Kirjoitin joskus joulukuussa oheisen koluminin ja keskustelunavauksen koskien viime aikoina julkistettuja globalisaatioraportteja. mm. Eva ja Brunila. Joulukuun alussa minun keskeinen ajatukseni liikkui teemalla, mitä on korkeaosaaminen? Tiedotusvälineet olivat tuolloin aika paljon aiheen kimpussa. (oheinen linkki juttuun)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000005639731#22000000005639731
Keskeinen ajatus oli että, nyt julkaistut raportit ovat liian ylimalkaisia ja vaativat vielä paljon tarkennuksia. Tänään Helsingin Sanomien mielipideosastolla Kauppatieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja professori Uolevi Lehtinen ottaa kantaa samaan asiaan. Otsikolla "Globalisaatioraportit turhan yleisluonteisia".
Olen prof. Lehtisen kanssa aivan samaa mieltä siitä että, liiketaloutta ja varsinkaan liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita ja -keinoja ei ymmärretä kyllin syvällisesti ja laajasti (Lehtinen HS. 16.1.04). Koko keskustelua on häirinnyt voimakas yleistäminen. Toisaalta puhutaan osaamisen kehittämisestä ja toisaalta Suomen pärjäämisestä globaalissa toimintaympäristössä. Nämä käsitelanseeraukset eivät kerro mitä, kenen ja miten tulisi toimia. Toitotetaan innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja puhutaan globalisaatiosta kauniita.
Valtion tehtävänä on taata yrityksille hyvä ympäristö toimia. Yritysten tehtävänä on luoda menestyviä asiakkuuksia, jotta yritys itse voisi menestyä. Tästä seuraa lieveilmiöinä yhteiskunnalle hyvää, mm. työllisyyden ja tulojen suhteen. Tämä on siis peruskaava. Valtion tulee tukea yrittäjyyttä. Nykyisessä maailmantilanteessa se tarkoittaa, että markkinat ovat globaalit. Valtion tulee tukea Suomalaisten yritysten menestystä maailmankaupassa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Presidentti Halosen globalsaatiota päivittelevä politiikka on hyvää ja ansaitsee huomion. Tosin, Halosta ja raportteja vaivaa sama ongelma. Ollaan liian maailmoja syleileviä. Silloin teot ja konkretia jää vajavaiseksi.
Teesini siis on: Lisää konkretiaa raportteihin ja tekemisiin, jotta Ahtisaaren ei tarvitse lomaillessaan ruveta penkomaan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä…
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000005639731#22000000005639731
Keskeinen ajatus oli että, nyt julkaistut raportit ovat liian ylimalkaisia ja vaativat vielä paljon tarkennuksia. Tänään Helsingin Sanomien mielipideosastolla Kauppatieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja professori Uolevi Lehtinen ottaa kantaa samaan asiaan. Otsikolla "Globalisaatioraportit turhan yleisluonteisia".
Olen prof. Lehtisen kanssa aivan samaa mieltä siitä että, liiketaloutta ja varsinkaan liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita ja -keinoja ei ymmärretä kyllin syvällisesti ja laajasti (Lehtinen HS. 16.1.04). Koko keskustelua on häirinnyt voimakas yleistäminen. Toisaalta puhutaan osaamisen kehittämisestä ja toisaalta Suomen pärjäämisestä globaalissa toimintaympäristössä. Nämä käsitelanseeraukset eivät kerro mitä, kenen ja miten tulisi toimia. Toitotetaan innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja puhutaan globalisaatiosta kauniita.
Valtion tehtävänä on taata yrityksille hyvä ympäristö toimia. Yritysten tehtävänä on luoda menestyviä asiakkuuksia, jotta yritys itse voisi menestyä. Tästä seuraa lieveilmiöinä yhteiskunnalle hyvää, mm. työllisyyden ja tulojen suhteen. Tämä on siis peruskaava. Valtion tulee tukea yrittäjyyttä. Nykyisessä maailmantilanteessa se tarkoittaa, että markkinat ovat globaalit. Valtion tulee tukea Suomalaisten yritysten menestystä maailmankaupassa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Presidentti Halosen globalsaatiota päivittelevä politiikka on hyvää ja ansaitsee huomion. Tosin, Halosta ja raportteja vaivaa sama ongelma. Ollaan liian maailmoja syleileviä. Silloin teot ja konkretia jää vajavaiseksi.
Teesini siis on: Lisää konkretiaa raportteihin ja tekemisiin, jotta Ahtisaaren ei tarvitse lomaillessaan ruveta penkomaan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä…
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miten Suomen pankin tai valtiovarainministeriön virkamiehiltä voisi saada konkretiaa globalisaatioraportteihin? Eihän sitä saada SAK:sta, MTK:sta, OAJ/Akavasta tai aina Työantajistakaan?
Makroekonomistit ovat kuin energialaitos. He säätelevät enemmän tai vähemmän lämpöä koroilla ja veroilla, mutta tietävät yhtä vähän kuin energialaitos, pitäisikö energialla tehdä mekaanista paperia vai muoviputkia.
Globalisaatiopeli on kuin pelaisi spiritismiä: se on mielenkiintoista ja mystistäkin sekä mielikuvitusta kiihottavaa.
Käytännön neuvoja siitä on vaikea saada.
Sama ongelma koskee arvopaperianalyytikkoja. Nokia onnistui vedättämään vuoden 2003 väittämällä ryhtyvänsä multikapulatuottajaksi, kun kerran N Gage oli oikeastaan vain huomion kiinnittämistä siitä, ettei Nokian 3G -puhelimet oikein ollee kelvollisia operaattoreille verrattuna Motorolaan ja NECiin.
Piispoillakin on joskus käytännöllisempiä neuvoja.
Globalisaatio on ennen kaikkea yritysmaailman ilmiö.
Joten ei ole mitenkään odottamatonta, että SDP-vetoinen yhteiskunta ei siitä mitään ymmärrä.
Sosialistisen dogman mukaan Suomessa kaikki on täydellisen hyvin. Mutta silti Kiina ja Viro kutsuvat yrityksiä. Kun ajattelee dogman sisällä ja ehdoilla, ei voi ymmärtää miksi.
Tainnut jäädä huomaamatta että yritykset eivät noudata sosialistisia oppeja.