Perussuomalaisten Putkonen: Ministeri Tiilikaisen sinisilmäisyys maksatetaan suomalaisilla duunareilla
Torstai 8.9.2016 klo 12.58
Perussuomalaisten viestintävastaava Matti Putkonen, hyökkää rajusti ministeri Kimmo Tiilikaista (kesk) vastaan.
Perussuomalaisten Putkosen mukaan ministeri Tiilikaisen pitää ryhdistäytyä EU:n ilmastoneuvotteluissa.
Matti Putkosen mielestä ministeri Tiilikaisen "on ryhdistäydyttävä ja sisäistettävä hallitusohjelma".
Putkonen tarjoaa ministeri Tiilikaiselle neuvotteluohjeeksi perussuomalaisten esitystä.
Putkosen mukaan Suomea EU:n ilmastosopimuksen soveltamisneuvotteluissa edustavan ympäristöministeri Tiilikaisen (kesk) "on ryhdistäydyttävä ja sisäistettävä hallitusohjelma tai neuvottelija on vaihdettava". Perussuomalaiset istuvat samassa hallituksessa keskustan ja kokoomuksen kanssa.
- Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia. Komission esitystä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti ja se vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta eli suomeksi hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä. Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaalle ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensa- ja sähkönhintaa, Putkonen sanoo.
- Kahden edellisen hallituksen lepsuuden johdosta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on uhrattu EU:n ilmastopolitiikan alttarille jo 30 prosnettia suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin nähden. Tässä on yksi keskeinen syy, miksi nyt jouduttiin kilpailukykyämme parantamaan sisäisellä devalvaatiolla, palkkoja alentavalla, kiky-sopimuksella. Tämä tie on nyt käyty loppuun. Suomen on puolustettava teollisuutemme kilpailukykyä EU:n ilmastoneuvottelupöydissä eikä oltava tahdottomana marionettina.
Puolan malli
Putkonen muistuttaa, että Puola ilmoitti olevansa valmis ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen, jos saavat rakentaa lisää hiilivoimaloita.
- Tällaiselle irvokkaalle näytelmälle on tehtävä loppu. Muutoin EU:n ilmastopolitiikan taloudellinen mielettömyys jatkuu ja pahenee. Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin. Tätä jo vuosia jatkunutta mielettömyyttä ovat suomalaiset demarit ja vihervasemmisto sekä valitettavasti kokoomus ja kepukin tukeneet.
Putkonen tarjoaa ministeri Tiilikaiselle neuvotteluohjeeksi perussuomalaisten esitystä. Sen mukaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja.
- Eli ilmastoprojekteja sinne mistä helpoimmin saataisiin EU:n kokonaistavoite toteutettua. Suomi ei antaisi rahaa, vaan esimerkiksi suomalaiset alan metalli- ja teknologiayritykset menisivät tekemään tarvittavat uudistukset, joita sekä EU että ko. maat rahoittaisivat. Näin saataisiin työtä suomalaisille duunareille.
Kovat tavoitteet
Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin joulukuussa 2015. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden asteen. Pyritään lisäksi toimiin, joilla maapallon lämpötilan nousu rajattaisiin 1,5 asteeseen.
Sitran tilaamassa selvityksessä on kartoitettu, millä toimilla Suomi ja EU tekisivät oman osuutensa Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi.
- Laskelmissa on käytetty kahta toisiaan täydentävää lähestymistapaa: taloudellisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Ensimmäisessä tarkastellaan taloudellisesti ja teknologisesti toteuttamiskelpoisia päästöpolkuja, jotka minimoivat globaalit kokonaiskustannukset. Toisessa arvioidaan sitä, mikä olisi Suomen ja EU:n oikeudenmukainen osuus päästövähennyksistä.
- Taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 130 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. EU:n nykyiset tavoitteet ovat vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, Sitran verkkosivuilla kerrotaan.
JUHA RISTAMÄKI
[email protected]
Torstai 8.9.2016 klo 12.58
Perussuomalaisten viestintävastaava Matti Putkonen, hyökkää rajusti ministeri Kimmo Tiilikaista (kesk) vastaan.
Perussuomalaisten Putkosen mukaan ministeri Tiilikaisen pitää ryhdistäytyä EU:n ilmastoneuvotteluissa.
Matti Putkosen mielestä ministeri Tiilikaisen "on ryhdistäydyttävä ja sisäistettävä hallitusohjelma".
Putkonen tarjoaa ministeri Tiilikaiselle neuvotteluohjeeksi perussuomalaisten esitystä.
Putkosen mukaan Suomea EU:n ilmastosopimuksen soveltamisneuvotteluissa edustavan ympäristöministeri Tiilikaisen (kesk) "on ryhdistäydyttävä ja sisäistettävä hallitusohjelma tai neuvottelija on vaihdettava". Perussuomalaiset istuvat samassa hallituksessa keskustan ja kokoomuksen kanssa.
- Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia. Komission esitystä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti ja se vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta eli suomeksi hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä. Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaalle ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensa- ja sähkönhintaa, Putkonen sanoo.
- Kahden edellisen hallituksen lepsuuden johdosta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on uhrattu EU:n ilmastopolitiikan alttarille jo 30 prosnettia suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin nähden. Tässä on yksi keskeinen syy, miksi nyt jouduttiin kilpailukykyämme parantamaan sisäisellä devalvaatiolla, palkkoja alentavalla, kiky-sopimuksella. Tämä tie on nyt käyty loppuun. Suomen on puolustettava teollisuutemme kilpailukykyä EU:n ilmastoneuvottelupöydissä eikä oltava tahdottomana marionettina.
Puolan malli
Putkonen muistuttaa, että Puola ilmoitti olevansa valmis ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen, jos saavat rakentaa lisää hiilivoimaloita.
- Tällaiselle irvokkaalle näytelmälle on tehtävä loppu. Muutoin EU:n ilmastopolitiikan taloudellinen mielettömyys jatkuu ja pahenee. Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin. Tätä jo vuosia jatkunutta mielettömyyttä ovat suomalaiset demarit ja vihervasemmisto sekä valitettavasti kokoomus ja kepukin tukeneet.
Putkonen tarjoaa ministeri Tiilikaiselle neuvotteluohjeeksi perussuomalaisten esitystä. Sen mukaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja.
- Eli ilmastoprojekteja sinne mistä helpoimmin saataisiin EU:n kokonaistavoite toteutettua. Suomi ei antaisi rahaa, vaan esimerkiksi suomalaiset alan metalli- ja teknologiayritykset menisivät tekemään tarvittavat uudistukset, joita sekä EU että ko. maat rahoittaisivat. Näin saataisiin työtä suomalaisille duunareille.
Kovat tavoitteet
Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin joulukuussa 2015. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden asteen. Pyritään lisäksi toimiin, joilla maapallon lämpötilan nousu rajattaisiin 1,5 asteeseen.
Sitran tilaamassa selvityksessä on kartoitettu, millä toimilla Suomi ja EU tekisivät oman osuutensa Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi.
- Laskelmissa on käytetty kahta toisiaan täydentävää lähestymistapaa: taloudellisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Ensimmäisessä tarkastellaan taloudellisesti ja teknologisesti toteuttamiskelpoisia päästöpolkuja, jotka minimoivat globaalit kokonaiskustannukset. Toisessa arvioidaan sitä, mikä olisi Suomen ja EU:n oikeudenmukainen osuus päästövähennyksistä.
- Taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 130 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. EU:n nykyiset tavoitteet ovat vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, Sitran verkkosivuilla kerrotaan.
JUHA RISTAMÄKI
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hämäystä vain, aivan samanlainen profiilin nosto kuin se, että hallituksesta poistuva ministeri, Olli Rehn, antoi lausunnon Guggenheimin 40 milj, valtiontuesta. Siinä hallituskumppani antoi persuille mahdollisuuden torpata se ja tilaisuuden profiilin nostoon.
Kokonaisten artikkelien kopioiti keskustelupalstoille on kielllettyä niin suomi24:n säännöissä kuin Suomen laissakin.
Kaikkihan täällä noudattava jokaista sääntöä pilkun tarkasti, eikö totta?
Eikös Putkonen ole petossuomalaisten suojissa elävä raiskaaja?
Tällä kertaa Putkonen on harvinaisen oikeassa.
Raiskatessa oikeassa?