Genoan säätö vähänkään reilumassa tuulessa on voimalaji, tarkoitan siis vaunun siirtoa jaluskiskolla. Olen nähnyt muutamassa veneessä asennetun jonkinmoiset plokiviritykset säätöä helpottamaan.
Mahtaako tämän palstan purjehtioilla olla kokemusta noista virityksistä?
Usein tulee mieleen että ennemmin säätäis purjeen jaluskulmaa ylöspäin kuin reivais rullalle, mutta ajatus tympäisee siitä että pitäis lähteä painimaan jalusköyden kanssa kannelle. Genoa on minulla liki 50m2.
Tiedän että jaluksen löysyttäminen helpottaa säätöä ja niin olen tehnykkin, mutta sitte vastaavasti purje tempoilee ja lepattaa ikävästi.
Kertokaas kokemukset säätötilanteista.
genoan jalustaminen ja säätö
MrGenoa
47
2205
Vastaukset
- seppomartti
Jos on noin iso purje ilman vaunun säätöä taljalla niin toinen vaunu auttaisi. Vapaa vaunu oikeaan kohtaan ja skuutin vaihto..tai taljan rakentaminen jälkikäteen.
- dn87dx6x
Jos on kaksi vaunua, niin miksei pidetä molemmissa jalus kireänä. Toinen purjeen jaluskulman alle säätämään takaliikin kireyttä, ja toinen mahdollisimman takana säätämään alaliikin kireyttä. Sitten voi puuskissa päästää pelkkää takaliikkiä menettämättä nousukykyä, kun alaliikki pysyy säädössään. Tällöin myös jaluskuormat ovat pienempiä ja helpommin säädettäviä, koska jakautuvat aina kahdelle köydelle.
- seppomartti
dn87dx6x kirjoitti:
Jos on kaksi vaunua, niin miksei pidetä molemmissa jalus kireänä. Toinen purjeen jaluskulman alle säätämään takaliikin kireyttä, ja toinen mahdollisimman takana säätämään alaliikin kireyttä. Sitten voi puuskissa päästää pelkkää takaliikkiä menettämättä nousukykyä, kun alaliikki pysyy säädössään. Tällöin myös jaluskuormat ovat pienempiä ja helpommin säädettäviä, koska jakautuvat aina kahdelle köydelle.
Kahta skuuttia voi käyttää mutta tarvitaan kaksi vinssiä tai lukot molemmille skuuteille. Tuskin kukaan viitsii tuplaskuuteilla rutiinisti luovia vaan säätää mieluummin skuuttipisteen hieman optimaalista taaemmaksi jos on ko keulapurjeelle on liian kovia puuskia.
Tuplaskuutista on parempi hyöty, jos veneessä on alumiininen varvaslista, mikä mahdollistaa ulomman skuuttipisteen. Silloin voi mutkaisella luovireitillä esim saaristossa skuutata toisella skuutilla varvaslistaan reitin auetessa strekiksi.
- TahtooTietää
Kertokaas kokemattomalle, miten genuan jaluspistettä pitäisi säätää. Minulla se on aina melko takana, mutta purjemaakari oli piirtänyt purjeeseen valmiiksi viivan osoittamaan köyden suuntaa ja se osoittaisi huomattavasti edempänä olevaan jaluspisteeseen.
- säätöä
Säädetään siten, että vene kulkee mahdollisimman hyvin eikä kallistu liikaa.
Kovemmassa kelissä siis taaksepäin, ja kevyemmällä eteenpäin pitkittäisellä kiskolla. Poikittaisella kiskolla luovilla sisäänpäin ja sivutuulella ulospäin. Barberia käyttäen tai lentävällä jalusplokilla voi toteuttaa sekä poikittaisen että pitkittäisen jaluskiskon säädöt.
Lisäksi rullagenuoissa saattaa olla tarvetta siirtää jaluspistettä sisäänrullattaessa eteenpäin, ja avattaessa taaksepäin. Mitä lähempänä kantta jaluskulma täydellä purjeella on sitä enemmän säätöä tarvitaan. - Tällälailla
Sopiva aloituskohta on sellainen missä köyden linja osoittaa purjeen etuliikin puoliväliin. Tuo purjeen viiva osoittanee tuota suuntaa. Jos sitten ylhäällä ja alhaalla olevat langat käyttäytyvät eri lailla säädetään purjeen kiertoa siirtämällä jaluspistettä. Esimerkiksi, jos purjetta kiristettäessä alempi ulkolanka irtoaa ennen ylempää, tarkoittaa se, että yläosa avautuu liikaa. Tällöin takaliikkiä pitää kiristää siirtämällä jaluspistettä eteen päin.
- TahtooTietää
säätöä kirjoitti:
Säädetään siten, että vene kulkee mahdollisimman hyvin eikä kallistu liikaa.
Kovemmassa kelissä siis taaksepäin, ja kevyemmällä eteenpäin pitkittäisellä kiskolla. Poikittaisella kiskolla luovilla sisäänpäin ja sivutuulella ulospäin. Barberia käyttäen tai lentävällä jalusplokilla voi toteuttaa sekä poikittaisen että pitkittäisen jaluskiskon säädöt.
Lisäksi rullagenuoissa saattaa olla tarvetta siirtää jaluspistettä sisäänrullattaessa eteenpäin, ja avattaessa taaksepäin. Mitä lähempänä kantta jaluskulma täydellä purjeella on sitä enemmän säätöä tarvitaan.Öh... Noin vaikeatajuista vastausta ei ole taidettu ennen nähdä. Ainoa, mistä jotain tajusi, oli "kovemmassa kelissä taaksepäin ja kevyemmässä eteenpäin".
Poikittainen kisko? Barberi? Lentävä jalusploki?
Sori nyt vaan. Hyvää varmaan tarkoitit, mutta ei tuo oikein auennut. - gurun.ohjeet
Tällälailla kirjoitti:
Sopiva aloituskohta on sellainen missä köyden linja osoittaa purjeen etuliikin puoliväliin. Tuo purjeen viiva osoittanee tuota suuntaa. Jos sitten ylhäällä ja alhaalla olevat langat käyttäytyvät eri lailla säädetään purjeen kiertoa siirtämällä jaluspistettä. Esimerkiksi, jos purjetta kiristettäessä alempi ulkolanka irtoaa ennen ylempää, tarkoittaa se, että yläosa avautuu liikaa. Tällöin takaliikkiä pitää kiristää siirtämällä jaluspistettä eteen päin.
Skuutipisteen säätö niin, että langat irtoavat samaan aikaan alhaalta ylhäältä on perinteinen ohje, jonka tunnettu purjeentekijä on täysin toimimattomaksi todennut. Oikea tapa olisi laittaa purjeen yläosaan puolen jänteen kohdalle langat ja säätää niiden mukaan.
Toinen hänen mielipiteensä oli, ettei skuutipiste voi olla liian takana, riittävästi kiristämällä purje lopulta asettuu aina oikein. Tuota ohjetta pitänee soveltaa kohtuudella. - in.finnish
TahtooTietää kirjoitti:
Öh... Noin vaikeatajuista vastausta ei ole taidettu ennen nähdä. Ainoa, mistä jotain tajusi, oli "kovemmassa kelissä taaksepäin ja kevyemmässä eteenpäin".
Poikittainen kisko? Barberi? Lentävä jalusploki?
Sori nyt vaan. Hyvää varmaan tarkoitit, mutta ei tuo oikein auennut.Tuo taisi olla hieman racing-orientoitunut juttu, mutta sellaisena aivan peruskauraa. Aiemmin raasereissa oli yleisesti pari pitkittäistä kiskoa ja niiden välissä lyhyt poikittainen. Skuutipisteen pystyi siis säätämään mihin hyvänsä kiskojen välisellä alueella, ei vain pitkittäissuunnassa. Modernimpi ratkaisu on inhauler, eli köysi, jolla purjetta vedetään skuutikiskolta lähemmäs keskilinjaa. Varsinkin fokkaveneissä inhauler on riittävä säätömenetelmä. Barberi on tavallaan inhauleria yleisempi säätö, eli heittoplokin kautta tuleva köysi, jolla purjeen skuutikulmaa voidaan säätää vapaavalintaiseen suuntaan tarpeen mukaan riippuen siitä, mihin heittoploki kiinnitetään.
- seppomartti
gurun.ohjeet kirjoitti:
Skuutipisteen säätö niin, että langat irtoavat samaan aikaan alhaalta ylhäältä on perinteinen ohje, jonka tunnettu purjeentekijä on täysin toimimattomaksi todennut. Oikea tapa olisi laittaa purjeen yläosaan puolen jänteen kohdalle langat ja säätää niiden mukaan.
Toinen hänen mielipiteensä oli, ettei skuutipiste voi olla liian takana, riittävästi kiristämällä purje lopulta asettuu aina oikein. Tuota ohjetta pitänee soveltaa kohtuudella."Toinen hänen mielipiteensä oli, ettei skuutipiste voi olla liian takana, riittävästi kiristämällä purje lopulta asettuu aina oikein"
Harvinaisen huono mielipide. Aina kun kurssi käntyy avoimemmaksi, on skuuttipiste liian takana. Kiristämällä lisää purje ei "asetu oikein"
Jos kaikki virtauslangat ovat kiinni yhtaikaa ja irtoavat alhaalta ja ylhäältä yhtä aikaa, niin mikä skuuttipisteessä on väärin?. Mihin suuntaan kölilinjassa pitäisi siirtää?. Onko joku uusi vortexoppi taka-ajatuksena? in.finnish kirjoitti:
Tuo taisi olla hieman racing-orientoitunut juttu, mutta sellaisena aivan peruskauraa. Aiemmin raasereissa oli yleisesti pari pitkittäistä kiskoa ja niiden välissä lyhyt poikittainen. Skuutipisteen pystyi siis säätämään mihin hyvänsä kiskojen välisellä alueella, ei vain pitkittäissuunnassa. Modernimpi ratkaisu on inhauler, eli köysi, jolla purjetta vedetään skuutikiskolta lähemmäs keskilinjaa. Varsinkin fokkaveneissä inhauler on riittävä säätömenetelmä. Barberi on tavallaan inhauleria yleisempi säätö, eli heittoplokin kautta tuleva köysi, jolla purjeen skuutikulmaa voidaan säätää vapaavalintaiseen suuntaan tarpeen mukaan riippuen siitä, mihin heittoploki kiinnitetään.
Ei oikein vieläkään valkene. Ihan kuin olisi enemmän liikkuvia osia kuin olen livenä nähnyt. Mulla on ruffin vieressä kummallakin puolella kisko, jossa sellainen tappilukittu vaunu kulkee veneen pitkittäissuunnassa ja sen plokin kautta tulee skuuttiköysi genuan takakulmasta vinssille. Tarkoittaako tuo barberi samaa?
- TahtooTietää
in.finnish kirjoitti:
Tuo taisi olla hieman racing-orientoitunut juttu, mutta sellaisena aivan peruskauraa. Aiemmin raasereissa oli yleisesti pari pitkittäistä kiskoa ja niiden välissä lyhyt poikittainen. Skuutipisteen pystyi siis säätämään mihin hyvänsä kiskojen välisellä alueella, ei vain pitkittäissuunnassa. Modernimpi ratkaisu on inhauler, eli köysi, jolla purjetta vedetään skuutikiskolta lähemmäs keskilinjaa. Varsinkin fokkaveneissä inhauler on riittävä säätömenetelmä. Barberi on tavallaan inhauleria yleisempi säätö, eli heittoplokin kautta tuleva köysi, jolla purjeen skuutikulmaa voidaan säätää vapaavalintaiseen suuntaan tarpeen mukaan riippuen siitä, mihin heittoploki kiinnitetään.
Kiitos selityksestä. En tiennyt, että tuollaisia poikittaiskiskoja on. Mutta vielä jäi epäselväksi, että tuleeko noissa ratkaisuissa siis useita säätököysiä purjeelle?
- ssppss
10-14 kirjoitti:
Ei oikein vieläkään valkene. Ihan kuin olisi enemmän liikkuvia osia kuin olen livenä nähnyt. Mulla on ruffin vieressä kummallakin puolella kisko, jossa sellainen tappilukittu vaunu kulkee veneen pitkittäissuunnassa ja sen plokin kautta tulee skuuttiköysi genuan takakulmasta vinssille. Tarkoittaako tuo barberi samaa?
Ei tarkoita saamaa. Barberi ja skuutti eivät ole sama asia
- ei.huono
seppomartti kirjoitti:
"Toinen hänen mielipiteensä oli, ettei skuutipiste voi olla liian takana, riittävästi kiristämällä purje lopulta asettuu aina oikein"
Harvinaisen huono mielipide. Aina kun kurssi käntyy avoimemmaksi, on skuuttipiste liian takana. Kiristämällä lisää purje ei "asetu oikein"
Jos kaikki virtauslangat ovat kiinni yhtaikaa ja irtoavat alhaalta ja ylhäältä yhtä aikaa, niin mikä skuuttipisteessä on väärin?. Mihin suuntaan kölilinjassa pitäisi siirtää?. Onko joku uusi vortexoppi taka-ajatuksena?Kyseessä on kuitenkin henkilö, jonka osaaminen on kerta kaikkiaan kiistämätön. Ei siinä mitään ihmeellistä vortexoppia ole. Pitää vain pitää huolta siitä, että solassa purjeen yläosan virtaus pysyy kiinni, silloin skuutaus on oikein. Purjeessa saa ja siinä pitääkin olla vekki alaliikissä vanttia vasten kryssillä.
- seppomartti
ei.huono kirjoitti:
Kyseessä on kuitenkin henkilö, jonka osaaminen on kerta kaikkiaan kiistämätön. Ei siinä mitään ihmeellistä vortexoppia ole. Pitää vain pitää huolta siitä, että solassa purjeen yläosan virtaus pysyy kiinni, silloin skuutaus on oikein. Purjeessa saa ja siinä pitääkin olla vekki alaliikissä vanttia vasten kryssillä.
No olipa kuinka kiistämättömän viisas guru vain, niin missä pihvi?. Miten hän on todennut toimimattomaksi virtauslangat. Ja mistä löytänyt viisauden, ettei skuuttipiste voi olla liian takana vaan purje asettuu aina oikein. Ei kaikea kannata uskoa, jos ei ymmärrä.
- ei.huono
seppomartti kirjoitti:
No olipa kuinka kiistämättömän viisas guru vain, niin missä pihvi?. Miten hän on todennut toimimattomaksi virtauslangat. Ja mistä löytänyt viisauden, ettei skuuttipiste voi olla liian takana vaan purje asettuu aina oikein. Ei kaikea kannata uskoa, jos ei ymmärrä.
Tottahan se on, että riittävän kovaa taaksepäin vetämällä myös takaliikki kiristyy. Tietenkin alaliikissä on voi silloin olla enemmän vetoa kuin se kestää, kohtuutta siis noudatettava. Virtauslangatkin toki toimivat, mutta niiden lisäksi pitää virtauksen olla myös solassa oikein ja sitä hallitaan tietenkin purjeen twistillä. Oppi on se, ettei virtauslankojen avulla pidä säätää skuutipistettä. Ei noissa mitään ole, mitä ei ymmärtäisi, asioita vain joskus pitää oppia ajattelemaan uudella tavalla.
- seppomartti
ei.huono kirjoitti:
Tottahan se on, että riittävän kovaa taaksepäin vetämällä myös takaliikki kiristyy. Tietenkin alaliikissä on voi silloin olla enemmän vetoa kuin se kestää, kohtuutta siis noudatettava. Virtauslangatkin toki toimivat, mutta niiden lisäksi pitää virtauksen olla myös solassa oikein ja sitä hallitaan tietenkin purjeen twistillä. Oppi on se, ettei virtauslankojen avulla pidä säätää skuutipistettä. Ei noissa mitään ole, mitä ei ymmärtäisi, asioita vain joskus pitää oppia ajattelemaan uudella tavalla.
Jos vain mielipiteen tasolla keskustellaan, niin olen juuri päin vastaista mieltä. Virtauslankojen avulla skuuttipistettä ja purjeita säädetään, jotta koko etuliikki saadaan vetoon eli skuuttipiste ja tvisti oikein.. Yksi tavallisimmista virheistä on juuri liian takana oleva skuuttipiste ja avotuulissa genoan yläosasa liehuu vetämättä. Ilman lankoja on vaikea arvioida oikeaa tvistiä ja välttää liian kireää skuuttausta. Yllä/alla skuuttipisteen valinta skuutin suuntaa arvioimalla on virtauslankoja huonompi ja karkeampi metodi. Genoan takaliikissä pidän samanlaisia lankoja kuin ison takaliikissä. Lisäksi myös ison keskiosassa.
Muistettakoon lisäksi, että aloittajan keulapurje on 50m2. Vähänkään reippaammassa tuulessa skuuttia jalalla painamalla ei voi skuuttipistettä säätää ja taljakin pitää olla tosi tehokas toimiakseen. - Joakim1
ei.huono kirjoitti:
Tottahan se on, että riittävän kovaa taaksepäin vetämällä myös takaliikki kiristyy. Tietenkin alaliikissä on voi silloin olla enemmän vetoa kuin se kestää, kohtuutta siis noudatettava. Virtauslangatkin toki toimivat, mutta niiden lisäksi pitää virtauksen olla myös solassa oikein ja sitä hallitaan tietenkin purjeen twistillä. Oppi on se, ettei virtauslankojen avulla pidä säätää skuutipistettä. Ei noissa mitään ole, mitä ei ymmärtäisi, asioita vain joskus pitää oppia ajattelemaan uudella tavalla.
No ei se takaliikki kiristy suoraan taakse vetämällä ellei purjeen alaosa veny merkittävästi. Tietysti tuollainen tilanne, jossa rustit on sen verran ulkona, että genuan alaliikki on pakko kiristää mutkalle on ehkä vähemmän herkkä skuuttipisteelle.
Siitä olen osin samaa mieltä, että etureunan virtauslangat eivät ole paras skuuttipisteen säätöväline kryssillä. Takaliikin muoto on oleellisempi tieto ja kun tehoa pitää jo vähentää, on takaliikkiä avattava tai vaihdettava purjetta. Yleensäkin virtauslangat ovat toissijainen trimmiapu verrattuna siihen miten joku trimmi toimii lokista ja naapuriveneistä katsottuna. Nopein on paras muoto, vaikka langat olisivat "väärin". Kun nopein muoto ko. keliin löytyy, se toistetaan merkkien avulla. Merkeistä oleellisin on mielestäni takaliikin paikka ylimmän saalingin korkeudella. Fokkaveneessä tuossa auttaa merkit saalingissa ja genuaveneissä on vain arvioitava eteäisyyttä saalingin päästä. Ikävän usein genualla kiinni saalingissa on paras eli saalingit (ja rustit) ovat parhaan trimmin tiellä.
- Oldsailor
Omassa toppirikatussa puolitonnarissa on puolitoista metriä pitkä kiskot genuan vaunulle ja kaukaloon vedetyt säätököydet. Jaluspistettä pystyy siis helposti muuttamaan. Erittäin hyvä systeemi, joka yhdessä 30 neliön radialleikatun genuan kanssa pelittää hyvin. Toki häviää erillisille keulapurjeille, mutta ohittaa käytön mukavuudessa. Todennäköisesti olisi myös kisatilanteessa nopeampi, kun ei tarvitse sählätä purjeiden vaihdon kanssa.
Kovimmat tuulet, missä olen seilannut ovat olleet 14-15 ms. Kakkosreivi isoon, genuun 12 kierrosta ja jaluspiste etummaiseen asentoon, niin hienosti menee.- old_too
Purjeenvaihto kilpailussa ei ole mitään sähläystä, eikä se hidasta menoa. Takuuvarmasti purjeen vaihto on nopeampi vaihtoehto osittain rullattuun purjeeseen verrattuna, siitä ei ole mitään epäilystä. Eipä tietenkään ole epälystäkään siitä, etteikö rullapurje olisi helpompi vaihtoehto.
Kovin tuuli, missä olen seilannut, on kolmosgenua ja iso kolmosreivissä yli 20 m/s tuulessa. Kolmosgenua ja ja kaksi reiviä toimii 15 m/s tuuleen saakka. Skuutipisteen säädössä on nelinkertainen talja, mutta jo keskituuliin mennessä siitä loppuu voima kesken ja skuutia pitää löysätä säätöä varten.
- applix
Plokiviritys eli säätötalja on huomattavasti helppokäyttöisempi systeemi kuin perinteinen "jousitappi". Tosin jaluspisteen siirto eteenpäin kun skuutti on kireällä vaatii tälläkin systeemillä isot voimat, tai se ei onnistu ilman skuutin löysäämistä.
Nyrkkisääntönä skuuttipisteen sijainnille on minulla se että skuutin kulma on 45-60 astetta vaakatasoon nähden. Jos se on loivempi kuin 45 astetta, se on liian takana.
Hifistelyyn on vielä tarkemmat säätökriteerit, mutta noilla olen pärjännyt matkapurjehduksilla. - ariel371
Mulla on reilut nelikymppinen genoa, kisko sivukannella ja ilman jalusplokin siirtotaljaa. Vaunun saa täysvedossakin viedyksi eteenpäin kun jaloilla sotkee köyttä vaunun etupuolelta alas ja siirtää vaunua sitten eteenpäin. Sama homma taaksepäin siirretäessä, eli plokiin kohdistuva ulosveto pois jalusta jaloin painamalla, lukko auki ja vaunu lähtee taaksepäin.
Olen katsonut taljasiirtosysteemejä eri veneissä ja ne tuntuvat usein aika heppoisilta, sekä rissat että vetonarut. Oletan että niistä useimpia käytetäessä jaluksesta pitää ensin päästää ainakin pääosa jalusköyden vedosta pois. Iso etu niissä tietenkin on ettei istumalaatikosta tarvitse poistua jaluspisteen säädön takia.- miten.leikattu
Mun genoa on paljon pienempi, mutta skuutin päällä voi jo keskituulella pomppia miten haluaa ilman, että saisi siitä merkittävää apua skuutipisteen siirtämiseen. Oleellinen tekijä taitaa siinä olla se, että skuutikulma on mulla leikattu lähelle kantta.
- 33-jalkaa
Tapilliset skuuttipisteet yleensä säädetään niin että säädetään aina vapaan skuutin puoleista lukkosta taakse tai eteen ja sitten seuraavalla halssilla voi verrata kumpaan suuntaan mentiin. Toki jalalla painamalla vedossa olevaa skuuttia rullaan vierestä skuutukulman puolelta saa lukon vapaaksi, mutta se toimii vain kevyellä kelillä.
- Sfäärinkuriiri
En minäkään säädä kiskoa kuin vapaalta puolelta. Ja ylipäätäänkään en kovin usein. Takana se tuntuu toimivan hyvin niissä keleissä, jolloin on mukava purjehtia - ja niillä suunnilla, joilla on mukava purjehtia. (Yli 5 m/s, sivutuulesta tiukkaan luoviin.)
Kevyellä sivumyötäisellä tai myötäisellä saatan siirtää vaunua eteenpäin. Usein en viitsi silloinkaan koska alkaa olla genaakkerin aika. Noissa oloissa vaunu siirtyy toki eteenpäin vedossakin. - Edellinen
Se on kyllä fokka, eli jos genualla täytyy enemmän säädellä, niin siihen en ota kantaa.
- Liukukiukku
Purjeen ollessa vedossa vaunun siirto on työlästä vaikka olisi talja, koska kisko ja vaunu ovat liukumalleja, jos olisi kuulalaakeroitu vaunu niin se helpottaisi liikuttelua. Ilman taljaa kuviteltu kuulalaakeroitu malli olisi tuskin sen helpompi kuin liukukiskokaan, mutta yhdessä taljan kanssa voisi ehkä pelittää.
Tuolta löytyy juttua tästäkin aiheesta
http://www.gransegel.se/bok/bok_kap6.htm - NoShitSherlock
Tämä keskustelu on ollut mielenkiintoista seurattavaa vähän aiheen ohi. Olen nimittäin vähän ihmetellyt joissain keskusteluissa esiintynyttä kiistaa siitä, tarvitseeko kannelle mennä purjehduksen aikana. Oma kokemus tukee ei-kannelle -puoluetta.
Mutta jos veneessä on barberhaulereita tai vastaavia ja jos skuuttiplokeja siirrellään kulussaollessa, niin silloinhan sinne varmaan pitää mennä.- Ihmetyksenfilosofiaa
Meni hiukan filosofian puolelle, mutta kun kerroit ihmetteleväsi ketjun sisältöä verrattuna toiseen ketjuun, niin ei tässä silti mitään ihmettelemistä ole. Ihemehän on semmonen jännä kaveri, että se katoaa pian sen jälkeen kun asia aukeaa, eli tapahtumalle tai tapahtumille löytyy looginen selitys. Omassa kirjoituksessasi on jo itsessään tekstiä mikä autaa hahmottamaan ko.juttua ja näin ihme on poissa.
- ei.tarvitse.mennä
"Mutta jos veneessä on barberhaulereita tai vastaavia ja jos skuuttiplokeja siirrellään kulussaollessa, niin silloinhan sinne varmaan pitää mennä."
Kumpikaan näistä ei vaadi kannellemenoa (jos on vähänkään tarkoitusta varten varusteltu vene). - turha.pelko
ei.tarvitse.mennä kirjoitti:
"Mutta jos veneessä on barberhaulereita tai vastaavia ja jos skuuttiplokeja siirrellään kulussaollessa, niin silloinhan sinne varmaan pitää mennä."
Kumpikaan näistä ei vaadi kannellemenoa (jos on vähänkään tarkoitusta varten varusteltu vene).Jiippaatteko spinnunkin istumalaatikosta käsin? Joku pelkää solmuja ja varmaan vähän useampi kannelle menoa, aivan turhaa molemmat. 6mR tai 8mR -veneen kiiltäväksi lakattu kansi on jo hiukan haasteellisempi keulagastille vaikkapa purjetta pienempään vaihtaessa, jolloin työpaikka on aivan keulassa. Normaalin avomerelle tarkoitetun veneen kansityössä ei ole suuriakaan haasteita. Joskus keula tosin on märkä paikka, maston luona pysyy vielä kuivana.
- NoShitSherlock
Ihmetyksenfilosofiaa kirjoitti:
Meni hiukan filosofian puolelle, mutta kun kerroit ihmetteleväsi ketjun sisältöä verrattuna toiseen ketjuun, niin ei tässä silti mitään ihmettelemistä ole. Ihemehän on semmonen jännä kaveri, että se katoaa pian sen jälkeen kun asia aukeaa, eli tapahtumalle tai tapahtumille löytyy looginen selitys. Omassa kirjoituksessasi on jo itsessään tekstiä mikä autaa hahmottamaan ko.juttua ja näin ihme on poissa.
No tuota samaahan minä tuossa koetin sanoa. Että tässä ketjussa tuli loogisenoloista selitystä toisessa ketjussa olleille kummallisen tuntuisille kommenteille. En varmaan ole ainoa, joka välillä on hämmästynyt jonkun toisen itsestäänselvyytenä sanomista asioista tai kokemuksista. Vaikkei niitä useinkaan tule julkisesti ihmetelleeksi.
Meidän veneessä ei ole tarvetta mennä kannelle. Ei ole spinnua. Rullagenua. - apuvvva
turha.pelko kirjoitti:
Jiippaatteko spinnunkin istumalaatikosta käsin? Joku pelkää solmuja ja varmaan vähän useampi kannelle menoa, aivan turhaa molemmat. 6mR tai 8mR -veneen kiiltäväksi lakattu kansi on jo hiukan haasteellisempi keulagastille vaikkapa purjetta pienempään vaihtaessa, jolloin työpaikka on aivan keulassa. Normaalin avomerelle tarkoitetun veneen kansityössä ei ole suuriakaan haasteita. Joskus keula tosin on märkä paikka, maston luona pysyy vielä kuivana.
Joo, kovin alkaa olla angtista touhua tämä nykyajan purjehdus. Solmuja ei osata, kannelle ei uskalleta mennä ja luovia ei haluta tai osata, kun väylätkin on niin ahtaita.
No, kukin harrastakoon tavallaan, ihmetyttää vaan... - NoShitSherlock
apuvvva kirjoitti:
Joo, kovin alkaa olla angtista touhua tämä nykyajan purjehdus. Solmuja ei osata, kannelle ei uskalleta mennä ja luovia ei haluta tai osata, kun väylätkin on niin ahtaita.
No, kukin harrastakoon tavallaan, ihmetyttää vaan...Ai mikä ihmetyttää? Mitä ihmeellistä siinä on, että jengi haluaa veneilyn olevan mukavaa, helppoa ja turvallista?
Esimerkin vuoksi, meidän seuraavaan veneeseen tulee ihan varmasti rullaiso. Sähkövinsseistä ei vielä olla tehty ratkaisua. Spinnu on hylätty jo kauan sitten edes mahdollisuuksien joukosta, mutta rullagenaakkerin suhteen ollaan avoimella mielellä. - Simmottis
apuvvva kirjoitti:
Joo, kovin alkaa olla angtista touhua tämä nykyajan purjehdus. Solmuja ei osata, kannelle ei uskalleta mennä ja luovia ei haluta tai osata, kun väylätkin on niin ahtaita.
No, kukin harrastakoon tavallaan, ihmetyttää vaan...Kommentoinnillasi kerroit enempi itsestäsi kuin kohteesta., mutta niinhän siinä usein käy.
- appuvva
Simmottis kirjoitti:
Kommentoinnillasi kerroit enempi itsestäsi kuin kohteesta., mutta niinhän siinä usein käy.
Mahdollisesti näin. Itselle nuo on päivänselvyyksiä, jotka kuuluu purjeveneilyyn erottamattomasti, enkä pidä niitä minään ihmeellisenä, saati sitten pelottavana tai vaikeana tai ikävänä.
Mitä tämä sitten minusta kertoo? Omasta mielestäni se, että olen normipurjehtija... - turha.pelko
appuvva kirjoitti:
Mahdollisesti näin. Itselle nuo on päivänselvyyksiä, jotka kuuluu purjeveneilyyn erottamattomasti, enkä pidä niitä minään ihmeellisenä, saati sitten pelottavana tai vaikeana tai ikävänä.
Mitä tämä sitten minusta kertoo? Omasta mielestäni se, että olen normipurjehtija...Tjooh, meitä taitaa olla sitten ainakin kaksi normipurjehtijaa. Epäilen vahvasti, ettemme ole ainoat. Tietysti meidän näkökulmasta katsoen ja aivan merelläkin katsoen myös "epänormipurjehtijoita" on useita.
- Ihmetyksenfilosofiaa
Ketjussa nro.1 on käsitelty aihetta; täytyykö purjetrimmaus järjestää niin, että kannelle ei tarvitse mennä. Ko.ketjussa porukka jakutuu kahtia, a-ja b-porukkaan. Porukka a ei mene kannelle mutta porukka b menee.
Ketjussa nro.2 keskustellaan keinosta jalustaa ja säätää genoa optimaalisesti ilman suuria voimanketuksia.
Ketjussa nro.2 herra x ehdottaa trimmaukseen konstia y. Konsti y edellyttää kannelle menoa.
Konsti y on kriittinen porukalle a, mutta ei porukalle b.
Jos herra x kuuluu porukkaan a ja kertoo käyttävänsä konstia y, niin silloin hän toimii epäloogisesti ja aiheuttaa syystäkin ihmetystä, mutta herra x ei ilmoita ketjussa nro.2 ketjun nro.1 kantaa.
Jos näiden kahden ketjun sisältö ihmetyttää ristiriitaisuudellaan, niin silloin olet ajatellut herra x.n kuuluvan porukkaan a, jota herra x ei siis ilmoittanut.- NoShitSherlock
Hauskaa joukko-oppia :)
Ainakaan minun kohdallani tosin ihmettely ei johtunut mistään epäloogisuuden huomaamisesta vaan ihan siitä, että en ollut aiemmin tiennyt mitään syytä, miksi sinne kannelle tarvitsisi mennä ja siitä kuitenkin jotkut eri ketjuissa puhuvat itsestäänselvyytenä. Tässä ketjussa sitten tuli siihen vähän selitystä ja siksi ilmaisin ilahtumiseni.
- seppomartti
Kun useimmilla on kannen myötäisesti leikattu rullagenoa niin ajatus, ettei kannelle silloin tarvitse mennä on perin väärä. Jokainen reivaus tai reivin avaus vaatisi skuuttipisteen siirron.
- nichtwerstehen
Mitä tarkoittaa "kannen myötäisesti leikattu"?
- selväkielistä
nichtwerstehen kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "kannen myötäisesti leikattu"?
Voisiko sanonta olla jotenkin tuon selvempi? Kannen myötäinen leikkaus on tietenkin sellainen, että purjeen alaliikki myötäilee kantta.
Joskus leikattiin purjeet niin, että skuutikulma oli jossain korkealla. Paljolti kankaiden vaatimattomat lujuudet sitä suosivat, voimat jakautuivat tasaisemmin takaliikin ja alaliikin välillä. Silloin skuutipistekin säilyy liki ennallaan kun vaihdetaan pienempään samanlaiseen tai laitetaan purjetta osin rullalle. Nykyisillä kankailla skuutin veto on paljon lähempänä takaliikin suuntaa ja skuutipistettä pitää siirtää purjeen kulman siirtyessä. Muutoin seuraa se itse asiassa varsin tavallinen näky kovemmassa tuulessa, monilla purjeen yläosa lepattaa jatkuvasti. - nichtwerstehen
selväkielistä kirjoitti:
Voisiko sanonta olla jotenkin tuon selvempi? Kannen myötäinen leikkaus on tietenkin sellainen, että purjeen alaliikki myötäilee kantta.
Joskus leikattiin purjeet niin, että skuutikulma oli jossain korkealla. Paljolti kankaiden vaatimattomat lujuudet sitä suosivat, voimat jakautuivat tasaisemmin takaliikin ja alaliikin välillä. Silloin skuutipistekin säilyy liki ennallaan kun vaihdetaan pienempään samanlaiseen tai laitetaan purjetta osin rullalle. Nykyisillä kankailla skuutin veto on paljon lähempänä takaliikin suuntaa ja skuutipistettä pitää siirtää purjeen kulman siirtyessä. Muutoin seuraa se itse asiassa varsin tavallinen näky kovemmassa tuulessa, monilla purjeen yläosa lepattaa jatkuvasti.En ymmärrä sitä, että tarkoitetaanko tuolla purjeen alareunan olevan kannen suuntainen vai lähellä kantta? "Myötäilee" on minusta sana, joka tarkoittaa hyvin lähellä olevaa, esim. "vartalonmyötäinen" vaate on "kurveja nuoleva". Mutta rullakeulapurjeen ja kannen välissähän on yleensä aika iso rako.
- selväkielistä
nichtwerstehen kirjoitti:
En ymmärrä sitä, että tarkoitetaanko tuolla purjeen alareunan olevan kannen suuntainen vai lähellä kantta? "Myötäilee" on minusta sana, joka tarkoittaa hyvin lähellä olevaa, esim. "vartalonmyötäinen" vaate on "kurveja nuoleva". Mutta rullakeulapurjeen ja kannen välissähän on yleensä aika iso rako.
Iso rako on hyvin suhteellinen käsite. Vanhassa mitre-cut -leikatussa se rako on ehkä kolme metriä. Siihen nähden rullalaitteen vaatima mitta on hyvinkin "tyköistuva" kannen suhteen.
- nichtwerstehen
selväkielistä kirjoitti:
Iso rako on hyvin suhteellinen käsite. Vanhassa mitre-cut -leikatussa se rako on ehkä kolme metriä. Siihen nähden rullalaitteen vaatima mitta on hyvinkin "tyköistuva" kannen suhteen.
Enpä ole sellaista purjetta koskaan nähnyt. Ei kai siis ihme, etten osannut myöskään ymmärtää kannenmyötäisyyttä, kun puuttui se vertailukohta.
Mutta kiitos siis selvennyksestä. - Joakim1
nichtwerstehen kirjoitti:
En ymmärrä sitä, että tarkoitetaanko tuolla purjeen alareunan olevan kannen suuntainen vai lähellä kantta? "Myötäilee" on minusta sana, joka tarkoittaa hyvin lähellä olevaa, esim. "vartalonmyötäinen" vaate on "kurveja nuoleva". Mutta rullakeulapurjeen ja kannen välissähän on yleensä aika iso rako.
En ota kantaa mikä on yleensä, mutta omassa veneessäni on kaksi rullafokkaa, jotka molemmat ovat aikalailla kantta myötäileviä, vaikka rullalaite onki kannen yläpuolella. Purjeen etukulma on ehkä 30-40 cm kannen yläpuolella, mutta skuuttikulma tulee niin lähelle skuuttikiskoa, että pitää muistaa tehdä solmu lyhyeksi. Puolessa välissä alaliikki on skuuttikulmaa lähempänä kantta. Toinen fokista on ilmeisesti tullut veneen mukana uutena ja toinen on edellisen omistajan ostama.
Ilman rullalaitetta käytettävät fokkani sen sijaan ovat kauempana kannesta skuuttikulman kohdalla, jotta ne saa inhaulattua ruffin päälle. Etuosa on toki vielä enemmän kantta myötäilevä.
Nykyään aika monessa veneessä on rullalaite kannen alla, jolloin etuosakin voi olla kantta myötäilevä.
- seppomartti
Verstehen oder nicht?. Sääli, että mitre cut on unholaan jäänyt. Voisi olla ihan käypä purjeentekotapa puuvillan poistuttuakin. Viimeisen kerran tapasin Karibialla purjehtiessa Baltic 39, missä oli Hoodin rullagenoa siten tehty ja latteaksi leikattu. Skuuttikulma oli varmaan miestä korkeammalla, muistutti sen ajan reacher genoaa mutta pussiton. Pussiton purje istui rullattuna nykypurjeita paremmin eikä skuuttipistettä juuri säädelty. Tehoa tietenkin menetettiin mutta siellä yleensä on reipas sivutuuli menipä pohjoiseen tai etelään. Oli siihen ympäristään hyvä lomapurje. Keveällä tuulella saisi tehoa rikaamalla douple head rikin kannen myötäisellä staysailillä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Laaja sähkökatko Sallilan verkossa!
Mä heräsin yhden maissa UPS:n piipittkseen, koska sähköt poikki ja on edelleen. Odottelin jonkun aikaa ja soitin vikanum371330- 601269
Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan
ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:2051084- 631045
Ampumisvälikohtauksen syynä kahden eri romanisuvun erimielisyydet
Ikaalislainen romaniseurue joutui tahtomattaan tulitaisteluun etelä-pohjalaisen romanisuvun kanssa. Tilanne ei ratkennu491018Hyviä tehokkaira vinkkejä erittäin pinttuneen wc pytyn puhdistukseen
Eli semmonen vuokra-asunnon pytty jossa hyvin sitkeään pi ttyny se vesiosa. Kloriittia olen liottanu yön yli ja yleispuh123786En nii kui tiiä yhtään
Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)57758Voiko "miehisen kunnian" käsitteen ohittaa?
Palstalla kovasti pidetään minua jollain tavoin sairaana, kun puhun miehisestä kunniasta. Voidaanko me siis täysin ohi144733- 52711
- 59687