Hupiakun paras kytkentä

Varmasti hyvä, mutta Amazonissa yli $200 ja ero bilteman 25€ releeseen minimaalinen.

Vaikuttaa suht monimutkaiselta. :)

Itse rakentaisin nyt syteemin, jossa starttiakku on suoraan kiinni laturissa auton tapaan. Tällöin se toimii aina, kun laturikin toimii.

Sen rinnalle hupiakut ja väliin tuo D ohjattu rele. Tällöin hupiakut lataantuvat vasta kun laturi lataa ja kytkentä irtoaa, kun moottorin sammuttaa. Jos kojetauluun jaksaa vielä askarella jännitemittarin hupiakuilta, niin systeemin kuntoa voi valvoa koko ajan.

Toisella vastaavalla relesysteemillä järjestelmään voisi vielä liittää pienen mp-akun navigaatiolaitteille ja VHF:lle mahdollisen black-outin varalle.

Joakim1: "Mutta vielä jäi yksi ongelma. Ko. latausrele (Biltema) irrottaa akut vasta jossain 12,5 V paikkeilla ja vie n. 0,2 A."

Meillä on Bil-myyntifirman latausrele, joka 12,8V oli kytketty ja 12,7V irrottanut. Edellispäivänä tuota tarkastelin hyvästä vinkistäsi.

Releeseen liittyy vielä hauska ominaisuus. Kun paatti oli ollut maasähkössä ja hupipuolen päävirta kytkettynä, mutta starttiakun pääkytkin irrotettuna. Startissa tulee valot mittareihin ja kaikki näyttää normaalilta. Kun starttaa, niin jännite putoaa ja rele laukeaa. Sitten onkin mittaritaulussa ja pääkopassa hetken blackout, kun ihmettelee, mihin tälli katosi.

Noin yksinkertaisia ihmisiä ei veneily tunne. Oikeissa veneissä on kaksi akkupankkia, joista toinen on moottoriakuille ja toinen hupiakuille. Se on vuosikymmenten aikana hyväksi havaittu.

Kyllä se on kokonaisluotettavuus joka ratkaisee. Tekniikassa on aina heikkoja kohtia, mutta niin on ihmisen toiminnassakin. Tupla-akku on, kuten edellinen kirjoittajakin sanoi, hyväksi koettu järjestelmä. Se eliminoi ihmisen toiminnasta aiheutuvat hölmöydet ja sisältää vain vähän vikaantuvaa teknikkaa. ja vielpä vikaantuu yleensä niin, että hupipuoli menee ensin, jolloin koneen saa vielä käyntiin.

Kyllä monessa asiassa yksinkertainen järjestelmä on paras, mutta ei näissä akkukysymyksissä.
Pikkuveneessä voit ehkä tarkkuutta noudattamalla selvitä tuolla systeemillä, mutta isomassa veneessä on niin paljon muuttujia, että kukaan ei pysy mukana sähkötalouden hoidossa ilman selvää jakoa käyttöpuolen ja starttipuolen välillä.
Kuten tuossa edellä mainittiin, on tämä jakaminen havaittu tarpelliseksi jo vuosia sitten, joten "pyörää" ei kannata keksiä uudelleen.
Kun kyseessä on ihminen (eikä latauksen jakaja) on aivan varmaa, että joku päivä kun sitä ylimääräistä akkua tarvitaan tosipaikassa, on se tyhjä, koska joku unohti sen ladata.
Sitten ollaan tuuliajolla johonkin - mahdollisesti pahaan paikkaan.
Oli hyvä asia että tästä tehtiin oma keskusteluketju, sillä veneilijöissä on varmasti vielä niitä, jotka eivät ole täysin perillä näistä akkuasioista.
Jokaisen veneenomistajan - miksei gastinkin tulisi lukea täältä netistä löytyvä STEK:n opas: Vene ja sähkö. Siellä on tärkeätä tietoa veneen sähköasioista - perusteellisesti myös akuista.

Meillä on akut jaettu yhteen starttiakkuun ja kolmeen kulutukseen. En vaan tiedä mihin sitä starttiakkua tarvittaisi? Muutama kesä on jo mennyt siihen että se starttiakku on unohdettu ja käytetään kaikkiin vaan ne kolme kulutusakkua. Aurinkopaneelit lataa ja konetta ei tarvitsee käyttää ollenkaan. Jääkaappi päällä vesillelaskusta nostoon (=vappu-lokakuun alkuun). Eilen kone oli käytössä pari minuuttia, lähinnä tyhjäkäynnilla, joten latausta ei voinut olla paljon. Akkujen lautausta seuraan akkumonitorilla ja kesällä se näytti yleensä 12.8v. Eilen kahden yön jälkeen lämppäri päällä niin 12.5v. Kun lähdetään liikkeelle ensi perjantaina niin olen aika varma että on taas 12.8v.
Ylimääräisiä akkukaapeleita on mukana ja niitä on käytettykin pari kertaa. Tosin siihen suuntaan että meidän akusta annetaan starttiapua. :)

Jos jännitemittari näyttää 12,8 V aurinkopaneelin lataessa akkuja, siitä voi päätellä ainoastaan, että akkuihin ei mene virtaa. Akun kapasiteettia jännitteen perusteella voi päätellä vain akusta, jota ei ole ladattu eikä käytetty vähän aikaan.

AkunVaraus kirjoitti:

Jos jännitemittari näyttää 12,8 V aurinkopaneelin lataessa akkuja, siitä voi päätellä ainoastaan, että akkuihin ei mene virtaa. Akun kapasiteettia jännitteen perusteella voi päätellä vain akusta, jota ei ole ladattu eikä käytetty vähän aikaan.

Lue lisää

Totta. Täyden akun jännite on noin 12,8V ja jotta se voidaan saavuttaa, pitää latausjännitteen olla tuo noin 14V. Se, että latauksessa mittaa 12... alkuisia jännitteitä viittaa siihen, ettei lataus toimi kunnolla tai ollenkaan.

Viikolla nyta kun käyn katsomaas miten vene voi on aurinko aika alhaalla ja vene varjossa. Joten latausta ei enää ole (tai niin vähän että sillä ei ole merkitystä), silloin 12.8v Auringossa aina yli 13v ja enemmän mitä tyhjemmät akut ovat. Kun ei yleensä yön aikana on käytetty kun jotain 10% kapasiteetistä niin ei ne niin paljon ottaa vastaan. Sama ei ole väliä millainen laturi koneessa on, ei se lataa täysillä.

AkunVaraus kirjoitti:

Jos jännitemittari näyttää 12,8 V aurinkopaneelin lataessa akkuja, siitä voi päätellä ainoastaan, että akkuihin ei mene virtaa. Akun kapasiteettia jännitteen perusteella voi päätellä vain akusta, jota ei ole ladattu eikä käytetty vähän aikaan.

Lue lisää

Jos jääkaappi on päällä koko kesän ja energiaa aina vaan riittää eikä akut keitä ja tätä on jatkunut jo useamman kesän, on hiustenhalkominen jännitteestä ja koko jännitteen mittaaminenkin tarpeetonta. Tuntematta aurinkokennojen tyyppiä ja kapasiteettia, aurinkokennojen jännitteensäädintä, jääkaapin ja muiden kuluttajien tehoa, voi albinnovisti sanoa, että energian tuotanto on riittävä (kuten RR:n moottorin teho).

Vanhamin tapa on varsin hyvä ja ratkaisee monta ongelmaa vähillä komponenteilla. Joskus oli niin, ettei halpa ja hyvä sopinut samaan lauseeseen.

Meillä hommat kiiskistää usein investointihalukkuudesta ja yritetään tehdä niillä komponenteilla, joita sattuu käsillä olemaan!

Se cross kytkin on suhteellisen tarpeeton ja lähinnä vaarallinen kun sen joku kääntää joskus päälle ja unohtuu niin sitten joku kerta jossain merellä ei starttaa kun kaikki akut on käytetty tyhjiksi.

Kytkimen sijasta veneeseen voi laittaa apukaapelit joilla yhdistää akut tarvittaessa tai sitten vaihtaa kengät keskenään jos akut on lähekkäin ja kaapelit riittää.

starttijahupi kirjoitti:

Se cross kytkin on suhteellisen tarpeeton ja lähinnä vaarallinen kun sen joku kääntää joskus päälle ja unohtuu niin sitten joku kerta jossain merellä ei starttaa kun kaikki akut on käytetty tyhjiksi.

Kytkimen sijasta veneeseen voi laittaa apukaapelit joilla yhdistää akut tarvittaessa tai sitten vaihtaa kengät keskenään jos akut on lähekkäin ja kaapelit riittää.

Lue lisää

Ei sen cross kytkimen kahva tarvitse olla paikallaan. Itselläni se on navigointipöydän laatikossa. Ei ole vielä koskaan tarvittu mutta sieltä löytyy helposti kos tarvitsee

starttijahupi kirjoitti:

Se cross kytkin on suhteellisen tarpeeton ja lähinnä vaarallinen kun sen joku kääntää joskus päälle ja unohtuu niin sitten joku kerta jossain merellä ei starttaa kun kaikki akut on käytetty tyhjiksi.

Kytkimen sijasta veneeseen voi laittaa apukaapelit joilla yhdistää akut tarvittaessa tai sitten vaihtaa kengät keskenään jos akut on lähekkäin ja kaapelit riittää.

Lue lisää

Tähän asti crossover-kytkin on ollut totaalisen tarpeeton. Olen ihan sen vieressä istunut tunninkin eikä se ole elettäkään tehnyt hyökätäkseen, joten ei se kovin vaarallinen voi olla. Ei vaiskaan, kaikki joutavat kytkennät lisäävät vahingon riskiä.

Virhekäytön mahdollisuudesta huolimatta itse suosin veneessä kiinteitä asennuksia irtokaapelien sijaan, jotka nekin virheellisesti käytettynä mahdollistaa kipinöinnin tai oikosulun. Propellihattuhan laittaa kytkimen lukon tai työkalun käytön taakse, jolloin taas avain tai työkalut ovat kadoksissa.

Oli sitten kytkin tai kaapelit, niin jossain pän syövereissä olisi hyvä olla toimintasuunnitelma, jos kone ei starttaa. Ettei vain tulisi äkkiä tehtyä jotain.

Miten ollakaan, olen päätynyt vanhamin kanssa täysin identtiseen ratkaisuun sen älykkäämmän sepelimyllyn kera. Vanhamin kanssa en ole aiheesta keskustelua käynyt.

Se cross-over -kytkin on akkulaatikon kyljessä ja sen avain roikkuu narussa. Kytkintä ei siis ole mitään mahdollisuutta kääntää vahingossa päälle. Ja tarve sen kytkimen käyttöön on niin erikoinen tilanne, ettei ole pelkoa sen jäämisestä väärään asentoon käytön jälkeen. Ei sitä tähän mennessä ole vielä tarvittukaan.

Kytket ne hupiakut rinnan ja sinulla on normaali kaksiakkusysteemi ja yllä annetut ohjeet pätevät. Vuosikausia minulla oli kaksi hupiakkua omien kytkimiensä takana, mutta se oli aivan tarpeeton monimutkaistus.

Toiveesi ei ole kovinkaan hyvä lähtökohta. Starttiakku on aina täynnä tai sitten se on rikki. Ei sitä ole tarpeen mitenkään ensisijaisesti ladata, kun ei siitä mitään kulutustakaan oteta mitättömän lyhytty starttausta lukuunottamatta.

Vaikeaa on asettua jonkun muun purjehduskenkiin. Kytkentä riippuu jonkin verran virrantarpeesta, latausajasta ja investointihalukkuudesta.

Meillä haluttiin pitää moottori ja sen johdotus lähes kokonaan irrallaan hupipuolesta, jolloin lataus starttiakkuun tapahtuu startin kaapelia pitkin ja hupiakkuun startin pääkatkaisijasta releen kautta, mikä sopi johtojen vetoon hyvin. Hupiakkujen lataus ei ole paras mahdollinen, mutta meille riittävä.

Maasähkölaturissa voi olla yksi tai useampi ulostulo. Jos vain yksi, niin lataisin vain hupiakkuja. Paneelilla lataisin vain hupiakkuja.

Hupiakut olisi samanlaiset ja yhtä vanhat kytkettyinä toisiinsa. Starttiakku erotetaan hupipuolesta releellä tai diodeilla.

Varsinaiseen kytkentään en oikeastaan ota muuta kantaa kuin, että toteutus pitää ymmärtää perusteineen teki sen itse tai joku muu.

Olipa pitkästi kirjoitettu, ettei ole ideaa...

Hyvä Höyryvasara, nyt sitten luet nämä ketjussa esiin tuodut ohjeet huolella, sillä niissä on kerrottu kaikki oleellinen toimivasta järjestelmästä.
Hyväkuntoinen starttiakku kestää useita starttauksia, ennenkuin se vaatii latausta, joten siitä sinun ei tarvitse kantaa huolta.
Jos valitset releen, joka on tietysti halvin ratkaisu erottamaan startti ja käyttöpuolen, niin homma kyllä toimii.
Diodien ominaisuudet ovatkin jo tulleet hyvin esiin tässä ketjussa, joten niistä ei sen enempää.
Tuossa edellä oli linkki Mastervoltin elektroonisesta jakajasta, mutta sieltä samasta liikkeestä löytyy myös halvempi Cristekin laite, joka myös huolehtii, että molemmat akut ovat aina täynnä - ilman mitään vahtimista.
Se aurinkopaneelin voit kytkeä suoraan käyttöakkuun, tietenkin säätimen kautta. Asenna oikeankokoinen sulake sinne säätimen ja akun välille, niin saat siitä myös sen piirin tarvittaessa katkaistua.
Nyt vain sitten valitsemaan itseä miellyttävä ratkaisu :)

Nuo Sterlingin jakajat on fiksuja ja suhteellisen sopuhintaisia. Ne on mikroprosessoriohjattuja releiköitä, jotka huolehtivat latauksen jakamisen ilman mainittavaa jännitehäviötä.

http://www.heater.fi/fi/energia/akut-ja-akkujen-hallinta/latausohjaimet-ja-jakajat/sterling-prosplit-akkujakajat.html

Jos omassa käytössäsi virtaa riittää, pannu starttaa eikä akut vahingossa tyhjene, niin tuo on sinulle paras kytkentä. Diodeja ja jakajia tarvitset enää vesilintujen tarkkuusheiton harjoitteluun.

Samanlainen "viritys" ollut käytössä yli 20 vuotta. Ei ole akut tyhjenneet omia aikojaan. Hupiakku jääkaapille ja muuhun käyttöön.
Jokainen värkkää omat virityksensä.

Samanlainen minulla ja on lisäksi myös starttiakussa pikku paneeli , joten se on aina täynnä. On helppo sydeemi.

>>mikä vika yksinkertaisessa systeemissä on ? Mekaaninen kytkin
Sehän on kerrottu jo ketjun aloitusviestissä:
"- voi unohtua väärään asentoon, jolloin hupiakku voi jäädä lataamatta tai käynnistysakku purkaantua"

Jokainen tekee omalla tavallaan, mutta minä en halua juuttua saareen sen vuoksi, että olen ihan omaa typeryyttäni unohtanut tai söhlännyt kytkimen käytön.
Auton akun olen pari kertaa tyhjentänyt samalla tavalla typerehtien, se riittää...

Tuossa yksinkertaisessa systeemissä kaikkien akkujen tulee olla samanlaisia, jotta ne latautuisivat täyteen. Käynnistysakuksi riittää yleensä pienempi akku ja hupipuolella tarvitaan enemmän energiaa. Joudutaan siis hankkimaan joko turhan iso käynnistysakku tai hupipuolelle useampia pieniä akkuja. Kytkimen käänteleminen täytyy tulla selkäytimestä, jottei joudu ottamaan mäkistarttia.

"Kytkimen käänteleminen täytyy tulla selkäytimestä, jottei joudu ottamaan mäkistarttia."
Voi voi ja vielä mäkistartti moottoriveneellä. On merellä joskus aika "mäkistä" mutta startti ei onnistu.

C1R kirjoitti:

Tuossa yksinkertaisessa systeemissä kaikkien akkujen tulee olla samanlaisia, jotta ne latautuisivat täyteen. Käynnistysakuksi riittää yleensä pienempi akku ja hupipuolella tarvitaan enemmän energiaa. Joudutaan siis hankkimaan joko turhan iso käynnistysakku tai hupipuolelle useampia pieniä akkuja. Kytkimen käänteleminen täytyy tulla selkäytimestä, jottei joudu ottamaan mäkistarttia.

Lue lisää

Ei tarvitse olla samanlaisia, varsinkaan kooltaan, rinnankytkennässä. Aivan hienosti latautuu 50 Ah ja 200 Ah akku rinnakkain kytkettynä.

Raum kirjoitti:

"Kytkimen käänteleminen täytyy tulla selkäytimestä, jottei joudu ottamaan mäkistarttia."
Voi voi ja vielä mäkistartti moottoriveneellä. On merellä joskus aika "mäkistä" mutta startti ei onnistu.

Lue lisää

Siis sopii vain ihmisille, jotka eivät koskaan erehdy.
Oletko muuten kuullut, että on kahdenlaisia ihmisiä, niitä, jotka ovat erehtyneet ja niitä, jotka valehtelevat ;D

Joakim1 kirjoitti:

Ei tarvitse olla samanlaisia, varsinkaan kooltaan, rinnankytkennässä. Aivan hienosti latautuu 50 Ah ja 200 Ah akku rinnakkain kytkettynä.

Olin väärässä, mielessä pyöri jostain syystä sarjakytkentä, vaikkei se liity tähän mitenkään.

EiVirheitäMuttaValheita kirjoitti:

Siis sopii vain ihmisille, jotka eivät koskaan erehdy.
Oletko muuten kuullut, että on kahdenlaisia ihmisiä, niitä, jotka ovat erehtyneet ja niitä, jotka valehtelevat ;D

Lue lisää

Terveisiä vaan ittelles.