kuolema oli menetys yhteiskunnalle. Oli ainakin joku, joka jaksoi pitää eläinten puolia loppuun saakka. Toivottavasti hänelle löytyy seuraaja.
Surullista...
Surullista...
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olen vuosikaudet hiljaa itsekseni ihaillut hänen epäitsekästä toimintaansa eläinten hyväksi ja joskus hän jopa henkensä uhalla joutui pelastamaan koti/lemmikkieläimiä vastuuttomilta omistajiltaan. Parhaat lähtevät liian usein keskuudestamme liian varhain. Toivottavasti perinteen vaalijoita löytyy vielä maastamme.
En tienyt ennenkuin luin tämän viestin. Surullinen juttu. Sellaisia ihmisiä pitäisi olla enemmän.
Aivan totta puhut. Kuka nyt jaksaa kierrellä ympäri maita ja mantuja rääkättyjen eläinten puolesta? Kun minä saan vakipaikan, ryhdyn tukeman vastaavanlaista toimintaa.
Anja Eerikäisen poismeno oli todellakin iso menetys Suomen eläintensuojelulle. Kukaan ei tule täyttämään hänen paikkaansa tässä vastuuttomassa maailmassa, missä ihmiset eivät osaa edes toisistaan pitää huolta(tarkoitan lähinnä lasten vanhemmuutta, jossa ei tunneta rajoja eikä seurauksia).
Yksi ihminen ei voi kuitenkaan vastata koko eläinsuojelutilanteesta. Se on sula mahdottomuus! Tässä tuleekin vastaan koiran, kissan tai minkä tahansa eläimen ylläpito. Lähinnä tarkoitan sitä, että SINÄ ELÄINTEN RÄÄKKÄÄJÄ HUOM! Miltä sinusta tuntuisi jos sinut laitettaisiin sen likaisen, nälkäisen, takkuisen ja epätoivoisen eläimen tilalle?! Eläin kun heikossa tilanteessa tai lopun lähestyessä ei voi toimia "oman tassun kautta".
Kehoitan kaikkia ihmisiä, joilla on vähänkään omantunnon rippeitä, ilmoittamaan eläinten huonosta kohtelusta paikkakunnan eläinsuojeluviranomaisille. Sellainen instanssi löytyy nykyään melkeinpä joka pitäjästä. Ei unohdeta niitä lemmikkejä autoon kesäkuumallakaan. Kannetaan vastuu lähimmäisistämme ja lemmikeistä, vaikka jälkimmäiset ovatkin perheen hierarkiassa alimmalla tasolla.