taas
Autoilijat tekevät parhaansa, että valtion kassassa riittäisi valuuttaa hyvinvointivaltion kulujen kattamiseen. On auto-, ajoneuvo-, polttoaine- ja käyttövoimavero sekä liikenne- ja autovakuutusten sisältämä vakuutusmaksuvero. Unohtaa ei sovi autoista ja polttoaineista perittävää arvonlisäveroa. Yhteiseen kassaan kilisevät myös autoilijoiden ylinopeussakot, joihin Juha Sipilän (kesk.) hallitus on asettanut erityisiä rahastustoiveita.
Hallitus on lisännyt maanteitä ympäri vuorokauden valvovien peltipoliisien määrää ja korottanut sakkoja useampaan kertaan. Viime kevään korotuksen jälkeen rikesakko oli lähes puolitoista ja päiväsakko kaksi kertaa niin suuri kuin kesällä 2015.
Korotuksen motiivina ei ollut liikennekurin löystyminen, vaan valtion akuutti rahapula. Korotus oli osa hallituksen päättämää talouden sopeuttamisohjelmaa. Sakoilla oli tarkoitus kerätä 50 ylimääräistä miljoonaa. Pelkän rikesakkotuoton oli määrä nousta alle 25 miljoonasta 45 miljoonaan euroon, mutta toisin kävi.
Rikesakkoja kilisee valtion kukkaroon tänä vuonna vain miljoona euroa enemmän kuin 2015 (Yle 29.8.). Syyllinen on tiedossa. Se on autoilija, joka on höllännyt kaasujalkaa sakkopeloissaan.
Hallitukselle tämä ei käy. Sen suunnitelmissa on jo rikesakkokynnyksen alentaminen niin, ettei lievästä ylinopeudesta selviäisi enää huomautuksella, vaan vain rahalla. Luvassa on myös lisää peltipoliiseja.
Rikesakon korottamista kolmanteen kertaankin on harkittu, mutta se on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin. Lain mukaan korotusta ei saa perustella valtion rahantarpeella. Liikenneturvallisuus kelpaisi selitykseksi, mutta se on liian läpinäkyvä.
Tosin peruslakiakin voidaan tulkita monin tavoin, kuten edelliset sakonkorotukset todistivat. Poliisihallitus, tuomioistuimet sekä liikenteen ja rikosoikeuden asiantuntijat pitivät korotuksia oikeusvaltion toimintaperiaatteen vastaisena ja vastustivat niitä. He muistuttivat päättäjiä siitä, että rangaistuksen tavoitteena pitää olla rikollisuuden vähentäminen, eikä valtion kassan paikkaaminen. Tästä huolimatta sakkoja korotettiin.
Poliisi pelkää, että kohtuuttomiksi koetut sakot muuttavat kansalaisten suhtautumista virkavaltaan. Pelko on aiheellinen. Sakko harmittaa aina, mutta kohtuuton sakko nostaa vihan pintaan. Syntipukin rooli on varattu poliisille.
Tarkoitus ei pyhitä tässä tapauksessa keinoja. Sakkorysän laajennus on väärä, epäoikeudenmukainen ja kestämätön tapa pelastaa hyvinvointivaltio.
Autoilijat tekevät parhaansa, että valtion kassassa riittäisi valuuttaa hyvinvointivaltion kulujen kattamiseen. On auto-, ajoneuvo-, polttoaine- ja käyttövoimavero sekä liikenne- ja autovakuutusten sisältämä vakuutusmaksuvero. Unohtaa ei sovi autoista ja polttoaineista perittävää arvonlisäveroa. Yhteiseen kassaan kilisevät myös autoilijoiden ylinopeussakot, joihin Juha Sipilän (kesk.) hallitus on asettanut erityisiä rahastustoiveita.
Hallitus on lisännyt maanteitä ympäri vuorokauden valvovien peltipoliisien määrää ja korottanut sakkoja useampaan kertaan. Viime kevään korotuksen jälkeen rikesakko oli lähes puolitoista ja päiväsakko kaksi kertaa niin suuri kuin kesällä 2015.
Korotuksen motiivina ei ollut liikennekurin löystyminen, vaan valtion akuutti rahapula. Korotus oli osa hallituksen päättämää talouden sopeuttamisohjelmaa. Sakoilla oli tarkoitus kerätä 50 ylimääräistä miljoonaa. Pelkän rikesakkotuoton oli määrä nousta alle 25 miljoonasta 45 miljoonaan euroon, mutta toisin kävi.
Rikesakkoja kilisee valtion kukkaroon tänä vuonna vain miljoona euroa enemmän kuin 2015 (Yle 29.8.). Syyllinen on tiedossa. Se on autoilija, joka on höllännyt kaasujalkaa sakkopeloissaan.
Hallitukselle tämä ei käy. Sen suunnitelmissa on jo rikesakkokynnyksen alentaminen niin, ettei lievästä ylinopeudesta selviäisi enää huomautuksella, vaan vain rahalla. Luvassa on myös lisää peltipoliiseja.
Rikesakon korottamista kolmanteen kertaankin on harkittu, mutta se on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin. Lain mukaan korotusta ei saa perustella valtion rahantarpeella. Liikenneturvallisuus kelpaisi selitykseksi, mutta se on liian läpinäkyvä.
Tosin peruslakiakin voidaan tulkita monin tavoin, kuten edelliset sakonkorotukset todistivat. Poliisihallitus, tuomioistuimet sekä liikenteen ja rikosoikeuden asiantuntijat pitivät korotuksia oikeusvaltion toimintaperiaatteen vastaisena ja vastustivat niitä. He muistuttivat päättäjiä siitä, että rangaistuksen tavoitteena pitää olla rikollisuuden vähentäminen, eikä valtion kassan paikkaaminen. Tästä huolimatta sakkoja korotettiin.
Poliisi pelkää, että kohtuuttomiksi koetut sakot muuttavat kansalaisten suhtautumista virkavaltaan. Pelko on aiheellinen. Sakko harmittaa aina, mutta kohtuuton sakko nostaa vihan pintaan. Syntipukin rooli on varattu poliisille.
Tarkoitus ei pyhitä tässä tapauksessa keinoja. Sakkorysän laajennus on väärä, epäoikeudenmukainen ja kestämätön tapa pelastaa hyvinvointivaltio.
Vastaukset 1
Vanhimmat
erinomaista sunnuntai aamua s24 lukijoille, aurinko paistaa, marjat kypysyvät, sieniä on runsaasti, pihlajan marjoja taas on paljon, kuin oli pulavuotena 1952 jolloin koulujen oppilaat keräsi koulujen keittoloihin pihlajan marjoja, nyt jälleen on PULA! Ruuttusen hevoinen on nälkiintynyt seisoo asemalla apeana eikä syö. Kansan syvästi rakastama prosessi-insinöörin laatimasta ravintokäyrästä puuttuu vitamiinit ja ruokahalua ei synny, yllä olevasta jutusta paljastuu, että nyt on totinen PULA!, nyky hallituksen- ja edellisen ottamat kymmenet velkamiljardit ei ole rakkennemuutosta tuoneet eikä työllisyyttä viennin noususta puhumattakaan, prosessi-käyrä suuntaa kansan taskuille kourien viimeisetkin pennoset, pelti-poliisit ei ole enää valepoliiseja on syytä autoilijan hymyillä ja sanoa muikku kun räpsähtää, olisihan niitä vieläkin erinnäisiä keinoja rahastaa kansaa, esim partavero, lihavuusvero, kenkävero, roskaamisvero, ALVvero Alville, YksityisTerveyspalveluille Suomi-vero!