutkinto. Korkeakoulu eli yleisesikunta-akatemia oli sitten erikseen. Sinne Mannerheim ei päässyt.

"Ehkä marskin tutkintoa voisi verrata suomalaiseen poliisin tutkintoon aikana ennen kuin poliisikoulusta tuli ammattikorkeakoulu."

Turha yritys. Poliiskoulusta valmistui miehistötehtäviin. Nikolajevin Ratsuväkoulu valmisti upseereita. Marski yleni sen pohjalta kenraaliksi.
Se erosi Venäjälle tyypillisistä oppikoulu-kadettikouluista siinä, että vaatimuksena oli ylioppilastutkinto, aatelistausta ( käytännössä) ja korkea-arvoinen suosittelija. Lisäksi oli selvitettävä pääsykoe.

Lue lisää

"Poliiskoulusta valmistui miehistötehtäviin."

Poliiskoulupohjalta oli myös mahdollista kouluttautua alipäällystötehtäviin, ilman että tarvitsi suorittaa korkea-asteen opintoja. Vasta komisarion virka käytännössä edellytti korkea-asteen opintoja. Poliisikouluun päästäkseen oli oltava alla ylioppilastutkinto tai muu toisen asteen tutkinto ja pääsykoe oli läpäistävä. Vertaus on siis mielestäni hyvinkin toimiva.

Suomessakin oli aikanaan mahdollisuus valmistua upseeriksi ilman yliopistotason (lue kadettikoulu/maanpuolustuskorkeakoulu) opintoja. Maanpuolustusopistosta valmistui opistoupseereja, mutta tuota koulutusta ei enää ole.

Kenraaliksi Mannerheim yleni ensisijaisesti työkokemuksen, ei koulutuksen pohjalta. Mannerheimin olisi periaatteesa pitänyt suorittaa yleisesikuntaupseerin tutkinto (eli korkea-aste) päästäkseen ylimpiin upseerin tehtäviin, mutta ei päässyt akatemiaan, kuten itsekin totesit. Sotaisa Venäjä tarjosi kuitenkin Marskille toisen väylän uralla etenemiseen: rintamalle lähtemisen. Venäjän-Japanin sotaan osallistumalla Marski korvasi yleisesikuntaupseerin tutkinnon puutteen.

"Poliisikouluun päästäkseen oli oltava alla ylioppilastutkinto tai muu toisen asteen tutkinto ja pääsykoe oli läpäistävä. Vertaus on siis mielestäni hyvinkin toimiva."

Kyse on siis vuodesta 1887. Liekö tuohon aikaan kovin järjestelmällistä poliisikoulutusta edes ollut. Poliispäällystöllä oli usein upseeritausta.

Poliisikouluun pääsi ainakin vielä sotien jälkeen kansakoulupohjalta ja varusmiespalveluksella.
Ylioppilaspohja on aika tuore.

"Kenraaliksi Mannerheim yleni ensisijaisesti työkokemuksen, ei koulutuksen pohjalta."

Upseerikoulutus oli se pohja, jolta hän eteni. Kaikilla aloilla vaaditaan työssä osoitettua päteyyttä uralla etenemiseen.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

"Poliisikouluun päästäkseen oli oltava alla ylioppilastutkinto tai muu toisen asteen tutkinto ja pääsykoe oli läpäistävä. Vertaus on siis mielestäni hyvinkin toimiva."

Kyse on siis vuodesta 1887. Liekö tuohon aikaan kovin järjestelmällistä poliisikoulutusta edes ollut. Poliispäällystöllä oli usein upseeritausta.

Poliisikouluun pääsi ainakin vielä sotien jälkeen kansakoulupohjalta ja varusmiespalveluksella.
Ylioppilaspohja on aika tuore.

"Kenraaliksi Mannerheim yleni ensisijaisesti työkokemuksen, ei koulutuksen pohjalta."

Upseerikoulutus oli se pohja, jolta hän eteni. Kaikilla aloilla vaaditaan työssä osoitettua päteyyttä uralla etenemiseen.

Lue lisää

"Kyse on siis vuodesta 1887. "

Minä puhuin poliisikoulutuksesta aikana ennen kuin se muuttui ammattikorkeakoulutasoiseksi. Ja sen ajan poliisin tutkinto vertautuu mielestäni oikein hyvin Marskin aikanaan suorittamaan upseeritutkintoon. Kumpikaan ei ollut korkea-asteen tutkinto, mutta kumpaankin vaadittiin pohjalle toisen asteen tutkinto.

"Upseerikoulutus oli se pohja, jolta hän eteni. "

Kuten jo kirjoitin, ilman rintamakokemusta Mannerheim ei olisi ylennyt kenraalikuntaan asti. Hän korvasi vaaditut yleisesikuntaupseerin opinnot rintamakokemuksella, joten Mannerheimin tapauksessa rintamakokemus oli se pohja, joka mahdollisti hänen pääsynsä kenraalikuntaan. Pelkkä Nikolain ratsuväkiopisto ei olisi vielä avannut tietä kenraalikuntaan etenemiseen. Jos Venäjä ei olisi käynyt sotia, olisi kenraaliksi haluavan Marskin pitänyt suorittaa korkea-aste tai tyytyä alempiin upseerin tehtäviin.

"Minä puhuin poliisikoulutuksesta aikana ennen kuin se muuttui ammattikorkeakoulutasoiseksi. Ja sen ajan poliisin tutkinto vertautuu mielestäni oikein hyvin Marskin aikanaan suorittamaan upseeritutkintoon. Kumpikaan ei ollut korkea-asteen tutkinto, mutta kumpaankin vaadittiin pohjalle toisen asteen tutkinto."

Asiallinen vertailu? Aikaeroa on lähes 100 (?) vuotta ja maailma on jonkin verran muuttunut. Kyse on peräti erilaisista valtioista ja kulttuureista.

Lisäksi vertailet miehistökoulutusta ja upseerikoulutusta. Mannerheim suoritti siis aikansa arvostetuimpiin kuuluvan upseerikoulutuksen.

Hupaisa-juttu kirjoitti:

"Minä puhuin poliisikoulutuksesta aikana ennen kuin se muuttui ammattikorkeakoulutasoiseksi. Ja sen ajan poliisin tutkinto vertautuu mielestäni oikein hyvin Marskin aikanaan suorittamaan upseeritutkintoon. Kumpikaan ei ollut korkea-asteen tutkinto, mutta kumpaankin vaadittiin pohjalle toisen asteen tutkinto."

Asiallinen vertailu? Aikaeroa on lähes 100 (?) vuotta ja maailma on jonkin verran muuttunut. Kyse on peräti erilaisista valtioista ja kulttuureista.

Lisäksi vertailet miehistökoulutusta ja upseerikoulutusta. Mannerheim suoritti siis aikansa arvostetuimpiin kuuluvan upseerikoulutuksen.

Lue lisää

"Asiallinen vertailu? Aikaeroa on lähes 100 (?) vuotta ja maailma on jonkin verran muuttunut. Kyse on peräti erilaisista valtioista ja kulttuureista."

Jep, tällaiset vertailut ovat tietysti aina vähän kyseenalaisia, koska eri aikakausia ja eri valtioiden systeemejä ei voi aivan yksi yhteen verrata. Parhaani mukaan vain yritin vastata yllä esitettyyn kysymykseen presidenteistä ilman yliopistotutkintoa ja etsiä kirjoittamilleni väitteille vähän pohjaa ja taustaa.

"Mannerheim suoritti siis aikansa arvostetuimpiin kuuluvan upseerikoulutuksen."

Mutta ei yliopistotutkintoa, mikä oli alkuperäisen kysymyksen pointti.

OnKylläJoo kirjoitti:

"Asiallinen vertailu? Aikaeroa on lähes 100 (?) vuotta ja maailma on jonkin verran muuttunut. Kyse on peräti erilaisista valtioista ja kulttuureista."

Jep, tällaiset vertailut ovat tietysti aina vähän kyseenalaisia, koska eri aikakausia ja eri valtioiden systeemejä ei voi aivan yksi yhteen verrata. Parhaani mukaan vain yritin vastata yllä esitettyyn kysymykseen presidenteistä ilman yliopistotutkintoa ja etsiä kirjoittamilleni väitteille vähän pohjaa ja taustaa.

"Mannerheim suoritti siis aikansa arvostetuimpiin kuuluvan upseerikoulutuksen."

Mutta ei yliopistotutkintoa, mikä oli alkuperäisen kysymyksen pointti.

Lue lisää

Ei Suomenkaan upseerikoulutus ollut yliopistotutkinto ennen 1990-lukua. Se oli 2v kadettikurssi.

Miksi noin ylimielinen asenne? Ja mikä tämän kysymyksen pointti on?

Vastaus kysymykseen lienee Urho Kekkonen. Väinö Kotilainen (ehdokkaana 1943 presidentinvaaleissa) oli tosin myös palvellut itsenäisen Suomen hallituksen joukoissa sisällissodassa yleten majuriksi. Että miten tuon sitten katsoo.

HiemanTulkintakysymys kirjoitti:

Miksi noin ylimielinen asenne? Ja mikä tämän kysymyksen pointti on?

Vastaus kysymykseen lienee Urho Kekkonen. Väinö Kotilainen (ehdokkaana 1943 presidentinvaaleissa) oli tosin myös palvellut itsenäisen Suomen hallituksen joukoissa sisällissodassa yleten majuriksi. Että miten tuon sitten katsoo.

Lue lisää

Suomen presidentinvaaleissa oli ensimmäinen Suomen asevelvollisuuden käynyt presidenttiehdokas niin aikaisin, kuin se oli inhimillisesti katsoen mahdollista.

Tämän toteaminen ei ole ylimielisyyttä, vaan ajattelemattoman ihmisen tekemän otsikoinnin ihmettelyä.

Kollimaattori kirjoitti:

Suomen presidentinvaaleissa oli ensimmäinen Suomen asevelvollisuuden käynyt presidenttiehdokas niin aikaisin, kuin se oli inhimillisesti katsoen mahdollista.

Tämän toteaminen ei ole ylimielisyyttä, vaan ajattelemattoman ihmisen tekemän otsikoinnin ihmettelyä.

Lue lisää

Periaatteessa aloittaja on kyllä oikeassa, vaikka jätettäisiin pois laskuista ne pressat, joilla ei ollut edes mahdollisuutta käydä itsenäisen Suomen inttiä. Armeijassa haaskatun ajan sijaan kannattaisi hankkia vapautus ja keskittyä politiikkaan jo nuoresta lähtien, jos tähtää presidentiksi. Kansa on valinnut armeijaa käymättömän ehdokkaan presidentiksi armeijan käyneiden joukosta pari kertaa, ja aina toisella kierroksella on ollut armeijaa käymätön ehdokas, jos toinen kierros on ollut. Armeijan käynti ei merkittävästi edistä presidentiksi pääsyä. Poliittiseen uraan panostaminen jo nuoresta iästä lähtien todennäkköisesti edistäisi presidenttihaaveita paremmin.

”Periaatteessa aloittaja on kyllä oikeassa,”

Onko?

” Armeijassa haaskatun ajan sijaan kannattaisi hankkia vapautus ja keskittyä politiikkaan jo nuoresta lähtien, jos tähtää presidentiksi. ”

Kaikki meistä eivät koe armeijassa vietettyä aikaa ’haaskattuna’ vaan siinä nuorella iällä laajeni huomattavasti tietämys kaikista ihmisluokista Suomessa. Lisäksi intti käydään useimmiten iässä, jossa ei ole varmaa käsitystä siitä, mihin elämässään pyrkii. Kuinkahan moni meidänkin omista politiikoistamme n pienestä pitäen pyrkinyt ammattipolitiikoksi?

”Kansa on valinnut armeijaa käymättömän ehdokkaan presidentiksi armeijan käyneiden joukosta pari kertaa”

Todella! Kahdesti armeijan käymättömän, MUTTA kolmasti armeijan käyneen!

”ja aina toisella kierroksella on ollut armeijaa käymätön ehdokas, jos toinen kierros on ollut. ”

Toistaiseksi näin, mutta otos on yhä pieni.

”Armeijan käynti ei merkittävästi edistä presidentiksi pääsyä.”

HeHe. Varmasti näin. Aikoinaan menin vapaaehtoisena armeijaan enkä älynnyt sen vaikuttavan negatiivisesti (joidenkin mielestä) pääsyyni Suomen Tasavallan presidentiksi:-D

” Poliittiseen uraan panostaminen jo nuoresta iästä lähtien todennäkköisesti edistäisi presidenttihaaveita paremmin.”

Ajatema on hieman absurdi. Moniko meistä oikeasti jo alle kaksikymppisenä ”panostaa presidentiksi pääsyyn”? Väyrysen Pate ehkä teki, mutta tuskinpa muut.

TarkkisEiHellitä kirjoitti:

”Periaatteessa aloittaja on kyllä oikeassa,”

Onko?

” Armeijassa haaskatun ajan sijaan kannattaisi hankkia vapautus ja keskittyä politiikkaan jo nuoresta lähtien, jos tähtää presidentiksi. ”

Kaikki meistä eivät koe armeijassa vietettyä aikaa ’haaskattuna’ vaan siinä nuorella iällä laajeni huomattavasti tietämys kaikista ihmisluokista Suomessa. Lisäksi intti käydään useimmiten iässä, jossa ei ole varmaa käsitystä siitä, mihin elämässään pyrkii. Kuinkahan moni meidänkin omista politiikoistamme n pienestä pitäen pyrkinyt ammattipolitiikoksi?

”Kansa on valinnut armeijaa käymättömän ehdokkaan presidentiksi armeijan käyneiden joukosta pari kertaa”

Todella! Kahdesti armeijan käymättömän, MUTTA kolmasti armeijan käyneen!

”ja aina toisella kierroksella on ollut armeijaa käymätön ehdokas, jos toinen kierros on ollut. ”

Toistaiseksi näin, mutta otos on yhä pieni.

”Armeijan käynti ei merkittävästi edistä presidentiksi pääsyä.”

HeHe. Varmasti näin. Aikoinaan menin vapaaehtoisena armeijaan enkä älynnyt sen vaikuttavan negatiivisesti (joidenkin mielestä) pääsyyni Suomen Tasavallan presidentiksi:-D

” Poliittiseen uraan panostaminen jo nuoresta iästä lähtien todennäkköisesti edistäisi presidenttihaaveita paremmin.”

Ajatema on hieman absurdi. Moniko meistä oikeasti jo alle kaksikymppisenä ”panostaa presidentiksi pääsyyn”? Väyrysen Pate ehkä teki, mutta tuskinpa muut.

Lue lisää

"Lisäksi intti käydään useimmiten iässä, jossa ei ole varmaa käsitystä siitä, mihin elämässään pyrkii. Kuinkahan moni meidänkin omista politiikoistamme n pienestä pitäen pyrkinyt ammattipolitiikoksi?"

Kyllä hyvin iso osa kansanedustajista on varmasti ollut politiikassa jollain tavalla mukana jo hyvinkin nuoresta alkaen. Kunnallispolitiikassa on paljon jo parikymppisiä, sitten on oppilaitosten oppilaskuntia, monennäköistä nuorisopolitiikkaa, puolueiden nuorisojärjestöjä jne. Tässä ketjussa lähdetäänkin siitä olettamuksesta, että presidenttiyshaave on jo olemassa.

"Toistaiseksi näin, mutta otos on yhä pieni."

Kuten myös sinun otoksesi kansan valitsemista armeijan käyneistä presidenteistä.

"Aikoinaan menin vapaaehtoisena armeijaan enkä älynnyt sen vaikuttavan negatiivisesti (joidenkin mielestä) pääsyyni Suomen Tasavallan presidentiksi:-D"

Onko sinulla sisälukutaitoa ollenkaan? Lainaamassasi tekstinpätkässä todettiin, että armeija ei MERKITTÄVÄSTI EDISTÄ presidentiksi pääsyä, mutta ei sen väitetty vaikuttavan negatiivisestikaan.

"Kyllä hyvin iso osa kansanedustajista on varmasti ollut politiikassa jollain tavalla mukana jo hyvinkin nuoresta alkaen."

Aivan. Harrastuspohjalta!

"Tässä ketjussa lähdetäänkin siitä olettamuksesta, että presidenttiyshaave on jo olemassa. "

Väyrysiä syntyy vain yksi vuosisadassa!

"Toistaiseksi näin, mutta otos on yhä pieni."

Kuten myös sinun otoksesi kansan valitsemista armeijan käyneistä presidenteistä."

Totta, joten mitään yleispätevää ei asiasta voi päätellä!

TarkkisJaksaaVaanJauhaa kirjoitti:

"Kyllä hyvin iso osa kansanedustajista on varmasti ollut politiikassa jollain tavalla mukana jo hyvinkin nuoresta alkaen."

Aivan. Harrastuspohjalta!

"Tässä ketjussa lähdetäänkin siitä olettamuksesta, että presidenttiyshaave on jo olemassa. "

Väyrysiä syntyy vain yksi vuosisadassa!

"Toistaiseksi näin, mutta otos on yhä pieni."

Kuten myös sinun otoksesi kansan valitsemista armeijan käyneistä presidenteistä."

Totta, joten mitään yleispätevää ei asiasta voi päätellä!

Lue lisää

"Aivan. Harrastuspohjalta!"

No tottakai harrastuspohjalta. Jostain se on aloitettava.

"Totta, joten mitään yleispätevää ei asiasta voi päätellä!"

Kyllä se on päivänselvä asia, että armeijan käynnistä ei ole olennaista hyötyä presidenttiehdokkaalle. Toisella kierroksella AINA armeijaa käymätön ja kaksi kertaa armeijan käymätön äänestetty presidentiksikin. Vain kaksi armeijan käynyttä ehdokasta on valittu pressaksi.

”Kyllä se on päivänselvä asia, että armeijan käynnistä ei ole olennaista hyötyä presidenttiehdokkaalle. ”

Millä tavalla muka ” päivänselvää”? Suomessa presidentti on mm. armeijan ylipäällikkö, joten näetkö sinä asiat niin, että mitä vähemmän hän asiasta tietää niin sitä parempi? Aika omituinen ”päivänselvyys”?

”Toisella kierroksella AINA armeijaa käymätön ja kaksi kertaa armeijan käymätön äänestetty presidentiksikin. Vain kaksi armeijan käynyttä ehdokasta on valittu pressaksi.”

Ja JO KOLMASTI on tuossa tilanteessa armeijan käynnyt valittu presidentiksi!

TarkkisEpäonnistuuTaas kirjoitti:

”Kyllä se on päivänselvä asia, että armeijan käynnistä ei ole olennaista hyötyä presidenttiehdokkaalle. ”

Millä tavalla muka ” päivänselvää”? Suomessa presidentti on mm. armeijan ylipäällikkö, joten näetkö sinä asiat niin, että mitä vähemmän hän asiasta tietää niin sitä parempi? Aika omituinen ”päivänselvyys”?

”Toisella kierroksella AINA armeijaa käymätön ja kaksi kertaa armeijan käymätön äänestetty presidentiksikin. Vain kaksi armeijan käynyttä ehdokasta on valittu pressaksi.”

Ja JO KOLMASTI on tuossa tilanteessa armeijan käynnyt valittu presidentiksi!

Lue lisää

"Millä tavalla muka ” päivänselvää”? "

Sillä tavalla päivänselvää, että armeijan käynti ei ole suorien kansanvaalien aikana ollut minkäänlainen tae presidentiksi pääsylle, eikä merkittävä etu ehdokkaalle. Viidestä suorasta kansanvaalista kolme kertaa on voittanut armeijan käynyt, kaksi kertaa armeijan käymätön ja toisella kierroksella on aina ollut mukana armeijaa käymätön. Montako kertaa tätä pitää sinulle jankata?

"Suomessa presidentti on mm. armeijan ylipäällikkö, joten näetkö sinä asiat niin, että mitä vähemmän hän asiasta tietää niin sitä parempi? "

Varusmiespalvelus ei kouluta armeijan ylipäälliköitä, vaan se kouluttaa varusmiehiä miehistötehtäviin, ryhmänjohtajiksi tai korkeintaan joukkueenjohtajiksi (muutamia komppanian varapäälliköiksi). Varusmiespalvelus on siis yhdentekevä ylipäälliköksi pätevöitymisen kannalta. Tämän vuoksi ylipäällikön pätevyysvaatimukseksi ei ole asetettu armeijan suorittamista.

"Ja JO KOLMASTI on tuossa tilanteessa armeijan käynnyt valittu presidentiksi!"

Näin on sattunut käymään. Aivan yhtä hyvin olisi voinut käydä toisinkin.

”Sillä tavalla päivänselvää, että armeijan käynti ei ole suorien kansanvaalien aikana ollut minkäänlainen tae presidentiksi pääsylle, eikä merkittävä etu ehdokkaalle. ”

Kukaan ei ole väittänyt sitä miksikään takeeksi, mutta SINÄ olet kuvannut sitä turhaksi eli lähes haitaksi!

”Viidestä suorasta kansanvaalista kolme kertaa on voittanut armeijan käynyt, kaksi kertaa armeijan käymätön ja toisella kierroksella on aina ollut mukana armeijaa käymätön. Montako kertaa tätä pitää sinulle jankata?”

Niin monta kertaa, että myös sinä kerrot tuon kohdan ”kolmasti”! Tällä kertaa se sinulta onnistui!

"Suomessa presidentti on mm. armeijan ylipäällikkö, joten näetkö sinä asiat niin, että mitä vähemmän hän asiasta tietää niin sitä parempi? "

Varusmiespalvelus ei kouluta armeijan ylipäälliköitä, vaan se kouluttaa varusmiehiä miehistötehtäviin, ryhmänjohtajiksi tai korkeintaan joukkueenjohtajiksi (muutamia komppanian varapäälliköiksi). Varusmiespalvelus on siis yhdentekevä ylipäälliköksi pätevöitymisen kannalta. Tämän vuoksi ylipäällikön pätevyysvaatimukseksi ei ole asetettu armeijan suorittamista.”

Ei ole yhdentekevää se, että tuntee suomalaisen varusmieskoulutuksen ja sen tuotteet omakohtaisesti! Parempi asiantuntemus on aina etu!

”Näin on sattunut käymään. Aivan yhtä hyvin olisi voinut käydä toisinkin.”

Aina, kun on kaksi vaihtoehto, voi käydä niin tai näin

Ihmettelen aina, että onko Tarkkispojalla viehtymys masokismiin? Lähdet usein mukaan väittelyihin, joissa tulee nekkuun 6 - 0.

EiMeneTodellakaan kirjoitti:

”Sillä tavalla päivänselvää, että armeijan käynti ei ole suorien kansanvaalien aikana ollut minkäänlainen tae presidentiksi pääsylle, eikä merkittävä etu ehdokkaalle. ”

Kukaan ei ole väittänyt sitä miksikään takeeksi, mutta SINÄ olet kuvannut sitä turhaksi eli lähes haitaksi!

”Viidestä suorasta kansanvaalista kolme kertaa on voittanut armeijan käynyt, kaksi kertaa armeijan käymätön ja toisella kierroksella on aina ollut mukana armeijaa käymätön. Montako kertaa tätä pitää sinulle jankata?”

Niin monta kertaa, että myös sinä kerrot tuon kohdan ”kolmasti”! Tällä kertaa se sinulta onnistui!

"Suomessa presidentti on mm. armeijan ylipäällikkö, joten näetkö sinä asiat niin, että mitä vähemmän hän asiasta tietää niin sitä parempi? "

Varusmiespalvelus ei kouluta armeijan ylipäälliköitä, vaan se kouluttaa varusmiehiä miehistötehtäviin, ryhmänjohtajiksi tai korkeintaan joukkueenjohtajiksi (muutamia komppanian varapäälliköiksi). Varusmiespalvelus on siis yhdentekevä ylipäälliköksi pätevöitymisen kannalta. Tämän vuoksi ylipäällikön pätevyysvaatimukseksi ei ole asetettu armeijan suorittamista.”

Ei ole yhdentekevää se, että tuntee suomalaisen varusmieskoulutuksen ja sen tuotteet omakohtaisesti! Parempi asiantuntemus on aina etu!

”Näin on sattunut käymään. Aivan yhtä hyvin olisi voinut käydä toisinkin.”

Aina, kun on kaksi vaihtoehto, voi käydä niin tai näin

Ihmettelen aina, että onko Tarkkispojalla viehtymys masokismiin? Lähdet usein mukaan väittelyihin, joissa tulee nekkuun 6 - 0.

Lue lisää

"...että tuntee suomalaisen varusmieskoulutuksen ja sen tuotteet omakohtaisesti! Parempi asiantuntemus on aina etu!"

En nyt oikein tiedä, että mitä hyötyä kokonaisten puolustusvoimien johtamisessa esim. sotatilanteessa on sillä tiedolla, että miten tervehditään esimiestä, miten toimitaan sulkeisissa, miten jonotetaan soppaa ruokalan jonossa, miten sytytetään kamina tai miten ladataan tai purataan rynkky. Kukin varusmies oppii sitä paitsi armeija-aikanaan vain yhden aselajin metkut, ja ylipäällikkö johtaa kuitenkin koko puolustusvoimia: kaikkia maavoimien aselajeja, merivoimia, ilmavoimia jne. Yhden varusmiespalveluksen tuoma "asiantuntemus" on todella marginaalista.

Ylipäällikkö voi sitä paitsi aina konsultoida puolustusvoimain upseereja, ja armeijan ohjesääntöjä voi opetella vaikka YlPalvO:sta. Armeijan arjesta voi lukea kirjallisuudesta. Kuten sanottu, omakohtaisen armeijakokemuksen tuoma "asiantuntijuus" on hyvin marginaalinen hyöty eikä välttämätön ollenkaan.

"En nyt oikein tiedä, että mitä hyötyä kokonaisten puolustusvoimien johtamisessa esim. sotatilanteessa on sillä tiedolla, että miten tervehditään esimiestä, miten toimitaan sulkeisissa..."

Tuollainen itse keksimäsi luettelo on huvittava ja absurdi. Minä taas uskon, että koskaan ei ole haittaa siitä, että tuntee sisäisesti ja kokemuksella organisaation, jota johtaa!

"Ylipäällikkö voi sitä paitsi aina konsultoida puolustusvoimain upseereja, ja armeijan ohjesääntöjä"

Heittäydyt tahalalsi uudelleen lapseksi! Armeijan johtamisessa ei ole kyse ohjesäännöistä!

"Kuten sanottu, omakohtaisen armeijakokemuksen tuoma "asiantuntijuus" on hyvin marginaalinen hyöty eikä välttämätön ollenkaan."

Eikä liioin haitaksi ollenkaan. Useimmat suomalaiset miehet suorittavat varusmiespalveluksen ja uskon, että he ainakin vaaleissa arvostavat henkilöä, jolla on sama kokemus takanapäin!

TarkkisEiPätevöidy kirjoitti:

"En nyt oikein tiedä, että mitä hyötyä kokonaisten puolustusvoimien johtamisessa esim. sotatilanteessa on sillä tiedolla, että miten tervehditään esimiestä, miten toimitaan sulkeisissa..."

Tuollainen itse keksimäsi luettelo on huvittava ja absurdi. Minä taas uskon, että koskaan ei ole haittaa siitä, että tuntee sisäisesti ja kokemuksella organisaation, jota johtaa!

"Ylipäällikkö voi sitä paitsi aina konsultoida puolustusvoimain upseereja, ja armeijan ohjesääntöjä"

Heittäydyt tahalalsi uudelleen lapseksi! Armeijan johtamisessa ei ole kyse ohjesäännöistä!

"Kuten sanottu, omakohtaisen armeijakokemuksen tuoma "asiantuntijuus" on hyvin marginaalinen hyöty eikä välttämätön ollenkaan."

Eikä liioin haitaksi ollenkaan. Useimmat suomalaiset miehet suorittavat varusmiespalveluksen ja uskon, että he ainakin vaaleissa arvostavat henkilöä, jolla on sama kokemus takanapäin!

Lue lisää

"Tuollainen itse keksimäsi luettelo..."

Ei ollut itse keksimäni lista, vaan ne olivat esimerkkejä armeijan arjesta. Olennaista puolustusvoimain ylipäällikön tehtävässä? Niin, sitähän minäkin...

"Minä taas uskon, että koskaan ei ole haittaa siitä, että tuntee sisäisesti ja kokemuksella organisaation, jota johtaa!"

Puolustusvoimat on niin laaja ja monimutkainen organisaatio, että yksi varusmies näkee siitä lopulta hyvin pienen siivun. Ja muistakaamme se, että armeijan käyneen presidentin armeijavuosista on valintahetkellä todennäköisesti kymmeniä vuosia aikaa. Noin vuoden mittainen armeija-aika joskus vuosikymmeniä sitten koettuna ei hirveästi puolustusvoimain ylipäällikön tehtävissä auta. Taistelutavat kehittyvät. Aseet kehittyvät. Oragnisaatiorakenne elää koko ajan. Ja niin edelleen. Ja kuinka paljon joku kuusikymppinen henkilö muistaa nuorena jannuna varusmiespalveluksen aikana oppimiaan asioita? Omasta armeija-ajastani on noin 15 vuotta aikaa, ja paljon on unohtunut jo tässä ajassa, kun ei ole ollut kertauksia.

"Armeijan johtamisessa ei ole kyse ohjesäännöistä!"

Totta, puolustusvoimain ylipäällikön tehtävässä ei olekaan. Sen sijaan varusmiespalveluksessa keskitytään koko ajan ohjesääntöihin, opetellaan niitä ja toimitaan tiukasti niiden mukaan. Tässäkin nähdään, kuinka epäolennaista varusmiespalveluksen antama oppi on puolustusvoimain ylipäällikön tehtävän kannalta. Ja jos pv:n ylipäällikön jostain systä pitää jotain ohjesäännöistä tietää, hän voi tarkistaa asioita YlPalvO:sta, esimerkiksi.

"Useimmat suomalaiset miehet suorittavat varusmiespalveluksen ja uskon, että he ainakin vaaleissa arvostavat henkilöä, jolla on sama kokemus takanapäin!"

Kyllä Halosta, Rehniä, Haavistoa jne. on äänestänyt myös paljon miespuolisia äänioikeutettuja.

”Ei ollut itse keksimäni lista, vaan ne olivat esimerkkejä armeijan arjesta. ”

Kyse oli armeijan tuntemuksesta eikä arjen tuntemisesta.

”Puolustusvoimat on niin laaja ja monimutkainen organisaatio, että yksi varusmies näkee siitä lopulta hyvin pienen siivun. ”

Hän näkee sen olennaisen asian. Millaista on varusmiespalvelu yleensä ja millaisia asipita siellä oppii.

”Omasta armeija-ajastani on noin 15 vuotta aikaa, ja paljon on unohtunut jo tässä ajassa, kun ei ole ollut kertauksia.”

Ei Suomen armeijassakaan kaikki kertaa saatikka sitten siinä sinun armeijassai.

"Useimmat suomalaiset miehet suorittavat varusmiespalveluksen ja uskon, että he ainakin vaaleissa arvostavat henkilöä, jolla on sama kokemus takanapäin!"

”Kyllä Halosta, Rehniä, Haavistoa jne. on äänestänyt myös paljon miespuolisia äänioikeutettuja.”

Varmasti. Ja aivan varmasti Ahtisaarta ja Niinistöä on äänestänyt enemmistö kaikista äänioikeutetuista silloin kun heidät valittiin. Tuskinpa äänestäjän sukupuoli valintaa ratkaisee.

TarkkisVaanJaksaa kirjoitti:

”Ei ollut itse keksimäni lista, vaan ne olivat esimerkkejä armeijan arjesta. ”

Kyse oli armeijan tuntemuksesta eikä arjen tuntemisesta.

”Puolustusvoimat on niin laaja ja monimutkainen organisaatio, että yksi varusmies näkee siitä lopulta hyvin pienen siivun. ”

Hän näkee sen olennaisen asian. Millaista on varusmiespalvelu yleensä ja millaisia asipita siellä oppii.

”Omasta armeija-ajastani on noin 15 vuotta aikaa, ja paljon on unohtunut jo tässä ajassa, kun ei ole ollut kertauksia.”

Ei Suomen armeijassakaan kaikki kertaa saatikka sitten siinä sinun armeijassai.

"Useimmat suomalaiset miehet suorittavat varusmiespalveluksen ja uskon, että he ainakin vaaleissa arvostavat henkilöä, jolla on sama kokemus takanapäin!"

”Kyllä Halosta, Rehniä, Haavistoa jne. on äänestänyt myös paljon miespuolisia äänioikeutettuja.”

Varmasti. Ja aivan varmasti Ahtisaarta ja Niinistöä on äänestänyt enemmistö kaikista äänioikeutetuista silloin kun heidät valittiin. Tuskinpa äänestäjän sukupuoli valintaa ratkaisee.

Lue lisää

"Kyse oli armeijan tuntemuksesta eikä arjen tuntemisesta."

Varusmiespalveluksen aikana ei opita tuntemaan armeijaa, vaan yhdessä joukko-osastossa tapahtuvaa toimintaa ja armeijan arjessa elämistä. Tuon tason johtamista varten ovat kapiaiset ja varusmiesjohtajat. Ylipäällikön ei tarvitse siihen keskittyä, eikä siihen aika mitenkään riittäisikään. Ylipäällikkö johtaa kokonaisuutta, Suomen armeijaa kokonaisuudessaan apunaan korkeat upseerit, joita ylipäällikkö tarvittaessa konsultoi. Käytännön johtaminen joukko-osastoissa kuuluu varsinaiselle armeijan henkilökunnalle ja varusmies-/reserviläisjohtajille.

"Hän näkee sen olennaisen asian. Millaista on varusmiespalvelu yleensä ja millaisia asipita siellä oppii."

Mutta nuo tiedot eivät ole olennaisia ylipäällikön tehtävää hoidettaessa. PV:n henkilökunnan tehtävä on tietää noista.

EpäolennaistaTietoa kirjoitti:

"Kyse oli armeijan tuntemuksesta eikä arjen tuntemisesta."

Varusmiespalveluksen aikana ei opita tuntemaan armeijaa, vaan yhdessä joukko-osastossa tapahtuvaa toimintaa ja armeijan arjessa elämistä. Tuon tason johtamista varten ovat kapiaiset ja varusmiesjohtajat. Ylipäällikön ei tarvitse siihen keskittyä, eikä siihen aika mitenkään riittäisikään. Ylipäällikkö johtaa kokonaisuutta, Suomen armeijaa kokonaisuudessaan apunaan korkeat upseerit, joita ylipäällikkö tarvittaessa konsultoi. Käytännön johtaminen joukko-osastoissa kuuluu varsinaiselle armeijan henkilökunnalle ja varusmies-/reserviläisjohtajille.

"Hän näkee sen olennaisen asian. Millaista on varusmiespalvelu yleensä ja millaisia asipita siellä oppii."

Mutta nuo tiedot eivät ole olennaisia ylipäällikön tehtävää hoidettaessa. PV:n henkilökunnan tehtävä on tietää noista.

Lue lisää

Jokohan tämä jankkaus alkaisi riittää...
Miettikää, onko ehdokkaan armeijan käynti yleisesti ottaen mielletty positiiviseksi vai negatiiviseksi asiaksi äänestäjien mielestä. Veikkaan että valtosa mieltää sen enemmin hyväksi, kuin huonoksi asiaksi. PISTE!

EpäolennaistaTietoa kirjoitti:

"Kyse oli armeijan tuntemuksesta eikä arjen tuntemisesta."

Varusmiespalveluksen aikana ei opita tuntemaan armeijaa, vaan yhdessä joukko-osastossa tapahtuvaa toimintaa ja armeijan arjessa elämistä. Tuon tason johtamista varten ovat kapiaiset ja varusmiesjohtajat. Ylipäällikön ei tarvitse siihen keskittyä, eikä siihen aika mitenkään riittäisikään. Ylipäällikkö johtaa kokonaisuutta, Suomen armeijaa kokonaisuudessaan apunaan korkeat upseerit, joita ylipäällikkö tarvittaessa konsultoi. Käytännön johtaminen joukko-osastoissa kuuluu varsinaiselle armeijan henkilökunnalle ja varusmies-/reserviläisjohtajille.

"Hän näkee sen olennaisen asian. Millaista on varusmiespalvelu yleensä ja millaisia asipita siellä oppii."

Mutta nuo tiedot eivät ole olennaisia ylipäällikön tehtävää hoidettaessa. PV:n henkilökunnan tehtävä on tietää noista.

Lue lisää

”Varusmiespalveluksen aikana ei opita tuntemaan armeijaa”.

Siellä oppii tuntemaan, mitä on olla varusmiespalveluksessa.

”Mutta nuo tiedot eivät ole olennaisia ylipäällikön tehtävää hoidettaessa. PV:n henkilökunnan tehtävä on tietää noista.”

Omakohtainen kokemus asiasta ja nähdä läpileikkaus ikäluokasta avittaa kummasti!

pistetällejo kirjoitti:

Jokohan tämä jankkaus alkaisi riittää...
Miettikää, onko ehdokkaan armeijan käynti yleisesti ottaen mielletty positiiviseksi vai negatiiviseksi asiaksi äänestäjien mielestä. Veikkaan että valtosa mieltää sen enemmin hyväksi, kuin huonoksi asiaksi. PISTE!

Lue lisää

”Miettikää, onko ehdokkaan armeijan käynti yleisesti ottaen mielletty positiiviseksi vai negatiiviseksi asiaksi äänestäjien mielestä. Veikkaan että valtosa mieltää sen enemmin hyväksi, kuin huonoksi asiaksi.”

Sama käsitys! Vain Tarkkispoika haluaa ikuisen agendansa mukaan nähdä vikaa kaikissa Suomen organisaatioissa:-D

TarkkisVaanJaksaa kirjoitti:

”Varusmiespalveluksen aikana ei opita tuntemaan armeijaa”.

Siellä oppii tuntemaan, mitä on olla varusmiespalveluksessa.

”Mutta nuo tiedot eivät ole olennaisia ylipäällikön tehtävää hoidettaessa. PV:n henkilökunnan tehtävä on tietää noista.”

Omakohtainen kokemus asiasta ja nähdä läpileikkaus ikäluokasta avittaa kummasti!

Lue lisää

"Siellä oppii tuntemaan, mitä on olla varusmiespalveluksessa."

Mutta kun ylipäällikkö ei ole varusmiespalveluksessa, vaan johtaa koko puolustusvoimia, isoja kokonaisuuksia. Hän ei ole armeijan arjen kanssa juuri kosketuksissa, eikä hänen tarvitsekaan olla.

"Omakohtainen kokemus asiasta ja nähdä läpileikkaus ikäluokasta avittaa kummasti!"

Presidentiksi valittavalle henkilölle tuskin tulee kovin suurena yllätyksenä, että armeijassa on ihmisiä erilaisilla taustoilla. Ja elämänkokemusta on pressaksi valittavalle henkilölle todennäköisesti kertynyt muutenkin. Armeijakokemus ei tuo mitään tarpeellista osaamista ylipäällikön tehtävää ajatellen.

"Vain Tarkkispoika haluaa ikuisen agendansa mukaan nähdä vikaa kaikissa Suomen organisaatioissa"

Missä vaiheessa olen väittänyt armeijassa olevan vikaa? Keskustelu käsittelee varusmiespalveluksen tarpeellisuutta ylipäällikön eli presidentin tehtävää ajatellen. Sinulla on kumma taipumus laittaa sanoja toisten suuhun ja lukea toisten viestejä kuin piru raamattua.

”Mutta kun ylipäällikkö ei ole varusmiespalveluksessa, vaan johtaa koko puolustusvoimia, isoja kokonaisuuksia.”

Jolloin hän tuntee johtamansa kokonaisuuden myös omakohtaisesti.

”Presidentiksi valittavalle henkilölle tuskin tulee kovin suurena yllätyksenä, että armeijassa on ihmisiä erilaisilla taustoilla. ”

Kyse onkin siitä, että tuntee ja on käytännössä nähnyt asian.

”Missä vaiheessa olen väittänyt armeijassa olevan vikaa? ”

Ainahan sinä mollaat ja vähättelet Suomea kaikissa ilmentymismuodoissa. Ainoa, mikä sinulle kelpaa, on Suomen sossu.

Ilmeisesti tuon tarkkis-sanaa ahkerasti viljelevän kaverin mielestä tuollainen pelleily olisi hyvin tarpeellinen osa presidentin viikko-ohjelmaa. Kun se armeija mukamas on niin tärkeää käydä, jos aikoo presidentiksi.

Näetkö nyt, tarkkis-hokija, kuinka naurettava sinun teoriasi armeijan tarpeellisuudesta presidentille on?

Ja tottakai kunnon ylipäällikkö johtaa esimerkillään, ja taakse poistuu sekä juoksee varusvaraston ympäri itsekin komentamansa osaston mukana.

Otsikon aihe ei toki käsitellyt varusmiespalveluksen hyötyä/haittaa armeijan ylipäällikölle (= nimellisesti presidentti) vaan yritti todistaa, että omakohtainen varusmiespalvelus on suoranainen haitta virkaan pyrkiessä!

Tämä väite ammuttiin jio alas.

HaittaMissäTehtävässä kirjoitti:

Otsikon aihe ei toki käsitellyt varusmiespalveluksen hyötyä/haittaa armeijan ylipäällikölle (= nimellisesti presidentti) vaan yritti todistaa, että omakohtainen varusmiespalvelus on suoranainen haitta virkaan pyrkiessä!

Tämä väite ammuttiin jio alas.

Lue lisää

Kukaan ei ole toisaalta voinut todistaa sitäkään, että armeijan suorittamisesta olisi olennaista hyötyä virkaan pyrkiessä.

Kukaan ei voi tietää, olisiko esim. Niinistö valittu presidentiksi, jos hän ei olisi suorittanut armeijaa, mutta ura olisi muuten ollut samanlainen kuin nyt on ollut. Todennäköisesti olisi silti valittu, väitän minä.

Kannattaako siis haaskata nuorena aikaa armeijassa vai toimia sekin aika politiikassa, jos tähtäimessä on selkeästi presidentin virka nuoresta pitäen?

Tuo tarkkis-sanaa hokeva tyyppi tosin väitti, että varusmiespalveluksesta olisi hyötyä itse ylipäällikön tehtävässä. Ja sitä väittämää vastaan toin tällaisen ajatuksen esiin, että omakohtainen kokemus voi olla jossain tapauksessa jopa haitaksi sotatilanteessa.

Tarkkis itse hylkii Tarkkis-nimitystä ja tottahan se on, että sillä nimimerkillä tuntuu häviävän kaikki väittelyt!

Jos tutkimme asiaa vuodesta 1956 lähtien (josta lähtien on ollut VASTA tarjolla Suomen varusmiespalveluksen käyneitä ehdokkaita niin totuus on seuraava: Kekkonen valittiin 5 kertaa, Koivisto 2 kertaa, Ahtisaari 1 kertaa ja Niinistö 2 kertaa eli yhteensä 10 varusmiespalveluksen suorittanutta!

Ja heille vastineena on Halonen 2 kertaa ilman varusmiestaustaa.

Suhde on 10 vs 2. Miten tämä korreloi väittänäsi kanssa?

TarkkispoikaTaasPulassa kirjoitti:

Tarkkis itse hylkii Tarkkis-nimitystä ja tottahan se on, että sillä nimimerkillä tuntuu häviävän kaikki väittelyt!

Jos tutkimme asiaa vuodesta 1956 lähtien (josta lähtien on ollut VASTA tarjolla Suomen varusmiespalveluksen käyneitä ehdokkaita niin totuus on seuraava: Kekkonen valittiin 5 kertaa, Koivisto 2 kertaa, Ahtisaari 1 kertaa ja Niinistö 2 kertaa eli yhteensä 10 varusmiespalveluksen suorittanutta!

Ja heille vastineena on Halonen 2 kertaa ilman varusmiestaustaa.

Suhde on 10 vs 2. Miten tämä korreloi väittänäsi kanssa?

Lue lisää

"...eli yhteensä 10 varusmiespalveluksen suorittanutta!"

Suomalaisen varusmiespalveluksen suorittaneita presidenttejä on ollut vain neljä, ei kymmentä. Ja vasta Ahtisaari oli ensimmäinen presidentti, joka valittiin suoralla kansanvaalilla. Kekkonen valittiin kerran jopa poikkeuslailla presidentiksi, eikä Kekkosen aikoina yleensä ollut vakavaa kilpailua presidentin virasta.

Älä siis yritä tuollaista lapsellista sumutusta, kun totuus on, että suoralla kansanvaalilla on valittu kaksi armeijan käynyttä ja yksi armeijaa käymätön. Ja jos katsotaan kaikki suorat kansanvaalit, on armeijan käynyt ehdokas valittu presidentiksi kolmessa vaalissa viidestä, armeijaa käymätön kaksi kertaa viidestä kerrasta. Ja aina toisella kierroksella on ollut mukana armeijaa käymätön ehdokas. Armeijasta ei siis ole hyötyä presidentinvaaliessa, jos kansa saa suoralla kansanvaalilla valita ehdokkaansa, vaan aivan muut asiat ratkaisevat.

"Suomalaisen varusmiespalveluksen suorittaneita presidenttejä on ollut vain neljä, ei kymmentä. Ja vasta Ahtisaari oli ensimmäinen presidentti, joka valittiin suoralla kansanvaalilla. Kekkonen valittiin kerran jopa poikkeuslailla presidentiksi, eikä Kekkosen aikoina yleensä ollut vakavaa kilpailua presidentin virasta."

Varusmiespalveluksen suorittaneita presidenttiVALINTOJA on KYMMENEN siltä ajalta, kun ehdokkaat ovat voineet varusmiehenä ikänsä puolesta olla!

Ilman palvelusta (samalla kriteerillä) on ollut vain kaksi eli T. Halonen!

"Älä siis yritä tuollaista lapsellista sumutusta, kun totuus on, että suoralla kansanvaalilla on valittu kaksi armeijan käynyttä ja yksi armeijaa käymätön."

Tuollakin kriteerillä 2 vs 1. Eli sekin saattaa häpeään avausotsikkosi, jonka mukaan armeijan käyminen olisi haitta.

"Ja jos katsotaan kaikki suorat kansanvaalit, on armeijan käynyt ehdokas valittu presidentiksi kolmessa vaalissa viidestä, armeijaa käymätön kaksi kertaa viidestä kerrasta. Ja aina toisella kierroksella on ollut mukana armeijaa käymätön ehdokas. Armeijasta ei siis ole hyötyä presidentinvaaliessa, jos kansa saa suoralla kansanvaalilla valita ehdokkaansa, vaan aivan muut asiat ratkaisevat. "

Tosin armeijan käynyt on valittu useamman kerran ja valituille ei voi väittää asiasta olleen haittaa! MOT.

SinulleTarkkisFaktaa kirjoitti:

"Suomalaisen varusmiespalveluksen suorittaneita presidenttejä on ollut vain neljä, ei kymmentä. Ja vasta Ahtisaari oli ensimmäinen presidentti, joka valittiin suoralla kansanvaalilla. Kekkonen valittiin kerran jopa poikkeuslailla presidentiksi, eikä Kekkosen aikoina yleensä ollut vakavaa kilpailua presidentin virasta."

Varusmiespalveluksen suorittaneita presidenttiVALINTOJA on KYMMENEN siltä ajalta, kun ehdokkaat ovat voineet varusmiehenä ikänsä puolesta olla!

Ilman palvelusta (samalla kriteerillä) on ollut vain kaksi eli T. Halonen!

"Älä siis yritä tuollaista lapsellista sumutusta, kun totuus on, että suoralla kansanvaalilla on valittu kaksi armeijan käynyttä ja yksi armeijaa käymätön."

Tuollakin kriteerillä 2 vs 1. Eli sekin saattaa häpeään avausotsikkosi, jonka mukaan armeijan käyminen olisi haitta.

"Ja jos katsotaan kaikki suorat kansanvaalit, on armeijan käynyt ehdokas valittu presidentiksi kolmessa vaalissa viidestä, armeijaa käymätön kaksi kertaa viidestä kerrasta. Ja aina toisella kierroksella on ollut mukana armeijaa käymätön ehdokas. Armeijasta ei siis ole hyötyä presidentinvaaliessa, jos kansa saa suoralla kansanvaalilla valita ehdokkaansa, vaan aivan muut asiat ratkaisevat. "

Tosin armeijan käynyt on valittu useamman kerran ja valituille ei voi väittää asiasta olleen haittaa! MOT.

Lue lisää

"Varusmiespalveluksen suorittaneita presidenttiVALINTOJA on KYMMENEN siltä ajalta, kun ehdokkaat ovat voineet varusmiehenä ikänsä puolesta olla!"

Kuten sanottu, Kekkosen aikana ei todellista kilpailua presidentin virasta juuri ollut, sillä Kekkosta pidettiin kylmän sodan suomettuneessa ilmapiirissä korvaamattomana. Kerran Kekkonen valittiin kansalta kysymättä poikkeuslailla. Siksi olisi järkevintä keskittyä suoran kansanvaalin aikakauteen.

Mistä sitä paitsi voimme tietää, montako kertaa Halonen olisi valittu presidentiksi, jos kausien määrää ei olisi hänen aikanaan rajattu? Kekkosen aikana presidenttikausien määrää ei oltu rajattu.

"Tuollakin kriteerillä 2 vs 1. "

Otos on naurettavan pieni ja voisi olla aivan hyvin toisinkin päin, onhan kakkoskierroksella ollut aina myös armeijaa käymätön henkilö.

"valituille ei voi väittää asiasta olleen haittaa! "

Mutta ei selvää hyötyäkään, kuten historia osoittaa. Eivät auttaneet kapteenin natsat Niinistöä vuoden 2006 vaaleissa Halosta vastaan.

Koska tilanne on se, että armeijan käyminen ei mainittavasti auta pressaksi pääsyssä, niin väite "jos haluat presidentiksi, älä käy armeijaa" on ihan paikallaan: jos joku nuori ihminen tähtää presidentiksi, niin eiköhän hänen kannattaisi keskittyä politiikkaan sekin aika, mikä muuten menisi metsässä sotaa leikkien. Eiköhän politiikassa toimiminen jo nuorena auta politiikassa etenemistä paremmin kuin metsissä rymyämäinen ja sulkeisissa hyppiminen...

"Kuten sanottu, Kekkosen aikana ei todellista kilpailua presidentin virasta juuri ollut, sillä Kekkosta pidettiin kylmän sodan suomettuneessa ilmapiirissä korvaamattomana. Kerran Kekkonen valittiin kansalta kysymättä poikkeuslailla. Siksi olisi järkevintä keskittyä suoran kansanvaalin aikakauteen."

Tietenkin näin. Kun tilastot lyövät sinua kintuille haluat siirtää maalipuita.

"Mistä sitä paitsi voimme tietää, montako kertaa Halonen olisi valittu presidentiksi, jos kausien määrää ei olisi hänen aikanaan rajattu? Kekkosen aikana presidenttikausien määrää ei oltu rajattu."

Onko tuo turvasi? Kekkosen ajan hölmöyksien takia juuri muutettiin peräkkäisten kausien määrä kahteen!

"Tuollakin kriteerillä 2 vs 1. "
Otos on naurettavan pieni ja voisi olla aivan hyvin toisinkin päin, onhan kakkoskierroksella ollut aina myös armeijaa käymätön henkilö. "

Otos oli kuitenkin sinulle riittävän suuri siihen, että julkaisit otsakkeen kaltaisen puppuväittämän!

Sen kerran kun on ollut kakkoskierroksia niin valinnat ovat olleet täysin selkeitä poislukien Halosen valinnat.

"valituille ei voi väittää asiasta olleen haittaa! "

Mutta ei selvää hyötyäkään, kuten historia osoittaa. Eivät auttaneet kapteenin natsat Niinistöä vuoden 2006 vaaleissa Halosta vastaan."

Eikä natsattomuus seuraavissa vaaleissa Haavistoa. Ja seuraavissa vaaleissa hän ei päässyt edes kakkoseksi. Otos on kuitenkin riittävä todistamaan ketjun otsakkeen pupuksi.

"Koska tilanne on se, että armeijan käyminen ei mainittavasti auta pressaksi pääsyssä, niin väite "jos haluat presidentiksi, älä käy armeijaa" on ihan paikallaan: jos joku nuori ihminen tähtää presidentiksi, niin eiköhän hänen kannattaisi keskittyä politiikkaan sekin aika, mikä muuten menisi metsässä sotaa leikkien."

Todellisuudessa tilastollisesti olet väärässä yhä 10 vs 2. Valtaosa suomalaisista miehistä käy yhä armeijan ja he eivät katso sitä leikkimiseksi tai turhaksi.

" Eiköhän politiikassa toimiminen jo nuorena auta politiikassa etenemistä paremmin kuin metsissä rymyämäinen ja sulkeisissa hyppiminen... "

Sanavalintasi todistavat vain oman negatiivisen suhtautumisesi Suomen puolustukseen!

TarkkisYhäVäärässä kirjoitti:

"Kuten sanottu, Kekkosen aikana ei todellista kilpailua presidentin virasta juuri ollut, sillä Kekkosta pidettiin kylmän sodan suomettuneessa ilmapiirissä korvaamattomana. Kerran Kekkonen valittiin kansalta kysymättä poikkeuslailla. Siksi olisi järkevintä keskittyä suoran kansanvaalin aikakauteen."

Tietenkin näin. Kun tilastot lyövät sinua kintuille haluat siirtää maalipuita.

"Mistä sitä paitsi voimme tietää, montako kertaa Halonen olisi valittu presidentiksi, jos kausien määrää ei olisi hänen aikanaan rajattu? Kekkosen aikana presidenttikausien määrää ei oltu rajattu."

Onko tuo turvasi? Kekkosen ajan hölmöyksien takia juuri muutettiin peräkkäisten kausien määrä kahteen!

"Tuollakin kriteerillä 2 vs 1. "
Otos on naurettavan pieni ja voisi olla aivan hyvin toisinkin päin, onhan kakkoskierroksella ollut aina myös armeijaa käymätön henkilö. "

Otos oli kuitenkin sinulle riittävän suuri siihen, että julkaisit otsakkeen kaltaisen puppuväittämän!

Sen kerran kun on ollut kakkoskierroksia niin valinnat ovat olleet täysin selkeitä poislukien Halosen valinnat.

"valituille ei voi väittää asiasta olleen haittaa! "

Mutta ei selvää hyötyäkään, kuten historia osoittaa. Eivät auttaneet kapteenin natsat Niinistöä vuoden 2006 vaaleissa Halosta vastaan."

Eikä natsattomuus seuraavissa vaaleissa Haavistoa. Ja seuraavissa vaaleissa hän ei päässyt edes kakkoseksi. Otos on kuitenkin riittävä todistamaan ketjun otsakkeen pupuksi.

"Koska tilanne on se, että armeijan käyminen ei mainittavasti auta pressaksi pääsyssä, niin väite "jos haluat presidentiksi, älä käy armeijaa" on ihan paikallaan: jos joku nuori ihminen tähtää presidentiksi, niin eiköhän hänen kannattaisi keskittyä politiikkaan sekin aika, mikä muuten menisi metsässä sotaa leikkien."

Todellisuudessa tilastollisesti olet väärässä yhä 10 vs 2. Valtaosa suomalaisista miehistä käy yhä armeijan ja he eivät katso sitä leikkimiseksi tai turhaksi.

" Eiköhän politiikassa toimiminen jo nuorena auta politiikassa etenemistä paremmin kuin metsissä rymyämäinen ja sulkeisissa hyppiminen... "

Sanavalintasi todistavat vain oman negatiivisen suhtautumisesi Suomen puolustukseen!

Lue lisää

"Otos oli kuitenkin sinulle riittävän suuri siihen, että julkaisit otsakkeen kaltaisen puppuväittämän!"

Otos oli riittävän suuri todetakseni sen, mitä edellisessä viestissäni jo totesin, eli kun armeija ei anna merkittävää hyötyä presidentiksi pyrkivälle, niin armeijan sijaan kannattaisi keskittyä politiikkaan armeija-aikakin, jos tähtäimessä on selkeästi presidentin virka nuoresta pitäen.

"Sen kerran kun on ollut kakkoskierroksia niin valinnat ovat olleet täysin selkeitä poislukien Halosen valinnat."

Mutta et voi todistaa, että valintojen selkeyden syynä olisi armeijan käynti. Esim. Haaviston selkeä tappio Niinistölle johtui todennäköisesti ainakin osin siitä, että hän edusti pienehköä puoluetta sekä sitten eräästä toisesta seikasta, osannet arvata mistä. Jokaisen äänestäjän puolesta ei voi puhua, mutta mitä itse ihmisten kanssa keskustelin presidentinvaalien 2012 aikana, ei kukaan koskaan ottanut puheeksi Haaviston sivariutta esteenä presidenttiydelle, vaan aivan muut seikat nousivat esiin.

"Todellisuudessa tilastollisesti olet väärässä yhä 10 vs 2."

Jos keskitytään suoriin kansanvaaleihin, mitkä - yllätys yllätys - paremmin kuvaavat kansan tuntoja, tuo suhdeluku on aivan toinen. Armeijan käynyt on valittu pressaksi 3/5 kertaa ja armeijaa käymätön 2/5 kertaa. Tilanne voi siis jo seuraavien vaalien jälkeen olla tasan.

"Sanavalintasi todistavat vain oman negatiivisen suhtautumisesi Suomen puolustukseen!"

Minä puhun armeijan käymisen hyödyllisyydestä presidentiksi pyrkimistä ajatellen, en Suomen puolustuksen tarpeellisuudesta. Jatkuva sanojen laittaminen toisten suuhun ei anna sinusta kovin fiksua vaikutelmaa.

"Otos oli riittävän suuri todetakseni sen, mitä edellisessä viestissäni jo totesin, eli kun armeija ei anna merkittävää hyötyä presidentiksi pyrkivälle"

Otos ei ollut alkuunkaan riittävä ja todisti päinvastaista!

"niin armeijan sijaan kannattaisi keskittyä politiikkaan armeija-aikakin, jos tähtäimessä on selkeästi presidentin virka nuoresta pitäen."

Jolloin osa äänestäjistä ei häntä kannata.

"Sen kerran kun on ollut kakkoskierroksia niin valinnat ovat olleet täysin selkeitä poislukien Halosen valinnat."

Mutta et voi todistaa, että valintojen selkeyden syynä olisi armeijan käynti."

Itse otit tuon kakkoskierroksen toisen vaihtoehdon mukaan. Epäonnistuit siinäkin.

"Todellisuudessa tilastollisesti olet väärässä yhä 10 vs 2."
Jos keskitytään suoriin kansanvaaleihin, mitkä - yllätys yllätys - paremmin kuvaavat kansan tuntoja, tuo suhdeluku on aivan toinen"

Mutta yhä sinulle epäedullinen.

" Armeijan käynyt on valittu pressaksi 3/5 kertaa ja armeijaa käymätön 2/5 kertaa. Tilanne voi siis jo seuraavien vaalien jälkeen olla tasan."

Tai todennäköisesti tilanne on 4/2 ja sama suunta jatkuu.

"Sanavalintasi todistavat vain oman negatiivisen suhtautumisesi Suomen puolustukseen!"

"Minä puhun armeijan käymisen hyödyllisyydestä presidentiksi pyrkimistä ajatellen, en Suomen puolustuksen tarpeellisuudesta."

Mutta käytät sitä tehdessäsi sanavalintoja, joissa et pidä armeijaa tarpeellisena Suomelle ja siinä poikkeat valtaväestöstä.

"Jatkuva sanojen laittaminen toisten suuhun ei anna sinusta kovin fiksua vaikutelmaa. "

Virheelliseksi osoittautunut otsalke ja jatkuva jänkkääminen taas todistaa sinun älysi!

TarkkispoikaKuutamolla kirjoitti:

"Otos oli riittävän suuri todetakseni sen, mitä edellisessä viestissäni jo totesin, eli kun armeija ei anna merkittävää hyötyä presidentiksi pyrkivälle"

Otos ei ollut alkuunkaan riittävä ja todisti päinvastaista!

"niin armeijan sijaan kannattaisi keskittyä politiikkaan armeija-aikakin, jos tähtäimessä on selkeästi presidentin virka nuoresta pitäen."

Jolloin osa äänestäjistä ei häntä kannata.

"Sen kerran kun on ollut kakkoskierroksia niin valinnat ovat olleet täysin selkeitä poislukien Halosen valinnat."

Mutta et voi todistaa, että valintojen selkeyden syynä olisi armeijan käynti."

Itse otit tuon kakkoskierroksen toisen vaihtoehdon mukaan. Epäonnistuit siinäkin.

"Todellisuudessa tilastollisesti olet väärässä yhä 10 vs 2."
Jos keskitytään suoriin kansanvaaleihin, mitkä - yllätys yllätys - paremmin kuvaavat kansan tuntoja, tuo suhdeluku on aivan toinen"

Mutta yhä sinulle epäedullinen.

" Armeijan käynyt on valittu pressaksi 3/5 kertaa ja armeijaa käymätön 2/5 kertaa. Tilanne voi siis jo seuraavien vaalien jälkeen olla tasan."

Tai todennäköisesti tilanne on 4/2 ja sama suunta jatkuu.

"Sanavalintasi todistavat vain oman negatiivisen suhtautumisesi Suomen puolustukseen!"

"Minä puhun armeijan käymisen hyödyllisyydestä presidentiksi pyrkimistä ajatellen, en Suomen puolustuksen tarpeellisuudesta."

Mutta käytät sitä tehdessäsi sanavalintoja, joissa et pidä armeijaa tarpeellisena Suomelle ja siinä poikkeat valtaväestöstä.

"Jatkuva sanojen laittaminen toisten suuhun ei anna sinusta kovin fiksua vaikutelmaa. "

Virheelliseksi osoittautunut otsalke ja jatkuva jänkkääminen taas todistaa sinun älysi!

Lue lisää

"Otos ei ollut alkuunkaan riittävä ja todisti päinvastaista!"

Otos nimenomaan todistaa, että armeijapalvelus ei ole tähän asti antanut ehdokkaalle ratkaisevaa hyötyä.

"Jolloin osa äänestäjistä ei häntä kannata."

Ja taas vastaavasti pasifistiset tai armeijavastaiset äänestäjät saattavat kääntyä armeijaa käymättömän ehdokkaan äänestäjiksi, vaikka muuten eivät tätä äänestäisi.

"Mutta yhä sinulle epäedullinen."

Ehkä, mutta ei merkittävästi.

"Tai todennäköisesti tilanne on 4/2 ja sama suunta jatkuu."

Silti otos olisi pieni ja ero olematon.

"Mutta käytät sitä tehdessäsi sanavalintoja, joissa et pidä armeijaa tarpeellisena Suomelle "

Osoita viesti, jossa olen pitänyt ARMEIJAA TARPEETTOMANA SUOMELLE. Olen pitänyt sitä tarpeettomana presidentiksi pyrkimistä ajatellen, sekä ylipäällikön viranhoidon kannalta.

"Virheelliseksi osoittautunut otsalke"

Et tosin ole pystynyt todentamaan otsikkoa virheelliseksi. Väitän olevani oikeassa jos sanon, että 5-11 kk politiikan parissa edistää presidentiksi pääsyä paremmin kuin 5-11 kk metsissä rymyämistä ja sulkeisissa pomppimista.

"Otos nimenomaan todistaa, että armeijapalvelus ei ole tähän asti antanut ehdokkaalle ratkaisevaa hyötyä."

Vihjaisi sen. että hieman antaa ja kumosi täydelleen avauksesi, jonka mukaan siitä on haittaa!

"Ja taas vastaavasti pasifistiset tai armeijavastaiset äänestäjät saattavat kääntyä armeijaa käymättömän ehdokkaan äänestäjiksi, vaikka muuten eivät tätä äänestäisi."

Mutta kun armeijan vastustajia on Suomessa todella vähän ja kannattajia yli puolet niin se on todennäköisesti haittaa. Esim. Haaviston kannatus hiipui kuudessa vuodessa!

"Tai todennäköisesti tilanne on 4/2 ja sama suunta jatkuu."

Silti otos olisi pieni ja ero olematon."

Riittävä todistamaan avauslauseesi pupuksi!

"Mutta käytät sitä tehdessäsi sanavalintoja, joissa et pidä armeijaa tarpeellisena Suomelle "

"Osoita viesti, jossa olen pitänyt ARMEIJAA TARPEETTOMANA SUOMELLE. Olen pitänyt sitä tarpeettomana presidentiksi pyrkimistä ajatellen, sekä ylipäällikön viranhoidon kannalta."


Puhuin tarpeellisuudesta enkä tarpeettomuudesta.

"Virheelliseksi osoittautunut otsalke"

"Et tosin ole pystynyt todentamaan otsikkoa virheelliseksi. "

Etkä sinä liioin oikeaksi!

"Väitän olevani oikeassa jos sanon, että 5-11 kk politiikan parissa edistää presidentiksi pääsyä paremmin kuin 5-11 kk metsissä rymyämistä ja sulkeisissa pomppimista. "

Minä taas väitän, että siitä on ainakin miespuoliselle ehdokkaalle suoranaista haittaa!

MiksenJaksaisi kirjoitti:

"Otos nimenomaan todistaa, että armeijapalvelus ei ole tähän asti antanut ehdokkaalle ratkaisevaa hyötyä."

Vihjaisi sen. että hieman antaa ja kumosi täydelleen avauksesi, jonka mukaan siitä on haittaa!

"Ja taas vastaavasti pasifistiset tai armeijavastaiset äänestäjät saattavat kääntyä armeijaa käymättömän ehdokkaan äänestäjiksi, vaikka muuten eivät tätä äänestäisi."

Mutta kun armeijan vastustajia on Suomessa todella vähän ja kannattajia yli puolet niin se on todennäköisesti haittaa. Esim. Haaviston kannatus hiipui kuudessa vuodessa!

"Tai todennäköisesti tilanne on 4/2 ja sama suunta jatkuu."

Silti otos olisi pieni ja ero olematon."

Riittävä todistamaan avauslauseesi pupuksi!

"Mutta käytät sitä tehdessäsi sanavalintoja, joissa et pidä armeijaa tarpeellisena Suomelle "

"Osoita viesti, jossa olen pitänyt ARMEIJAA TARPEETTOMANA SUOMELLE. Olen pitänyt sitä tarpeettomana presidentiksi pyrkimistä ajatellen, sekä ylipäällikön viranhoidon kannalta."


Puhuin tarpeellisuudesta enkä tarpeettomuudesta.

"Virheelliseksi osoittautunut otsalke"

"Et tosin ole pystynyt todentamaan otsikkoa virheelliseksi. "

Etkä sinä liioin oikeaksi!

"Väitän olevani oikeassa jos sanon, että 5-11 kk politiikan parissa edistää presidentiksi pääsyä paremmin kuin 5-11 kk metsissä rymyämistä ja sulkeisissa pomppimista. "

Minä taas väitän, että siitä on ainakin miespuoliselle ehdokkaalle suoranaista haittaa!

Lue lisää

"Vihjaisi sen. että hieman antaa ja kumosi täydelleen avauksesi, jonka mukaan siitä on haittaa!"

Ei siitä ole haittaa (paitsi ehkä joidenkin pasifistien tai armeijavastaisten silmissä), mutta ei sellaista hyötyäkään, että armeija kannattaisi käydä presidenttiyshaaveen edistämisen vuoksi. Jos armeijan käynti olisi ratkaiseva etu, olisi Niinistö valittu presidentiksi jo 2006, eikä toisella kierroksella olisi koskaan sivareita tai naisia näkynyt.

"Esim. Haaviston kannatus hiipui kuudessa vuodessa! "

Onko siis väitteesi, että Haaviston kannatus hiipui sivariuden takia? Todista sitten väitteesi! Eiköhän kannatus hiipunut siksi, että kansa ei nähnyt tarpeelliseksi vaihtaa presidenttiä, joka oli kansan mielestä onnistunut tehtävässään ensimmäisellä kaudella.

"Riittävä todistamaan avauslauseesi pupuksi!"

Tuollainen otos todistaa vain, ettei armeija ole tae pressaksi pääsyyn.

"Puhuin tarpeellisuudesta enkä tarpeettomuudesta."

Osoita sitten viesti, jossa olen kyseenalaistanut armeijan tarpeellisuuden SUOMELLE!

"Minä taas väitän, että siitä on ainakin miespuoliselle ehdokkaalle suoranaista haittaa!"

Ei sivarius ollut ainakaan Haavistolle este päästä toiselle kierrokselle 2012. Liuta armeijan käyneitä ehdokkaita jäi taakse. Haaviston taakse jäivät Paavo Väyrynen (muistaakseni reservin kapteeni), Timo Soini (reservin alikersatti) ja Paavo Lipponen (muistaakseni reservin vääpeli). Miten tämä on mahdollista? Eihän sivarilla luulisi olleen mitään jakoa upseeri- ja aliupseeririntamaa vastaan!

Ei siitä ole haittaa (paitsi ehkä joidenkin pasifistien tai armeijavastaisten silmissä), mutta ei sellaista hyötyäkään, että armeija kannattaisi käydä presidenttiyshaaveen edistämisen vuoksi."

Puhumme käsittääkseni nyt äänestäjistä kokonaisuudessaan. Uskon, että harvalla on omakohtaisiapresidenttihaaveita siinä vaiheessa, kun päättää varusmiespalveluksesta.

"Jos armeijan käynti olisi ratkaiseva etu, olisi Niinistö valittu presidentiksi jo 2006, eikä toisella kierroksella olisi koskaan sivareita tai naisia näkynyt."

Kukaan ei ole väittänyt, että se olisi "ratkaiseva etu" vaan että se on yleisesti etu. Valinta kuitenkin tehdään monen asian summana ja koska Halonen vuonna 2006 ei ollut tehnyt mitään valintaa (hänen ei tarvinnut) armeijan suhteen niin asia sivuutettiin. Tiukoille hän kuitenkin silloin joutui huolimatta siitä, että oli istuva presidentti.

"Esim. Haaviston kannatus hiipui kuudessa vuodessa! "

Onko siis väitteesi, että Haaviston kannatus hiipui sivariuden takia? Todista sitten väitteesi! "

Ei, vaan väitin, että kannatus hiipui. Se ei ole poikkeuksellista... esim. Rehnille kävi aikoinaan samoin toisella kerralla.

"Eiköhän kannatus hiipunut siksi, että kansa ei nähnyt tarpeelliseksi vaihtaa presidenttiä, joka oli kansan mielestä onnistunut tehtävässään ensimmäisellä kaudella."

Se oli todennäköisesti suurin syy.

"Riittävä todistamaan avauslauseesi pupuksi!"
Tuollainen otos todistaa vain, ettei armeija ole tae pressaksi pääsyyn."


Juuri niin, mutta ei liioin ainakaan haitta, millä väitteellä aikoinaan keskustelun aloitit.

"Puhuin tarpeellisuudesta enkä tarpeettomuudesta."
Osoita sitten viesti, jossa olen kyseenalaistanut armeijan tarpeellisuuden SUOMELLE!"

MIKSI? Etkö lukenut vastausta?

"Minä taas väitän, että siitä on ainakin miespuoliselle ehdokkaalle suoranaista haittaa!"

Ei sivarius ollut ainakaan Haavistolle este päästä toiselle kierrokselle 2012."

Yhtä hyvin voi väittää, että ilman sivariutta hänet olisi valittu suoraan.

"Liuta armeijan käyneitä ehdokkaita jäi taakse. Haaviston taakse jäivät Paavo Väyrynen (muistaakseni reservin kapteeni), Timo Soini (reservin alikersatti) ja Paavo Lipponen (muistaakseni reservin vääpeli). Miten tämä on mahdollista?"

Siten, että he saivat vähemmän ääniä.

" Eihän sivarilla luulisi olleen mitään jakoa upseeri- ja aliupseeririntamaa vastaan!"

Sekoitat nyt asioita. Intin käyminen oin vain yksi piirre kymmenien muiden joukossa. Lisäksi vaaleissa kärkiehdokkaan äänet usein menevät joiltakin toisilta ehdokkailta pois. Pressanvaaleissa ei esim. puoluetaustalla ole ratkaisevaa merkitystä ja suora kansanvaali ei aseta ehdokkaita 'paremmuusjärjstykseen' , koska kärkiehdokas rokottaa muiden puolueiden ehdokkaita eri tavalla toisiinsa nähden.

MiksenJaksaisi kirjoitti:

Ei siitä ole haittaa (paitsi ehkä joidenkin pasifistien tai armeijavastaisten silmissä), mutta ei sellaista hyötyäkään, että armeija kannattaisi käydä presidenttiyshaaveen edistämisen vuoksi."

Puhumme käsittääkseni nyt äänestäjistä kokonaisuudessaan. Uskon, että harvalla on omakohtaisiapresidenttihaaveita siinä vaiheessa, kun päättää varusmiespalveluksesta.

"Jos armeijan käynti olisi ratkaiseva etu, olisi Niinistö valittu presidentiksi jo 2006, eikä toisella kierroksella olisi koskaan sivareita tai naisia näkynyt."

Kukaan ei ole väittänyt, että se olisi "ratkaiseva etu" vaan että se on yleisesti etu. Valinta kuitenkin tehdään monen asian summana ja koska Halonen vuonna 2006 ei ollut tehnyt mitään valintaa (hänen ei tarvinnut) armeijan suhteen niin asia sivuutettiin. Tiukoille hän kuitenkin silloin joutui huolimatta siitä, että oli istuva presidentti.

"Esim. Haaviston kannatus hiipui kuudessa vuodessa! "

Onko siis väitteesi, että Haaviston kannatus hiipui sivariuden takia? Todista sitten väitteesi! "

Ei, vaan väitin, että kannatus hiipui. Se ei ole poikkeuksellista... esim. Rehnille kävi aikoinaan samoin toisella kerralla.

"Eiköhän kannatus hiipunut siksi, että kansa ei nähnyt tarpeelliseksi vaihtaa presidenttiä, joka oli kansan mielestä onnistunut tehtävässään ensimmäisellä kaudella."

Se oli todennäköisesti suurin syy.

"Riittävä todistamaan avauslauseesi pupuksi!"
Tuollainen otos todistaa vain, ettei armeija ole tae pressaksi pääsyyn."


Juuri niin, mutta ei liioin ainakaan haitta, millä väitteellä aikoinaan keskustelun aloitit.

"Puhuin tarpeellisuudesta enkä tarpeettomuudesta."
Osoita sitten viesti, jossa olen kyseenalaistanut armeijan tarpeellisuuden SUOMELLE!"

MIKSI? Etkö lukenut vastausta?

"Minä taas väitän, että siitä on ainakin miespuoliselle ehdokkaalle suoranaista haittaa!"

Ei sivarius ollut ainakaan Haavistolle este päästä toiselle kierrokselle 2012."

Yhtä hyvin voi väittää, että ilman sivariutta hänet olisi valittu suoraan.

"Liuta armeijan käyneitä ehdokkaita jäi taakse. Haaviston taakse jäivät Paavo Väyrynen (muistaakseni reservin kapteeni), Timo Soini (reservin alikersatti) ja Paavo Lipponen (muistaakseni reservin vääpeli). Miten tämä on mahdollista?"

Siten, että he saivat vähemmän ääniä.

" Eihän sivarilla luulisi olleen mitään jakoa upseeri- ja aliupseeririntamaa vastaan!"

Sekoitat nyt asioita. Intin käyminen oin vain yksi piirre kymmenien muiden joukossa. Lisäksi vaaleissa kärkiehdokkaan äänet usein menevät joiltakin toisilta ehdokkailta pois. Pressanvaaleissa ei esim. puoluetaustalla ole ratkaisevaa merkitystä ja suora kansanvaali ei aseta ehdokkaita 'paremmuusjärjstykseen' , koska kärkiehdokas rokottaa muiden puolueiden ehdokkaita eri tavalla toisiinsa nähden.

Lue lisää

"Uskon, että harvalla on omakohtaisiapresidenttihaaveita siinä vaiheessa, kun päättää varusmiespalveluksesta."

Todennäköisesti näin. Nyt kuitenkin puhuttiin sellaisesta hypoteettisesta tilanteesta, että jollakin olisi tällainen haave tuossa iässä.

"Valinta kuitenkin tehdään monen asian summana ja koska Halonen vuonna 2006 ei ollut tehnyt mitään valintaa (hänen ei tarvinnut) armeijan suhteen niin asia sivuutettiin. "

Ei miestenkään ole pakko käydä armeijaa, joten kyllä tuo armeijan käymättömyys voidaan "sivuuttaa" myös miesehdokkaan kohdalla, jos muut asiat (esim. nuoresta asti hankittu vankka poliittinen kokemus) painavat enemmän vaakakupissa. Ja monen äänestäjän vaakakupissa todennäköisesti painavatkin.

"Ei, vaan väitin, että kannatus hiipui. Se ei ole poikkeuksellista... esim. Rehnille kävi aikoinaan samoin toisella kerralla"

Miten tämä kannatuksen hiipuminen sitten liittyy koko aiheeseen?

"mutta ei liioin ainakaan haitta, millä väitteellä aikoinaan keskustelun aloitit."

En ole väittänyt armeijan käyntiä haitaksi (joskin tilastoja katsoessa halutessaan voisi sellaisen johtopäätöksen tehdä), vaan tarkoitan, että todennäköisesti tehokkaampiakin keinoja on edistää omaa presidenttipolkuaan kuin armiejan käyminen.

"Yhtä hyvin voi väittää, että ilman sivariutta hänet olisi valittu suoraan."

Yhtä hyvin voi väittää, että Niinistö olisi valittu presidentiksi jo 2006, jos hänkään ei olisi käynyt armeijaa kuten ei ollut Halonenkaan.

""Uskon, että harvalla on omakohtaisiapresidenttihaaveita siinä vaiheessa, kun päättää varusmiespalveluksesta."
"Todennäköisesti näin. Nyt kuitenkin puhuttiin sellaisesta hypoteettisesta tilanteesta, että jollakin olisi tällainen haave tuossa iässä."

Puhu sinä yksin. Minulle riittää käytännön elämä.

"Valinta kuitenkin tehdään monen asian summana ja koska Halonen vuonna 2006 ei ollut tehnyt mitään valintaa (hänen ei tarvinnut) armeijan suhteen niin asia sivuutettiin. "
"Ei miestenkään ole pakko käydä armeijaa, joten kyllä tuo armeijan käymättömyys ...."

Naisen EI OLE tehtävä valintaa…. miehen ON!

"Ei, vaan väitin, että kannatus hiipui. Se ei ole poikkeuksellista... esim. Rehnille kävi aikoinaan samoin toisella kerralla"
"Miten tämä kannatuksen hiipuminen sitten liittyy koko aiheeseen?"

Tottakai se liittyy ja aihe on sinulle omakohtaisesti tuttu?

"mutta ei liioin ainakaan haitta, millä väitteellä aikoinaan keskustelun aloitit."
En ole väittänyt armeijan käyntiä haitaksi (joskin tilastoja katsoessa halutessaan voisi sellaisen johtopäätöksen tehdä), vaan tarkoitan, että todennäköisesti tehokkaampiakin keinoja on edistää omaa presidenttipolkuaan kuin armiejan käyminen."


KYLLÄ sinä väitit! Saat yrittää selittää asiaa muuksi, mutta otsakkeesta jää täsmälleen sellainen mielikuva: "Jos haluat Suomen presidentiksi, älä käy armeijaa!"

"Yhtä hyvin voi väittää, että ilman sivariutta hänet olisi valittu suoraan."

Yhtä hyvin voi väittää, että Niinistö olisi valittu presidentiksi jo 2006, jos hänkään ei olisi käynyt armeijaa kuten ei ollut Halonenkaan. "

Väittää toki voi, mutta aika epäuskottava ja huvittava tuo väite on.

MiksenJaksaisi kirjoitti:

""Uskon, että harvalla on omakohtaisiapresidenttihaaveita siinä vaiheessa, kun päättää varusmiespalveluksesta."
"Todennäköisesti näin. Nyt kuitenkin puhuttiin sellaisesta hypoteettisesta tilanteesta, että jollakin olisi tällainen haave tuossa iässä."

Puhu sinä yksin. Minulle riittää käytännön elämä.

"Valinta kuitenkin tehdään monen asian summana ja koska Halonen vuonna 2006 ei ollut tehnyt mitään valintaa (hänen ei tarvinnut) armeijan suhteen niin asia sivuutettiin. "
"Ei miestenkään ole pakko käydä armeijaa, joten kyllä tuo armeijan käymättömyys ...."

Naisen EI OLE tehtävä valintaa…. miehen ON!

"Ei, vaan väitin, että kannatus hiipui. Se ei ole poikkeuksellista... esim. Rehnille kävi aikoinaan samoin toisella kerralla"
"Miten tämä kannatuksen hiipuminen sitten liittyy koko aiheeseen?"

Tottakai se liittyy ja aihe on sinulle omakohtaisesti tuttu?

"mutta ei liioin ainakaan haitta, millä väitteellä aikoinaan keskustelun aloitit."
En ole väittänyt armeijan käyntiä haitaksi (joskin tilastoja katsoessa halutessaan voisi sellaisen johtopäätöksen tehdä), vaan tarkoitan, että todennäköisesti tehokkaampiakin keinoja on edistää omaa presidenttipolkuaan kuin armiejan käyminen."


KYLLÄ sinä väitit! Saat yrittää selittää asiaa muuksi, mutta otsakkeesta jää täsmälleen sellainen mielikuva: "Jos haluat Suomen presidentiksi, älä käy armeijaa!"

"Yhtä hyvin voi väittää, että ilman sivariutta hänet olisi valittu suoraan."

Yhtä hyvin voi väittää, että Niinistö olisi valittu presidentiksi jo 2006, jos hänkään ei olisi käynyt armeijaa kuten ei ollut Halonenkaan. "

Väittää toki voi, mutta aika epäuskottava ja huvittava tuo väite on.

Lue lisää

"Puhu sinä yksin. Minulle riittää käytännön elämä"

Tämä ketju perustuu sille oletukselle, että "JOS" haluaa presidentiksi siinä vaiheessa kun edessä on valinta armeijan suhteen.

"Naisen EI OLE tehtävä valintaa…. miehen ON!"

Kansalla oli mahdollisuus valita reservin kapteeni Niinistö 2006, mutta valitsivat Halosen. Joten sillä, että Halonen ei joutunut tekemään valintaa, ei ollut merkitystä. Jos kansa olisi halunnut armeijan käyneen presidentin, sellainen olisi ollut tarjolla.

"KYLLÄ sinä väitit! Saat yrittää selittää asiaa muuksi, mutta otsakkeesta jää täsmälleen sellainen mielikuva: "Jos haluat Suomen presidentiksi, älä käy armeijaa!" "

Väitän vain, että on suositeltavaa käyttää armeija-aika politiikan parissa, jos määrätietoisesti tähtää presidentiksi nuoresta iästä lähtien.

"Tottakai se liittyy ja aihe on sinulle omakohtaisesti tuttu?"

Jos kerran Haaviston suosion hiipuminen ei liity hänen sivariuteen mitenkään, niin miten se liittyy tähän keskusteluun?

"Väittää toki voi, mutta aika epäuskottava ja huvittava tuo väite on."

Ei yhtään sen huvittavampi kuin sinun väittämäsi Haavistosta ja sivariudesta.

Tämä ketju perustuu sille oletukselle, että "JOS" haluaa presidentiksi siinä vaiheessa kun edessä on valinta armeijan suhteen."

Vähän liian erikoinen ajatelma edes hypoteettisesti ottaen.

"Naisen EI OLE tehtävä valintaa…. miehen ON!"

Kansalla oli mahdollisuus valita reservin kapteeni Niinistö 2006, mutta valitsivat Halosen. Joten sillä, että Halonen ei joutunut tekemään valintaa, ei ollut merkitystä. Jos kansa olisi halunnut armeijan käyneen presidentin, sellainen olisi ollut tarjolla."

Kansa valitsi henkilöä eikä siinä tilanteessa Halosen mahdollisesta armijankäynnistä edes keskusteltu, koska hänellä ei sellaiseenn ollut edes mahdollisuutta!

"KYLLÄ sinä väitit! Saat yrittää selittää asiaa muuksi, mutta otsakkeesta jää täsmälleen sellainen mielikuva: "Jos haluat Suomen presidentiksi, älä käy armeijaa!" "

"Väitän vain, että on suositeltavaa käyttää armeija-aika politiikan parissa, jos määrätietoisesti tähtää presidentiksi nuoresta iästä lähtien."

Niin väität NYT, mutta alun pitäen esitit armeijan käynnin haitaksi. Muuttelet taas maalipuita kesken pelin kun tilastot eivät tue sinua!

"Tottakai se liittyy ja aihe on sinulle omakohtaisesti tuttu?"
"Jos kerran Haaviston suosion hiipuminen ei liity hänen sivariuteen mitenkään, niin miten se liittyy tähän keskusteluun?"

Emme voi taata ettei liityiskin?

"Väittää toki voi, mutta aika epäuskottava ja huvittava tuo väite on."
"Ei yhtään sen huvittavampi kuin sinun väittämäsi Haavistosta ja sivariudesta. "

Uskon, ettei se asia ollut Haavistolla vahvuusalue.

Ylipäällikkö ei johda taisteluja, vaan määrittää noudatettavan strategian ja tekee sen mukaiset päätökset. Siihen ei tarvita sotilaskoulutusta, jos ei siitä ole haittaakaan.

Taisteluja johtamaan on ammattilaiset, myös silloin, jos presidentti on sotilas.

Käsität-väärin kirjoitti:

Ylipäällikkö ei johda taisteluja, vaan määrittää noudatettavan strategian ja tekee sen mukaiset päätökset. Siihen ei tarvita sotilaskoulutusta, jos ei siitä ole haittaakaan.

Taisteluja johtamaan on ammattilaiset, myös silloin, jos presidentti on sotilas.

Lue lisää

Miten niin väärin käsitetty?
Talvi- eikä myöskään Jatkosodassa Suomen Tasavallan Presidentti ei toiminut ylipäällikkönä, Ryti ei ollut missään vaiheessa ylipäällikkö.
Mannerheim oli ylipäällikkö, Mannerheimilla oli sotilaskoulutus.
Mannerheim oli Lapin Sodassa presidenttinä ollessaan myös ylipäällikkö.
Koivisto ei ollut armeijassa ollessaan aliupseeri, vaan ylennettiin reservissä suoraan sotamiehestä alikersantiksi.
Korpraali puolustusvoimien ylipäällikkönä olisikin saattanut luoda tiettyjä mielleyhtymiä erääseen tunnettuun korpraaliin.
Mikäli vielä tulee sotatila, demokraattisessa Suomessa presidentti tulee luovuttamaan ylipäällikkyyden ammattiupseerille, kuten esim. puolustusvoimien komentajalle.

pekka.ja.teatterikoulu kirjoitti:

Miten niin väärin käsitetty?
Talvi- eikä myöskään Jatkosodassa Suomen Tasavallan Presidentti ei toiminut ylipäällikkönä, Ryti ei ollut missään vaiheessa ylipäällikkö.
Mannerheim oli ylipäällikkö, Mannerheimilla oli sotilaskoulutus.
Mannerheim oli Lapin Sodassa presidenttinä ollessaan myös ylipäällikkö.
Koivisto ei ollut armeijassa ollessaan aliupseeri, vaan ylennettiin reservissä suoraan sotamiehestä alikersantiksi.
Korpraali puolustusvoimien ylipäällikkönä olisikin saattanut luoda tiettyjä mielleyhtymiä erääseen tunnettuun korpraaliin.
Mikäli vielä tulee sotatila, demokraattisessa Suomessa presidentti tulee luovuttamaan ylipäällikkyyden ammattiupseerille, kuten esim. puolustusvoimien komentajalle.

Lue lisää

"Talvi- eikä myöskään Jatkosodassa Suomen Tasavallan Presidentti ei toiminut ylipäällikkönä"

Ylipäällikkö Mannerheim valittiin Tasavallan presidentiksi jatkosodan ollessa vielä käynnissä, joten ylipäällikkyys ja presidenttiys oli hetken aikaa samalla henkilöllä myös jatkosodassa.

"Mikäli vielä tulee sotatila, demokraattisessa Suomessa presidentti tulee luovuttamaan ylipäällikkyyden ammattiupseerille, kuten esim. puolustusvoimien komentajalle."

Tämä ei ole mikään automaatio, eikä asialla ole demokratian kanssa mitään tekemistä. Muistaakseni joku näistä uusimmista presidenteistä joskus erikseen totesi, että pitäisi ylipäällikkyyden hallussaan myös mahdollisen kriisin aikana.

pekka.ja.teatterikoulu kirjoitti:

Miten niin väärin käsitetty?
Talvi- eikä myöskään Jatkosodassa Suomen Tasavallan Presidentti ei toiminut ylipäällikkönä, Ryti ei ollut missään vaiheessa ylipäällikkö.
Mannerheim oli ylipäällikkö, Mannerheimilla oli sotilaskoulutus.
Mannerheim oli Lapin Sodassa presidenttinä ollessaan myös ylipäällikkö.
Koivisto ei ollut armeijassa ollessaan aliupseeri, vaan ylennettiin reservissä suoraan sotamiehestä alikersantiksi.
Korpraali puolustusvoimien ylipäällikkönä olisikin saattanut luoda tiettyjä mielleyhtymiä erääseen tunnettuun korpraaliin.
Mikäli vielä tulee sotatila, demokraattisessa Suomessa presidentti tulee luovuttamaan ylipäällikkyyden ammattiupseerille, kuten esim. puolustusvoimien komentajalle.

Lue lisää

"Mikäli vielä tulee sotatila, demokraattisessa Suomessa presidentti tulee luovuttamaan ylipäällikkyyden ammattiupseerille, kuten esim. puolustusvoimien komentajalle."

Kuten totesin, tuohon ei ole tarvetta.

Siviilipresidentti voi hyvin toimia strategisena johtajana ja pv-komentaja hoitaa sotatoimet.

Esimerkiksi nykyinen presidentti on erityisen pätevä ylipäälliköksi myös sodan aikana.

Ei-ole-tarvetta kirjoitti:

"Mikäli vielä tulee sotatila, demokraattisessa Suomessa presidentti tulee luovuttamaan ylipäällikkyyden ammattiupseerille, kuten esim. puolustusvoimien komentajalle."

Kuten totesin, tuohon ei ole tarvetta.

Siviilipresidentti voi hyvin toimia strategisena johtajana ja pv-komentaja hoitaa sotatoimet.

Esimerkiksi nykyinen presidentti on erityisen pätevä ylipäälliköksi myös sodan aikana.

Lue lisää

"Esimerkiksi nykyinen presidentti on erityisen pätevä ylipäälliköksi myös sodan aikana."

Ja mikähän tekee Niinistöstä "erityisen pätevän ylipäälliköksi myös sodan aikana"?

Presidentti on perusteellisesti perehtynyt turvallisuuspolitiikkaan ja strategiaan työnsä puolesta.

Luonnollisesti sitä on avittanut myös pitkä poliittinen ura. Mm. valtionvarainministerinä joutuu miettimään strategisia asioita.

Ylipäällikkö perehdytetään rauhan aikana koko ajan strategisen tilanteen kehitykseen. Hän on siitä paremmin perillä kuinkukaan muua.

Ymmärrystä lisäävät myös tapaamiset ja neuvottelut muiden valtionpäämiesten kanssa.
Pv-komentajilla ei ole tätä kokemusta.

” Kansa ei siis ole valinnut kuin kaksi upseeria pressaksi Suomen satavuotisen historian aikana!”

Tosin koko esityksesi on naurettavan falski, koska alkupuolen presidenteistä ei kellään ollut edes mahdollisuuttakäydä armeijaa! Jos lasketaan niistä joilla tämä mahdollisuus oikeasti OLI OLEMASA NIIN ketä jää jäljelle? Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari, Halonen ja Niinistö, joista Halonen voidaan niinikään sulkea pois, koska hänen aikanaan ei naisilla tätä mahdollisuutta edes ollut! Joten neljä viimeistä, joilla olisiihen MAHDOLLISUUS KÄVI JOKAINEN armeijan eli täydet100 %!

Anonyymi kirjoitti:

” Kansa ei siis ole valinnut kuin kaksi upseeria pressaksi Suomen satavuotisen historian aikana!”

Tosin koko esityksesi on naurettavan falski, koska alkupuolen presidenteistä ei kellään ollut edes mahdollisuuttakäydä armeijaa! Jos lasketaan niistä joilla tämä mahdollisuus oikeasti OLI OLEMASA NIIN ketä jää jäljelle? Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari, Halonen ja Niinistö, joista Halonen voidaan niinikään sulkea pois, koska hänen aikanaan ei naisilla tätä mahdollisuutta edes ollut! Joten neljä viimeistä, joilla olisiihen MAHDOLLISUUS KÄVI JOKAINEN armeijan eli täydet100 %!

Lue lisää

Mutta Halosen ollessa ehdolla oli kansalla mahdollisuus valita myös armeijan käyneitä ehdokkaita. Valitsivat silti Halosen - kahdesti!

Ei niin, mutta avaaja nyt halusi kiinnittää asiaan huomiota ja vaihteeksi yksipuolisesti...

Just näin. Kansa on suoran kansanvaalin aikana valinnut armeijan käyneen kolmesti, armeijaa käymättömän kahdesti presidentiksi. Seuraavien vaalien jälkeen tilanne voi olla jo tasan, jos vaikka Haavisto valitaan.

Anonyymi kirjoitti:

Just näin. Kansa on suoran kansanvaalin aikana valinnut armeijan käyneen kolmesti, armeijaa käymättömän kahdesti presidentiksi. Seuraavien vaalien jälkeen tilanne voi olla jo tasan, jos vaikka Haavisto valitaan.

Lue lisää

Haavisto ei ole enää kovin vahvoilla virkaan.

Todellisuudessa viisi viimeistä presidenttiä ovat: Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari, Halonen ja Niinistö.

HEISTÄ armeijan käyneitä on neljä (Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari ja Niinistö) ja Halonen ei naispuolisena ole käynyt eikä se ollut hänen aikanaan naiselle edes mahdollista eli avaaja saa väitteensä nollan arvoiseksi!

Jos alkupään presidentit olisivat armeijaikäisinä käyneet armeijan, he olisivat tehneet sen silloisen kotimaansa armeijassa. Olisi ollut Suomen kannalta äärettömän huono asia jos Venäjän vallan aikana kukaan suomalainen ei olisi hankkinut sotilaskoulutusta siinä ainoassa armeijassa, jossa heidän oli mahdollista asepalvelusta suorittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos alkupään presidentit olisivat armeijaikäisinä käyneet armeijan, he olisivat tehneet sen silloisen kotimaansa armeijassa. Olisi ollut Suomen kannalta äärettömän huono asia jos Venäjän vallan aikana kukaan suomalainen ei olisi hankkinut sotilaskoulutusta siinä ainoassa armeijassa, jossa heidän oli mahdollista asepalvelusta suorittaa.

Lue lisää

Eräät suorittivat asepalvelusta Saksan keisarikunnan armeijassa. He olivat isänmaallisia. Venäjän armeijan käynyt oli petturi.

Kyse ei olehyödystä vaan avaajan väitteestä, jonka mukaan presidentin virkaan pyrkimisessä olisi Suomen armeijan käynnistä suoranaista haittaa ja hän perusteli väitteensä sillä, että itsenäistymsen alkupään lukuisilla presidenteillä ei olluttaustalla armeijaa, mutta sivuutti tyystin sen, ettei ikämiehillä itsenäisyysajan alussa SELLAISTA TAUSTAA EDES VOINUT OLLA!

Kun tarkastelemme viittä viimeistä presidenttiämme niin heistä neljä on ollut armeijassa ja viides, rva Halonen, ei sellaista taustakokemusta edes voinut hankkia!

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei olehyödystä vaan avaajan väitteestä, jonka mukaan presidentin virkaan pyrkimisessä olisi Suomen armeijan käynnistä suoranaista haittaa ja hän perusteli väitteensä sillä, että itsenäistymsen alkupään lukuisilla presidenteillä ei olluttaustalla armeijaa, mutta sivuutti tyystin sen, ettei ikämiehillä itsenäisyysajan alussa SELLAISTA TAUSTAA EDES VOINUT OLLA!

Kun tarkastelemme viittä viimeistä presidenttiämme niin heistä neljä on ollut armeijassa ja viides, rva Halonen, ei sellaista taustakokemusta edes voinut hankkia!

Lue lisää

Mutta Halosen sijaan kansa olisi voinut valita armeijan käyneen ehdokkaan. Ei kuitenkaan valinnut, vaan äänesti Halosen kahdesti presidentiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta Halosen sijaan kansa olisi voinut valita armeijan käyneen ehdokkaan. Ei kuitenkaan valinnut, vaan äänesti Halosen kahdesti presidentiksi.

Totta! Tuskin kuitenkaan siksi, ettei ollut inttiä käynyt kun se ei ollut hänen nuoruudessaan edes mahdollista!

Anonyymi kirjoitti:

Totta! Tuskin kuitenkaan siksi, ettei ollut inttiä käynyt kun se ei ollut hänen nuoruudessaan edes mahdollista!

Emme voi sitä tietää. Äänestysperusteita on yhtä monta kuin on äänestäjiäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Emme voi sitä tietää. Äänestysperusteita on yhtä monta kuin on äänestäjiäkin.

Siinä ajatuksessa on sinulle suuri turva:-D

Stallari on taas käärmeissään kun hänen alkuperäinen väittämänsä murskattiin?

”Sianpää kelpasi lahtarihommiin sellaisenaan ja hänen jälkensä hautausmaiden kalmistoissa on synkkä kuten on päälahtarinkin jälki.”

Ei lainkaan synkkä ja Svinhufud kesytti mm. Mäntsälän kapinan.

”Sianpään osuus on harvinaisen ruma hänen armahtaeassaan kaikki hurmejuhliin osalliset valkolahtarit.”

Hurmejuhlat aloitti punikitja Svinhufud päättipäästä asiasta eteenpäin! Stallarille ei samaa onnea ole suotu:-D

Anonyymi kirjoitti:

Stallari on taas käärmeissään kun hänen alkuperäinen väittämänsä murskattiin?

”Sianpää kelpasi lahtarihommiin sellaisenaan ja hänen jälkensä hautausmaiden kalmistoissa on synkkä kuten on päälahtarinkin jälki.”

Ei lainkaan synkkä ja Svinhufud kesytti mm. Mäntsälän kapinan.

”Sianpään osuus on harvinaisen ruma hänen armahtaeassaan kaikki hurmejuhliin osalliset valkolahtarit.”

Hurmejuhlat aloitti punikitja Svinhufud päättipäästä asiasta eteenpäin! Stallarille ei samaa onnea ole suotu:-D

Lue lisää

"Ei lainkaan synkkä ja Svinhufud kesytti mm. Mäntsälän kapinan."

Siitä pahasta jo omatkin nimittivät Sianpäätä AKKA-PEKAKSI.


Poikakin oli täysiverinen lahtari! Naisten ja lasten teloittaja, vielä kapinoitsijakin. Älysi onneksi kuolla nuorena.

"Svinhufvud osallistui vuoden 1918 sisällissotaan valkoisten joukoissa. Hän kuului eversti Hans Kalmin johtamaan Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonaan. Jääkäriluutnantti Anton Eonsuun muistelmien mukaan Svinhufvud johti jonkin aikaa Hennalan vankileirillä toiminutta teloitusryhmää, kunnes sai tehtävästä tarpeekseen ja hänen tilalleen tehtävään valittiin toinen henkilö. Yhteensä Hennalassa ammuttiin noin 500 punaista, joista 200 oli naisia. Myöhemmin Svinhufvud oli mukana äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen toiminnassa. Keväällä 1932 Svinhufvud oli valmiina osallistumaan Mäntsälän kapinaan, mutta hänen isänsä P. E. Svinhufvud puuttui asiaan ja riidan jälkeen Eino Svihufvud luopui aikeistaan."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Eino_Svinhufvud

Anonyymi kirjoitti:

"Ei lainkaan synkkä ja Svinhufud kesytti mm. Mäntsälän kapinan."

Siitä pahasta jo omatkin nimittivät Sianpäätä AKKA-PEKAKSI.


Poikakin oli täysiverinen lahtari! Naisten ja lasten teloittaja, vielä kapinoitsijakin. Älysi onneksi kuolla nuorena.

"Svinhufvud osallistui vuoden 1918 sisällissotaan valkoisten joukoissa. Hän kuului eversti Hans Kalmin johtamaan Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonaan. Jääkäriluutnantti Anton Eonsuun muistelmien mukaan Svinhufvud johti jonkin aikaa Hennalan vankileirillä toiminutta teloitusryhmää, kunnes sai tehtävästä tarpeekseen ja hänen tilalleen tehtävään valittiin toinen henkilö. Yhteensä Hennalassa ammuttiin noin 500 punaista, joista 200 oli naisia. Myöhemmin Svinhufvud oli mukana äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen toiminnassa. Keväällä 1932 Svinhufvud oli valmiina osallistumaan Mäntsälän kapinaan, mutta hänen isänsä P. E. Svinhufvud puuttui asiaan ja riidan jälkeen Eino Svihufvud luopui aikeistaan."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Eino_Svinhufvud

Lue lisää

” "Ei lainkaan synkkä ja Svinhufud kesytti mm. Mäntsälän kapinan."

Siitä pahasta jo omatkin nimittivät Sianpäätä AKKA-PEKAKSI.”

Ei haukku haavaa tee. Presidentti Svinhuvud pelasti parlamentaarisen menon joka tapauksessa!

"Svinhufvud ( nuorempi) osallistui vuoden 1918 sisällissotaan valkoisten joukoissa. Hän kuului eversti Hans Kalmin johtamaan Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonaan. Jääkäriluutnantti Anton Eonsuun muistelmien mukaan Svinhufvud johti jonkin aikaa Hennalan vankileirillä toiminutta teloitusryhmää, kunnes sai tehtävästä tarpeekseen ja hänen tilalleen tehtävään valittiin toinen henkilö. Yhteensä Hennalassa ammuttiin noin 500 punaista, joista 200 oli naisia. ”

Monessa maassa aseelliseen kapinaan syyllistyneitä teloitetaan! Niin teki MYÖS punainen osapuoli! Venäjällä sisällissodassa kuoli 9 miljoonaa ihmistä! Myös valkoisella puolella oli omat ’Hyrskymurtonsa’!

”Myöhemmin Svinhufvud oli mukana äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen toiminnassa. Keväällä 1932 Svinhufvud oli valmiina osallistumaan Mäntsälän kapinaan, mutta hänen isänsä P. E. Svinhufvud puuttui asiaan ja riidan jälkeen Eino Svihufvud luopui aikeistaan."

Ehkä sinun kannattaisi jatkossa päättää KUMMASTA Svinhufudista puhut etkä puhua heistä sekaisin! Aihe kun koski presidenttejä?

Anonyymi kirjoitti:

” "Ei lainkaan synkkä ja Svinhufud kesytti mm. Mäntsälän kapinan."

Siitä pahasta jo omatkin nimittivät Sianpäätä AKKA-PEKAKSI.”

Ei haukku haavaa tee. Presidentti Svinhuvud pelasti parlamentaarisen menon joka tapauksessa!

"Svinhufvud ( nuorempi) osallistui vuoden 1918 sisällissotaan valkoisten joukoissa. Hän kuului eversti Hans Kalmin johtamaan Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonaan. Jääkäriluutnantti Anton Eonsuun muistelmien mukaan Svinhufvud johti jonkin aikaa Hennalan vankileirillä toiminutta teloitusryhmää, kunnes sai tehtävästä tarpeekseen ja hänen tilalleen tehtävään valittiin toinen henkilö. Yhteensä Hennalassa ammuttiin noin 500 punaista, joista 200 oli naisia. ”

Monessa maassa aseelliseen kapinaan syyllistyneitä teloitetaan! Niin teki MYÖS punainen osapuoli! Venäjällä sisällissodassa kuoli 9 miljoonaa ihmistä! Myös valkoisella puolella oli omat ’Hyrskymurtonsa’!

”Myöhemmin Svinhufvud oli mukana äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen toiminnassa. Keväällä 1932 Svinhufvud oli valmiina osallistumaan Mäntsälän kapinaan, mutta hänen isänsä P. E. Svinhufvud puuttui asiaan ja riidan jälkeen Eino Svihufvud luopui aikeistaan."

Ehkä sinun kannattaisi jatkossa päättää KUMMASTA Svinhufudista puhut etkä puhua heistä sekaisin! Aihe kun koski presidenttejä?

Lue lisää

"Ehkä sinun kannattaisi jatkossa päättää KUMMASTA Svinhufudista puhut etkä puhua heistä sekaisin!"

Kyllä Akka-Pekan akkamaisesta pojasta voi kertoa samaan syssyyn kun kerran raukoista puhutaan. Semmoinen poika kuin isänsä: Lahtari

Anonyymi kirjoitti:

"Ehkä sinun kannattaisi jatkossa päättää KUMMASTA Svinhufudista puhut etkä puhua heistä sekaisin!"

Kyllä Akka-Pekan akkamaisesta pojasta voi kertoa samaan syssyyn kun kerran raukoista puhutaan. Semmoinen poika kuin isänsä: Lahtari

Lue lisää

Parempi sekin kun kansaansa orjuuttava komukka!

Ja jos presidenteisdtä aloittaa niin ei kannata heti häviölle jäätyään karata jälkipoöviin ilman etunimiä!

Svinhufvudin armahdusasetuksen aikaan suurin osa punaisista oli jo armahdettu. Ukko-Pekka armahti vielä lisää.

"Edellä mainituista ei seuraavilla: Ståhlberg, Relander, Kallio, Ryti, Paasikivi...ollut eli aikanaan edes mahdollista ikänsä... takia käydä nuoruudessaan armeijaa!"

Ei ollutkaan, mutta tuo kuitenkin osoittaa, että armeijan käymistä ei tarvita ollakseen erinomainen presidentti. Mainitsemistasi henkilöistä Ståhlberg, Kallio, Ryti ja Paasikivi olivat erinomaisia presidenttejä, Relanderin vahvuudet olivat ehkä muissa hommissa kuin presidenttiydessä, vaikka hänkin loi Suomelle kansainvälisiä suhteita ahkerasti.

Mutta siis, armeijaa ei tarvita menestyksekkääseen presidentinviran hoitoon, joten eikös olisi järkevää jättää armeija väliin ja käyttää sekin aika vaikka nuorisopolitiikassa, jos siis tähtää tosissaan politiikkaan ja aina presidentiksi saakka?