yrkesutbildning bakom sig att lära sig ett främmande språk som de alltid har velat kunna ?
Det finns ju otaliga språkkurser om bara viljan finns.Många sätter ju timtal varje dag på andra fritidsintressen ,varför inte språkstudier om det känns viktigt ?
Det finns ju otaliga språkkurser om bara viljan finns.Många sätter ju timtal varje dag på andra fritidsintressen ,varför inte språkstudier om det känns viktigt ?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Den som för yrkets skull behöver kunskap i ett språk,den måste nog satsa mycket mera än de här timmarna som blir "lediga " om pakkoruotsi slopas.
Men vi ska hoppas att tvångsspråken försvinner.
Aivan. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Aina kun teet jotain niin päätät olla tekemättä jotain toista.
Pakkoruotsi on pois muista kielistä ja kaikesta muustakin kun asiaa tarkemmin tarkastelee.
Man hinner inte skriva tillräckligt med propaganda på nätet (vi har ju ett bra exempel här med "lukiolaislikkoja ",dygnet runt jour på forumet )
Det är roligt med språkstudier,om vi skall åka nästa semester utomlands,då brukar hela familjen försöka lära sig åtminstone de viktigaste fraserna på språket.
På ett år (planering förstås )så hinner man lära sig en hel del.
Trevligt att kunna tala åtminstone litet med lokalbefolkningen på deras språk,alla kan inte engelska.
Man vill ha orsak (pakkoruotsi ) att skylla på för att man är för lat att studera.
Det är säkert den största orsaken,många påstår ju att hela livet blir förstört för att det finns obligatorisk skolsvenska.Även om undervisningen i svenska börjar först på 6 klassen...
Den egna latheten förstås,inget annat.
Eller helt enkelt inget intresse,men något måste man skylla på när karriären strandade på bristande språkkunskaper.
Inte har pakkosuomi aldrig hindrat svenskspråkiga elever att studera andra språk trots att de pluggar finska minst 3 - 4 år längre än finskspråkiga svenska.
Totta on, että ei mikään koulussa luettu kieli estä ihmistä oppimasta kieliä myöhemmin elämässä. Todellisuudessa kielet opitaankin kunnolla vasta aikuisena: au-pairina olo, opinnot/työt ulkomailla, vapaaehtoistyö ulkomailla ym., näin se varsinainen kielitaito hankitaan. Kieliä voi ja kannattaa myös harrastaa läpi koko elämän, koska muuten ne unohtuvat. Koulu antaa usein hyvän pohjan kieliopinnoille, ainakin suomalaiset koulut ovat tähän asti antaneet, kun vertaa moneen EU-maahan.
Skolan ger grunden men sedan är det nog upp till en själv om man vill lära sig ett språk ordentligt.Tyvärr väntar sig många att man lär sig ett främmande språk utan egen insats.
Tyska lönar sig att satsa på,när alla andra lyfter engelska upp till skyarna.
Englantia täytyy tietenkin kaikkien osata, mutta olisi hyvä, että tuotaisiin enemmän esiin, että 1. kieleksi kannattaisi valita joku muu kieli, kuten saksa, koska englannin oppii joka tapauksessa. Tämä on tällä hetkellä suurin ongelma kouluissa: Miten saada oppilaat kiinnostumaan muistakin kielistä kuin englannista? Pakkoruotsin poisto voi auttaa joitakin oppilaita, mutta mikään yleispätevä ratkaisu se ei tähän ongelmaan ole, koska kyse on motivaatio-ongelmasta. Ennen eri kieliä luettiin enemmän ja niitä myös käytettiin enemmän.
Vi skulle då aldrig haft några möjligheter att lära oss andra språk än finska,så stor bit av hela språkundervisningen är bara finska.
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että tällaisiin asiallisiin ketjuihin, jotka koskevat kielten opiskelua yleisesti kouluissamme, eivät palstan "kieliaktiivit" koskaan ota mitään kantaa. Eikö teillä olekaan mitään mielipidettä kielten opiskelusta yleisesti? Luulisi että "kieliaktiivi"-titteliä kantava henkilö osaisi sanoa muutaman sanan muustakin kuin pakkoruotsin poistosta.
Språkaktiva försöker övertyga oss om att sedan när pakkoruotsi slopas, och en tonåring väljer ryska kanske istället,då lär hen sig ryska flytande på samma mängds undervisningstimmar som det har funnits för pakkoruotsi.
Juu, näin ei tule varmaankaan käymään, nimittäin venäjä on melkoinen pala purtavaksi omine kirjaimineen ja vaikeine ääntämisineen. Sinänsä olisi kokeilun arvoinen asia, että Itä-Suomessa ruotsin sijaan voisi valita venäjän, että ylipäänsä näkisi, miten hyvin venäjää ehtisi tuossa ajassa oppia ja millainen olisi motivaatio.
Jag anser absolut att de vid östgränsen som så önskar kunde välja ryska i stället,sedan är det ju en annan fråga om det nu blir sådan framgång som man drömmer om.
De borde faktiskt få pröva på om ryska är ett språk som intresserar,sedan vet man ju.
Venäjän opiskelussa pelotellaan aivan suotta kirjaimien erilaisuudella. Muutaman uuden kirjaimen oppii viikossa kun alkaa opettelemaan. Kiinassa ja Japanissa merkkejä on opeteltava tuhansia ennen kuin kirjoittaminen on mahdollista, ihan noin vertailuna venäjään.
"Englannin oppii muutenkin"todella tietämätön kirjoittaja. Joo oppii ns. tankero-tikkukirjainenglannin.Englanti varsinkin on yksi niistä kielistä jotka on helppoja aluksi, mutta vaikeutuu sitten. Sellaisen joka ei oikeasti hyvin ole kieltä opiskellut erottaa heti. Englanninkielissä on erittäin hienostunut nyanssien kirjo, riippuen siitä mitä sanoja lauseessa käyttää. Tämän huonon englannin havaitsee monesti kun katsoo tv-ohjelmien käännöksiä. On erittäin outoa ettei edes englannin opettajat puutu tuohon väitteeseen. Vai onko syy se , että he opettavat myös ruotsia.
Elämme englannin ympäröimänä lapsesta saakkaa (netti, tv, matkustelu ym.). Tänä päivän pienet lapsetkin osaavat jo usein jonkin verran englantia . Kyse ei ole Oxfordin englannista, ja kouluissa ei pyritäkään saavuttamaan Oxfordin englannin tasoa, vaan käyttökieli. Eli jos englanti on jo enemmän tai vähemmän tuttu kieli, niin olisi erittäin järkevää aloittaa 1. vieraan kielen opiskelu "vaikeammalla" ja vieraammalla kielellä, kuten vaikkapa ranskalla.
Englannin nyanssien kirjon oppii sitten myöhemmin vaikka opiskellessaan ulkomailla tai lukiessaan englantia pääaineena yliopistossa.
Inte hindrar det andra människor endast språkaktiva.
Språkaktiva lider av alla möjliga handicap.
Oli kyse väittämästä että englanti on helppo kieli jonka oppii ikäänkuin ohimennen vaan. Sellaisella englannilla ei mennä maailmalle tekemään kauppaa ja/tai keskustelemaan kenenkään kanssa mistään monimutkaisemmasta tai syvällisemmästä.Antaa vain sivistymättömän kuvan.
Meillä on jo riittävästi niitä englannin osaajia, jotka hallitsevat kaupan kielen. Kaikkien ei suinkaan tarvitse saada englantia tuolle tasolle, se tuskin on kouluenglannin tavoitekaan. Koulu antaa pohjan, lopusta kielitaidosta huolehditaan itse. Nyt ongelma on lähinnä se, mistä saadaan tulevaisuudessa(kin) muiden kielten osaajia. Myynnin kielenä on tapana käyttää kohdemaan kieltä, jos se suinkin on mahdollista. Tällaisen kielen käyttäminen on valtava kilpailuetu muihin maihin nähden.
Näin on. Ei siellä kauppaa tehdessä keskustella vain siitä. Siellä täytyy osoittaa kiinnostusta myös sitä ihmistä kohtaan, laittaa ns. peliin vähän inhimillisyyttä, small talk perheestä harrastuksista ym.ym. silloin on jotain enemmän kauppakumppanille ja jää mieleen.
Small talk är viktigt.