Kaverini omisti vuoden 1972 mallia olevan Wauxhall Vivan ja oli lomamatkalla vaimonsa kanssa jossainpäin Suomea. Kaveriani oli varoitettu ns. tyyppivioista joita Wauxhall-merkkisissä autoissa oli tuon tuostakin. Kaveriani nämä pelottelut eivät hetkauttaneet koskapa uskaltautui kesäiselle lomareissulleenkin ko. autolla.
Erään pidemmänpuoleisen alamäen alkaessa kaverini vaihtoi vapaalle ja antoi auton rullata alaspäin mäkeä. Mäen puolivälissä tuli poliisiauto vastaan ja peilistä kaverini näki kuinka poliisiauton jarruvalot syttyivät. Kaverini tuli autoineen mäen alle ja alkoi vaihtaa nelosvaihdetta, vaihde meni päälle mutta kaasua polkaistessaan hän huomasi ettei vetoa tuntunut olevan ollenkaan ja auton vauhti alkoi hiipua.
Wauxhallin vauhdin pysähdyttyä kokonaan ja kaverini käytyä läpi kaikki vaihteet auton siitä huolimatta liikkeelle lähtemättä, hän meni katsomaan konepellin alle olisiko vika havaittavissa sieltäkäsin. Kaverin siinä pellin alle kurkistellessa ajoi poliisiauto Wauxhallin eteen ja kaksi poliisia nousi autosta ja käveli kaveriani jututtamaan.
Toinen poliisi kysäisi kaveriltani että: "no löytyykös sitä vikaa?". Johon kaverini vastasi ettei tiedä miksi auto ei lähde liikkeelle, vikaa siis oli muttei tietoa mikä oli viakana.
Samainen poliisi tokaisi että: "se vika saattaa olla meillä tuolla peräkontissa, lähdeppä kurkkaamaan". Niin kaverini lähti poliisien keralla katsomaan poliisiauton tavaratilaan.
Hämmästys oli suuri kun sieltä paljastui Wauxhallin kokonainen kardaaniakseli. Se oli irronnut mäen päällä vapaalle vaihdettaessa ja pomppinut ojaan poliisien juuri ohi ajaessa.
Ystävälliset poliisimiehet hinasivat sittemmin kaverini, hänen vaimonsa ja Wauxhallin lähimmälle korjaamolle jossa kardaaniakseli kiinnitettiin paikoilleen ja lomamatka saattoi jatkua.
Erään pidemmänpuoleisen alamäen alkaessa kaverini vaihtoi vapaalle ja antoi auton rullata alaspäin mäkeä. Mäen puolivälissä tuli poliisiauto vastaan ja peilistä kaverini näki kuinka poliisiauton jarruvalot syttyivät. Kaverini tuli autoineen mäen alle ja alkoi vaihtaa nelosvaihdetta, vaihde meni päälle mutta kaasua polkaistessaan hän huomasi ettei vetoa tuntunut olevan ollenkaan ja auton vauhti alkoi hiipua.
Wauxhallin vauhdin pysähdyttyä kokonaan ja kaverini käytyä läpi kaikki vaihteet auton siitä huolimatta liikkeelle lähtemättä, hän meni katsomaan konepellin alle olisiko vika havaittavissa sieltäkäsin. Kaverin siinä pellin alle kurkistellessa ajoi poliisiauto Wauxhallin eteen ja kaksi poliisia nousi autosta ja käveli kaveriani jututtamaan.
Toinen poliisi kysäisi kaveriltani että: "no löytyykös sitä vikaa?". Johon kaverini vastasi ettei tiedä miksi auto ei lähde liikkeelle, vikaa siis oli muttei tietoa mikä oli viakana.
Samainen poliisi tokaisi että: "se vika saattaa olla meillä tuolla peräkontissa, lähdeppä kurkkaamaan". Niin kaverini lähti poliisien keralla katsomaan poliisiauton tavaratilaan.
Hämmästys oli suuri kun sieltä paljastui Wauxhallin kokonainen kardaaniakseli. Se oli irronnut mäen päällä vapaalle vaihdettaessa ja pomppinut ojaan poliisien juuri ohi ajaessa.
Ystävälliset poliisimiehet hinasivat sittemmin kaverini, hänen vaimonsa ja Wauxhallin lähimmälle korjaamolle jossa kardaaniakseli kiinnitettiin paikoilleen ja lomamatka saattoi jatkua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meille kävi samalla lailla nuoruudessani vain sillä erotuksella että isälläni jäi silloin vaihdekeppi käteen!
V kirjain on ensimmäinen kirjain,eikä W.
Nuoruudessani oli kyseinen auto viva.
Tuli syksy ja piti aamulla lähteä töihin
Piha oli kurassa ja aamulla oli pakkasta
Jolloin kura oli jäätynyt niin oli vivan renkaat jäätyneet kuraan kiinni.Starttasin vivan käyntiin, vaihde päälle.1 silmään ja liikkeelle.
Kuului hiljainen rusaus jostakin ja kone kävi vaihde päällä, mutta siinä se seisoi.
Myöhemmin vika löytyi vaihdelaatinon pääakseli johon kartaani liitetään oli rushtanut poikki.
Uusin kyseisen akselin 1,5 vuotta pääsin sillä
ja taas se akseli rysähti. Vitutti potkin pitkin peltiä ja möin pojille sen TUPAKKIAUTOS.
Pojat tykkäs käydä siellä tupakilla.
Osta Viva vapuksi menee vappu vituksi...
"Vauxhall on vaiva jo ostettaessa!" Ei pitänyt paikkaansa, oli hyvä ajettava. Ensimmäisen kurvasin linjurin eteen. Toinen unohtui lämmitystolppaan parin kuukauden ajaksi. Hyvät muistot jäi.
Viva -70 oli eka autoni. Oli ajettu 20.000km, kun se sain.Ajelin sillä 100.000km ja vaihdoin Finn Datsuniin. Viva oli aikalaisekseen ihan hyvä ajaa ja eihän siihen remonttiakaan tehty muuta kuin kytkin ja yksi vesiletku. Ihan hyvä tulos, kun on kysymys eurooppalaisesta autosta. Taitaa olla paalissa minun XD-10. Jos saisin takaisin ostaisin ja entisöisin.
Meilläkin on ollut viva. Valkoinen ja tais olla ´71 1,1 litrasella koneella. Maksoi 300 mk katsastamattomana autoliikkeen takapihalta. Maalattiin uudestaan, tehtiin peltityöt ja katsastukseen. Mutama kk se oli ja vaihdettiin johonkin muuhun rimpulaan.
Sinä aikana kun Viva oli, ei koskaan lakkoillut tai hajoillut. Jos saisin tietää saman niin ostaisin kans takaisin.
Ennen sitä vaihdettiin autoja useammin ja taloudessa saattoi olla useampikin rekisterissä kerralla.
Ei enää. Käyttömaksu, korkea polttoaineen hinta, autovahinkokeskuksesta ostaminen vaikeutunut, katsastusmaksut korkeat... mitä vielä.
Wauxhall Viva isolla tuplaWeellä siis.
Itsellä punainen Viva 1200 vm. -69. Isäukko osti uutena ja "perin" sen itselle v. 82 kun kortin sain. Mittarissa oli 55 000 km silloin, ja kun v. -94 myin Vivan käyttöautoksi toiselle, niin taulussa oli 155 000 km. Ainoastaan joitakin pikkuvikoja siinä oli, mutta erittäin hyvä ja "kevyt" kärry käsitellä, vaikka ei ollut tehostettu. Olisin minäkin laittanut naftaliiniin, mutta kun ei ollut sitä paikkaa. Nippeliviat kun piti kurissa heti ilmestyttyään, niin eipä ollut hätäpäivää eikä kuura-aamua (äärimmäisen yksinkertainen auto (ja kuski)).
Alkuperäinen exide akku kesti 14 v, ja mm. iskunvaimentajat olivat loppuun asti tehtaan "jäljiltä". Moottorin rengastin ja kytkinlevyn vaihdoin kerran. Kannentiivisteitä tuppasi palamaan, kun lämmöt heitteli.
No empä sitten osannut merkistä luopua, vaan laitoin ooppelin ==> Englannissa Wauxhall nykyäänkin.
Myisin oman laitetun vivani jos jotakuta kiinnostaa. Vuosimalli on 1971, 1250 hc. Hiekkapuhallettu ja maalattu eli kori erittäin hyväkuntoinen eikä tekniikassakaan mitään vikaa. Rekisterissä, ajelen sillä päivittäin työmatkat. Lisäksi löytyy varaosia toisesta jonka purin mm: moottori, vaihdelaatikko, etu- ja taka-akselit, penkit, lasit ja muuta pikku sälää. Myyn koska noita autoja tuppaa olemaan jo vähän liikaa pihalla Eniten tarjoavalle. [email protected]