Ruotsi liittoutunut Stalinin kanssa talvisodassa

Eletäänkö ny tänään tätä päivää ?? Meillä on helvetillinen islamistinen ryöstöretkeily täällä menossa sekä rikollisjoukkojen nuorten . Myös tuberkuloosia rokottamattomia ihmisiä elukoita tulvii kimppuun . Piraattituotteita väärennöksiä ja raiskaajia . Itämaalaiset uhkaa joka mediassa ydinaseilla myrkyillä ja pommituksilla sekä mahdi tulee . Ei ehdi nyt miettiä kuin miten suojella lapset näiltä päällekäyjiltä .

Trollaaja hei, miksi Ruotsi olisi sallinut vastaanpanematta Englannin ja Ranskan miehittää P-Ruotsin kaivosalueet?

Suomi ei koskaan pyytänyt länsivalloilta apujoukkoja.
Ruotsi tuki Suomea suurilla materiaalimäärillä ja vapaaehtoisilla.

Saksa esti liittymisen sotaan Suomen rinnalle uhkaamalla hyökkäyksellä.

Faktat faktointa;

"Kun 30. marraskuuta 1939 alkanut talvisota venyi, Ranska ja Englanti tarjosivat Suomelle sotilasapua. Ne jopa korottivat tarjouksiaan asteittain, jotta Suomi ei vain solmisi rauhaa."

Suomi ei saanut apua, koska RUOTSI KIELSI kauttakulun ranskalaisjoukoilta. Tämän johdosta Suomi joutui tyytymään ryssän vaatimuksiin talvisodan päätteeksi.

Et voi kiistää näistä kumpaakaan asiaa..

Kun Ruotsi petti Baltian

http://johanselander.blogspot.fi/2006/11/nr-sverige-svek-baltikum-1.html

Mielenkiintoinen artikkeli siitä kuinka Ruotsi myi Baltian tunnustuksen osaksi Neuvostoliittoa, kun itänaapuri lupasi palauttaa maissa olevan ruotsalaisomaisuuden. Suomea ei samala tavalla myyty, mutta kohtelu oli virallisella tasolla paljon kylmäkiskoisempaa kuin monet nykyään ymmärtävätkään. Tukea suomalaiset saivat tavalliselta kansalta, kylmää kohtelua taas Ruotsin demareilta.

Koska ruotsi tunnustaa miten paljon rahaa tienasi saksan yhteistyöllä kun ei kuitenkaan mtään konfliktia keskenään vaikka välillisesti auttoi liittoutuneita ja lähes ainoitamaita jotka sodn jälkeen pystyivä jatkamaan muitta mutkitta kun ei pakolaisia ja infa oli pystyssä.

Ruotsi ei ollut niin tyhmä, että olisi kuvitellut sen porukan olevan tulossa Suomea auttamaan, eivätkä olleetkaan. Tarkoitus oli miehittää P-Ruotsi ja sen rautamalmikentät. Ruotsilla oli valtiollista itsekkyyttä ja se halusi käydä edullista kauppaa Saksan kanssa hyötyen siitä suunnattomasti.

Amerikka ainakin oli liitossa kommunistien kanssa kuten Kiinan, Venäjän, Chilen ja monen muun paikan tarjoamat esimerkit todistavat:
http://www.angelfire.com/dawn666blacksun/playing_both_sides.html

Astrid Lindgrenkin kirjoitti heidän hallituksensa toilailuista ryssän kanssa:

18. helmikuuta 1940 Lindgren arvostelee kipakasti Ruotsin pääministerin Per Albin Hanssonin päätöstä olla lähettämättä sotilaallista apua Suomeen.

Selitys oli surkeaakin surkeampi. Loppujen lopuksi hän viittasi muutama kuukausi sitten lähetekeskustelussa antamaansa lausuntoon eli toisin sanoen Ruotsi aikoo pysyä puolueettomana kuolemaansa asti. Voi Luoja kun pitää kärsiä tällaista tuskaa eikä tiedä, mikä linja on oikea. -- On typerää uskoa, että Venäjä, jos se joskus nujertaa Suomen, pysähtyisi Tornionjoelle.

Ja tietenkin Ruotsi hyväksyi ensimmäisenä Baltian miehityksen, jokohan ruotsalaiset hyväksyy Krimin miehityksen jos Putin lupailee jotakin heille?

Ruotsi sai Saksalta palveluksistaan kultaa 32,5 tonnia 1939-1945 aikana, Suomen koko kultavaranto 1939 oli n. 22,5 tonnia kultaa.

Wallenbergit olivat bulvaanina saksalaisten ulkomailla oleville firmoille kuten Bosch, FA Farben jne. Sopimus tehtiin saksalaisten kanssa niin, että Wallenbergit ostivat saksalaisella rahalla kaikki ko. firmojen osakkeet, ollen nyt omistaja ja estäen ulkomaiden firmojen jäädyttämisen, ja olisivat myyneet osakkeet takaisin rauhallisten aikojen palattua. Eli Wallenbergeillä ei ollut mitään riskiä, ostettaessa saksalainen raha, huomattava palkkio ja rauhan tultua myynnistä voitot puoliksi.

Lisäksi Wallenbergit myivät sotatarvikkeita sodan alussa Saksaan, liittoutuneet sallivat tämän, koska Ruotsi valitti sen olevan pakko tehdä niin estääkseen Saksan väkivallan. Kun sotaonni oli kääntynyt ja Saksa oli häviöllä Ruotsi myi edelleen salaa samalla volumilla tuotteita Saksaan vaikka myyntiä sinne olisi pitänyt rajoittaa liittoutuneiden kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Mutta nyt myytiin vastaavia tuotteita myös Englantiin ja NL, USA:lla ei ollut tarvetta niitä ostaa.
SKF ym. firmat Saksassa, Hollannissa ja Unkarissa tietysti pyörivät täydellä teholla tahkoten rahaa/kultaa.

Ruotsi hankki valtavasti rahaa koko sodan ajan ja niin Ruotsin valtio vaurastui.

Ruotsi keräsi rahaa joka suunnasta

mannerheimin sanoin ruotsi ajattelee vain omaa etuaan muiden valtioiden kustannuksella eikä siihen maahan pidä luottaa. kaksinaamainen peluri. sama pätee tänäänkin kas kun äkkäsivät työntää yli 30000 irakilaista matua suomeen ja häpeällistä kyllä, suomen hallitus toljotti tumput suorina. ei helvetti. sotilasyhteistyö samoin on riskaabelia patologisen epäluotettavan partnerin kanssa.

Ja sitten joku mamu joka lapsena muuttanut Suomeen alkaa päteä täällä ja kehua ruotsalaisia miten hyviä he ovat, ja parempia kuin suomalaiset. Idiootti aivopesty mamu.

Toivottavasti Ruotsissa aletaan tehdä historian tutkimusta, voi sieltä löytyä jos jonkinlaista kaksinaamaisuutta kunhan vain omat edut säilyy (mm. juutalaisten kustannuksella).

tarkottaaks tää et ruotti oli neuvostoliitossa?

Ruotsi on omanetunsa edessä. Pettänyt Suomen aina. Joka tilanteessa.

Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Suomen silloinen ulkoministeri Tanner sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.

Tuota samaa viivytystaktiikkaa harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan. Tämä tykistökranaatteja koskeva esimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.

"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"

Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304

s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"

Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."

Ruotsistahan ne kranaatit tulivat ja naapuri teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

Mitäs se Ruotsin kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...

Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.

Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:

http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html

"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."

Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:

Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos

Täälläkin on aiheesta jotain:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1879

Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940 tai 1941-1944? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen kaiken kaikkiaan?

Kahta samansuuruista lukemaa ei eri kirjoista löydy, mutta tässä on eräs näkemys asiasta:

Suomen asiasta tuli omani -kirjassa on esitetty suuntaa antavia lukumääriä Talvisodan rintamalla olleista ruotsalaisista vapaaehtoisista.

Orvar Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 30 kuinka "Lopulta Ruotsalaiseen vapaaehtoisjoukkoon kuului 8260 ruotsalaista, 727 norjalaista ja 60 suomalaista tulkkia." - "Noin 200 ruotsalaista vapaaehtoista palveli Vaasan tykistössä, runsaat satakunta Turun ilmatorjuntajoukoissa ja melkein yhtä monta Pellingin rannikkopuolustuksessa."

Sisältyikö ruotsalainen lentolaivue F 19 henkilökuntineen tuohon lukuun, ei sattunut löytymään tuosta Nilssonin kirjasta. Lisäksi oli vapaaehtoisia mekaanikoja ja asentajia siviilipuolella.

Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 55, kuinka Mannerheim vieraili Märkäjärvellä Talvisodan päätyttyä. 26.3.1940 olivat kaikki ruotsalaiset SFK:n vapaaehtoiset joukot I ja II taisteluosastoista ryhmittyneet Paikanselän kukkulan länsiosaan suureen avoneliöön. "Taisteluosasto SFK:n päällikkö, eversti Arthur Nordenswan ilmoitti ylipäällikölle. Mannerheim tervehti meitä: "Hyvää päivää, ruotsalaiset vapaaehtoiset." Noin 4000 kurkusta kajahti mahtava vastaus: "Hyvää päivää, herra sotamarsalkka."

Samassa kirjassa kerrotaan sivulla 270 luvussa Muistomatkoja, kuinka kahden Ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon yhteisvahvuus öisillä siirtomarsseilla Märkäjärvelle 1940 oli 3000 miestä. Taisteluosastojen kokonaislukumääräksi on siis sanottu 3000, mikä vastaa hyvin monissa kirjoissa kerrottua mielikuvaa kahdesta vahvennetusta pataljoonasta.

I Taisteluosasto kulki 22.2.1940 alkaen 3 yömarssin kuluessa Kemijärven Isostakylästä Märkäjärven rintamalle.

II Taisteluryhmälle tuli sotareissun kovimmat tappiot paleltumisina, kun 1500:sta miehestä paleltui 70 miestä kokonaan pois muonavahvuudesta. (s. 35-38)

Pakkasmarssiksi ristityllä siirtomarssilla 24.-25.2.1940 pakkasen kerrotaan olleen aluksi -18 ja sitten kiristyneen, ollen jopa -49 astetta ja matka olikin alkuperäisen 28 km:n sijasta liki 40 km. Tuo virhearvio matkan pituudesta vei monelta mieheltä sormia, varpaita, raajan tai jopa nenänkin. Vaikka turkit päällä hiihdettiin, niin Nilsson kertoo siltikin palelleensa.

Ruotsalaisten turkeista tulikin mieleeni tällainen juttu Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:

"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."

Toim. Marski läheltä ja kaukaa

Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos

Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle...

Ruotsi esti ulkomaisen apuretkikunnan tulon Suomeen. Meret oli jäässä tai Saksan valvonnassa ja ainoa reitti Suomeen oli Norjasta Ruotsin kautta. Petsamon satama oli NL:n hallussa Talvisodan aikana.

Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan vasta myöhemmin. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.

Samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita kieltäydyttyään ensin tankkaamasta koneita! Nokkela suomalaismiehistö tilasi itse tankkiauton ja lähti kohti Suomea. Sanoivat bensiinilaskun maksettavan Suomen valtion toimesta. Tämä lentokone-episodi taisi tosin sattua jo Moskovan pakkorauhan solmimisen jälkeen, eli Ruotsi yritti takavarikoida loput koneemme.

Laurla Bror Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978

Bror Laurlan kirja, Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982,

Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986

YLIKANGAS Heikki: Tulkintani talvisodasta. Juva 2001.

HAATAJA Lauri: Kun kansa kokosi itsensä. Suomalaisten talvisota. Keuruu 1989.

NEVAKIVI Jukka: Apu jota ei annettu. Länsivallat ja Suomen talvisota. Juva 2000.

PELTOVUORI Risto: Saksa ja Suomen talvisota. Keuruu 1975.

Pakaslahti Aaro: Talvisodan poliittinen näytelmä. UM:n poliittisen osaston päällikön päiviä ja öitä. Porvoo 1970.

Tanner Väinö: Olin ulkoministerinä talvisodan aikana. Helsinki 1950.

Wuorimaa Aarne: Lähettiläänä Hitlerin Saksassa. Keuruu 1967.

Hyviä lähteitä aiheesta.

Tässä loppuosa edellisen kommentin juttuun:

Samaan aikaan Yhdysvallat osti Neuvostoliitosta kultaa ja rahoitti sillä sotamateriaalin ja lentobensiinin vientiä Neuvostoliittoon. Näistä kuvioista on aiemminkin ollut tietoa, mutta nyt Nevakivi on saanut ne "hevosen suusta" eli alkuperäisistä lähteistä.

Selityksenä Yhdysvaltojen käyttäytymiselle olivat syvät ristiriidat sisäpolitiikassa. Franklin Roosevelt valmistautui kolmannelle kaudelleen. Hänen oli tyynnyteltävä myös niitä piirejä, jotka vastustivat sekaantumista Euroopan asioihin.

Kaikkinensa Nevakivi piti melkoisena puutteena sitä, että Suomessa on vanhastaan totuttu pitämään talvisotaa kansallisena tapahtuma.

Päinvastoin hänen mielestään talvisodalla oli monia ja taas monia kansainvälisiä yhteyksiä. Nevakivi ehdottikin, että pitäisi tehdä laaja tutkimus talvisodan kansainvälisistä yhteyksistä.

STT-MH

7.4.2000

Hyvä kirjoitus Talvisodan taustoista

http://turjalainen.blogspot.fi/2009/11/talvisodan-105-kunnian-paivaa-eli-miten.html?m=0

Suomi petettiin ennen talvisotaa lännen suunnalta ja tavallaan myytiin Stalinille, kannattaa googlettaa asiaa. Pettäjä ei ollut Ruotsi eikä Saksa.

Sallittuaan ranskalaisten ja brittijoukkojen läpikulun olisi Ruotsi menettänyt pohjoisen malmialueensa hallinnan ja myöhemmin joutunut väistämättä sotaan Saksan kanssa.

Pani tietysti Ruotsin pääesikunnassa ja hallituksessa päättäjät pohtimaan asioita...

Ruotsista ei olisi ollut mitään vastusta Saksalle, Göring puhui Dollen ympäri. Toisaalta olisi ollut suoraselkäistä estää Norjan miehitys Englannin kanssa.

Suomi teki rauhan 13. maaliskuuta, joten myös suunnitelman tarkistetusta versiosta jouduttiin luopumaan. Jäljelle jäi parempi suunnitelma, jota ei saatu liikkeelle, vaikka tiedettiin, että norjalaiset eivät vastusta brittejä. Ruotsi sen sijaan julisti suureen ääneen jo talvisodan aikaan siirtyvänsä Stalinin puolelle.

8. huhtikuuta 1940 operaatio toteutettiin osittain, mutta Saksan seuraavan päivän Norjaan ja Tanskaan kohdistaman hyökkäyksen, operaatio Weserübungin seurauksena peruttiin.

Saksan oli saatava Ruotsista malmia, koska se ei saanut sitä enää Ranskasta. Hitler ei olisi voinut hyökätä minnekään, jos Britannian puukantiset lentotukialukset olisivat kiidättäneet monitasonsa Norjan avuksi.

Saksalainen vitsi "Norjan valtaus kesti kuusi kuukautta, Tanskan kaksi viikkoa ja Ruotsin yhden puhelun."

Ruotsin eliitti oli erittäin natsimyönteistä, mukaan lukien poliisi, upseerikunta ja kuninkaallinen perhe. Suurelta osin seurausta perhesiteistä tuon ryhmän sisällä.