työttömien haastattelut alkaa!

13.3.2015

http://www.kela.fi/-/toimeentulotuki-siirtyy-kelan-hoidettavaksi-vuonna-2017

Toimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuonna 2017

Eduskunta on hyväksynyt toimeentulotukilain muutokset. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa.

Toimeentulotukilain muutokset on hyväksytty eduskunnassa 12.3.2015. Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Muutoksen perusteella perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alusta alkaen.

Tämän jälkeen asiakas hakee toimeentulotukea pääasiassa Kelasta.

Jos asiakkaalla on lisäksi sellaisia yllättäviä tai erityisiä menoja, joita perustoimeentulotuki ei riitä kattamaan, asiakas kääntyy kunnan puoleen. Kunnan tehtäväksi jää lainmuutoksen jälkeenkin myöntää täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, jotka molemmat edellyttävät harkintaa. Kela varmistaa, että asiakkaat ohjataan sosiaalityön palvelujen piiriin niiden perusteiden mukaan, joista Kela ja kunnat ovat yhdessä sopineet.

Asiakkaalla säilyy oikeus keskusteluun kunnan sosiaaliviranomaisen kanssa. Lisäksi hänelle taataan uuden lain mukaan mahdollisuus keskustella perustoimeentulotukeen liittyvistä asioista myös Kelan toimihenkilön kanssa.
Tuen taso tai myöntämisperusteet eivät muutu

Lainmuutos ei vaikuta toimeentulotuen tasoon eikä tuen myöntämisperusteisiin. Uudessa laissa perustoimeentulotukeen tehdään pieniä tarkennuksia. Kelalta maksettavaan tukeen siirretään täydentävästä toimeentulotuesta sellaisia menoeriä, jotka toistuvat usein ja edellyttävät vähäisempää harkintaa. Myös sellaiset asumiseen liittyvät menoerät, jotka huomioidaan toimeentulotuessa, pyritään sisällyttämään mahdollisimman laajalti perustoimeentulotukeen.

Valtio ja kunnat vastaavat edelleen puoliksi perustoimeentulotuen menoista. Toimeentulotukea sai vuonna 2013 noin 247 000 kotitaloutta, joista perustoimeentulotukea sai lähes 93 %. Toimeentulotuen bruttokustannukset olivat 736,3 milj. euroa. Tästä summasta 655,7 milj. euroa (89,5 %) oli perustoimeentulotuen menoja.

Vuoden 2017 alkuun saakka kaikki toimeentulotukiasiat hoidetaan entiseen tapaan kunnissa. Kela tiedottaa asiakkaille hyvissä ajoin uusista menettelytavoista ennen muutosta.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta.

http://www.kela.fi/perustoimeentulotuki2017

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan 1.1.2017

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Toimeentulotukilain muutokset hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015.

Muutoksen taustalla on tarve vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Uudistuksella tavoitellaan myös sitä, että perustoimeentulotukea hakevat asiakkaat olisivat keskenään mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa.

Valtakunnallisena toimijana Kela pystyy kuntia tehokkaammin huolehtimaan kansalaisten taloudellisesta turvasta. Kelassa on käytettävissä asiakkaiden tiedot useista kansallisista järjestelmistä, mikä nopeuttaa käsittelyä sekä vähentää asiakkaan tarvetta esittää tulotietojaan hakemuksen yhteydessä. Samoin vähentyy tarve toimeentulotuen takaisinperintään.

Lakiesityksen mukaan rahoitusvastuu säilyisi nykyisellään. Valtio ja kunnat vastaavat puoliksi perustoimeentulotuen menoista.

Esityksen tavoitteena ei ole muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä tuen myöntämisperusteita. Uudistuksen jälkeen asiakas toimittaa toimeentulotukihakemuksen Kelaan. Hakemus täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta voidaan kuitenkin tehdä suoraan kuntaan, jos asiakas on jo saanut päätöksen perustoimeentulotuesta. Kuntien sosiaalityöntekijät päättävät edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kela varmistaa, että asiakkaat ohjataan sosiaalityön piiriin niiden perusteiden mukaan, joista Kela ja kunnat ovat yhdessä sopineet.
Siirto toteutetaan sujuvasti ja asiakaslähtöisesti

Perustoimeentulotuen siirtoon valmistaudutaan Kelassa Toimeentulotuki 2017 -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja toimeenpanna siirto asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja kuntien kanssa yhteistyössä. Hanke käy jatkuvaa keskustelua kuntien kanssa Kuntaliiton kautta.

Suuri osa Toimeentulotuki 2017 -hankkeen työtä tehdään osana Arkki-hanketta. Arkki-TOTU-hankkeessa rakennetaan perustoimeentulotuen käsittelyjärjestelmä, sen tukijärjestelmät ja sähköinen asiointipalvelu.

Lisäksi toteutetaan toimeentulotukijärjestelmän yhteydet Kelan työnohjausjärjestelmään ja sosiaalitoimen kyselypalvelu Kelmuun.

Näin Suomi pysähtyisi ilman maahanmuuttajia

Aamukahvi ilman päivän lehteä, työmatka jalkapatikassa, työpaikalla sotkuiset vessat. Soitto mummolta, ettei kodinhoitaja tänään tulekaan. Päivä saattaisi alkaa näin, mikäli ulkomaalaistaustaiset työntekijät ryhtyisivät yhtäkkiä lakkoon. Joillain työpaikoilla jo lähes puolet työntekijöistä on maahanmuuttajia.

9.6.2010

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/09/nain-suomi-pysahtyisi-ilman-maahanmuuttajia/20108080/12

Monilla aloilla maahanmuuttajien osuus työntekijöistä on jo varsin suuri, vaikkakin alueiden välillä on eroja.

Pääkaupunkiseudulla linja-autonkuljettajista ja siivoojista iso osa on syntyperältään ulkomaalaisia. Myös kaupan myyjistä ja ravintola-alan työntekijöistä yhä useammat ovat muita kuin kantasuomalaisia.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL:ssä) on huomattu, että erityisen yleisiä ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat kuljetusalalla. JHL:n pääkaupunkiseudun aluetoimistosta kerrotaan, että alueen linja-autonkuljettajista noin 40 prosenttia on maahanmuuttajia.

– Kuskipuolella on ollut hirmuinen työvoimapula jo vuoden pari, aluetoimitsija Leena Peltoniemi JHL:stä kertoo.

Hoitoalalla tarve kasvaa jatkuvasti

Julkisella sektorilla käytetään paljon ulkomaalaistaustaista työvoimaa myös kiinteistöpalveluissa eli siivouksessa. Peltoniemi uskoo, että myös hoitoalalla tarve kasvaa koko ajan. Lähi- ja kodinhoitajista jo varsin moni on maahanmuuttaja.

Elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka SAK:sta kertoo, että varsinkin rakennusalalla ulkomaisia työntekijöitä on runsaasti. Usein kyse on kuitenkin keikkatyöläisistä, jotka eivät asu vakituisesti Suomessa.

Myös Björkbackan mukaan kuljetus- ja siivousalat työllistävät paljon ulkomaalaistaustaisia. Björkbacka ei kuitenkaan usko, että alat täysin lamaantuisivat ilman maahanmuuttajia. Vaikeuksia epäilemättä tulisi.

Siivoojista ja keittäjistä pulaa myös taantumassa

Elinkeinoelämän keskusliitossa on lähiaikoina valmistumassa tutkimus maahanmuuttajista eri aloilla. Asiantuntija Riitta Wärn pystyy kertomaan tässä vaiheessa vain siitä, mille aloille on jopa taantuman aikana ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä.

– Lähes jokainen kiinteistöpalvelualan yritys on kokenut vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa.

Pulaa on ollut myös esimerkiksi myyjistä, kokeista ja keittäjistä.

SAK:n Pia Björkbacka pitää ongelmana sitä, millaiset työehdot ja palkka tarjolla olevissa töissä ovat.

– Ammatti-ihmiselle saatetaan esimerkiksi tarjota minimipalkkaa. Se ei ole houkutteleva vaihtoehto, jos sillä ei elä.

Työvoimaa on ollut vielä melko hyvin tarjolla. Tilanne muuttuu EK:n jäsenyritysten mielestä nopeasti, kun noususuhdanne alkaa. Lähiaikoina työvoimapula uhkaa Wärnin mukaan terveydenhoitoalaa, tietotekniikkaa, vähittäiskauppaa, elintarviketeollisuutta, kuljetus- ja liikennealaa sekä varastointia.

Lääkärit työskentelevät lähihoitajina

Yksi maahanmuuttajia runsaasti työllistävistä yrityksistä on Itella. Henkilöstökonsultti Wilberforce Essandor Itellasta kertoo, että maahanmuuttajia työskentelee paljon esimerkiksi jakelussa ja lajittelussa.

Esimerkiksi logistiikkakeskuksen lajittelutöissä ja varhaisjakelussa maahanmuuttajien osuus on Essandorin mukaan noin kolmekymmentä prosenttia.

Tunnetusti maahanmuuttajien on usein vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. JHL:n Leena Peltoniemi tietää, että lähihoitajat voivat olla koulutukseltaan lääkäreitä, koulunkäyntiavustajat opettajia ja siivoojat insinöörejä. Hietaniemen hautausmaalla puutarhatöitä tekee meksikolainen eläinlääkäri.

Kotimaa 15.10.2015 klo 6:50 | päivitetty 15.10.2015 klo 12:32

http://yle.fi/uutiset/kunnanjohtaja_tyo_ei_kelpaa_suomalaisille__turvapaikanhakijoille_varmasti_kelpaa/8379595

Kunnanjohtaja: Työ ei kelpaa suomalaisille – "turvapaikanhakijoille varmasti kelpaa"

Kunnat joutuvat yhä ahtaammalle pitkäaikaistyöttömyyden kanssa. Hulluin tilanne on niissä kunnissa, joissa työtä olisi tarjolla, mutta työtöntä ei huvita ottaa sitä vastaan.

Tilanne on kärjistynyt kun työmarkkinatuen maksuosuuksien muutos vuoden alussa lisäsi kuntien vastuuta. Kunnat joutuvat maksamaan osan työmarkkinatuesta eli ns. sakkomaksua, elleivät ne työllistä pitkäaikaistyötöntä 300 päivän jälkeen. Vielä viime vuonna raja meni 500 päivässä.

Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi ei säästele sanojaan työhaluttomista. Savitaipaleen kunta on ilmoittanut työllistävänsä kaikki pitkäaikaistyöttömät Nuorison Tuki Ry:n kautta.

Tarjolla olisi muun muassa puutöitä, koneiden huoltoa, katujen siivoamista ja mökkitalkkarin hommia. Ongelma on kuitenkin se, että vain puolet työllistettävistä on halukkaita tarttumaan hommiin saman tien.

– Kolmestakymmenestä puolet tulee mielellään, kymmentä pitää houkutella ja viittä ei löydetä mistään, kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi sanoo.

Kaikista töistä maksetaan vähintään kymmenen euron tuntipalkkaa. Iso-Mustajärvi uskoo, että työpaikat kelpaisivat hyvin turvapaikanhakijoille.

– Siellä on riuskoja nuoria miehiä, he voisivat olla monessa apuna.

Kunnan sakkomaksuihin turvapaikanhakijoiden työllistäminen ei vaikuttaisi ainakaan heti. Kunnanjohtaja Iso-Mustajärvi arvelee, että joidenkin suomalaisten työttömien asenteisiin se voisi vaikuttaa.

Huono järjestelmä ja väärä asenne työhön

Iso-Mustajärven mukaan ongelma on sekä järjestelmässä että asenteissa. Hänen mukaansa työvoimahallinto on ottanut sosiaalitoimen roolin ja kunnalle jää vain maksajan tehtävä.

– Jos kunta olisi pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä virallinen toimija, voisimme pienentää korvauksia niiltä työkykyisiltä, jotka eivät halua tulla töihin.

Kunnanjohtaja Iso-Mustajärvi muistuttaa, että työvoimahallinnon listoilla on nyt ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu vaan sosiaalitoimen hoidettavaksi. Toisena ongelmana hän pitää huonoa asennetta työntekoon eli hyviä etuja.

– Jokainen osaa laskea, milloin töihin kannattaa mennä. Työn pitäisi aina olla kannattavampaa.

Myös työssäkäyntialueet ovat ongelma. Iso-Mustajärven mukaan vastuuta on kaadettu yhteiskunnalle liikaa.

– Jos Savitaipaleella asuvalle osoitetaan työpaikka Lappeenrannasta, hänen on itse ratkaistava, kuinka hän työpaikalle pääsee.

Myös Kuntaliitto on varoittanut kuntien sakkomaksujen rajusta kasvusta.

Toimeentulotuki Suomessa, Toimeentulotuki, Toimeentulotuen saajana Suomessa, Opas

http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/Perusosat.php

Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen;

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia;

3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3§:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.

* * *

Huom!

Kun perusosaa alennetaan niin sosiaalitoimen on laadittava suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Asiakkaan ei tarvitse osallistua suunnitelmana tekemiseen, mutta se on toivottavaa.

Suomessa oman maan työväki tapetaan viinalla ja tuodaan ulkomaan väki tilalle.

Lupaan että otan nimen ylös ja laitan kylmäksi ensimmäisen yksityisen orjakauppiaan joka kohdalleni sattuu.
Siis palkastahan sen huomaa onko karenssin uhalla laitettu työpaikka orjaamista vai ei.

560 e/kk perustulolla ratkaistaan työttömyys - lopullisesti! Itsemurhaluvut räjähtävät. Ihmisiltä vaan pää hajoaa, eivätkä he enää jaksa. Se on loppu.

>> Hallitus haluaa potkaista perustulokokeilun käyntiin ensi vuoden alussa. Ensimmäisessä vaiheessa kokeiluun valittaisiin mukaan 2 000 työtöntä satunnaisotannalla. Heille annettaisiin 560 euroa kuukaudessa, mikä olisi verovapaata tuloa.
>>
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001934673.html

jäin työttömäksi marraskuussa. työkkärissä kävin viemässä työtodistuksen jota ei olisi kuulemma tarvittukaan. se ja palkkatodistus kassalle vaan. sain kortin jossa kerrotaan työkkärin ottavan yhteyttä 30.6. mennessä.....