"kuinka ennen ees luulin jotain onnesta tietävän kun jo koitossa kevään syksyn merkit vain näin
suru suurempi kuin jos jokin luotain sut veisi pois
olis vain ellei koskaan kohdattu ois"
Hyvästi Tuntematon mies. Silti niin tuttu.
suru suurempi kuin jos jokin luotain sut veisi pois
olis vain ellei koskaan kohdattu ois"
Hyvästi Tuntematon mies. Silti niin tuttu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Toivotavasti olette ehtineet kertoa toislle omista tunteista.
Olen kertonut, että tunteita on.
Entäs hän?
Hän ei ole kertonut, mitä tuntee.
Surullista.
On, mutta olen tottunut siihen.
Hänkin jäi muistoksi sydämeen.
Vaikkakin kaunis muisto muuttui rumaksi muistoksi mutta jospa se kaunis ajan kuluessa pääsisi voitolle siitä rumasta.
Jää nähtäväksi.
Meillä kaikilla kannettavanamme, hyviä ja huonoja.
Kuka positiivisen, kuka negatiivisen.
Miten se voikin olla että tuntematon voi tuntua niin tutulta, kuin aina olisi tunnettu ja toisaalta taas tuttu pidemmältäkin ajalta voi tuntua vieraalta.
Alkuperäisyyttä tuskin tunnistaa. Oisko unta vain tai olisko aika ottaa tumppuu käteen ja venailla jääkuutioita, ne aika terveellisiä, ainakin automaateista. Ihme urpoilua.... sanonpa vain kuinka paljon ilkivaltaa tuon kaltaiset pusut erottuu siitä mikä ohikulkija vie susta. Pakene lapsuutees ja kohtaa se, ei se että joku nyt katto sua sillee olis jotain tuon taivaallista merkitystä henkilökohtaisesti.