Koska tietää spekuloivansa liian lähellä totuutta?

2.9.2016 klo 13:27
Poliisi toppuuttelee innokkaita nettisherlockeja – oikea tieto voi levitä väärään aikaan
Rikos on kiinnostanut aina. Aiemmin pyykkituvalla ja kahviloissa käydyt arvuuttelut siitä, kuka murhasi naapurin Aarnon, ovat levinneet netin keskustelupalstoille. Poliisia kansanhupi ei häiritse, kunhan muistaa pari perussääntöä.

suurennuslasi Internetin keskustelupalstan päällä.
Nettikeskustelut voivat vääristää poliisitutkintaa.
Mistä on kyse?
Keskeneräisten rikosten nettikeskusteluista on poliisille vain harvoin haittaa.
Ongelmia syntyy, jos yksityiskohtaista tietoa rikoksesta, tekotavata ja olosuhteista leivää laajalle ennenaikaisesti.
Myös spekulatiiviset ihmisten syyttämiset ja syyllistämiset aiheuttavat ongelmia.
Kajaani
Pidätyssellissä kaikuu. Seinät ovat harmaata betonia, kulmat ovat pyöristettyjä. Pehmeyttä tuo betonisen sängyn päälle asetettu ohut patja ja pikku tyyny. Nurkassa on ajanvietteeksi hiukan ryhdittömässä kasassa sarjakuvalehtiä ja jokunen aikakauslehti. Sen sijaan betonisella pöydällä oleva ohjesääntö on millimetrin sadasosan tarkkuudella suorassa.

Rikosylikomisario Jarkko Maksniemi istuu toiselle sängyistä.
– Rikokset ovat kiinnostaneet ihmisiä aina. Niistä keskustellaan ja ihmetellään, se on selvää.
Aiemmin keskusteluja käytiin pienissä porukoissa, nyt nettimaailma on tuonut kaukaiset, toisilleen tuntemattomat ihmiset keskustelupalstojen ja somen ääreen. Aiheena on milloin median esiin nostamat ajankohtaiset tai ajattomat jutut, milloin muuten lähipiirissä sattuneet tapaukset.

Maksniemeä ei keskustelupalstan meno monestikaan häiritse. Mutta hienotunteisuutta keskusteluihin saisi tulla lisää.
– Rikoksilla on aina myös uhrinsa ja asianomistajat olemassa. Kunnioitettaisiin vähän sitä heidän asiaansa ja asemaansa niin, että keskustelut pysyisivät asiallisina.

Esitutkintavaiheessa olevasta rikoksesta ei pitäisi tuoda esille kenenkään henkilön tietoja sillä tavalla, että henkilö olisi siitä yksilöitävissä.
Asialinjalla siis. Mutta mehevimmät tarinathan syntyvät usein siitä, että mennään hiukan ohi asialinjasta, spekuloidaan ja yhdistellään asioita vähän huolettomasti toisiinsa.
– Ei kannata liikaa lähteä spekuloimaan ja jossittelemaan tai tuomaan epävarmaa tai huhutietoa esille.

Pikkuisen hikoiluttaa. Selli ei ole mikään kovin mukava haastattelupaikka, mutta itsehän sinne tahdoin. Ja hikoiluttaa senkin takia, kun muistelen, miten joissain keskusteluissa on kyllä nimenomaan ne huhut ja spekulaatiot olleet niitä kaikkein kiinnostavimpia juoruilun aiheita.

Oikea tieto voi levitä väärään aikaan
Joskus rikoksen tutkinnalle on jopa haittaa, jos ajankohtaisesta asiasta äidytään keskustelemaan kovin yksityiskohtaisesti.

– Jos keskustelussa on mukana henkilöitä, joilla on hyvinkin yksityiskohtaista, tarkkaa tietoa rikoksesta, tapahtumista ja olosuhteista, niin tutkinnan kannalta ei ole välttämättä hyvä, että tieto menee laajempaan levitykseen. Esimerkiksi jos joku tietää rikoksen tarkan tekotavan ja tuo sen siellä esille, eikä poliisi ole vielä kuullut kaikkia henkilöitä, jotka liittyvät tapaukseen. Silloin se palstalta saatu tieto voi vaikuttaa niiden henkilöiden lausumiin, joita ei ole vielä kuultu.

Jos keskusteluihin tulee huhuja tai väärää tietoa, niin poliisi saattaa vähän oikaista sitä keskustelua.
– Poliisi pystyy puuttumaan ja puuttuukin nettikeskusteluihin, mutta harvakseltaan. Myös tietyissä tapauksissa yksittäisen keskustelijaan voidaan käyttää pakkokeinoja.
– Poliisi voi määrätä ilmaisukiellon. Esimerkiksi jos todistajaa kuullaan esitutkintavaiheessa ja hän saa sellaista tieto kuulustelussa, jota hänellä itsellään ei olisi ollut ja se liittyy siihen rikokseen. Silloin ilmaisukielto voidaan määrätä.

Poliisi käyttää myös kevyempää pyyntöä esimerkiksi asianosaisten kanssa.
– Jutellaan siitä, miten asiasta kannattaa keskustella ja kannattaako rikoksesta tietoa levittää tässä vaiheessa muualle.

Poliisinmerkki virkapaidassa ja taustalla useita putkanovia.
Poliisilaitoksen pidätyssellit. Kuva: Heikki Rönty / Yle
Poliisi pyytää varsin usein yleisöltä havaintoja johonkin rikokseen liittyen. Niistä on apua.
– Vihjeistä ja tiedoista, joita yleisöltä tulee on apua niin, että voimme yhdistää niitä meillä jo muulla tavalla olevaan ja saatuun tietoon. Silloin siitä palapelistä tulee pikkuhiljaa kokonaisuus.

Poliisi voi myös puuttua keskusteluiden kulkuun omilla kommenteillaan, jos käy ilmi, että keskusteluissa mennään väärille urille.
– Jos keskusteluihin tulee huhuja tai väärää tietoa, niin poliisi saattaa vähän oikaista sitä keskustelua. Tuodaan joko oikeaa tietoa tai tuoda tietoa, että tässä vaiheessa asiaa ei voida tämän enempää kommentoida. Hämäävää tai varsinkaan virheellistä tietoa tällaisiin keskusteluihin ei tietenkään tuoda.

Usein syynä on jonkun tietyn ihmisen leimaaminen syylliseksi.
– Joskus tuodaan jopa jonkun henkilön nimi esille, että hän voisi olla tekijä. Tai jotain henkilöä syyllistetään tai hyvin selv

PoliisiUhkaileeVuotajia kirjoitti:

2.9.2016 klo 13:27
Poliisi toppuuttelee innokkaita nettisherlockeja – oikea tieto voi levitä väärään aikaan
Rikos on kiinnostanut aina. Aiemmin pyykkituvalla ja kahviloissa käydyt arvuuttelut siitä, kuka murhasi naapurin Aarnon, ovat levinneet netin keskustelupalstoille. Poliisia kansanhupi ei häiritse, kunhan muistaa pari perussääntöä.

suurennuslasi Internetin keskustelupalstan päällä.
Nettikeskustelut voivat vääristää poliisitutkintaa.
Mistä on kyse?
Keskeneräisten rikosten nettikeskusteluista on poliisille vain harvoin haittaa.
Ongelmia syntyy, jos yksityiskohtaista tietoa rikoksesta, tekotavata ja olosuhteista leivää laajalle ennenaikaisesti.
Myös spekulatiiviset ihmisten syyttämiset ja syyllistämiset aiheuttavat ongelmia.
Kajaani
Pidätyssellissä kaikuu. Seinät ovat harmaata betonia, kulmat ovat pyöristettyjä. Pehmeyttä tuo betonisen sängyn päälle asetettu ohut patja ja pikku tyyny. Nurkassa on ajanvietteeksi hiukan ryhdittömässä kasassa sarjakuvalehtiä ja jokunen aikakauslehti. Sen sijaan betonisella pöydällä oleva ohjesääntö on millimetrin sadasosan tarkkuudella suorassa.

Rikosylikomisario Jarkko Maksniemi istuu toiselle sängyistä.
– Rikokset ovat kiinnostaneet ihmisiä aina. Niistä keskustellaan ja ihmetellään, se on selvää.
Aiemmin keskusteluja käytiin pienissä porukoissa, nyt nettimaailma on tuonut kaukaiset, toisilleen tuntemattomat ihmiset keskustelupalstojen ja somen ääreen. Aiheena on milloin median esiin nostamat ajankohtaiset tai ajattomat jutut, milloin muuten lähipiirissä sattuneet tapaukset.

Maksniemeä ei keskustelupalstan meno monestikaan häiritse. Mutta hienotunteisuutta keskusteluihin saisi tulla lisää.
– Rikoksilla on aina myös uhrinsa ja asianomistajat olemassa. Kunnioitettaisiin vähän sitä heidän asiaansa ja asemaansa niin, että keskustelut pysyisivät asiallisina.

Esitutkintavaiheessa olevasta rikoksesta ei pitäisi tuoda esille kenenkään henkilön tietoja sillä tavalla, että henkilö olisi siitä yksilöitävissä.
Asialinjalla siis. Mutta mehevimmät tarinathan syntyvät usein siitä, että mennään hiukan ohi asialinjasta, spekuloidaan ja yhdistellään asioita vähän huolettomasti toisiinsa.
– Ei kannata liikaa lähteä spekuloimaan ja jossittelemaan tai tuomaan epävarmaa tai huhutietoa esille.

Pikkuisen hikoiluttaa. Selli ei ole mikään kovin mukava haastattelupaikka, mutta itsehän sinne tahdoin. Ja hikoiluttaa senkin takia, kun muistelen, miten joissain keskusteluissa on kyllä nimenomaan ne huhut ja spekulaatiot olleet niitä kaikkein kiinnostavimpia juoruilun aiheita.

Oikea tieto voi levitä väärään aikaan
Joskus rikoksen tutkinnalle on jopa haittaa, jos ajankohtaisesta asiasta äidytään keskustelemaan kovin yksityiskohtaisesti.

– Jos keskustelussa on mukana henkilöitä, joilla on hyvinkin yksityiskohtaista, tarkkaa tietoa rikoksesta, tapahtumista ja olosuhteista, niin tutkinnan kannalta ei ole välttämättä hyvä, että tieto menee laajempaan levitykseen. Esimerkiksi jos joku tietää rikoksen tarkan tekotavan ja tuo sen siellä esille, eikä poliisi ole vielä kuullut kaikkia henkilöitä, jotka liittyvät tapaukseen. Silloin se palstalta saatu tieto voi vaikuttaa niiden henkilöiden lausumiin, joita ei ole vielä kuultu.

Jos keskusteluihin tulee huhuja tai väärää tietoa, niin poliisi saattaa vähän oikaista sitä keskustelua.
– Poliisi pystyy puuttumaan ja puuttuukin nettikeskusteluihin, mutta harvakseltaan. Myös tietyissä tapauksissa yksittäisen keskustelijaan voidaan käyttää pakkokeinoja.
– Poliisi voi määrätä ilmaisukiellon. Esimerkiksi jos todistajaa kuullaan esitutkintavaiheessa ja hän saa sellaista tieto kuulustelussa, jota hänellä itsellään ei olisi ollut ja se liittyy siihen rikokseen. Silloin ilmaisukielto voidaan määrätä.

Poliisi käyttää myös kevyempää pyyntöä esimerkiksi asianosaisten kanssa.
– Jutellaan siitä, miten asiasta kannattaa keskustella ja kannattaako rikoksesta tietoa levittää tässä vaiheessa muualle.

Poliisinmerkki virkapaidassa ja taustalla useita putkanovia.
Poliisilaitoksen pidätyssellit. Kuva: Heikki Rönty / Yle
Poliisi pyytää varsin usein yleisöltä havaintoja johonkin rikokseen liittyen. Niistä on apua.
– Vihjeistä ja tiedoista, joita yleisöltä tulee on apua niin, että voimme yhdistää niitä meillä jo muulla tavalla olevaan ja saatuun tietoon. Silloin siitä palapelistä tulee pikkuhiljaa kokonaisuus.

Poliisi voi myös puuttua keskusteluiden kulkuun omilla kommenteillaan, jos käy ilmi, että keskusteluissa mennään väärille urille.
– Jos keskusteluihin tulee huhuja tai väärää tietoa, niin poliisi saattaa vähän oikaista sitä keskustelua. Tuodaan joko oikeaa tietoa tai tuoda tietoa, että tässä vaiheessa asiaa ei voida tämän enempää kommentoida. Hämäävää tai varsinkaan virheellistä tietoa tällaisiin keskusteluihin ei tietenkään tuoda.

Usein syynä on jonkun tietyn ihmisen leimaaminen syylliseksi.
– Joskus tuodaan jopa jonkun henkilön nimi esille, että hän voisi olla tekijä. Tai jotain henkilöä syyllistetään tai hyvin selv

Miksi poliisi ei ota suoraan yhteyttä niihin tahoihin, jotka netissä haittaavat heidän tutkintaansa?
Jokuhan voi oikeasti olla tietämättäänkin liian lähellä totuutta.
Eikö poliisin tehtäviin kuulu myös neuvoa ja varoittaa?

Jokuhan maitsi että tämä jippo on oikein maan tapa??

Jos ei väräytä, olisiko merkki siitä, että eivät ole aitoja? Käy muka kuin häkenauhan, joka on satakunnan käräjäoikeuden päätöksellä julistettu salaiseksi, ja yht äkkiä se muka onkin kaikkien kuultavana.

"Ja joidenkin ei tarvitse edes kopioida salassapidettäviä materiaaleja, kun omalla kotikoneella on työn puolesta tiedostoja, jotka eivät sinne kuulu. Jotkut puolestaan jemmailevat aineistoja esimerkiksi sänkynsä alle."

Ja joillakin on autotallissa (seksi)videoiden välillä viissatasia, ja kukkapuskassa sitten vähän enemmän.

Kukkapuska olikin hyvä pointti:DDD

jemmojaon kirjoitti:

Jos ei väräytä, olisiko merkki siitä, että eivät ole aitoja? Käy muka kuin häkenauhan, joka on satakunnan käräjäoikeuden päätöksellä julistettu salaiseksi, ja yht äkkiä se muka onkin kaikkien kuultavana.

"Ja joidenkin ei tarvitse edes kopioida salassapidettäviä materiaaleja, kun omalla kotikoneella on työn puolesta tiedostoja, jotka eivät sinne kuulu. Jotkut puolestaan jemmailevat aineistoja esimerkiksi sänkynsä alle."

Ja joillakin on autotallissa (seksi)videoiden välillä viissatasia, ja kukkapuskassa sitten vähän enemmän.

Rikolliset kytät kuten joutenlahti vuotavat tietoja lehdistölle rahasta tai kenelle tahansa että saisivat ajettua omaa asiaansa. Samoin ahnesika manner voinut vuotaa tai auerska itse. Myös kuka tahansa oikeussalissa ollut voinut äänittää.

Mitä ihmettä poliisit tarkoittivat tämän uutisen sisällöllä? Uutisissa oli kajaanilainen poliisi.

Laitan ko. aiheesta wikisivun, jossa lukee mm. näin. Sieppaaja Turunen vaihtoi nimensä myöhemmin nimeksi Louhi:

"Juha Petri Ilmari Louhi (ent. Turunen[1], s. 22. syyskuuta 1964 Turku)[2] on oikeustieteen lisensiaatti, joka syyllistyi nuoren naisen kaappaukseen vuonna 2009. Työuransa Turunen on tehnyt yksityisessä asianajotoimistossa, KPMG-tilintarkastusyhtiössä sekä Turun yliopiston rehtorinvirastossa. Hänellä on kolme lasta. Turunen on työskennellyt 1990-luvulla kahtena kesänä vartijana Turun vankilassa.[3] Hän oli mukana myös Turun yrittäjien hallituksessa.[4]

Kiikalan lentokenttä pidettiin suljettuna 5.–9. kesäkuuta. Poliisi pyysi ilmailuhallintoa rajoittamaan ilmatilan käyttöä Turun ja Helsingin välisellä alueella.selvennä[3] Julkisuuteen kerrottiin, että kyseessä on poliisin ja puolustusvoimien salainen harjoitus, josta ei tehty normaalikäytäntöön kuuluvia ennakkoilmoituksia.

Poliisi sai operaation aikana asiantuntija-apua Britanniasta, Ruotsista ja muista EU-maista sekä Yhdysvalloista. Avustamassa olivat myös Ilmailulaitos, Puolustusvoimat, Tiehallinto, Suomen Pankki ja verkko-operaattorit.[6] Operaatiota johti Helsingin poliisilaitos ja siihen osallistui satoja henkilöitä.[6]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Louhi

Täsmennyksenä linkistä vielä tämä kohta:

"On huomattu, että taipumusta vainoharhaisuuteen ja huomattaviin virhearviointeihin, perinteisen joukkopsykoosin tunnusmerkistöön, esiintyy lähes kaikissa ryhmissä, joissa ryhmäidentiteetti hallitsee vahvasti yhteisöllistä käyttäytymistä. Tavallaan myös ihmiskunta, valtiot, etniset ryhmät, uskonnot ja poliittiset puolueet voivat olla tämän mukaan jonkinasteisessa joukkopsykoosissa."

eilääketieteellinentermi kirjoitti:

Täsmennyksenä linkistä vielä tämä kohta:

"On huomattu, että taipumusta vainoharhaisuuteen ja huomattaviin virhearviointeihin, perinteisen joukkopsykoosin tunnusmerkistöön, esiintyy lähes kaikissa ryhmissä, joissa ryhmäidentiteetti hallitsee vahvasti yhteisöllistä käyttäytymistä. Tavallaan myös ihmiskunta, valtiot, etniset ryhmät, uskonnot ja poliittiset puolueet voivat olla tämän mukaan jonkinasteisessa joukkopsykoosissa."

Ihan sontaa! :D :D ''Wikipediassa ei ole tämän nimistä artikkelia.''
Tolkutonta. OIet siis ainoa päästäsi terve?? Muu maailma mielenvikainen.. buaah.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kollektiivinen_mielenh

lainaus wikistä:

''Wikipediassa ei ole tämän nimistä artikkelia.
....
...
Jos olet luonut artikkelin tällä nimellä, se on mahdollisesti poistettu – tarkista syy poistolokista. Poistoäänestyksessä poistetun sivun palauttamista voi ehdottaa.''

Hahaha.. POISTETTU on sinun tekeleesi.

"Ihan sontaa! :D :D ''Wikipediassa ei ole tämän nimistä artikkelia.''
Tolkutonta. OIet siis ainoa päästäsi terve?? Muu maailma mielenvikainen.. buaah."

Sattuipa metkasti. Minulla on onneksi koneella se sivu edelleen auki. Ja jos se jostakin syystä nyt poistettiin juuri, kun laitoin siitä tänne, niin parasta ottaa ylös koko juttu sitten. Olipa sattuma, huh. Juu, jos olisi minun tekeleeni, niin enpä taitaisi enää kirjoitella suomi24.ssä. Mielenkiintoisia nämä teidän solvausyritykset, mutta täysin epäloogisia. Mutta kiitos kuitenkin!

Tässä koko sivu:


Kollektiivinen mielenhäiriö

Kollektiivinen mielenhäiriö tarkoittaa sananmukaisesti ihmisryhmän psykoottiseksi tai muuten mielenvikaiseksi väitettyä tilaa. Kollektiivinen mielenhäiriö on esimerkiksi joukkopsykoosi. Esimerkiksi niin sanottujen ufokulttien jäsenten toiminta on joskus selitetty kollektiivisen mielenhäiriön avulla. Tällaiset ryhmät voivat olla esimerkiksi vainoharhaisia, ja niiden jäsenten todellisuudentaju on joidenkin mukaan vääristynyt samalla tavalla yhtä aikaa.

Väärinkäsitysten välttämiseksi joukkopsykoosia kuvataan usein jaetuksi psykoosiksi, sillä psykoottinen käytös koskee aina kuitenkin ryhmässä olevia yksilöitä. Usein myös psykoottiset yksilöt ovat taipuvaisia muodostamaan keskenään ryhmiä. Joukkopsykoosia tutkitaan ryhmädynamiikan osa-alueena. Joukkopsykoosin käsitteen väärinymmärtäminen voi johtaa esimerkiksi mielikuvaan, että lääketieteen termejä voitaisiin soveltaa ryhmiin sinänsä.

On huomattu, että taipumusta vainoharhaisuuteen ja huomattaviin virhearviointeihin, perinteisen joukkopsykoosin tunnusmerkistöön, esiintyy lähes kaikissa ryhmissä, joissa ryhmäidentiteetti hallitsee vahvasti yhteisöllistä käyttäytymistä. Tavallaan myös ihmiskunta, valtiot, etniset ryhmät, uskonnot ja poliittiset puolueet voivat olla tämän mukaan jonkinasteisessa joukkopsykoosissa.

Yhteisöllisyys ja ryhmähenkisyys muokkaavat ihmisten ja sitä kautta myös ryhmien todellisuuskäsityksiä, jolloin esimerkiksi tunteisiin vetoavimmat ajatusmallit usein voittavat järkevämmät. Kiihotus, pelottelu ja valheellisten tietojen levitys sekä sisäisen arvostelun vaiennus saavat vaikutusta aikaan melkein missä tahansa ryhmässä heti, kun tilanne kärjistyy millään tavalla. Ihmisyksilön odotetaan selviävän ongelmatilanteista mielenterveytensä säilyttäen, mutta ryhmien tapauksessa sisäinen henkinen eheys joutuu hyvin rankan rasituksen alle.

Kollektiivisen mielenhäiriön käsitettä on käytetty usein myös poliittisena aseena tai moraalisena kannanottona. Ryhmissä esiintyvä käyttäytyminen leimataan tällöin häiriintyneeksi kun ryhmän aate ei sovi omaan elämänkäsitykseen. Toisaalta on huomioitava, että kaikki mielenterveysongelmiksi luokitellut ilmiöt perustuvat loppujen lopuksi poliittisiin sopimuksiin, joilla yhteisöt pyrkivät suojaamaan itseään ei-toivotuilta mielenterveyden ilmiöiltä.

Koska on selvää, ettei riittävän isojen ryhmien, kuten valtioiden piirissä vallitsevaan psykoottiseen käyttäytymiseen ei voida mitenkään puuttua, pidetään usein parempana pyrkiä niiden asialliseen arvosteluun. Tällaisiin tilanteisiin ryhmädynamiikan syiden ja seurausten lääketieteellistäminen ei auta millään tavalla.

Katso myös

Koro (paniikki)
Joukkohallusinaatio

Luokka:

Psykologia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kollektiivinen_mielenhäiriö

Ja edelleen se tulee minulla näkyviin tällä linkillä. Jos sitä ei näytetä kaikille? Onko sinut blokattu jostakin syystä pihalle?

Tuo kollegiitinen mielenhäiriö ei tarkoita, että joku on päästään pipi ja joku toinen terve. Siinähän on juuri huomautus, ettei kyseessä ole lääketieteellinen termi. Kannattaisi opiskella vähän, niin ei olisi sitten niin kova tarve kailottaa suureen ääneen: "Määä en tajuuu yhtäään mitäään, mä oon idiootti". Muut voi tajuta, ja silloin ne tajuaa senkin, että sä olet idiootti. Siksi on sanonta, että viisas vaikenee.

Kato, sulle, niin osuvalle nimimerkille "lekallatostavaan" sattuikin niin metkasti, että et ollut onnistunut osumaan ihan oikealle wikisivulle. No, yrittänyttä ei laiteta.

No, jotain tällaista olin vähän aistivinani, kun Tannerin pidättämisellä laitettiin se DNA-näyte oikeuslaitokseen talteen. Siinä haastatteluohjelmassa muuten sanottiin, että se oli poliisin DNA.

Noinhan se joutenlahti toimi, mutta murhaaja selvisi silti, harmi vaan että hovinarrit oli munattomia.

Vaikka olisi selvinnyt, ei ehkä olisi ollut sitä ratkaisevaa todistetta eli DNA:ta, joka Joutsenlahden avulla laitetiin talteen, ja jolla toimenpiteellä kerrottiin olleen ratkaiseva merkitys tapauksen ratkaisun kannalta.

Ja kuten AA viittasi veitsitestiin - joka tehtiin myös Tannerin kohdalla - se vielä lisäsi todisteiden varmuutta.

Nämä ovat sitä teknistä aineistoa, joka taktikointisyistä jätettiin kevään 2010 esitutkinta-aineistosta pois (lähes kahden vuoden tutkinta-aineisto), ja toimitettiin salattuna identifioimaan tekijä hovioikeuteen.