ja ryhtyä oman elämänsä nunnaksi, kuin pettää miestään.
Parempi olisi jäädä naimattomaksi
Munkkipossu_
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sitä paitsi saisi syödä niin paljon munkkipossuja kuin haluaa
Pettäminen on aina paha paikka. Kuulostaa siltä että sinä sinkkuna et voisi olla pettämättä, joten harkitset
luostarielämää. Harva
Ihastunut tai rakastunut pelkää että pettää.
Sinkkuna olla pettämättä? Mitä?!
Öh. Mutta jos on jo miehen jostain saanut niin eihän sitä naimaton silloin ole enää (?) ja siin vaihees luostarielämä nunnana ei ehkä ihan tuu mieleen vaan se vuoksi ettei pettäisi. Munkin kanssa.
Pettäminen ei kannata. Kannattaa pyrkiä sellaisiin tekoihin, että tunnistaa varjonsa.
Onko tämä nyt pettämistä kun kirjoittelee anonyymisti?
Jokaisella saa olla ajatuksia ja niistä saa keskustella ja hakea näkökantoja ja kuulostella muiden elämänkokemuksia.
Tiedän, että miehelläni oli kova ihastus jossain vaihees elämäänsä, huomasin sen silloin ja hän myönsikin ja niin oli minullakin ja hän tietää sen.
Mitään kovin vakavaa ei tehty kumpikaan. Ei antanut kummallakaan luonne myöden ja nämä jutut vaan näytti, että keskinäinen suhde kuitenkin on meillä hyvä ja kunnioitusta toisiaan kohtaan on jopa entistä enemmän. Kyllä ihmisen täytyy saada ajatella ajatuksensa ja tuntea tuntemuksensa ja elää elämänsä, joka on jokaisen omaa, vaikka yhdessä eletäänkin.
Olin samanlaisessa suhteessa lapsien takia kuusivuotta. Ei pettämisen, eikä muihin suunnatun ihastuksen ja intohimon jälkeen, monikaan enää tee, suhteesta täysin onnellista tunnetasolla.
Suhteen yhteisen luottamuksen tilalle tulee tuolloin järki, joka pitää suhdetta yleensä niin kauan koossa, kun se on kannattavaa. Lapsien vuoksi itse tunsin kannattavaksi jatkaa tunnetasolla rikottua parisuhdetta, koska se oli myös taloudellisesti kannattavaa. Kolmannen ja nuorimman lapsen muutettua vihdoin pois kotoa, olimme molemmat jo mieheni kanssa sitä mieltä, ettei suhde ole enää toimiva, vaan lähinnä platoninen ystäväsuhde.
Luottamus oli suhteesta petetty ja tunteet rikottu, mutta ystävyys jäi, koska se oli silloin yhteisten tunteen kohteiden, siis lapsiemme etu.
Meillä on vain yksi elämä. Minuakin petetty ja kusetettu. Kohdeltu kuin paskaa aina.
Päättyyköhän vankeuteni ikinä! Lähinnä huvittaa etteikö KAIKKI ihmiset tekis huonoja valintoja elämässään. Jotkut vaan nokka pystyssä esittää parempaa.
Parempi sinkkununnana, kuin varattuna horona, joka pettää.
Yhteisestä sopimuksesta tapahtuva vieraissa juokseminenkin on aika sairasta ja silloin yleensä petetään niitä kolmansia osapuolia, jotka joutuu lumeliittojen pelinappuloiksi.